Ilmastonmuutos http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Thu, 13 Dec 2018 11:27:35 +0200 fi Mitä tiesimme ja mitä emme tienneet ilmastonmuutoksesta 2016 http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265768-mita-tiesimme-ja-mita-emme-tienneet-ilmastonmuutoksesta-2016 <p>Puolan Katowice:ssä on meneillään kivihiilen katkuinen ilmastokokous, jossa raha ratkaisee ja ristiriidat rehottavat. Kokous on kuitenkin tärkein sitten Pariisin, koska siellä on tarkoitus päättää, miten Pariisin sopimusta käytännössä toteutetaan.</p><p>Katowicessa on tarkoitus päättää yksityiskohtaisesta sääntökirjasta, joka määrää, miten maat raportoivat päästövähennyksistään läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti.</p><p>Perjantaina 14.12.2018 jää nähtäväksi, minkälaiseksi sääntökirja muotoutuu. Pariisin sopimuksen mukaan samojen sääntöjen pitää koskea kaikkia, eli perinteistä jaottelua kehitysmaihin ja teollisuusmaihin ei ole.</p><p>Ilmastopäättäjien niskassa painavat yhä synkemmät tutkimustulokset &ndash; nämä seitsemän lukua kertovat, mikä on planeettamme nykytila.</p><p>1. <strong>Yksi aste</strong></p><p>Maanpinnan keskilämpötila tammikuusta lokakuuhun tänä vuonna 2018 oli yhden celsiusasteen korkeampi kuin vuosina 1850&ndash;1900 mitattu lähtöarvo.</p><p>Pitkällä aikavälillä lämpenemistä aiheuttaa lämpöä vangitsevien kasvihuonekaasujen kerääntyminen ilmakehään. Näistä tärkein on hiilidioksidi (CO2), jota päätyy ilmakehään, kun fossiilisia polttoaineita käytetään.</p><p>17 lämpimintä koskaan mitattua vuotta sijoittuvat kaikki 2000-luvulle. Vuosi 2018 oli niistä neljänneksi lämpimin.</p><p>Suomessa lämpeneminen on vielä tätä voimakkaampaa.</p><p>2. <strong>405,5 ppm hiilidioksidia</strong></p><p>Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kohosi 405,5 ppm:iin vuonna 2017.</p><p>Luku on korkein ainakin kolmeen miljoonaan vuoteen. Pitoisuus on kasvanut lähes puolet, 45 prosenttia, sitten esiteollisen ajan. Kun hiilidioksidia viimeksi oli maapallolla näin paljon, merenpinnan taso oli 10&ndash;20 metriä nykyistä korkeammalla. Myös toisen tärkeän kasvihuonekaasun metaanin (CH4) pitoisuus on noussut jyrkästi. Metaania on päässyt ilmaan erityisesti kaasuteollisuuden lisäämän vesisärötyksen eli frackingin myötä.</p><p>Myös karja päästelee ilmaan vuosittain kasvavan määrän metaania. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että länsimaissa pitäisi vähentää jopa 90% lihansyöntiä, jos haluamme välttää ilmaston lämpenemisen.&nbsp;</p><p>3. <strong>53,5 miljardin tonnin päästöt</strong></p><p>Hiilipäästöt kasvoivat vuonna 2017 yli prosentin pysyttyään ensin kolme vuotta samalla tasolla. Päästöt, joihin lasketaan kaikki yleisimmät kasvihuonekaasut, olivat yhteensä 53,5 miljardia tonnia. Päästöt näyttäisivät nousevan myös tänä vuonna.</p><p>Jos jatkamme nykyisellä tahdilla, ylitämme IPCC:n raportissa raja-arvoksi asetetun 1,5 asteen lämpötilanousun jo vuonna 2030.</p><p>Valtioiden olisikin kiristettävä ilmastotoimia huomattavasti nykyisestä, jos tavoitteisiin mielitään päästä.</p><p>Lämpenemisen pitäminen kurissa edes 2 asteessa vaatisi päästöjen vähentämistä neljänneksellä 12 vuodessa. 1,5 asteen tavoite taas vaatisi vähintään päästöjen puolittamista.</p><p>4. <strong>13%:in sulamisvauhti</strong></p><p>Arktisen alueen jääpeite suli kesällä 2018 pienimmillään 4,59 miljoonan neliökilometrin kokoon. Luku on kaukana vuoden 2012 ennätyslukemista, kun jäätiköt kutistuivat vain 3,39 miljoonaan neliökilometriin.</p><p>Pitkällä aikavälillä trendi on kuitenkin selvä: Arktiksen jääpeite vetäytyy yli 13 prosentin vauhtia vuosikymmenessä verrattuna vuosien 1981&ndash;2010 keskiarvoon.</p><p>Ilmastomallit ennustavat, että Jäämeri voi olla jäätön vuoden ympäri jo vuoden 2030 tienoilla.</p><p>5. <strong>440 miljardin tappiot</strong></p><p>Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja voimistuminen linkittyy selvästi ilmastonmuutokseen.</p><p>Ääri-ilmiöiden kuten kuivuuksien, maastopalojen, helleaaltojen, tulvien ja pyörremyrskyjen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.</p><p>Syksyiset Venetsian tulvat antoivat esimakua siitä, miltä näyttää myös muiden rannikkokaupunkien tulevaisuus.</p><p>Kalifornialaiset puolestaan ovat saaneet tottua toistuviin jättimaastopaloihin.</p><p>Lisäksi esimerkiksi Kiinaa, Taiwania, Japania ja Korean niemimaata riepottelevat myrskyt ovat voimistuneet yli 10 prosenttia sitten vuoden 1980.</p><p>Luonnonkatastrofeilla on myös tuntuvat kerrannaisvaikutukset: ne ajavat vuosittain yli 25 miljoonaa ihmistä köyhyyteen ja aiheuttavat maailmanlaajuisesti yli 440 miljardin euron tappiot, arvioi Maailmanpankki.</p><p>6. <strong>84,8 millimetriä merenpinnan nousua</strong></p><p>Lämpölaajeneminen ja suurilta jäätiköiltä virtaavat sulamisvedet nostavat tällä hetkellä merenpinnan tasoa noin kolmen millimetrin vuosivauhtia. Vuoden 1993 jälkeen maailmanlaajuinen keskimerenpinnan taso on noussut noin 85 millimetriä.</p><p>Nousuvauhdin ennustetaan kiihtyvän ja uhkaavan pian niiden kymmenien miljoonien ihmisten koteja, jotka asuvat alavilla alueilla.</p><p>Sulavat jäätiköt voisivat nostaa merenpintaa metrillä vuoteen 2100 mennessä ja vaikka lämpeneminen rajoittuisi kahteen asteeseen, vielä useilla metreillä seuraavien vuosisatojen aikana.</p><p>7. <strong>Viidesosa uhanalaisista lajeista</strong></p><p>Lajien määrä maapallolla vähenee sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin edeltävinä vuosisatoina. Meneillään on siis massasukupuutto, jollaisia on nähty vain viisi muuta viimeisen puolen miljardin vuoden aikana.</p><p>Selkärankaisten eli nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on romahtanut alle puoleen tultaessa 70-luvulta nykypäivään.</p><p>Eläinten määrän vähenemiseen on johtanut paitsi ylimetsästys ja -kalastus myös elinympäristöjen tuhoutuminen, joka sekin on pääasiassa ihmisten aikaansaannosta.</p><p>Myös sukupuutot kytkeytyvät ilmastoon: Maailman 8&thinsp;688 uhanalaiseksi luokitellusta eläin- ja kasvilajista viidennes on kärsinyt suoraan ilmastonmuutoksesta, kertoo Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.</p><p>Lopuksi otsikko ja siihen liittyvä video:</p><p><strong>&rdquo;Mitä tiesimme ja mitä emme tienneet ilmastonmuutoksesta 2016&rdquo;</strong></p><p>Kolme ehkä merkittävintä Suomalaista ilmastotutkijaa (<strong>Prof. Jouni Räisänen, akatemiaprof. Markku Kulmala ja prof. Petteri Taalas</strong>) kertovat mitä on ilmastonmuutos, mitä siitä tiedämme ja mitä emme, sekä mikä on ilmastonmuutoksen todennäköisyys tulevaisuudessa.</p><p>&nbsp;https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/qH4xdXQKfTA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/qH4xdXQKfTA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> Puolan Katowice:ssä on meneillään kivihiilen katkuinen ilmastokokous, jossa raha ratkaisee ja ristiriidat rehottavat. Kokous on kuitenkin tärkein sitten Pariisin, koska siellä on tarkoitus päättää, miten Pariisin sopimusta käytännössä toteutetaan.

Katowicessa on tarkoitus päättää yksityiskohtaisesta sääntökirjasta, joka määrää, miten maat raportoivat päästövähennyksistään läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti.

Perjantaina 14.12.2018 jää nähtäväksi, minkälaiseksi sääntökirja muotoutuu. Pariisin sopimuksen mukaan samojen sääntöjen pitää koskea kaikkia, eli perinteistä jaottelua kehitysmaihin ja teollisuusmaihin ei ole.

Ilmastopäättäjien niskassa painavat yhä synkemmät tutkimustulokset – nämä seitsemän lukua kertovat, mikä on planeettamme nykytila.

1. Yksi aste

Maanpinnan keskilämpötila tammikuusta lokakuuhun tänä vuonna 2018 oli yhden celsiusasteen korkeampi kuin vuosina 1850–1900 mitattu lähtöarvo.

Pitkällä aikavälillä lämpenemistä aiheuttaa lämpöä vangitsevien kasvihuonekaasujen kerääntyminen ilmakehään. Näistä tärkein on hiilidioksidi (CO2), jota päätyy ilmakehään, kun fossiilisia polttoaineita käytetään.

17 lämpimintä koskaan mitattua vuotta sijoittuvat kaikki 2000-luvulle. Vuosi 2018 oli niistä neljänneksi lämpimin.

Suomessa lämpeneminen on vielä tätä voimakkaampaa.

2. 405,5 ppm hiilidioksidia

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kohosi 405,5 ppm:iin vuonna 2017.

Luku on korkein ainakin kolmeen miljoonaan vuoteen. Pitoisuus on kasvanut lähes puolet, 45 prosenttia, sitten esiteollisen ajan. Kun hiilidioksidia viimeksi oli maapallolla näin paljon, merenpinnan taso oli 10–20 metriä nykyistä korkeammalla. Myös toisen tärkeän kasvihuonekaasun metaanin (CH4) pitoisuus on noussut jyrkästi. Metaania on päässyt ilmaan erityisesti kaasuteollisuuden lisäämän vesisärötyksen eli frackingin myötä.

Myös karja päästelee ilmaan vuosittain kasvavan määrän metaania. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että länsimaissa pitäisi vähentää jopa 90% lihansyöntiä, jos haluamme välttää ilmaston lämpenemisen. 

3. 53,5 miljardin tonnin päästöt

Hiilipäästöt kasvoivat vuonna 2017 yli prosentin pysyttyään ensin kolme vuotta samalla tasolla. Päästöt, joihin lasketaan kaikki yleisimmät kasvihuonekaasut, olivat yhteensä 53,5 miljardia tonnia. Päästöt näyttäisivät nousevan myös tänä vuonna.

Jos jatkamme nykyisellä tahdilla, ylitämme IPCC:n raportissa raja-arvoksi asetetun 1,5 asteen lämpötilanousun jo vuonna 2030.

Valtioiden olisikin kiristettävä ilmastotoimia huomattavasti nykyisestä, jos tavoitteisiin mielitään päästä.

Lämpenemisen pitäminen kurissa edes 2 asteessa vaatisi päästöjen vähentämistä neljänneksellä 12 vuodessa. 1,5 asteen tavoite taas vaatisi vähintään päästöjen puolittamista.

4. 13%:in sulamisvauhti

Arktisen alueen jääpeite suli kesällä 2018 pienimmillään 4,59 miljoonan neliökilometrin kokoon. Luku on kaukana vuoden 2012 ennätyslukemista, kun jäätiköt kutistuivat vain 3,39 miljoonaan neliökilometriin.

Pitkällä aikavälillä trendi on kuitenkin selvä: Arktiksen jääpeite vetäytyy yli 13 prosentin vauhtia vuosikymmenessä verrattuna vuosien 1981–2010 keskiarvoon.

Ilmastomallit ennustavat, että Jäämeri voi olla jäätön vuoden ympäri jo vuoden 2030 tienoilla.

5. 440 miljardin tappiot

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja voimistuminen linkittyy selvästi ilmastonmuutokseen.

Ääri-ilmiöiden kuten kuivuuksien, maastopalojen, helleaaltojen, tulvien ja pyörremyrskyjen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.

Syksyiset Venetsian tulvat antoivat esimakua siitä, miltä näyttää myös muiden rannikkokaupunkien tulevaisuus.

Kalifornialaiset puolestaan ovat saaneet tottua toistuviin jättimaastopaloihin.

Lisäksi esimerkiksi Kiinaa, Taiwania, Japania ja Korean niemimaata riepottelevat myrskyt ovat voimistuneet yli 10 prosenttia sitten vuoden 1980.

Luonnonkatastrofeilla on myös tuntuvat kerrannaisvaikutukset: ne ajavat vuosittain yli 25 miljoonaa ihmistä köyhyyteen ja aiheuttavat maailmanlaajuisesti yli 440 miljardin euron tappiot, arvioi Maailmanpankki.

6. 84,8 millimetriä merenpinnan nousua

Lämpölaajeneminen ja suurilta jäätiköiltä virtaavat sulamisvedet nostavat tällä hetkellä merenpinnan tasoa noin kolmen millimetrin vuosivauhtia. Vuoden 1993 jälkeen maailmanlaajuinen keskimerenpinnan taso on noussut noin 85 millimetriä.

Nousuvauhdin ennustetaan kiihtyvän ja uhkaavan pian niiden kymmenien miljoonien ihmisten koteja, jotka asuvat alavilla alueilla.

Sulavat jäätiköt voisivat nostaa merenpintaa metrillä vuoteen 2100 mennessä ja vaikka lämpeneminen rajoittuisi kahteen asteeseen, vielä useilla metreillä seuraavien vuosisatojen aikana.

7. Viidesosa uhanalaisista lajeista

Lajien määrä maapallolla vähenee sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin edeltävinä vuosisatoina. Meneillään on siis massasukupuutto, jollaisia on nähty vain viisi muuta viimeisen puolen miljardin vuoden aikana.

Selkärankaisten eli nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on romahtanut alle puoleen tultaessa 70-luvulta nykypäivään.

Eläinten määrän vähenemiseen on johtanut paitsi ylimetsästys ja -kalastus myös elinympäristöjen tuhoutuminen, joka sekin on pääasiassa ihmisten aikaansaannosta.

Myös sukupuutot kytkeytyvät ilmastoon: Maailman 8 688 uhanalaiseksi luokitellusta eläin- ja kasvilajista viidennes on kärsinyt suoraan ilmastonmuutoksesta, kertoo Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.

Lopuksi otsikko ja siihen liittyvä video:

”Mitä tiesimme ja mitä emme tienneet ilmastonmuutoksesta 2016”

Kolme ehkä merkittävintä Suomalaista ilmastotutkijaa (Prof. Jouni Räisänen, akatemiaprof. Markku Kulmala ja prof. Petteri Taalas) kertovat mitä on ilmastonmuutos, mitä siitä tiedämme ja mitä emme, sekä mikä on ilmastonmuutoksen todennäköisyys tulevaisuudessa.

 https://www.youtube.com/watch?v=qH4xdXQKfTA

]]>
24 http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265768-mita-tiesimme-ja-mita-emme-tienneet-ilmastonmuutoksesta-2016#comments Ympäristö Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC Thu, 13 Dec 2018 09:27:35 +0000 Hannu Sinivirta http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265768-mita-tiesimme-ja-mita-emme-tienneet-ilmastonmuutoksesta-2016
Puheiden ja tekojen ristiriita - Oulunsalon hammashoitola tulee säilyttää http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265607-puheiden-ja-tekojen-ristiriita-oulunsalon-hammashoitola-tulee-sailyttaa <p>Tällä hetkellä Oulun yritysten haasteena on osaavan työvoiman saanti. Vääjäämättä tulee mieleen Oulussa vuodesta toiseen käytävä palveluverkkojappasu, joka ei toimi vetovoimatekijänä vaan pikemminkin työntövoimatekijänä. Niin kuntalaisille kuin yrityksillekin on tärkeää se, missä palvelut sijaitsevat ei vain nyt, mutta myös tulevaisuudessa.</p><p>Oulun kaupunginjohtaja Laajala nosti valtuustoseminaarissa 15.10. yhdeksi Oulun uhkatekijäksi palvelujen järjestämisen haasteet monimuotoisella alueella eli hajautuneen palvelurakenteen. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että Oulun kaupungin strategiaan on kirjattu elävät kylät. Miten strategisesti tärkeää asiaa voidaan pitää uhkatekijänä?!</p><p>Sen sijaan, että hajaantunutta palvelurakennetta hyvinvointi- ja sivistys- ja kulttuuripalveluineen, pidetään uhkana, se pitäisi kokea mahdollisuutena, jonka kautta vanhoille ja uusille oululaisille voidaan tarjota monimuotoisia ja monipuolisia asuinalueita ja yritystontteja ympäri laajan Oulun.</p><p>Lapsiperheitä menetetään Oulusta lähikuntiin kuten Kempeleeseen. Miksiköhän? Voisikohan syynä olla juuri Kempeleen maalaismainen asuinmiljöö toimivien palveluiden läheisyydessä?! Strategiamme elävät kylät mahdollistaisivat Kempele-ilmiön Ouluunkin, mutta ei ilman tekoja. Myös kyliä tulee voimallisesti kehittää toimivimmiksi eikä ajatella kulueränä, jotka tulee alasajaa. Yhtä itsestään selvästi kuin kehitetään Oulun keskustaa, tulisi kehittää myös koko laajaa Oulua kylineen.</p><p>Hyvän saavutettavuuden puolesta puhuu myös ilmastonmuutoksen ehkäisemisen tärkeys. Kaikkia kaupungin toimia pitäisi tarkastella ilmastovaikutusten näkökulmasta. Yhtälailla, kun päätöksenteossa lasketaan mitä mikäkin maksaa, pitäisi laskea ilmastovaikutukset. On itsestään selvää, että lähipalvelut ovat niin ilmastonmuutoksen kuin myös kuntalaisten arjen kannalta kestävämpi ratkaisu kuin palveluiden keskittäminen.</p><p>Oulunsalon hammashoitolan lopettaminen saisi aikaan lisääntyvää yksityisautoilua muun muassa joukkoliikenteen puutteen takia. Poikittaisliikennettä ei ole Kaakkurin ja Oulunsalon välillä. Toisaalta yksityisautoilua lisää myös se, että ainakin pieniä koululaisia vanhemmat joutuisivat kuljettamaan autolla Dentopolikseen asti oikomishoitoihin. Nyt nuo hoidot hoituvat lapsilta pyöräillen Kapteenissa. Lisäksi tämä hammashoidon keskittäminen lisäisi perheille kustannuksia työajan menetysten ja matkakustannusten takia.</p><p>Täten esitin Oulun kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 10.12., että talousarvion sivulta 75 poistetaan kohta koskien Oulunsalon suun terveydenhuollon yksikön toiminnan siirtymistä. Tilalle teksti: Suun terveydenhuollon keskuksia on jatkossa viisi: Haukipudas, Kiiminki, Kaakkuri-Oulunsalo, Tuira ja Dentopolis.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä hetkellä Oulun yritysten haasteena on osaavan työvoiman saanti. Vääjäämättä tulee mieleen Oulussa vuodesta toiseen käytävä palveluverkkojappasu, joka ei toimi vetovoimatekijänä vaan pikemminkin työntövoimatekijänä. Niin kuntalaisille kuin yrityksillekin on tärkeää se, missä palvelut sijaitsevat ei vain nyt, mutta myös tulevaisuudessa.

Oulun kaupunginjohtaja Laajala nosti valtuustoseminaarissa 15.10. yhdeksi Oulun uhkatekijäksi palvelujen järjestämisen haasteet monimuotoisella alueella eli hajautuneen palvelurakenteen. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että Oulun kaupungin strategiaan on kirjattu elävät kylät. Miten strategisesti tärkeää asiaa voidaan pitää uhkatekijänä?!

Sen sijaan, että hajaantunutta palvelurakennetta hyvinvointi- ja sivistys- ja kulttuuripalveluineen, pidetään uhkana, se pitäisi kokea mahdollisuutena, jonka kautta vanhoille ja uusille oululaisille voidaan tarjota monimuotoisia ja monipuolisia asuinalueita ja yritystontteja ympäri laajan Oulun.

Lapsiperheitä menetetään Oulusta lähikuntiin kuten Kempeleeseen. Miksiköhän? Voisikohan syynä olla juuri Kempeleen maalaismainen asuinmiljöö toimivien palveluiden läheisyydessä?! Strategiamme elävät kylät mahdollistaisivat Kempele-ilmiön Ouluunkin, mutta ei ilman tekoja. Myös kyliä tulee voimallisesti kehittää toimivimmiksi eikä ajatella kulueränä, jotka tulee alasajaa. Yhtä itsestään selvästi kuin kehitetään Oulun keskustaa, tulisi kehittää myös koko laajaa Oulua kylineen.

Hyvän saavutettavuuden puolesta puhuu myös ilmastonmuutoksen ehkäisemisen tärkeys. Kaikkia kaupungin toimia pitäisi tarkastella ilmastovaikutusten näkökulmasta. Yhtälailla, kun päätöksenteossa lasketaan mitä mikäkin maksaa, pitäisi laskea ilmastovaikutukset. On itsestään selvää, että lähipalvelut ovat niin ilmastonmuutoksen kuin myös kuntalaisten arjen kannalta kestävämpi ratkaisu kuin palveluiden keskittäminen.

Oulunsalon hammashoitolan lopettaminen saisi aikaan lisääntyvää yksityisautoilua muun muassa joukkoliikenteen puutteen takia. Poikittaisliikennettä ei ole Kaakkurin ja Oulunsalon välillä. Toisaalta yksityisautoilua lisää myös se, että ainakin pieniä koululaisia vanhemmat joutuisivat kuljettamaan autolla Dentopolikseen asti oikomishoitoihin. Nyt nuo hoidot hoituvat lapsilta pyöräillen Kapteenissa. Lisäksi tämä hammashoidon keskittäminen lisäisi perheille kustannuksia työajan menetysten ja matkakustannusten takia.

Täten esitin Oulun kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 10.12., että talousarvion sivulta 75 poistetaan kohta koskien Oulunsalon suun terveydenhuollon yksikön toiminnan siirtymistä. Tilalle teksti: Suun terveydenhuollon keskuksia on jatkossa viisi: Haukipudas, Kiiminki, Kaakkuri-Oulunsalo, Tuira ja Dentopolis.

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265607-puheiden-ja-tekojen-ristiriita-oulunsalon-hammashoitola-tulee-sailyttaa#comments Ilmastonmuutos Lähipalvelut Oulu Oulunsalo Mon, 10 Dec 2018 20:05:14 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265607-puheiden-ja-tekojen-ristiriita-oulunsalon-hammashoitola-tulee-sailyttaa
Hyvää tarkoittavilla ympäristötoimilla voi olla huono lopputulos http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265518-hyvaa-tarkoittavilla-ymparistotoimilla-voi-olla-huono-lopputulos <p>Jatkan vielä ilmastoaiheesta, koska se on edelleen näkyvästi pinnalla osittain myös Ranskassa jatkuvien keltapaitojen mielenosoitusten takia. Eräs nykyaikaisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ongelmista on, sen lisäksi, että länsimaisen keskiluokan elintasoa alentavien ehdotusten ollessa poliittisesti epäsuosittuja, se, että monilla ympäristö- ja ilmastotavoitteita käsittävillä politiikkaohjelmalla on hyvä tarkoitus, mutta ekologisestikin huono lopputulos.</p><p>Ensimmäinen esimerkkini on Mikko Paunion &quot;Vihreä valhe&quot;-kirjan keskiosista, joka käsittelee jätteiden kierrätystä, kompostointia ja arinapolttoa. Kun jätteiden polttamista on vältetty viimeiseen asti silloinkin kun se olisi tarkoituksenmukaista ja sen sijaan yritetty väkisin kierrätystä tai kompostointia, on törmätty runsaisiin hajuhaittoihin, jätteiden kasaantumiseen ja siihen, että muoviroska on pysynyt muoviroskana kun sitä vastoin monien muovien kohdalla polttaminen on ainoa tapa, jolla keinotekoinen materiaali muuttuu takaisin luonnon hyödynnettäväksi, toki valitettavasti hiilidioksidin kautta, mutta kuitenkin. Jos muovia ei huolehdita järkevästi pois kierrosta, erityisesti kehitysmaissa muovijäte päätyy helposti vesistöihin mahdollisen yleisen välinpitämättömyyden takia. Hygieniasyistä muovin käyttöä ei voida kokonaan tulevaisuudessakaan välttää.</p><p>Toinen esimerkki on vasemmistolaisemmasta mediasta, tässä tapauksessa Vasemmistoliiton äänenkannattajasta Kansan Uutisista. Länsimaat rahoittivat Etelä-Amerikan Perussa väestönkasvun rajoittamiseen tähdänneitä ohjelmia, joiden virallisesti oletettiin keskittyvän ehkäisyvalistukseen ja naisten aseman parantamiseen. Tosiasiallisesti kuitenkin sikäläiset viranomaiset panivat täytäntöön pakkosterilointiohjelmia, joiden kohteeksi valikoitui lähinnä köyhiä ja Andien vuoriston alkuperäisväestöä. Ks. <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3996716-entinen-presidentti-syytteeseen-perun-pakkosteriloinneista" target="_blank">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3996716-entinen-presidentti-syytteeseen-perun-pakkosteriloinneista</a> . Tässä siis hyvää tarkoittanut ympäristö-, ilmasto- tai kestävän kehityksen toimi johti ihmisoikeusrikoksiin, kuten on käynyt muuallakin.</p><p>Kolmas esimerkki on Helsingin yleiskaavan soveltamisesta, jossa seuraavina askelina on Malmin lentokentän tuhoaminen ja Vihdintien ja Tuusulanväylän bulevardisoinnit. Näistä hankkeista jokainen sisältää kielteisiä ympäristövaikutuksia tuhoamalla keskeisellä pääkaupunkiseudulla jo entisestään harvinaiseksi käyneitä puistoalueita. Lisäksi Malmin lentokentän rakentamisessa voidaan päätyä yllätyksiin ja odottamattomiin tarpeisiin saastuneen maaperän käsittelyssä. Hankkeilla tavoitellaan ilmiselvästi pääkaupunkiseudun asukasluvun lisäämistä tavalla, joka tulee kasvattamaan asumistuki- ja toimeentulotukimenoja. Autonomistajat eivät välttämättä ole näistä asuinalueista ensisijaisesti kiinnostuneita ainakaan omaa asumistaan ajatellen.</p><p>Mitä sitten pitäisi tehdä? Ympäristöä pitää säästää, mutta samalla pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Työllisyysaste jää huonoksi, jos ihmiset eivät pääse töihin. Erityisesti kaupungit eivät tule toimeen omavaraisesti vaan tarvitsevat ulkopuolelta ruokaa ja energiaa ja jollakin tavalla se sinne pitää tuoda. Jos yksityisautoilua halutaan vähentää eikä järjestää huonosti suunnitelluilla rajoituksilla ylimääräisiä lieveilmiöitä kuten liikenteen pakkautumista asuinkaduille ja holtitonta virhepysäköintiä, joukkoliikenne pitää suunnitella kunnolla eikä tärvellä sitä runsain vaihtotarpein ja mutkitteluin. Pääkaupunkiseudun kehittäisessä liikenteessä ei ole kunnollisia runkolinjoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jatkan vielä ilmastoaiheesta, koska se on edelleen näkyvästi pinnalla osittain myös Ranskassa jatkuvien keltapaitojen mielenosoitusten takia. Eräs nykyaikaisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan ongelmista on, sen lisäksi, että länsimaisen keskiluokan elintasoa alentavien ehdotusten ollessa poliittisesti epäsuosittuja, se, että monilla ympäristö- ja ilmastotavoitteita käsittävillä politiikkaohjelmalla on hyvä tarkoitus, mutta ekologisestikin huono lopputulos.

Ensimmäinen esimerkkini on Mikko Paunion "Vihreä valhe"-kirjan keskiosista, joka käsittelee jätteiden kierrätystä, kompostointia ja arinapolttoa. Kun jätteiden polttamista on vältetty viimeiseen asti silloinkin kun se olisi tarkoituksenmukaista ja sen sijaan yritetty väkisin kierrätystä tai kompostointia, on törmätty runsaisiin hajuhaittoihin, jätteiden kasaantumiseen ja siihen, että muoviroska on pysynyt muoviroskana kun sitä vastoin monien muovien kohdalla polttaminen on ainoa tapa, jolla keinotekoinen materiaali muuttuu takaisin luonnon hyödynnettäväksi, toki valitettavasti hiilidioksidin kautta, mutta kuitenkin. Jos muovia ei huolehdita järkevästi pois kierrosta, erityisesti kehitysmaissa muovijäte päätyy helposti vesistöihin mahdollisen yleisen välinpitämättömyyden takia. Hygieniasyistä muovin käyttöä ei voida kokonaan tulevaisuudessakaan välttää.

Toinen esimerkki on vasemmistolaisemmasta mediasta, tässä tapauksessa Vasemmistoliiton äänenkannattajasta Kansan Uutisista. Länsimaat rahoittivat Etelä-Amerikan Perussa väestönkasvun rajoittamiseen tähdänneitä ohjelmia, joiden virallisesti oletettiin keskittyvän ehkäisyvalistukseen ja naisten aseman parantamiseen. Tosiasiallisesti kuitenkin sikäläiset viranomaiset panivat täytäntöön pakkosterilointiohjelmia, joiden kohteeksi valikoitui lähinnä köyhiä ja Andien vuoriston alkuperäisväestöä. Ks. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3996716-entinen-presidentti-syytteeseen-perun-pakkosteriloinneista . Tässä siis hyvää tarkoittanut ympäristö-, ilmasto- tai kestävän kehityksen toimi johti ihmisoikeusrikoksiin, kuten on käynyt muuallakin.

Kolmas esimerkki on Helsingin yleiskaavan soveltamisesta, jossa seuraavina askelina on Malmin lentokentän tuhoaminen ja Vihdintien ja Tuusulanväylän bulevardisoinnit. Näistä hankkeista jokainen sisältää kielteisiä ympäristövaikutuksia tuhoamalla keskeisellä pääkaupunkiseudulla jo entisestään harvinaiseksi käyneitä puistoalueita. Lisäksi Malmin lentokentän rakentamisessa voidaan päätyä yllätyksiin ja odottamattomiin tarpeisiin saastuneen maaperän käsittelyssä. Hankkeilla tavoitellaan ilmiselvästi pääkaupunkiseudun asukasluvun lisäämistä tavalla, joka tulee kasvattamaan asumistuki- ja toimeentulotukimenoja. Autonomistajat eivät välttämättä ole näistä asuinalueista ensisijaisesti kiinnostuneita ainakaan omaa asumistaan ajatellen.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ympäristöä pitää säästää, mutta samalla pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Työllisyysaste jää huonoksi, jos ihmiset eivät pääse töihin. Erityisesti kaupungit eivät tule toimeen omavaraisesti vaan tarvitsevat ulkopuolelta ruokaa ja energiaa ja jollakin tavalla se sinne pitää tuoda. Jos yksityisautoilua halutaan vähentää eikä järjestää huonosti suunnitelluilla rajoituksilla ylimääräisiä lieveilmiöitä kuten liikenteen pakkautumista asuinkaduille ja holtitonta virhepysäköintiä, joukkoliikenne pitää suunnitella kunnolla eikä tärvellä sitä runsain vaihtotarpein ja mutkitteluin. Pääkaupunkiseudun kehittäisessä liikenteessä ei ole kunnollisia runkolinjoja.

]]>
1 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265518-hyvaa-tarkoittavilla-ymparistotoimilla-voi-olla-huono-lopputulos#comments Helsingin yleiskaava 2050 Ilmastonmuutos Malmin lentoasema Sun, 09 Dec 2018 13:31:38 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265518-hyvaa-tarkoittavilla-ymparistotoimilla-voi-olla-huono-lopputulos
Impivaaralaisuus on ilmastoystävällistä http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265441-impivaaralaisuus-on-ilmastoystavallista <p>Valitettavasti parhaillaan Puolassa käytävässä ilmastokokouksessa on jouduttu toteamaan, että globaalit päästöt ovat kasvaneet sitten edellisen ilmastokokouksen. Suomessa päästöt henkeä kohden ovat melko korkeat lämmityskustannusten ja energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi. Pienet kotitaloudet kylmässä ilmastossa kuluttavat paljon energiaa. Kotitalouksien pienuus johtuu kuitenkin pitkälti vähäisestä väestöstä. Alhainen väestönkasvu tulisi laskea maalle eduksi hiilijalanjäljen mittauksessa. Ehkä Afrikan johtajiakin saataisiin tällä kannustettua vastuulliseen väestöpolitiikkaan.&nbsp;</p><p>Asumista tulee kuitenkin muokata energiatehokkaammaksi, mutta myönteisin keinoin. Yhteisasumista ja monisukupolviasumista tulee kehittää ja kannustaa, jolloin yksinäisyyskin vähenee. Asuntokohtaisista saunoista tulee siirtyä yhteissaunoihin. Lisätään maalämpöä ja aurinkoenergiaa asuntojen lämmityksessä.</p><p>Energiaintensiivistä teollisuutta ei liene ilmaston kannalta järkevää karkottaa verotuksella Suomesta pois. Ydinvoiman ohella tarvitaan EU:n yhteisen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmän kehittämistä tukineen. Hyödyttömistä yritystuista on siirryttävä yritysten ympäristötukiin.</p><p>Ulkomaankauppaa tulee hillitä liikenteen ilmastopäästöjen vuoksi.&nbsp;Asetetaan tuontitullit turhakkeille, kuten kiinalaiselle rihkamalle ja laitetaan &quot;hiilivero&quot; vielä päälle aiheutuneiden päästöjen mukaan. Palataan enemmän lokalisaatioon ja virkistävään omaan käsityöläisyyteen. Lentokuljetuksille säädetään lentovero.</p><p>Ilmastokokouksessa vaaditaan yhtälailla toimia niin teollisuus- kuin kehitysmailtakin.&nbsp; Kehitysmaille on mietittävä vihdoin maapallon kannalta kestäviä kehitysmalleja. Länsimainen kulutusyhteiskunta ei ole ihmisoikeus.&nbsp;</p><p>Kehitysmaiden väestönkasvu on saatava hallintaan. Ei auta, että kehitysmaissa hiilijalanjälki on pieni, jos jalanjälkiä on tiuhassa ja sen seurauksena maapallon väkiluku kasvaa puolellatoista miljoonalla viikossa.&nbsp;</p><p>Kehitysyhteistyön rahoitusta tulee siirtää ilmastohankkeisiin ja ympäristöteknologian vientiin. Ulkomaisen kehitysrahoituksen vähentyessä kehittyvät maat joutuvat ottamaan enemmän vastuuta omasta kehityksestään. Tarvitaan toimiva hallinto, jota voidaan edistää vaikka ulkomaisilla neuvonantajilla ja virkamiehillä, jotka uudistavat kehitysmaiden korruptoituneita ja muuten heikkoja systeemejä.&nbsp;</p><p>Perussuomalaista maahanmuuttopolitiikkaa kannattavan ympäristöaktiivin Eero Paloheimon ilmastohanke Afrikan kehitysmaanosassa on koota maailman armeijat yhteen istuttamaan puita Saharaan maapallon yhdeksi merkittävistä hiilinieluista. Käyhän allekirjoittamassa addressi hankkeen toteutumiseksi:&nbsp;</p><p><a href="http://unite-the-armies.org/?fbclid=IwAR0h9fC78vyPnziNUhzbYaAlqzi1PHDeq-_Am-Z7y7nTvm_bEVi3jOvUhEw​">http://unite-the-armies.org/?fbclid=IwAR0h9fC78vyPnziNUhzbYaAlqzi1PHDeq-_Am-Z7y7nTvm_bEVi3jOvUhEw​</a></p><p>Impivaaralaisuudelle on nyt tilausta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valitettavasti parhaillaan Puolassa käytävässä ilmastokokouksessa on jouduttu toteamaan, että globaalit päästöt ovat kasvaneet sitten edellisen ilmastokokouksen. Suomessa päästöt henkeä kohden ovat melko korkeat lämmityskustannusten ja energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi. Pienet kotitaloudet kylmässä ilmastossa kuluttavat paljon energiaa. Kotitalouksien pienuus johtuu kuitenkin pitkälti vähäisestä väestöstä. Alhainen väestönkasvu tulisi laskea maalle eduksi hiilijalanjäljen mittauksessa. Ehkä Afrikan johtajiakin saataisiin tällä kannustettua vastuulliseen väestöpolitiikkaan. 

Asumista tulee kuitenkin muokata energiatehokkaammaksi, mutta myönteisin keinoin. Yhteisasumista ja monisukupolviasumista tulee kehittää ja kannustaa, jolloin yksinäisyyskin vähenee. Asuntokohtaisista saunoista tulee siirtyä yhteissaunoihin. Lisätään maalämpöä ja aurinkoenergiaa asuntojen lämmityksessä.

Energiaintensiivistä teollisuutta ei liene ilmaston kannalta järkevää karkottaa verotuksella Suomesta pois. Ydinvoiman ohella tarvitaan EU:n yhteisen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmän kehittämistä tukineen. Hyödyttömistä yritystuista on siirryttävä yritysten ympäristötukiin.

Ulkomaankauppaa tulee hillitä liikenteen ilmastopäästöjen vuoksi. Asetetaan tuontitullit turhakkeille, kuten kiinalaiselle rihkamalle ja laitetaan "hiilivero" vielä päälle aiheutuneiden päästöjen mukaan. Palataan enemmän lokalisaatioon ja virkistävään omaan käsityöläisyyteen. Lentokuljetuksille säädetään lentovero.

Ilmastokokouksessa vaaditaan yhtälailla toimia niin teollisuus- kuin kehitysmailtakin.  Kehitysmaille on mietittävä vihdoin maapallon kannalta kestäviä kehitysmalleja. Länsimainen kulutusyhteiskunta ei ole ihmisoikeus. 

Kehitysmaiden väestönkasvu on saatava hallintaan. Ei auta, että kehitysmaissa hiilijalanjälki on pieni, jos jalanjälkiä on tiuhassa ja sen seurauksena maapallon väkiluku kasvaa puolellatoista miljoonalla viikossa. 

Kehitysyhteistyön rahoitusta tulee siirtää ilmastohankkeisiin ja ympäristöteknologian vientiin. Ulkomaisen kehitysrahoituksen vähentyessä kehittyvät maat joutuvat ottamaan enemmän vastuuta omasta kehityksestään. Tarvitaan toimiva hallinto, jota voidaan edistää vaikka ulkomaisilla neuvonantajilla ja virkamiehillä, jotka uudistavat kehitysmaiden korruptoituneita ja muuten heikkoja systeemejä. 

Perussuomalaista maahanmuuttopolitiikkaa kannattavan ympäristöaktiivin Eero Paloheimon ilmastohanke Afrikan kehitysmaanosassa on koota maailman armeijat yhteen istuttamaan puita Saharaan maapallon yhdeksi merkittävistä hiilinieluista. Käyhän allekirjoittamassa addressi hankkeen toteutumiseksi: 

http://unite-the-armies.org/?fbclid=IwAR0h9fC78vyPnziNUhzbYaAlqzi1PHDeq-_Am-Z7y7nTvm_bEVi3jOvUhEw​

Impivaaralaisuudelle on nyt tilausta. 

]]>
7 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265441-impivaaralaisuus-on-ilmastoystavallista#comments Ilmastokokous Ilmastonmuutos Ilmastopolitiikka Impivaara Sat, 08 Dec 2018 02:28:34 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265441-impivaaralaisuus-on-ilmastoystavallista
Päästöt ja mistä ne tulevat http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265386-paastot-ja-mista-ne-tulevat <p>Kansainvälisen ilmastopaneelin äskettäinen, hälyttäviä tietoja ja johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta sisältänyt raportti on poikinut runsaasti kommentaaria. Käyttämäni lähteet, pääasiassa tiedotusvälinet, eivät varmasti ole edustava otos kommentoinnin kaikenkaikkisesta sisällöstä ja sen painottumisesta. Siitä huolimatta uskallan esittää väitteen, että siinä on nousut tai nostettu tikun nokkaan eri päästölähteitä ilman juuri minkäänlaista vastaavuutta siihen, mitkä niistä todellisuudessa ovat suurimmat ja siis eniten ilmaston lämpiämiseen vaikuttavat. Näin ainakin Suomessa.</p><p>Aivan ylivoimaisesti eniten on huomiota kiinnitetty kahteen suomalaiseen päästölähteeseen: metsien hakkuisiin (ja siinä yhteydessä metsien muodostamaan hiilinieluun ja sen riittävyyteen), ja maatalouteen. Vaikka en ole palstamillejä mitannutkaan, voi melko turvallisin mielin arvioida, että niiden osuus päästölähteiden saamasta kriittisestä huomiosta on aivan hallitseva.</p><p>Tämä alkoi tuntua ärsyttävältä, koska jouduin perehtymään tai sain tilaisuuden - vielä ammatissa ollessani - perehtyä joltisestikin siihen, mistä kasvihuonepäästöt tosiasiassa ovat pääosin peräisin. Esimerkiksi OECD-lähettiläänä vastuualueeseeni kuului muun muassa energiajärjestö IEA, joka tekee joka vuosi erittäin laajan ja kattavan ennusteen maailman energiatilanteesta ja sen näköaloista, mukaan lukien eri energiamuotojen aiheuttamat päästöt.</p><p>Kaivoin esiin tilatotietoja siitä, miten suuret ja mistä ovat peräsin kasvihuonepäästöt Suomessa. Tilastokeskus niitä julkaiseekin (ei varmaan ainoana mutta turvaudun nyt siihen). Vuodelta 2017 kuva muodostuu tällaiseksi (Tilastokeskuksen julkaisu jota tässä käytin, löytyy täältä <a href="https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html">https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html</a>):</p><p>Kokonaispäästöt:&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 56,1 mtn, josta</p><p>Energiasektori&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 41,6 mtn (josta neljäsosa puupolttoaineita)</p><p>Teolliset prosessit&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp; 6,0 mtn</p><p>Maatalous&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 6,5 mtn</p><p>Jätteiden käsittely&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 1,9 mtn</p><p>Tilastokeskus ei isällytä lukuihinsa tarkkaa tietoa niin sanotun LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) päästöistä, mutta edellä viittamassani nettisivustossa on graafi, josta voi päätellä niiden olevan noin 10 mtn suuruiset. Sen sijaan ilmoitetaan kyseisen sektorin hiilinielun suuruus: 27,1 mtn.</p><p>Kuin tilauksesta oli <em>The Economist</em> -lehden viimeisimmässä numerossa artikkeli, jossa selostetaan ilmastotavoitteiden edellyttämien toimien mittaluokkaa maailmanlaajuisesti. Se on hirmuinen mittaluokka, sillä yhä edelleen maailmaan energiantuotannosta perustuu 85 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin. Pelkkä teräksen ja sementin tuotanto - molemmat erikseen - aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mikään muu maa paitsi Kiina ja Yhdysvallat. LULUCF-sektorin päästöjen suuruus on <em>The Economist</em>in mukaan maailmanlaajuisesti samaa luokkaa kuin Suomessa, noin neljännes.</p><p>On tietysti jonkin verran simppeliä verrata tästä informaatiosta ilmenevää maatalouden ja metsätalouden osuutta kokonaispäästöistä, noin neljännes, siihen, että niiden saama palstatila, mukaan lukien vaatimukset päästöjen vähentämisestä ovat olleet aivan hallitsevia (mahtaako 90 prosenttiakaan riittää?). Jotain se kuitenkin kertoo tarkoitushakuisuudesta, jolla tätä asiaa on julkisuudessa käsitelty. Ehkä kyse ei ole organisoidusta, jostain johdetusta kampanjasta, vaan valitettavasti niin tyypillisestä sopuli-ilmiöstä. Oli miten oli, syntynyt tai luotu vaikutelma on todellisuuden kanssa diametrisessä ristiriidassa.</p><p>Ilmaston muutos eli sen lämpeneminen sinänsä on käsitykseni mukaan todistettu niin vakuuttavasti kuin tuollainen ilmiö ylipäänsä on todistettavissa (kaksoissokkotestejähän ei siitä voida järjestää). Myös ihmisen toiminnan vaikutuksesta lämpenemiseen, jota on tapahtumassa ihmisestä riippumattakin, on vakuuttavaa näyttöä. Ja sivumennen sanoen, entä sitten, vaikka ihmisellä ei olisi ilmiöön osaa eikä arpaa? Lämpenemisen seuraukset ovat joka tapauksessa katastrofaaliset, jos se saa jatkua nykyistä tahtia, ja sitä vastaan olisi siten tehtävä mitä voidaan, vaikka sitä ei olisi itse aiheutettukaan. Ehkä kaikkein absurdein argumentti ilmastonmuutosväittelyssä onkin se, että koska sille ei mitään voi, ei siksi tarvitsekaan tehdä mitään. Torjuntakeinojen valintaan kuitenkin vaikuttaa suuresti se, mistä lämpeneminen tarkkaan ottaen johtuu, ja koska ihmisen osa siinä on todistettu, se vaikuttaa asiaan.</p><p>Tätä kritiikkiäni ei siis pidä sekoittaa ilmastonmuutoksen vähättelijöiden ja muiden populististen demagogien argumentointiin, jossa on käytetty runsain mitoin myös väitettä, että Suomen pikkiriikkinen osuus koko maailman päästökuormasta oikeuttaa meidät olemaan tekemättä mitään. Eivät nämä prosenttiosuudet ole peruste myöskään sille, että maataloudessa (tai metsätaloudessa ja -teollisuudessa) ei tarvitse tehdä mitään päästöjen vähentämiseksi ja että sellaista ei saa vaatiakaan. Mutta jos yhden neljäsosan päästöistä tuottava osa taloudesta saa yhdeksän kymmenesosaa asiaa koskevasta julkisuudesta, jotain on pahasti vialla.</p><p>Vielä pahemmin mennään vikaan, jos päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteetkin painotetaan tämän mielikuvan pohjalta eikä siltä pohjalta, mistä päästöjen valtaosa on todellisuudessa peräisin. Riski siihen on todellinen, varsinkin kun vaalit ovat tulossa ja vaalilupaukset alkavat sinkoilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansainvälisen ilmastopaneelin äskettäinen, hälyttäviä tietoja ja johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta sisältänyt raportti on poikinut runsaasti kommentaaria. Käyttämäni lähteet, pääasiassa tiedotusvälinet, eivät varmasti ole edustava otos kommentoinnin kaikenkaikkisesta sisällöstä ja sen painottumisesta. Siitä huolimatta uskallan esittää väitteen, että siinä on nousut tai nostettu tikun nokkaan eri päästölähteitä ilman juuri minkäänlaista vastaavuutta siihen, mitkä niistä todellisuudessa ovat suurimmat ja siis eniten ilmaston lämpiämiseen vaikuttavat. Näin ainakin Suomessa.

Aivan ylivoimaisesti eniten on huomiota kiinnitetty kahteen suomalaiseen päästölähteeseen: metsien hakkuisiin (ja siinä yhteydessä metsien muodostamaan hiilinieluun ja sen riittävyyteen), ja maatalouteen. Vaikka en ole palstamillejä mitannutkaan, voi melko turvallisin mielin arvioida, että niiden osuus päästölähteiden saamasta kriittisestä huomiosta on aivan hallitseva.

Tämä alkoi tuntua ärsyttävältä, koska jouduin perehtymään tai sain tilaisuuden - vielä ammatissa ollessani - perehtyä joltisestikin siihen, mistä kasvihuonepäästöt tosiasiassa ovat pääosin peräisin. Esimerkiksi OECD-lähettiläänä vastuualueeseeni kuului muun muassa energiajärjestö IEA, joka tekee joka vuosi erittäin laajan ja kattavan ennusteen maailman energiatilanteesta ja sen näköaloista, mukaan lukien eri energiamuotojen aiheuttamat päästöt.

Kaivoin esiin tilatotietoja siitä, miten suuret ja mistä ovat peräsin kasvihuonepäästöt Suomessa. Tilastokeskus niitä julkaiseekin (ei varmaan ainoana mutta turvaudun nyt siihen). Vuodelta 2017 kuva muodostuu tällaiseksi (Tilastokeskuksen julkaisu jota tässä käytin, löytyy täältä https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html):

Kokonaispäästöt:                       56,1 mtn, josta

Energiasektori                            41,6 mtn (josta neljäsosa puupolttoaineita)

Teolliset prosessit                        6,0 mtn

Maatalous                                     6,5 mtn

Jätteiden käsittely                        1,9 mtn

Tilastokeskus ei isällytä lukuihinsa tarkkaa tietoa niin sanotun LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) päästöistä, mutta edellä viittamassani nettisivustossa on graafi, josta voi päätellä niiden olevan noin 10 mtn suuruiset. Sen sijaan ilmoitetaan kyseisen sektorin hiilinielun suuruus: 27,1 mtn.

Kuin tilauksesta oli The Economist -lehden viimeisimmässä numerossa artikkeli, jossa selostetaan ilmastotavoitteiden edellyttämien toimien mittaluokkaa maailmanlaajuisesti. Se on hirmuinen mittaluokka, sillä yhä edelleen maailmaan energiantuotannosta perustuu 85 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin. Pelkkä teräksen ja sementin tuotanto - molemmat erikseen - aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mikään muu maa paitsi Kiina ja Yhdysvallat. LULUCF-sektorin päästöjen suuruus on The Economistin mukaan maailmanlaajuisesti samaa luokkaa kuin Suomessa, noin neljännes.

On tietysti jonkin verran simppeliä verrata tästä informaatiosta ilmenevää maatalouden ja metsätalouden osuutta kokonaispäästöistä, noin neljännes, siihen, että niiden saama palstatila, mukaan lukien vaatimukset päästöjen vähentämisestä ovat olleet aivan hallitsevia (mahtaako 90 prosenttiakaan riittää?). Jotain se kuitenkin kertoo tarkoitushakuisuudesta, jolla tätä asiaa on julkisuudessa käsitelty. Ehkä kyse ei ole organisoidusta, jostain johdetusta kampanjasta, vaan valitettavasti niin tyypillisestä sopuli-ilmiöstä. Oli miten oli, syntynyt tai luotu vaikutelma on todellisuuden kanssa diametrisessä ristiriidassa.

Ilmaston muutos eli sen lämpeneminen sinänsä on käsitykseni mukaan todistettu niin vakuuttavasti kuin tuollainen ilmiö ylipäänsä on todistettavissa (kaksoissokkotestejähän ei siitä voida järjestää). Myös ihmisen toiminnan vaikutuksesta lämpenemiseen, jota on tapahtumassa ihmisestä riippumattakin, on vakuuttavaa näyttöä. Ja sivumennen sanoen, entä sitten, vaikka ihmisellä ei olisi ilmiöön osaa eikä arpaa? Lämpenemisen seuraukset ovat joka tapauksessa katastrofaaliset, jos se saa jatkua nykyistä tahtia, ja sitä vastaan olisi siten tehtävä mitä voidaan, vaikka sitä ei olisi itse aiheutettukaan. Ehkä kaikkein absurdein argumentti ilmastonmuutosväittelyssä onkin se, että koska sille ei mitään voi, ei siksi tarvitsekaan tehdä mitään. Torjuntakeinojen valintaan kuitenkin vaikuttaa suuresti se, mistä lämpeneminen tarkkaan ottaen johtuu, ja koska ihmisen osa siinä on todistettu, se vaikuttaa asiaan.

Tätä kritiikkiäni ei siis pidä sekoittaa ilmastonmuutoksen vähättelijöiden ja muiden populististen demagogien argumentointiin, jossa on käytetty runsain mitoin myös väitettä, että Suomen pikkiriikkinen osuus koko maailman päästökuormasta oikeuttaa meidät olemaan tekemättä mitään. Eivät nämä prosenttiosuudet ole peruste myöskään sille, että maataloudessa (tai metsätaloudessa ja -teollisuudessa) ei tarvitse tehdä mitään päästöjen vähentämiseksi ja että sellaista ei saa vaatiakaan. Mutta jos yhden neljäsosan päästöistä tuottava osa taloudesta saa yhdeksän kymmenesosaa asiaa koskevasta julkisuudesta, jotain on pahasti vialla.

Vielä pahemmin mennään vikaan, jos päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteetkin painotetaan tämän mielikuvan pohjalta eikä siltä pohjalta, mistä päästöjen valtaosa on todellisuudessa peräisin. Riski siihen on todellinen, varsinkin kun vaalit ovat tulossa ja vaalilupaukset alkavat sinkoilla.

]]>
10 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265386-paastot-ja-mista-ne-tulevat#comments Energiantuotanto Ilmastonmuutos maatalous Metsätalous Päästöt Fri, 07 Dec 2018 07:10:44 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265386-paastot-ja-mista-ne-tulevat
Maailman muuttuessa huolenaiheet muuttuvat http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265255-maailman-muuttuessa-huolenaiheet-muuttuvat <p>&nbsp;</p><p>Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreessa suomalaisten asenteita selvittävässä raportissa näkyvimmäksi uutisaiheeksi on noussut maanpuolustustahdon heikkeneminen. Raportista löytyy kuitenkin muutakin mielenkiintoista, eikä kuva maanpuolustustahdostakaan ole ihan noin yksiselitteinen.</p><p>Yksi kiinnostava havainto on, että ilmastonmuutos on noussut selkeästi kansalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi. Vaikka tulos on merkittävä se ei ole yllättävä. Ilmaston lämpenemistä koskeva tieteellinen tutkimus on vaikuttanut julkiseen keskusteluun entistä enemmän. Maailmankuvamme on muuttunut ja niin myös huolenaiheemme.</p><p>1980-luvun alussa marssittiin kiihtyvää asevarustelua vastaan. 30&nbsp;000 ihmistä Helsingissä ilmaisi vastustavansa risteilyohjusten sijoittamista Eurooppaan. Tänä päivänä marssitaan kiihtyvää ilmaston lämpenemistä vastaan Suomessa ja muualla kehittyneissä teollisuusmaissa. Parhaillaan on meneillään kansainvälinen kokous Puolassa tavoitteena löytää pitäviä ja konkreettisia sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.</p><p>Kansalaisten kokema suurin uhka ei ole maahamme kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sota. Ehkä tämä on yksi syy siihen, että MTS:n perinteinen maanpuolustustahtoa mittaava kysymys ei enää toimi. Ajatukset ovat aikaisempaa enemmän koko maapallon elinkelpoisuuden puolustamisessa kuin perinteisessä kansallisessa puolustuksessa. Jos ilmaston lämpenemisen voisi estää asevoimalla, aseellinen maanpuolustus saisi varmaan enemmän kannatusta.</p><p>Mutta kyllä maanpuolustusvalmiuttakin löytyy samaisen raportin mukaan. Henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen vahva. Miehistä 89% on valmis puolustamaan maata kykyjensä mukaan. Edellisessä mittauksessa 90%. Kielteisesti maanpuolustukseen osallistumiseen suhtautuvia on sama 10% kuin edellisessäkin kyselyssä. Ei siis mitään notkahdusta maanpuolustustahdossa. Jatkossa kannattaisi selvittää tarkemmin, miten kansalaiset hahmottavat eron aseellisen maanpuolustuksen ja maanpuolustuksen yleensä välillä. Miksi edellinen on laskenut mutta jälkimmäinen ei. Onko usko aseisiin heikentynyt mutta isänmaallisuus pysynyt entisellä tasolla?</p><p>Yleisen asevelvollisuuden osalta ajatukset kulkevat kiinnostavalla tavalla vastakkaisiin suuntaan. Raportin mukaan nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on heikentynyt keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliittoa äänestävien keskuudessa. Nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on sen sijaan kasvanut SDP:n ja vihreiden kannattajien piirissä.</p><p>Natojäsenyyden kannatus on vaatimatonta ja edelleen laskusuunnassa. Ehkä osa selitystä on siinä, että nuoremmalle sukupolvelle Suomen kuuluminen läntisten demokratioiden joukkoon on itsestään selvä asia. Mitään erityistä tarvetta osoittaa länteen sijoittumista natojäsenyyden avulla ei ole. Merkitystä voi olla myös keskeisen Naton jäsenvaltion Yhdysvaltain arvostuksen heikentymisellä nykyisen hallinnon aikana. Vaikutuksensa saattaa olla myös lisääntyneellä kotimaisella keskustelulla pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja EU:n omasta turvallisuuspolitiikasta ja puolustuksesta. Mielikuva EU:n omasta armeijasta voi joidenkin mielissä heikentää Naton merkitystä puolustuspoliittisena tekijänä.</p><p>Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuore raportti antaa hyvän lähtökohdan pohtia muuttuneiden asenteiden taustalla olevia syitä. MTS:n säännöllisesti tuottama asennemittaus antaa kiinnostavaa tietoa muutoksista, kun kysymykset pysyvät saman muotoisina. Toisaalta juuri tästä syystä voi olla, että perinteiset kysymykset eivät riittävästi kykene tavoittamaan sitä mitä ihmisten mielissä todella liikkuu. Tutkimusmetodia on syytä aika ajoin myös arvioida.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreessa suomalaisten asenteita selvittävässä raportissa näkyvimmäksi uutisaiheeksi on noussut maanpuolustustahdon heikkeneminen. Raportista löytyy kuitenkin muutakin mielenkiintoista, eikä kuva maanpuolustustahdostakaan ole ihan noin yksiselitteinen.

Yksi kiinnostava havainto on, että ilmastonmuutos on noussut selkeästi kansalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi. Vaikka tulos on merkittävä se ei ole yllättävä. Ilmaston lämpenemistä koskeva tieteellinen tutkimus on vaikuttanut julkiseen keskusteluun entistä enemmän. Maailmankuvamme on muuttunut ja niin myös huolenaiheemme.

1980-luvun alussa marssittiin kiihtyvää asevarustelua vastaan. 30 000 ihmistä Helsingissä ilmaisi vastustavansa risteilyohjusten sijoittamista Eurooppaan. Tänä päivänä marssitaan kiihtyvää ilmaston lämpenemistä vastaan Suomessa ja muualla kehittyneissä teollisuusmaissa. Parhaillaan on meneillään kansainvälinen kokous Puolassa tavoitteena löytää pitäviä ja konkreettisia sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.

Kansalaisten kokema suurin uhka ei ole maahamme kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sota. Ehkä tämä on yksi syy siihen, että MTS:n perinteinen maanpuolustustahtoa mittaava kysymys ei enää toimi. Ajatukset ovat aikaisempaa enemmän koko maapallon elinkelpoisuuden puolustamisessa kuin perinteisessä kansallisessa puolustuksessa. Jos ilmaston lämpenemisen voisi estää asevoimalla, aseellinen maanpuolustus saisi varmaan enemmän kannatusta.

Mutta kyllä maanpuolustusvalmiuttakin löytyy samaisen raportin mukaan. Henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen vahva. Miehistä 89% on valmis puolustamaan maata kykyjensä mukaan. Edellisessä mittauksessa 90%. Kielteisesti maanpuolustukseen osallistumiseen suhtautuvia on sama 10% kuin edellisessäkin kyselyssä. Ei siis mitään notkahdusta maanpuolustustahdossa. Jatkossa kannattaisi selvittää tarkemmin, miten kansalaiset hahmottavat eron aseellisen maanpuolustuksen ja maanpuolustuksen yleensä välillä. Miksi edellinen on laskenut mutta jälkimmäinen ei. Onko usko aseisiin heikentynyt mutta isänmaallisuus pysynyt entisellä tasolla?

Yleisen asevelvollisuuden osalta ajatukset kulkevat kiinnostavalla tavalla vastakkaisiin suuntaan. Raportin mukaan nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on heikentynyt keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliittoa äänestävien keskuudessa. Nykyisen asevelvollisuusmallin kannatus on sen sijaan kasvanut SDP:n ja vihreiden kannattajien piirissä.

Natojäsenyyden kannatus on vaatimatonta ja edelleen laskusuunnassa. Ehkä osa selitystä on siinä, että nuoremmalle sukupolvelle Suomen kuuluminen läntisten demokratioiden joukkoon on itsestään selvä asia. Mitään erityistä tarvetta osoittaa länteen sijoittumista natojäsenyyden avulla ei ole. Merkitystä voi olla myös keskeisen Naton jäsenvaltion Yhdysvaltain arvostuksen heikentymisellä nykyisen hallinnon aikana. Vaikutuksensa saattaa olla myös lisääntyneellä kotimaisella keskustelulla pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja EU:n omasta turvallisuuspolitiikasta ja puolustuksesta. Mielikuva EU:n omasta armeijasta voi joidenkin mielissä heikentää Naton merkitystä puolustuspoliittisena tekijänä.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuore raportti antaa hyvän lähtökohdan pohtia muuttuneiden asenteiden taustalla olevia syitä. MTS:n säännöllisesti tuottama asennemittaus antaa kiinnostavaa tietoa muutoksista, kun kysymykset pysyvät saman muotoisina. Toisaalta juuri tästä syystä voi olla, että perinteiset kysymykset eivät riittävästi kykene tavoittamaan sitä mitä ihmisten mielissä todella liikkuu. Tutkimusmetodia on syytä aika ajoin myös arvioida.

 

]]>
5 http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265255-maailman-muuttuessa-huolenaiheet-muuttuvat#comments Asevelvollisuus Ilmastonmuutos Maanpuolustustahto Natojäsenyys Wed, 05 Dec 2018 14:55:09 +0000 Ilkka Kantola http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265255-maailman-muuttuessa-huolenaiheet-muuttuvat
Ilmastonhöpömuutos vei ohran - olut kallistuu! http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265223-ilmastonhopomuutos-vei-ohran-olut-kallistuu <p>MTV:n Seitsemän uutisissa juuri mainostettiin, että ilmastonmuutoksen takia olut kallistuu, kun ohran määrä vähenee. <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tata-ei-moni-aavistanut-ilmastonmuutos-tekee-oluesta-rikkaiden-juomaa/7120924#gs.pucvYsI">MTV3:n mukaan</a> oluesta tulee <strong>ylellisyystuote</strong>. Ilmankos uutistenlukija melkein itki.</p><p>Myös Yle ja muut mediat ovat syyttäneet ilmastonmuutosta. Kaikkea ne keksii ilmastonmuutoksesta syyttää. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10459176">Yle uutiso</a>i, että&nbsp; &quot;Helle ja kuivuus iskevät ohrasatoihin&quot;.</p><p>Mutta 2015 vaivasi sade, joka vei osan ohrasadosta.<br />Syynä oli myös <strong>kylmä alkukesä! </strong><em>&quot;Omilla pelloillani pääsin kylmän kevään takia aloittamaan kylvöt vasta toukokuun loppupuolella. Kun tiedetään, että kasvukaudesta tulee lyhyt, paine kylvää ohraa kasvaa, koska joitakin muita lajikkeita ei enää siinä vaiheessa kannata kylvää. Sellaisellekin maaperälle, jolle ei olisi kannattanut kylvää ohraa, sitä kylvettiin. &quot;, </em><a href="https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/sade-koitui-ohrasadon-kohtaloksi-159008/">kertoi viljelijä Hämeestä.</a></p><p>Eli <strong>2015 syynä oli kylmyys ja sade</strong>, ei suinkaan lämmennyt ilmasto!</p><p>Ja 2017 <a href="https://pohjois-karjala.proagria.fi/ajankohtaista/kasvutilannekatsaus-1992017-viljojen-puinnit-pahasti-kesken-8880">syynä oli vaihteleva sää</a>. <em>&quot;Syyskuun vaihtelevat säät ovat hidastaneet kasvustojen valmistumista puintikuntoon ja puintien etenemistä koko maassa.&quot;</em></p><p>Aina sihen on joku syy. Sade, tuuli, kuivuus tai kylmyys. Mutta kun syynä on lämpö, kuivuus tai sateenkin ollessa syyllinen, voidaan syyttää ilmastonmuutosta..</p><p>Aiemmin on uutisoitu <a href="https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/201703282200092760">kahvin loppumisesta</a>, <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201801022200641128">suklaan loppumisesta</a>,.. ilmastonmuutoksen takia!</p><p>Nyt siis olut. Mitähän ne vielä keksii ilmastonmuutoksen takia loppuvaksi?? <strong>Miksi tällaista pelottelua jatkuvasti?</strong></p><p>P.S.<a href="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/328b539b-a12c-4e64-9755-1ae822ec98e1/maanviljelyn-satomahdollisuudet-kasvanevat-suomessa-ilmaston-muuttuessa.html"> Ilmasto-oppaan mukaan</a> <strong>Suomessa </strong>onneksi ohraa riittää jatkossakin: <strong><em>&quot;Ilmastonmuutoksen on arvioitu pidentävän kasvukautta Suomessa vuoteen 2100 mennessä.. Maan eteläosassa ainakin vehnän, rukiin, ohran ja kauran hehtaarisatojen arvioidaan kasvavan&quot;.</em></strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MTV:n Seitsemän uutisissa juuri mainostettiin, että ilmastonmuutoksen takia olut kallistuu, kun ohran määrä vähenee. MTV3:n mukaan oluesta tulee ylellisyystuote. Ilmankos uutistenlukija melkein itki.

Myös Yle ja muut mediat ovat syyttäneet ilmastonmuutosta. Kaikkea ne keksii ilmastonmuutoksesta syyttää. Yle uutisoi, että  "Helle ja kuivuus iskevät ohrasatoihin".

Mutta 2015 vaivasi sade, joka vei osan ohrasadosta.
Syynä oli myös kylmä alkukesä! "Omilla pelloillani pääsin kylmän kevään takia aloittamaan kylvöt vasta toukokuun loppupuolella. Kun tiedetään, että kasvukaudesta tulee lyhyt, paine kylvää ohraa kasvaa, koska joitakin muita lajikkeita ei enää siinä vaiheessa kannata kylvää. Sellaisellekin maaperälle, jolle ei olisi kannattanut kylvää ohraa, sitä kylvettiin. ", kertoi viljelijä Hämeestä.

Eli 2015 syynä oli kylmyys ja sade, ei suinkaan lämmennyt ilmasto!

Ja 2017 syynä oli vaihteleva sää. "Syyskuun vaihtelevat säät ovat hidastaneet kasvustojen valmistumista puintikuntoon ja puintien etenemistä koko maassa."

Aina sihen on joku syy. Sade, tuuli, kuivuus tai kylmyys. Mutta kun syynä on lämpö, kuivuus tai sateenkin ollessa syyllinen, voidaan syyttää ilmastonmuutosta..

Aiemmin on uutisoitu kahvin loppumisesta, suklaan loppumisesta,.. ilmastonmuutoksen takia!

Nyt siis olut. Mitähän ne vielä keksii ilmastonmuutoksen takia loppuvaksi?? Miksi tällaista pelottelua jatkuvasti?

P.S. Ilmasto-oppaan mukaan Suomessa onneksi ohraa riittää jatkossakin: "Ilmastonmuutoksen on arvioitu pidentävän kasvukautta Suomessa vuoteen 2100 mennessä.. Maan eteläosassa ainakin vehnän, rukiin, ohran ja kauran hehtaarisatojen arvioidaan kasvavan".

 

 

 

]]>
58 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265223-ilmastonhopomuutos-vei-ohran-olut-kallistuu#comments Ilmastonmuutos Wed, 05 Dec 2018 06:08:57 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265223-ilmastonhopomuutos-vei-ohran-olut-kallistuu
Pankkitilisi hiilijalanjälki? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265160-pankkitilisi-hiilijalanjalki <p>Ilmastovoohotus on jännä aihe siitä, että aina löytyy uusia näkökulmia.</p><p>Kun nyt mediassa huudetaan, että me täällä Suomessa voidaan ilmastonmuutosta korjata esimerkiksi rankaisemalla autolla töissä käyviä, niin mietin, että millä muulla tavalla voitaisiin kantaa kortemme kekoon.</p><p>Tulikin mieleeni, että mitäköhän minun pienillä säästöilläni tehdään.</p><p>Suomalaisetkin ovat hirmuisia määriä rahaa sijoittaneet globaaleille markkinoille.</p><p>Moniko tietää, että mitä rahoillasi tehdään?</p><p>Tiedätkö, että sijoitustilisi varoilla ei osteta maailman eniten saastuttavaan rahtilaivaan maailman eniten saastuttavaa öljyä?</p><p>Tai tiedätkö, että sijoittajien pelimerkeiksi antamillasi rahoilla ei rakenneta Kiinaan uutta hiilivoimalaa, joita sinne nousee 1 per päivä tahtiin?</p><p>Jos säästötililläsi on vaikka 10.000e rahaa ja se tuottaa vaikka 5% voittoa, niin ennen kun ehdotat muille, että osta sähköauto, niin olethan tarkistanut, ettei se 5% tuottosi säästötilille tulee siitä, että joku kiinalainen rakentaa telkkareita hiilivoimalla ja kuskaa ne saastelaivalla maailman ääriin?</p><p>Kannetaanko vastuuta myös niistä varoista, jotka lojuvat pankkitileilläsi ja jotka olet antanut sijoittajien käyttöön vai keskitytäänkö vaan takkoihin ja autoihin, kun niistä tulee ihan näkyvää sauhua joskus?</p><p>Muista, että pankkitilisi sauhuu myös jossain päin maailmaa, ehkä enemmän kun autosi. Tai jopa enemmän kun naapurisi hienompi ja isompi auto.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastovoohotus on jännä aihe siitä, että aina löytyy uusia näkökulmia.

Kun nyt mediassa huudetaan, että me täällä Suomessa voidaan ilmastonmuutosta korjata esimerkiksi rankaisemalla autolla töissä käyviä, niin mietin, että millä muulla tavalla voitaisiin kantaa kortemme kekoon.

Tulikin mieleeni, että mitäköhän minun pienillä säästöilläni tehdään.

Suomalaisetkin ovat hirmuisia määriä rahaa sijoittaneet globaaleille markkinoille.

Moniko tietää, että mitä rahoillasi tehdään?

Tiedätkö, että sijoitustilisi varoilla ei osteta maailman eniten saastuttavaan rahtilaivaan maailman eniten saastuttavaa öljyä?

Tai tiedätkö, että sijoittajien pelimerkeiksi antamillasi rahoilla ei rakenneta Kiinaan uutta hiilivoimalaa, joita sinne nousee 1 per päivä tahtiin?

Jos säästötililläsi on vaikka 10.000e rahaa ja se tuottaa vaikka 5% voittoa, niin ennen kun ehdotat muille, että osta sähköauto, niin olethan tarkistanut, ettei se 5% tuottosi säästötilille tulee siitä, että joku kiinalainen rakentaa telkkareita hiilivoimalla ja kuskaa ne saastelaivalla maailman ääriin?

Kannetaanko vastuuta myös niistä varoista, jotka lojuvat pankkitileilläsi ja jotka olet antanut sijoittajien käyttöön vai keskitytäänkö vaan takkoihin ja autoihin, kun niistä tulee ihan näkyvää sauhua joskus?

Muista, että pankkitilisi sauhuu myös jossain päin maailmaa, ehkä enemmän kun autosi. Tai jopa enemmän kun naapurisi hienompi ja isompi auto.

]]>
1 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265160-pankkitilisi-hiilijalanjalki#comments Ilmastonmuutos Mon, 03 Dec 2018 22:23:03 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265160-pankkitilisi-hiilijalanjalki
Mitä ilmasto nyt kaipaa? http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265133-mita-ilmasto-nyt-kaipaa <p>Tänään Euroopan &ldquo;hiilipääkaupungissa&rdquo; Puolan Katowicessa on vietetty YK:n ilmastokokouksen ensimmäistä kokouspäivää.</p><p>Kokouksen tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan &ldquo;sääntökirja&rdquo; Pariisin sopimuksen toteuttamiselle. Sopimuksessa mukana olevien valtioiden toimia pitää voida seurata ja vertailla yhtenevillä kriteereillä, ja sopimukseen sisältyvä tavoitteiden säännöllinen tiukentaminen pitää oikeasti saada tapahtumaan.</p><p>Kansainvälinen ilmastopolitiikka on hirveää jargonpiikkilankaa, jossa vilisevät NDC:t, artiklat, Talanoa-dialogit ja ambitiomekanismit. Ilmaston tilasta huolestuneelle kuitenkin kiinnostavampaa on, <em>mitä</em> pitää saada aikaan kuin säännöt, joilla se tehdään.</p><p>Tässä ilmastokokouksen kunniaksi viisi asiaa, jotka ilmastopolitiikassa pitää saada aikaan juuri nyt:</p><p><strong>1. Pitkän aikavälin tavoitteet</strong><br />Paljon puhutaan siitä, että ilmastotoimilla on kiire, ja se on ihan totta. Yhtä totta on kuitenkin se, että tarvitsemme karttaa, joka vie perille asti.</p><p>Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää massiivisia investointeja muun muassa vähäpäästöiseen energiantuotantoon, liikenteeseen, teolliseen tuotantoon ja maataloustuotantoon. Näitä investointeja tehdään jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ja siksi niitä suunnittelevilla ja rahoittavilla tahoilla täytyy olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä ilmastopolitiikka tulee näyttämään 2030, 2040 ja 2050.</p><p>Niin Suomen kuin EU:nkin pitää asettaa tavoitevuosi hiilineutraaliuden saavuttamiselle ja laskea taaksepäin, minkälaiset päästövähennykset on saatava aikaan joka vuosi siihen mennessä. Tältä pohjalta on sitten hyvä arvioida, mitä politiikkatoimia tarvitaan. Nyt ei riitä, että katsotaan vain yhden hallituskauden tai kymmenen vuoden päähän.</p><p><strong>2. Päästökauppa kuntoon</strong><br />EU:n päästökauppaa haukutaan tehottomaksi, eikä syyttä. Sitä ei kuitenkaan aina ymmärretä, mikä tehottomuuden aiheuttaa.</p><p>Sinänsä toimintamalli on hyvä: asetetaan päästöille maksimimäärä ja annetaan yritysten päättää, mistä päästöjä on kustannustehokkainta vähentää. Kun päästöoikeuksien määrää vähennetään tasaiseen tahtiin, vähenee myös päästöjen määrä. Näin se on myös EU:ssa mennyt, päästöt ovat oikeasti vähentyneet.</p><p>EU:ssa ongelmana on ennen kaikkea päästöoikeuksien liian suuri määrä &ndash; katto on liian korkealla ja vähennystahti liian hidas. Päästöoikeuksia pitää poistaa markkinoilta enemmän ja nopeammin kuin tähän mennessä on tehty. On myös hyvä miettiä, saataisiinko päästökaupan laajentamisella aikaan parempia tuloksia kuin nykyisellä kolmen sektorin mallilla.</p><p>Päästökaupan tehostamisen ja ongelmien korjaamisen pitäisi nyt olla todella korkealla sekä EU:n että Suomen agendalla. Mehän olemme EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden syksyllä.</p><p><strong>3. Kannustimet kuntoon</strong><br />Suomi ei ole poikkeus murheellisesta globaalista käytännöstä: ilmastonmuutosta kiihdyttävää toimintaa tuetaan kaikkialla maailmassa huomattavasti enemmän kuin päästöjä vähentävää toimintaa.</p><p>Meillä tuetaan muun muassa öljylämmitystä, turpeen polttoa ja eläintuotantoa sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Maksamme myös kymmeniä miljoonia euroja vuodessa &ldquo;päästökauppakompensaatiota&rdquo; yrityksille, joille on ensin annettu enemmän ilmaisia päästöoikeuksia kuin ne pystyvät käyttämään.</p><p>Tällaisessa tukipolitiikassa ei ole järjen hiventä ilmaston, mutta ei myöskään kansantalouden kannalta. Talouden trendit ja rahavirrat kulkevat maailmassa nyt voimakkaasti päästövähennysten suuntaan, ja meidän tulee kaikin tavoin sysiä yrityksiä sinne, missä kysyntä on kasvussa.</p><p>Ilmaston kannalta tuhoisien toimintamallien tukemisen on loputtava. Tukivirtoja pitää ohjata teollisuuden ja maatalouden uudistumiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä kehittämään kotimarkkinoita ja vauhdittamaan investointeja muun muassa julkisten hankintojen kautta.</p><p><strong>4. Pidetään kaikki veneessä</strong><br />Ilmastonmuutokseen liittyen puhutaan paljon kasvavista kustannuksista. Huoli on ymmärrettävä &ndash; jos vaikkapa ajaa rämällä vuoden 93 Escortilla, voi tuntua absurdilta sellainen puhe, että kohta kaikkien pitäisi ajaa sähköautolla. Jos oma talous on tiukalla, ei taatusti innostu hintojenkorottamispuheista.</p><p>On äärimmäisen tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ei kurjisteta niiden oloja, joilla on jo valmiiksi tiukkaa. Siksikin tarvitaan sitä kohdassa 1. peräänkuuluttamaani pitkän tähtäimen suunnittelua.</p><p>On tärkeää ymmärtää, mitkä toimijat pystyvät nopeaan muutokseen ja investointeihin, ja mitkä tarvitsevat enemmän aikaa ja tukea. Firman liisari on helpompi vaihtaa sähköautoon, kun taas edullista kesäautoa havittelevan pitää odotella, että syntyy toimivat käytettyjen autojen markkinat, mikä vie paljon enemmän aikaa.</p><p>Suomessa pitääkin laatia tiekartta ilmastoneutraaliuteen asti myös siksi, että vain siten on mahdollista huomioida myös heidät, joiden talous ei kestä äkkinäisiä liikkeitä.</p><p><strong>5. Ilmastorahoitus</strong> <strong>kuntoon</strong><br />Jos saisin vitosen joka kerta, kun joku sanoo, että ei meidän Suomessa mitään kannata tehdä, kun Intiassa ja Kiinassa ne tupruttavat menemään niin kauheasti, olisin aika paljon varakkaampi.</p><p>On ihan totta, että Intian ja Kiinan päästöt ovat tosi isot ja muodostavat isomman osan ongelmaa kuin pienen Suomen. On kuitenkin myös totta, että yhden suomalaisen päästöt ovat moninkertaiset yhden intialaisen päästöihin verrattuna. Ja sekin on totta, että ihan merkittävä osa Aasian kehittyvien talouksien päästöistä syntyy, kun siellä tuotetaan tavaraa Euroopan markkinoille.</p><p>Me suomalaiset emme siis voi päästää itseämme kuin koiraa veräjästä. Päinvastoin &ndash; meidän pitää <em>sekä</em> vähentää omia päästöjämme <em>että</em> auttaa kehittyviä maita vähentämään omiaan.</p><p>Tällä hallituskaudella Suomi on leikannut niin kehitysyhteistyöstä kuin kansainvälisestä ilmastorahoituksestakin. Tällainen peli ei ollenkaan vetele, jos haluamme estää ilmastokatastrofin, pitää maailman väkirikkaimmat alueet elinkelpoisina ja ehkäistä sellaisen pakolaisuusaallon, joka saa vuoden 2015 näyttämään sunnuntaipiknikiltä.</p><p>Suomen &ndash; ja EU:n &ndash; pitää aina muistaa näyttelevänsä globaalissa ilmastopolitiikassa kokoaan suurempaa roolia. Kun pelaamme korttimme oikein, kaikki hyötyvät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Euroopan “hiilipääkaupungissa” Puolan Katowicessa on vietetty YK:n ilmastokokouksen ensimmäistä kokouspäivää.

Kokouksen tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan “sääntökirja” Pariisin sopimuksen toteuttamiselle. Sopimuksessa mukana olevien valtioiden toimia pitää voida seurata ja vertailla yhtenevillä kriteereillä, ja sopimukseen sisältyvä tavoitteiden säännöllinen tiukentaminen pitää oikeasti saada tapahtumaan.

Kansainvälinen ilmastopolitiikka on hirveää jargonpiikkilankaa, jossa vilisevät NDC:t, artiklat, Talanoa-dialogit ja ambitiomekanismit. Ilmaston tilasta huolestuneelle kuitenkin kiinnostavampaa on, mitä pitää saada aikaan kuin säännöt, joilla se tehdään.

Tässä ilmastokokouksen kunniaksi viisi asiaa, jotka ilmastopolitiikassa pitää saada aikaan juuri nyt:

1. Pitkän aikavälin tavoitteet
Paljon puhutaan siitä, että ilmastotoimilla on kiire, ja se on ihan totta. Yhtä totta on kuitenkin se, että tarvitsemme karttaa, joka vie perille asti.

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää massiivisia investointeja muun muassa vähäpäästöiseen energiantuotantoon, liikenteeseen, teolliseen tuotantoon ja maataloustuotantoon. Näitä investointeja tehdään jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ja siksi niitä suunnittelevilla ja rahoittavilla tahoilla täytyy olla jonkinlainen käsitys siitä, miltä ilmastopolitiikka tulee näyttämään 2030, 2040 ja 2050.

Niin Suomen kuin EU:nkin pitää asettaa tavoitevuosi hiilineutraaliuden saavuttamiselle ja laskea taaksepäin, minkälaiset päästövähennykset on saatava aikaan joka vuosi siihen mennessä. Tältä pohjalta on sitten hyvä arvioida, mitä politiikkatoimia tarvitaan. Nyt ei riitä, että katsotaan vain yhden hallituskauden tai kymmenen vuoden päähän.

2. Päästökauppa kuntoon
EU:n päästökauppaa haukutaan tehottomaksi, eikä syyttä. Sitä ei kuitenkaan aina ymmärretä, mikä tehottomuuden aiheuttaa.

Sinänsä toimintamalli on hyvä: asetetaan päästöille maksimimäärä ja annetaan yritysten päättää, mistä päästöjä on kustannustehokkainta vähentää. Kun päästöoikeuksien määrää vähennetään tasaiseen tahtiin, vähenee myös päästöjen määrä. Näin se on myös EU:ssa mennyt, päästöt ovat oikeasti vähentyneet.

EU:ssa ongelmana on ennen kaikkea päästöoikeuksien liian suuri määrä – katto on liian korkealla ja vähennystahti liian hidas. Päästöoikeuksia pitää poistaa markkinoilta enemmän ja nopeammin kuin tähän mennessä on tehty. On myös hyvä miettiä, saataisiinko päästökaupan laajentamisella aikaan parempia tuloksia kuin nykyisellä kolmen sektorin mallilla.

Päästökaupan tehostamisen ja ongelmien korjaamisen pitäisi nyt olla todella korkealla sekä EU:n että Suomen agendalla. Mehän olemme EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden syksyllä.

3. Kannustimet kuntoon
Suomi ei ole poikkeus murheellisesta globaalista käytännöstä: ilmastonmuutosta kiihdyttävää toimintaa tuetaan kaikkialla maailmassa huomattavasti enemmän kuin päästöjä vähentävää toimintaa.

Meillä tuetaan muun muassa öljylämmitystä, turpeen polttoa ja eläintuotantoa sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Maksamme myös kymmeniä miljoonia euroja vuodessa “päästökauppakompensaatiota” yrityksille, joille on ensin annettu enemmän ilmaisia päästöoikeuksia kuin ne pystyvät käyttämään.

Tällaisessa tukipolitiikassa ei ole järjen hiventä ilmaston, mutta ei myöskään kansantalouden kannalta. Talouden trendit ja rahavirrat kulkevat maailmassa nyt voimakkaasti päästövähennysten suuntaan, ja meidän tulee kaikin tavoin sysiä yrityksiä sinne, missä kysyntä on kasvussa.

Ilmaston kannalta tuhoisien toimintamallien tukemisen on loputtava. Tukivirtoja pitää ohjata teollisuuden ja maatalouden uudistumiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä kehittämään kotimarkkinoita ja vauhdittamaan investointeja muun muassa julkisten hankintojen kautta.

4. Pidetään kaikki veneessä
Ilmastonmuutokseen liittyen puhutaan paljon kasvavista kustannuksista. Huoli on ymmärrettävä – jos vaikkapa ajaa rämällä vuoden 93 Escortilla, voi tuntua absurdilta sellainen puhe, että kohta kaikkien pitäisi ajaa sähköautolla. Jos oma talous on tiukalla, ei taatusti innostu hintojenkorottamispuheista.

On äärimmäisen tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ei kurjisteta niiden oloja, joilla on jo valmiiksi tiukkaa. Siksikin tarvitaan sitä kohdassa 1. peräänkuuluttamaani pitkän tähtäimen suunnittelua.

On tärkeää ymmärtää, mitkä toimijat pystyvät nopeaan muutokseen ja investointeihin, ja mitkä tarvitsevat enemmän aikaa ja tukea. Firman liisari on helpompi vaihtaa sähköautoon, kun taas edullista kesäautoa havittelevan pitää odotella, että syntyy toimivat käytettyjen autojen markkinat, mikä vie paljon enemmän aikaa.

Suomessa pitääkin laatia tiekartta ilmastoneutraaliuteen asti myös siksi, että vain siten on mahdollista huomioida myös heidät, joiden talous ei kestä äkkinäisiä liikkeitä.

5. Ilmastorahoitus kuntoon
Jos saisin vitosen joka kerta, kun joku sanoo, että ei meidän Suomessa mitään kannata tehdä, kun Intiassa ja Kiinassa ne tupruttavat menemään niin kauheasti, olisin aika paljon varakkaampi.

On ihan totta, että Intian ja Kiinan päästöt ovat tosi isot ja muodostavat isomman osan ongelmaa kuin pienen Suomen. On kuitenkin myös totta, että yhden suomalaisen päästöt ovat moninkertaiset yhden intialaisen päästöihin verrattuna. Ja sekin on totta, että ihan merkittävä osa Aasian kehittyvien talouksien päästöistä syntyy, kun siellä tuotetaan tavaraa Euroopan markkinoille.

Me suomalaiset emme siis voi päästää itseämme kuin koiraa veräjästä. Päinvastoin – meidän pitää sekä vähentää omia päästöjämme että auttaa kehittyviä maita vähentämään omiaan.

Tällä hallituskaudella Suomi on leikannut niin kehitysyhteistyöstä kuin kansainvälisestä ilmastorahoituksestakin. Tällainen peli ei ollenkaan vetele, jos haluamme estää ilmastokatastrofin, pitää maailman väkirikkaimmat alueet elinkelpoisina ja ehkäistä sellaisen pakolaisuusaallon, joka saa vuoden 2015 näyttämään sunnuntaipiknikiltä.

Suomen – ja EU:n – pitää aina muistaa näyttelevänsä globaalissa ilmastopolitiikassa kokoaan suurempaa roolia. Kun pelaamme korttimme oikein, kaikki hyötyvät.

]]>
15 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265133-mita-ilmasto-nyt-kaipaa#comments COP24 EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastonmuutos Ilmastopolitiikka YK:n ilmastokokous Mon, 03 Dec 2018 13:44:10 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265133-mita-ilmasto-nyt-kaipaa
Ilmastonmuutos ahneiden ja mahtavien silmin http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265044-ilmastonmuutos-ahneiden-ja-mahtavien-silmin <p>Minua on häirinnyt ilmastonmuutoskeskustelussa, että se on ollut niin pitkään idealistista ja punavihreävoittoista. Jos vihreä ja vasemmistolainen puhuu ilmastonmuutoksesta, niin siellä on idealismi taustalla.</p><p>Haluaisin sitä vastoin kuulla, millaisia asioita rikkaimmat, mahtavimmat, härskeimmät puhuvat. Ne ihmiset, joilla on käytännössä eniten menetettävää, jos kymmenien tuhansien miljardien omaisuuserät alkavat paukkua ja poksahdella vedenpaisumuksen, äärimmäisten sääilmiöiden, ruoantuotannon romahtavisen ja sotien seurauksena. Ne ns. rumat ja raa&#39;at miehet ja naiset, joilla on vanhaa rahaa ja suurin sosiaalinen pääoma, ja joita ei ideologinen haihattelu kiinnosta (korkeintaan ehkä isänmaallisuus jossain määrin), vaan jotka pyrkivät maksimoimaan itsensä ja omien eturyhmiensä edut.</p><p>Nyt puhutaan siis mahtisuvuista, vaikutusvaltaisista poliittisistä thinktankeista, USA:n republikaanipuolueesta, Putinin hallinnosta, Kiinan kommunistisesta puolueesta, öljy-yhtiöiden ylimmästä johdosta ja suurimmista omistajista, suurimpien investointipankkien ja hedge-rahastojen ylimmistä pomoista, eläkerahastojen pomoista, armeijoiden ylipäälliköistä jne. Siis niiden ihmisten keskuudessa, jotka laskelmoivat strategisesti ja mahdollisesti pelkäävät valta-asemiensa horjumista muutosten kourissa.</p><p>Uskovatko nuo ihmiset ilmastonmuutokseen? Mitä he puhuvat? Mitä he mahdollisesti suunnittelevat tekevänsä, jotta pystyvät suojautumaan mahdollisilta kymmenien biljoonien tuhoilta? Vai tietävätkö he ehkä sittenkin, että paskat tässä kuitenkaan mitään ole käymässä, ja onpas kätevää, kun rahvaaseen uppoo ilmastonmuutos kuin mikäkin uskonto?</p><p>Tässä esimerkiksi yksi rahakkaampi henkilö, Dan Pena, joka siekailematta vastaa, mitä hän ajattelee ilmastonmuutoksesta. En ota kantaa Dan Penan vaikutusvallasta tai rikkaudesta, mutta se herätti ajattelemaan, että mitä ne top 1.000 tai top 10.000 vaikutusvaltaisinta ihmistä maailmassa puhuvat pienessä kännissä ilmastonmuutoksesta? https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/NjlC02NsIt0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/NjlC02NsIt0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> Minua on häirinnyt ilmastonmuutoskeskustelussa, että se on ollut niin pitkään idealistista ja punavihreävoittoista. Jos vihreä ja vasemmistolainen puhuu ilmastonmuutoksesta, niin siellä on idealismi taustalla.

Haluaisin sitä vastoin kuulla, millaisia asioita rikkaimmat, mahtavimmat, härskeimmät puhuvat. Ne ihmiset, joilla on käytännössä eniten menetettävää, jos kymmenien tuhansien miljardien omaisuuserät alkavat paukkua ja poksahdella vedenpaisumuksen, äärimmäisten sääilmiöiden, ruoantuotannon romahtavisen ja sotien seurauksena. Ne ns. rumat ja raa'at miehet ja naiset, joilla on vanhaa rahaa ja suurin sosiaalinen pääoma, ja joita ei ideologinen haihattelu kiinnosta (korkeintaan ehkä isänmaallisuus jossain määrin), vaan jotka pyrkivät maksimoimaan itsensä ja omien eturyhmiensä edut.

Nyt puhutaan siis mahtisuvuista, vaikutusvaltaisista poliittisistä thinktankeista, USA:n republikaanipuolueesta, Putinin hallinnosta, Kiinan kommunistisesta puolueesta, öljy-yhtiöiden ylimmästä johdosta ja suurimmista omistajista, suurimpien investointipankkien ja hedge-rahastojen ylimmistä pomoista, eläkerahastojen pomoista, armeijoiden ylipäälliköistä jne. Siis niiden ihmisten keskuudessa, jotka laskelmoivat strategisesti ja mahdollisesti pelkäävät valta-asemiensa horjumista muutosten kourissa.

Uskovatko nuo ihmiset ilmastonmuutokseen? Mitä he puhuvat? Mitä he mahdollisesti suunnittelevat tekevänsä, jotta pystyvät suojautumaan mahdollisilta kymmenien biljoonien tuhoilta? Vai tietävätkö he ehkä sittenkin, että paskat tässä kuitenkaan mitään ole käymässä, ja onpas kätevää, kun rahvaaseen uppoo ilmastonmuutos kuin mikäkin uskonto?

Tässä esimerkiksi yksi rahakkaampi henkilö, Dan Pena, joka siekailematta vastaa, mitä hän ajattelee ilmastonmuutoksesta. En ota kantaa Dan Penan vaikutusvallasta tai rikkaudesta, mutta se herätti ajattelemaan, että mitä ne top 1.000 tai top 10.000 vaikutusvaltaisinta ihmistä maailmassa puhuvat pienessä kännissä ilmastonmuutoksesta? https://www.youtube.com/watch?v=NjlC02NsIt0

]]>
15 http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265044-ilmastonmuutos-ahneiden-ja-mahtavien-silmin#comments Ympäristö Ilmastonmuutos Sat, 01 Dec 2018 15:33:52 +0000 Pekka Lampelto http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265044-ilmastonmuutos-ahneiden-ja-mahtavien-silmin
Ihmisen vaikutusta ilmastomuutokseen vähättelevät, mitä sitten pitäisi tehdä? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264961-ihmisen-vaikutusta-ilmastomuutokseen-vahattelevat-mita-sitten-pitaisi-tehda <p>Moni pitää täälläkin lämpöä herättäviä ja joskus suorastaan jopa palopuheita kiistäen ihmisen toiminnan vaikutuksen ilmastonmuutokseen.&nbsp; Mieleeni on monasti tullut, että miten sitten toimintaa pitäisi muuttaa teidän mielestänne. Seuraavia kysymyksiä nousee ensimmäisenä mieleeni:</p><ol><li>Oletteko niin varmoja kannastanne, että sen pohjalta kaikki kaikki toimenpiteet CO2-päästöjen vähentämiseksi voidaan jättää tekemättä?</li><li>Voisimmeko siis poistaa teollisuuden ja liikenteen CO2-rajoitukset tarpeettomina?</li><li>Pitäisikö esimerkiksi pyrkimys vähäpäästöisiin autoihin lopettaa ja poistaa kannustimet niiden hankintaan - voidaanko yhtä hyvin painaa Hummereilla koko sakki?</li><li>Ovatko pyrkimykset hiilijalanjäljen pienentämiseen vaikkapa ravinnon osalta turhia?</li></ol><p>Tuossa nyt muutama kysymys alkuun, jonka tavoitteena on löytää ihmisen vaikutuksen kiistämisen varmuuden taso - sekä sitten selvittää, mitkä ilmastomuutoksen hidastamisen tavoitteet ovat turhia. Niin kauan kuin valtaosa on sitä mieltä, että ihmisen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on merkittävä, niin toimenpiteitä tultaneen tekemään ja pyritään ohjaamaan CO2-päästöjen vähentämiseen.</p><p>Mitä jos olisikin toisin ja valta olisikin teillä, mitä silloin muutettaisiin nykyisestä?</p><p>Lopulta tulemme perimmäiseen kysymykseen:</p><p>Oletteko niin varmoja kannastanne, että uskallatte sen pohjalta olla tekemättä mitään tämän pallon nuorten ja tulevien sukupolvien elinolosuhteiden varmistamiseksi?</p><p>Tähän kysymykseen en ole vielä koskaan saanut vastausta - ehkä nyt on sen aika.</p> Moni pitää täälläkin lämpöä herättäviä ja joskus suorastaan jopa palopuheita kiistäen ihmisen toiminnan vaikutuksen ilmastonmuutokseen.  Mieleeni on monasti tullut, että miten sitten toimintaa pitäisi muuttaa teidän mielestänne. Seuraavia kysymyksiä nousee ensimmäisenä mieleeni:

  1. Oletteko niin varmoja kannastanne, että sen pohjalta kaikki kaikki toimenpiteet CO2-päästöjen vähentämiseksi voidaan jättää tekemättä?
  2. Voisimmeko siis poistaa teollisuuden ja liikenteen CO2-rajoitukset tarpeettomina?
  3. Pitäisikö esimerkiksi pyrkimys vähäpäästöisiin autoihin lopettaa ja poistaa kannustimet niiden hankintaan - voidaanko yhtä hyvin painaa Hummereilla koko sakki?
  4. Ovatko pyrkimykset hiilijalanjäljen pienentämiseen vaikkapa ravinnon osalta turhia?

Tuossa nyt muutama kysymys alkuun, jonka tavoitteena on löytää ihmisen vaikutuksen kiistämisen varmuuden taso - sekä sitten selvittää, mitkä ilmastomuutoksen hidastamisen tavoitteet ovat turhia. Niin kauan kuin valtaosa on sitä mieltä, että ihmisen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on merkittävä, niin toimenpiteitä tultaneen tekemään ja pyritään ohjaamaan CO2-päästöjen vähentämiseen.

Mitä jos olisikin toisin ja valta olisikin teillä, mitä silloin muutettaisiin nykyisestä?

Lopulta tulemme perimmäiseen kysymykseen:

Oletteko niin varmoja kannastanne, että uskallatte sen pohjalta olla tekemättä mitään tämän pallon nuorten ja tulevien sukupolvien elinolosuhteiden varmistamiseksi?

Tähän kysymykseen en ole vielä koskaan saanut vastausta - ehkä nyt on sen aika.

]]>
270 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264961-ihmisen-vaikutusta-ilmastomuutokseen-vahattelevat-mita-sitten-pitaisi-tehda#comments Ympäristö CO2-päästöt Ilmastonmuutos Ilmastopäästöt Päästojen vähentäminen Fri, 30 Nov 2018 07:28:28 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264961-ihmisen-vaikutusta-ilmastomuutokseen-vahattelevat-mita-sitten-pitaisi-tehda
Bitcoinin korkea energiankulutus on vain väliaikainen ongelma http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264935-bitcoinin-korkea-energiankulutus-on-vain-valiaikainen-ongelma <p><a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263994-bitcoin-ei-kuormita-ymparistoa">Kirjoitin aikaisemmin siitä, kuinka Bitcoin ja muut kryptovaluutat eivät uhkaa ympäristöä.</a>&nbsp;Kirjoituksen palautteessa nostettiin aiheellisesti esiin se, että Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen louhinta on kuitenkin vaatinut viime vuosina korkean energiankulutuksen. Tämä on totta, mutta korkea energiankulutus ei kuitenkaan ole kuin väliaikainen ongelma.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lohkoketjua voidaan ylläpitää usealla eri tavalla</strong></p><p>Bitcoinin uraauurtava teknologinen läpimurto on hajautettu tietokanta, joka toimii ilman osapuolten välistä luottamusta. Tätä kutsutaan lohkoketjuksi. Bitcoinin lohkoketju kasvaa yhdellä lohkolla noin kymmenen minuutin välein, ja yksi louhijoista saa lohkopalkkion sekä lohkoon tallennettavien siirtojen siirtomaksut. Lohkoketjun ominaispiirre on, että siihen tallennettavien lohkojen määrä ei riipu ylläpitoon osallistuvien käyttämästä laskentatehosta, vaan lohkoja luodaan aina samalla, ennaltamääritetyllä, tahdilla. Tästä seuraa, että yksittäisen louhijan mahdollisuus saada louhintapalkkio on käänteisesti verrannollinen muiden louhijoiden hallussa olevan louhintatehon määrään.&nbsp;</p><p>Louhintapalkkion arvon kasvu perinteisissä valuutoissa ja Bitcoin-verkon avoimuus on johtanut tilanteeseen, jossa louhintaan on ollut kannattavaa käyttää entistä enemmän energiaa. Bitcoinissa on itsessään louhintaa hillitsevä piirre, sillä luohintapalkkio puolitetaan aina tietyn lohkomäärän jälkeen, mutta valitettavasti Bitcoinin suunnitelluvaiheessa ei sen suosion mittakaava osattu aavistaa, ja lohkopalkkion puolittuminen ei ole pystynyt hillitsemään louhinnan energiankulutuksen kasvua.</p><p>Bitcoinin selvä teknologinen ongelma on, että kasvavaa louhintatehoa ei voida hyödyntää mihinkään muuhun kuin verkon turvallisuuden kasvattamiseksi. Tämä on ylipäätänsä kaikkien työperusteisten (Proof of Work tai PoW) lohkoketjujen ongelma. Ongelma on onneksi tiedostettu jo 2010-luvun alkupuolella ja ensimmäinen panosperusteinen (Proof of Stake, PoS) kryptovaluutta julkaistiin 2012. Panosperusteisessa louhinnassa laskentatehon sijaan verkon käyttöön sidotaan valuuttaa, ja tämän sitoutumisen perusteella valitaan yksi louhija, joka muodostaa lohkoketjuun seuraavaksi lisättävän lohkon. Energiankulutuksen kannalta tämä on dramaattinen parannus, ylläpito ei enää vaadi ylimääräistä laskentatehoa.&nbsp;</p><p>Mitä uudemmasta kryptovaluusta on kyse, sitä todennäköisemmin se käyttää panosperusteista louhintaa, tai jotain muuta energiatehokasta tapaa ylläpitää verkkoaan. Sadasta suurimmasta kryptovaluutasta 25 käyttää enää työperusteista louhintaa. Kolmanneksi suurin Ethereum aloittaa siirtymisen panosperusteiseen louhintaan ensi vuonna ja toiseksi suurin Ripple ei ole edes käyttänyt työperusteista louhintaa. Bitcoin-louhinnan tulevaisuus on epäselvempi, panosperusteisen louhinnan sijaan Bitcoinissa saatetaan ottaa aluksi käyttöön <a href="https://prezi.com/syeveikuh24e/powxorg/">energiatehokkaampia työperusteisen louhinnan muotoja</a>.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Louhinta eivät kilpaile samasta energiasta kuin muu kulutus</strong></p><p>Energian tarve ei muodostu pelkästään itse energiasta, vaan myös sen siirrosta. Kun asunto on pidettävä talvella lämpimänä, on energia ilman siirtoa asunnon omistajalle arvoton. Työperusteisen louhinnan energiantarve toimii toisella tavalla. Louhinta ei ole paikkaan sidottua ja louhintalaitteet voidaan siirtää sinne, missä on energian ylituotantoa. Esimerkiksi uusiutuvan vesivoiman tuotannossa voi syntyä ajoittain enemmän energiaa kuin voidaan käyttää tai säilöä. Ilman louhintaa tämä energia menetetään. Louhinnalla on mahdollista sitoa tämä hukkaenergia edes johonkin muotoon. Toinen esimerkki on geoterminen energia ja öljykentillä syntyvät jätekaasut, jotka normaalisti vain poltetaan pois.&nbsp;</p><p>Hyvä esimerkki louhinnan hakeutumista energian ylituotannon luokse on louhinnan siirtyminen Kiinasta Kanadaan. Louhintaa on alunperin kerääntynyt runsaasti Kiinaan valtion avokätisesti tukeman energiantuotannon vuoksi. Alihinnoittelun seurauksena on ollut odotetusti sähkön tuhlausta ja lopulta valtio on päättänyt puuttua ja painostaa louhintaa pois Kiinasta. Louhintaa on siirtymässä Kanadaan, jossa on ylituotantoa uusiutuvasta vesivoimasta.&nbsp;</p><p>Työperusteisen louhinnan vaatima energiantarve on paljon joustavampaa kuin tavallinen energiantarve. Talvella asunnot pidetään lämpiminä, maksoi energia sitten mitä maksoi. Louhinnan kanssa taas on parempi vain lopettaa louhinta, mikäli energian hinta nousee liian korkeaksi. Olemme saaneet viimeaikoina uutisista lukea kuinka monet louhintaan keskittyneet yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa, kun&nbsp; louhintapalkkioiden laskeva euromääräinen arvo tekee louhinnasta kannattamatonta. Sen seurauksena louhintaan käytetty energian määrä laskee. Louhinta ei siis nosta energian hintaa samalla tavalla kuin muu energiankulutus, koska ansaintamielessä työperusteista luohintaa kannattaa tehdä vain energian ollessa edullista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhteenveto</strong></p><p>Kryptovaluuttojen ja erityisesti Bitcoinin louhinnan viime vuosina käyttämä energiankulutus on kiistaton tosiasia. On kuitenkin liioittelua maalailla synkkiä uhkakuvia siitä, sillä louhinnan energiatehokkuus on tärkeä lohkoketju-teknologian kehitysalue, jossa toimivia ratkaisuja on ollut jo pitkään käytössä ja uusia parannuksia tehdään jatkuvasti.&nbsp; Kryptovaluuttojen korkea energiankulutus on lopulta vain väliaikainen ongelma.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://bitcoinkeskus.com/2018/10/23/kryptovaluuttojen-louhinta/"><em>Lisätietoja louhinnan tulevaisuudesta esimerkiksi tässä Bitcoinkeskuksen artikkelissa.&nbsp;</em></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin aikaisemmin siitä, kuinka Bitcoin ja muut kryptovaluutat eivät uhkaa ympäristöä. Kirjoituksen palautteessa nostettiin aiheellisesti esiin se, että Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen louhinta on kuitenkin vaatinut viime vuosina korkean energiankulutuksen. Tämä on totta, mutta korkea energiankulutus ei kuitenkaan ole kuin väliaikainen ongelma. 

 

Lohkoketjua voidaan ylläpitää usealla eri tavalla

Bitcoinin uraauurtava teknologinen läpimurto on hajautettu tietokanta, joka toimii ilman osapuolten välistä luottamusta. Tätä kutsutaan lohkoketjuksi. Bitcoinin lohkoketju kasvaa yhdellä lohkolla noin kymmenen minuutin välein, ja yksi louhijoista saa lohkopalkkion sekä lohkoon tallennettavien siirtojen siirtomaksut. Lohkoketjun ominaispiirre on, että siihen tallennettavien lohkojen määrä ei riipu ylläpitoon osallistuvien käyttämästä laskentatehosta, vaan lohkoja luodaan aina samalla, ennaltamääritetyllä, tahdilla. Tästä seuraa, että yksittäisen louhijan mahdollisuus saada louhintapalkkio on käänteisesti verrannollinen muiden louhijoiden hallussa olevan louhintatehon määrään. 

Louhintapalkkion arvon kasvu perinteisissä valuutoissa ja Bitcoin-verkon avoimuus on johtanut tilanteeseen, jossa louhintaan on ollut kannattavaa käyttää entistä enemmän energiaa. Bitcoinissa on itsessään louhintaa hillitsevä piirre, sillä luohintapalkkio puolitetaan aina tietyn lohkomäärän jälkeen, mutta valitettavasti Bitcoinin suunnitelluvaiheessa ei sen suosion mittakaava osattu aavistaa, ja lohkopalkkion puolittuminen ei ole pystynyt hillitsemään louhinnan energiankulutuksen kasvua.

Bitcoinin selvä teknologinen ongelma on, että kasvavaa louhintatehoa ei voida hyödyntää mihinkään muuhun kuin verkon turvallisuuden kasvattamiseksi. Tämä on ylipäätänsä kaikkien työperusteisten (Proof of Work tai PoW) lohkoketjujen ongelma. Ongelma on onneksi tiedostettu jo 2010-luvun alkupuolella ja ensimmäinen panosperusteinen (Proof of Stake, PoS) kryptovaluutta julkaistiin 2012. Panosperusteisessa louhinnassa laskentatehon sijaan verkon käyttöön sidotaan valuuttaa, ja tämän sitoutumisen perusteella valitaan yksi louhija, joka muodostaa lohkoketjuun seuraavaksi lisättävän lohkon. Energiankulutuksen kannalta tämä on dramaattinen parannus, ylläpito ei enää vaadi ylimääräistä laskentatehoa. 

Mitä uudemmasta kryptovaluusta on kyse, sitä todennäköisemmin se käyttää panosperusteista louhintaa, tai jotain muuta energiatehokasta tapaa ylläpitää verkkoaan. Sadasta suurimmasta kryptovaluutasta 25 käyttää enää työperusteista louhintaa. Kolmanneksi suurin Ethereum aloittaa siirtymisen panosperusteiseen louhintaan ensi vuonna ja toiseksi suurin Ripple ei ole edes käyttänyt työperusteista louhintaa. Bitcoin-louhinnan tulevaisuus on epäselvempi, panosperusteisen louhinnan sijaan Bitcoinissa saatetaan ottaa aluksi käyttöön energiatehokkaampia työperusteisen louhinnan muotoja

 

Louhinta eivät kilpaile samasta energiasta kuin muu kulutus

Energian tarve ei muodostu pelkästään itse energiasta, vaan myös sen siirrosta. Kun asunto on pidettävä talvella lämpimänä, on energia ilman siirtoa asunnon omistajalle arvoton. Työperusteisen louhinnan energiantarve toimii toisella tavalla. Louhinta ei ole paikkaan sidottua ja louhintalaitteet voidaan siirtää sinne, missä on energian ylituotantoa. Esimerkiksi uusiutuvan vesivoiman tuotannossa voi syntyä ajoittain enemmän energiaa kuin voidaan käyttää tai säilöä. Ilman louhintaa tämä energia menetetään. Louhinnalla on mahdollista sitoa tämä hukkaenergia edes johonkin muotoon. Toinen esimerkki on geoterminen energia ja öljykentillä syntyvät jätekaasut, jotka normaalisti vain poltetaan pois. 

Hyvä esimerkki louhinnan hakeutumista energian ylituotannon luokse on louhinnan siirtyminen Kiinasta Kanadaan. Louhintaa on alunperin kerääntynyt runsaasti Kiinaan valtion avokätisesti tukeman energiantuotannon vuoksi. Alihinnoittelun seurauksena on ollut odotetusti sähkön tuhlausta ja lopulta valtio on päättänyt puuttua ja painostaa louhintaa pois Kiinasta. Louhintaa on siirtymässä Kanadaan, jossa on ylituotantoa uusiutuvasta vesivoimasta. 

Työperusteisen louhinnan vaatima energiantarve on paljon joustavampaa kuin tavallinen energiantarve. Talvella asunnot pidetään lämpiminä, maksoi energia sitten mitä maksoi. Louhinnan kanssa taas on parempi vain lopettaa louhinta, mikäli energian hinta nousee liian korkeaksi. Olemme saaneet viimeaikoina uutisista lukea kuinka monet louhintaan keskittyneet yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa, kun  louhintapalkkioiden laskeva euromääräinen arvo tekee louhinnasta kannattamatonta. Sen seurauksena louhintaan käytetty energian määrä laskee. Louhinta ei siis nosta energian hintaa samalla tavalla kuin muu energiankulutus, koska ansaintamielessä työperusteista luohintaa kannattaa tehdä vain energian ollessa edullista.

 

Yhteenveto

Kryptovaluuttojen ja erityisesti Bitcoinin louhinnan viime vuosina käyttämä energiankulutus on kiistaton tosiasia. On kuitenkin liioittelua maalailla synkkiä uhkakuvia siitä, sillä louhinnan energiatehokkuus on tärkeä lohkoketju-teknologian kehitysalue, jossa toimivia ratkaisuja on ollut jo pitkään käytössä ja uusia parannuksia tehdään jatkuvasti.  Kryptovaluuttojen korkea energiankulutus on lopulta vain väliaikainen ongelma. 

 

Lisätietoja louhinnan tulevaisuudesta esimerkiksi tässä Bitcoinkeskuksen artikkelissa. 

]]>
0 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264935-bitcoinin-korkea-energiankulutus-on-vain-valiaikainen-ongelma#comments Bitcoin Energia Ilmastonmuutos Kryptovaluutat Virtuaalivaluutta Thu, 29 Nov 2018 17:28:03 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264935-bitcoinin-korkea-energiankulutus-on-vain-valiaikainen-ongelma
Säitä pidellessä http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264902-saita-pidellessa <p>Sää oli ennen turvallinen puheenaihe, sillä siitä saattoi puhua kenen kanssa tahansa ilman kiihkeitä erimielisyyksiä. Saattoi valittaa, että on liian kylmä, kuuma, märkää, kuivaa &ndash; ja aina liikaa itikoita. Suomalaista small talkia, jota kukaan ei ottanut vakavasti. Nyt kaikki ottavat &ndash; tai ainakin tulisi ottaa.<br /><br />Maailma kokoontuu parhaillaan Puolaan YK:n ilmastokokoukseen. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi noin pari kuukautta sitten raportin, jonka mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät yksin riitä. Nämä talkoot koskettavat meitä kaikkia.&nbsp;<br /><br />Kokoomus on ajanut määrätietoisesti kunnianhimoisempia ilmastoimia kansainväliselä tasolla. Olemme vaatineet, että esimerkiksi, että EU:n päästövähennystavoite pitäisi olla 50 prosenttia 40 prosentin sijaan vuoteen 2030 mennessä.&nbsp;Valtiovarainministeri Petteri Orpon ajatus energia- ja ilmastoministeristä on myös tarpeellinen osoitus siitä, että otamme tilanteen tosissamme.<br /><br />Hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen ja esittää kivihiilen kieltämistä. Uusiutuva ja vähäpäästöinen energia tulee mahdollistaa järkevimmäksi ja taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi. Meidän on varmistettava poliittisilla päätöksillä kuten verotuksella, että sanat ja teot ovat samassa linjassa. Fossiilienergian käyttö saadaan kyllä loppumaan, jos tahtotilaa löytyy. Keinot ovat jo olemassa, sillä tekniikka kehittyy ja halpenee kovaa vauhtia.<br /><br />Luontomme monimuotoisuus on myös vaakalaudalla, sillä metsäluontomme on köyhtynyt ja monelle linnulle tärkeä lahopuu alkaa olla harvinaisuus. Metsien monimuotoisuus onkin varmistettava lisääntyvistä hakkuista huolimatta. Metsien ohella hiilinieluiksi tarvitaan uutta kehitteillä olevaa teknologiaa, jolla voidaan poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä maahan. Metsät ovat maapallon keuhkot ja niitä tulisi varjella muun kehon hyvinvoinnin edistämiseksi.<br /><br />Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään yllättävän paljon kulutustottumuksillaan. Lihan vähentäminen ruokavaliosta on suuri yksittäinen teko. Nature-tiedelehden laajan tutkimuksen mukaan länsimaalaisten tulisi vähentää lihansyöntiä 90% ja maitotuotteiden käyttöä 60%. Kasvihuonepäästöt ja eroosio sekä vesien saastuminen ovat suorassa yhteydessä lihantuotantoon, kun soijaa kasvatetaan karjan rehuksi ja metsiä raivataan laidunmaaksi. Meillä on kiire muuttaa kulutustottumuksiamme ja ruokavaliota.<br /><br />Päivittäiset uutiset lisääntyneistä hirmumyrskyistä, tulvista ja luonnon tuhoista eivät enää mene small talkin piikkiin. Fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on saatava kuriin ja tämä vaatii ripeitä toimia kaikilla toimialoilla, sillä kyseessä on&nbsp;ihmiskuntamme tulevaisuus. Tarvitaan vakavaa puhetta ja isoja tekoja. Aina yksittäisestä ihmisestä päättäviin elimiin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sää oli ennen turvallinen puheenaihe, sillä siitä saattoi puhua kenen kanssa tahansa ilman kiihkeitä erimielisyyksiä. Saattoi valittaa, että on liian kylmä, kuuma, märkää, kuivaa – ja aina liikaa itikoita. Suomalaista small talkia, jota kukaan ei ottanut vakavasti. Nyt kaikki ottavat – tai ainakin tulisi ottaa.

Maailma kokoontuu parhaillaan Puolaan YK:n ilmastokokoukseen. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi noin pari kuukautta sitten raportin, jonka mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät yksin riitä. Nämä talkoot koskettavat meitä kaikkia. 

Kokoomus on ajanut määrätietoisesti kunnianhimoisempia ilmastoimia kansainväliselä tasolla. Olemme vaatineet, että esimerkiksi, että EU:n päästövähennystavoite pitäisi olla 50 prosenttia 40 prosentin sijaan vuoteen 2030 mennessä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon ajatus energia- ja ilmastoministeristä on myös tarpeellinen osoitus siitä, että otamme tilanteen tosissamme.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen ja esittää kivihiilen kieltämistä. Uusiutuva ja vähäpäästöinen energia tulee mahdollistaa järkevimmäksi ja taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi. Meidän on varmistettava poliittisilla päätöksillä kuten verotuksella, että sanat ja teot ovat samassa linjassa. Fossiilienergian käyttö saadaan kyllä loppumaan, jos tahtotilaa löytyy. Keinot ovat jo olemassa, sillä tekniikka kehittyy ja halpenee kovaa vauhtia.

Luontomme monimuotoisuus on myös vaakalaudalla, sillä metsäluontomme on köyhtynyt ja monelle linnulle tärkeä lahopuu alkaa olla harvinaisuus. Metsien monimuotoisuus onkin varmistettava lisääntyvistä hakkuista huolimatta. Metsien ohella hiilinieluiksi tarvitaan uutta kehitteillä olevaa teknologiaa, jolla voidaan poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä maahan. Metsät ovat maapallon keuhkot ja niitä tulisi varjella muun kehon hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään yllättävän paljon kulutustottumuksillaan. Lihan vähentäminen ruokavaliosta on suuri yksittäinen teko. Nature-tiedelehden laajan tutkimuksen mukaan länsimaalaisten tulisi vähentää lihansyöntiä 90% ja maitotuotteiden käyttöä 60%. Kasvihuonepäästöt ja eroosio sekä vesien saastuminen ovat suorassa yhteydessä lihantuotantoon, kun soijaa kasvatetaan karjan rehuksi ja metsiä raivataan laidunmaaksi. Meillä on kiire muuttaa kulutustottumuksiamme ja ruokavaliota.

Päivittäiset uutiset lisääntyneistä hirmumyrskyistä, tulvista ja luonnon tuhoista eivät enää mene small talkin piikkiin. Fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on saatava kuriin ja tämä vaatii ripeitä toimia kaikilla toimialoilla, sillä kyseessä on ihmiskuntamme tulevaisuus. Tarvitaan vakavaa puhetta ja isoja tekoja. Aina yksittäisestä ihmisestä päättäviin elimiin. 

]]>
10 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264902-saita-pidellessa#comments Ilmastonmuutos Thu, 29 Nov 2018 09:38:24 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264902-saita-pidellessa
Ilmastokykysopimus http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264885-ilmastokykysopimus <p>Sipilän hallituksen kärkihanke oli kilpailukyvyn parantaminen. Sairaanhoitajan palkkoja pudottamalla siis kätevästi pudotella vientituotteiden hintoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta on mielenkiintoista nähdä tulevissa vaaleissa, että mitä kansanedustaja ehdokkaat laittavat kohtaan, jossa kysytään, että kumpi edelle. Talous vai ilmasto?</p><p>&nbsp;</p><p>Nythän Suomi oli sopimassa, että EU laittaa päästöt nollaan.&nbsp;</p><p>Se tarkoittaa haittaveroja liikenteeseen ja energian kulutukseen ja eniten pohjoismaissa.&nbsp; Tai siis niissä pohjoismaissa, mitkä suostuvat, eli vain Suomessa...</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä se tarkoittaa Suomen kilpailukyvylle suhteessa Itämeren eteläpuoleisiin EU/euro maihin? Saati Kiinaan tai Intiaan jne.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on pitkät välimatkat ja kylmät talvet.</p><p>Eristää pitää enemmän ja lämmittää pitää enemmän, kuin esimerkiksi Saksassa ja myös rahdit ja työmatkat on pidempiä.</p><p>Saman vientituotteen valmistamiseksi joudumme käyttämään enemmän energiaa lämmitykseen ja rahtaamaan materiaaleja pidempiä matkoja, kuin Puolassa, jossa lisäksi työvoima on halvempaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on kuuluisa EU:ssa siitä, että Suomi ei kritisoi, Suomi ei kysele, Suomi ei vastusta, Suomi ei sano ei. Suomi sanoo aina kyllä, ehdotettiin mitä tahansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Millä tavalla ilmastoasiassa huolehditaan siitä, että Suomi ei kärsi haittaveroista kilpailukyvyssä enemmän, kun esimerkiksi Puola, tai Ranska?</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on lähtenyt, oikein kerjäämään haittaveroja päästöistään, vaikka Suomen osuus päästöistä on promillen osia, kun taas Suomi ja EU sallii Kiinasta ja mistä tahansa tuotavan, mitä tahansa markkinoille ilman päästöveroja.</p><p>Mulle luonto on aina ennen taloutta. Aina. Mutta taloutta ei ole mitään järkeä tuhota täysin järjettömillä toimilla, kuten nyt EU ja SUomi mukana on tekemässä.</p><p>EU tekee ilmaston kurissa pitämiseksi jo paljon. EU tai Suomi ei voi kuitenkaan vaikuttaa siihen, miten Kiina ja Intia tuhoaa ilmastoa ja meriä. EI ainakaan verottamalla täällä.</p><p>&nbsp;</p><p>Verottaa pitäisi niitä maita, jotka eivät piittaa päästöistä ja tuottaa samoille markkinoille tuotteita, missä täällä yritykset ovat täysin aseettomia&nbsp; näiden ilmastohypetyksien seurauksina.</p><p>&nbsp;</p><p>Liialliset päästötoimet EU:ssa aiheuttaa sijoittajien rahan siirtämisen niihin maihin, jossa tuottaminen on halvempaa. Eli pois EU:sta ja pois Suomesta. Kaikki samat tavarat siis yhä tuotetaan jatkossakin, mutta paikassa, jossa päästöistä ei piitata. Onko se hyväksi ilmastolle?</p><p>Ensin se oli työvoiman takia halvempaa muualla ja nyt lisäksi ilmastoverotuksen takia.</p><p>&nbsp;</p><p>Korjaako se ilmaston, että kaikki tuotanto siirtyy kaukoitään ja Euroopan talous taantuu, jolloin me yhä vähemmän voimme vaikuttaa maailman päästöihin?</p><p>Tietääkö jokainen näitä Suomeen ja EU:hun asetettavia päästöveroja ja sähkön hinnan korotuksia ja bensan hinnan korotuksia haluava, että mihin ne omat rahat on sijoitettu tuottamaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Jos säästät lapsillesi ja pahanpäivän varalle rahaa, niin tiedätkö mitä sillä rahalla tehdään ja missä?</p><p>Mistä tiedät, että sillä sun säästöllä, eli jonkun sijoituksella ei osteta maailman eniten saastuttavaan rahtilaivaan paksua öljyä?</p><p>&nbsp;</p><p>Pidetään meret ja luonto puhtaana ja pyritään pitämään ilmastokin kunnossa, mutta harkitaan tarkkaan, miten tähän pyritään. Suomessa asumista, elämistä ja liikkumista verottomalla me emme korjaa ilmastoa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallituksen kärkihanke oli kilpailukyvyn parantaminen. Sairaanhoitajan palkkoja pudottamalla siis kätevästi pudotella vientituotteiden hintoja.

 

Mutta on mielenkiintoista nähdä tulevissa vaaleissa, että mitä kansanedustaja ehdokkaat laittavat kohtaan, jossa kysytään, että kumpi edelle. Talous vai ilmasto?

 

Nythän Suomi oli sopimassa, että EU laittaa päästöt nollaan. 

Se tarkoittaa haittaveroja liikenteeseen ja energian kulutukseen ja eniten pohjoismaissa.  Tai siis niissä pohjoismaissa, mitkä suostuvat, eli vain Suomessa...

 

Mitä se tarkoittaa Suomen kilpailukyvylle suhteessa Itämeren eteläpuoleisiin EU/euro maihin? Saati Kiinaan tai Intiaan jne.

 

Suomessa on pitkät välimatkat ja kylmät talvet.

Eristää pitää enemmän ja lämmittää pitää enemmän, kuin esimerkiksi Saksassa ja myös rahdit ja työmatkat on pidempiä.

Saman vientituotteen valmistamiseksi joudumme käyttämään enemmän energiaa lämmitykseen ja rahtaamaan materiaaleja pidempiä matkoja, kuin Puolassa, jossa lisäksi työvoima on halvempaa.

 

Suomi on kuuluisa EU:ssa siitä, että Suomi ei kritisoi, Suomi ei kysele, Suomi ei vastusta, Suomi ei sano ei. Suomi sanoo aina kyllä, ehdotettiin mitä tahansa.

 

Millä tavalla ilmastoasiassa huolehditaan siitä, että Suomi ei kärsi haittaveroista kilpailukyvyssä enemmän, kun esimerkiksi Puola, tai Ranska?

 

Suomi on lähtenyt, oikein kerjäämään haittaveroja päästöistään, vaikka Suomen osuus päästöistä on promillen osia, kun taas Suomi ja EU sallii Kiinasta ja mistä tahansa tuotavan, mitä tahansa markkinoille ilman päästöveroja.

Mulle luonto on aina ennen taloutta. Aina. Mutta taloutta ei ole mitään järkeä tuhota täysin järjettömillä toimilla, kuten nyt EU ja SUomi mukana on tekemässä.

EU tekee ilmaston kurissa pitämiseksi jo paljon. EU tai Suomi ei voi kuitenkaan vaikuttaa siihen, miten Kiina ja Intia tuhoaa ilmastoa ja meriä. EI ainakaan verottamalla täällä.

 

Verottaa pitäisi niitä maita, jotka eivät piittaa päästöistä ja tuottaa samoille markkinoille tuotteita, missä täällä yritykset ovat täysin aseettomia  näiden ilmastohypetyksien seurauksina.

 

Liialliset päästötoimet EU:ssa aiheuttaa sijoittajien rahan siirtämisen niihin maihin, jossa tuottaminen on halvempaa. Eli pois EU:sta ja pois Suomesta. Kaikki samat tavarat siis yhä tuotetaan jatkossakin, mutta paikassa, jossa päästöistä ei piitata. Onko se hyväksi ilmastolle?

Ensin se oli työvoiman takia halvempaa muualla ja nyt lisäksi ilmastoverotuksen takia.

 

Korjaako se ilmaston, että kaikki tuotanto siirtyy kaukoitään ja Euroopan talous taantuu, jolloin me yhä vähemmän voimme vaikuttaa maailman päästöihin?

Tietääkö jokainen näitä Suomeen ja EU:hun asetettavia päästöveroja ja sähkön hinnan korotuksia ja bensan hinnan korotuksia haluava, että mihin ne omat rahat on sijoitettu tuottamaan?

 

Jos säästät lapsillesi ja pahanpäivän varalle rahaa, niin tiedätkö mitä sillä rahalla tehdään ja missä?

Mistä tiedät, että sillä sun säästöllä, eli jonkun sijoituksella ei osteta maailman eniten saastuttavaan rahtilaivaan paksua öljyä?

 

Pidetään meret ja luonto puhtaana ja pyritään pitämään ilmastokin kunnossa, mutta harkitaan tarkkaan, miten tähän pyritään. Suomessa asumista, elämistä ja liikkumista verottomalla me emme korjaa ilmastoa.

 

 

]]>
4 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264885-ilmastokykysopimus#comments Hintakilpailukyky Ilmastonmuutos Wed, 28 Nov 2018 21:04:35 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264885-ilmastokykysopimus
Ensin tarvitaan energia, jota voidaan siepata http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264876-ensin-tarvitaan-energia-jota-voidaan-siepata <p><strong>Ensin tarvitaan energia, jota voidaan siepata.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ilmastomuutoskeskustelussa ihmetyttää ristiriitainen tieto. &rdquo;Varmaa tietoa&rdquo; on jo tapahtuneen hiilidioksidin vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen, tietolähteestä riippuen 7...34 asteen välillä. Muutama päivä sitten julistettiin &rdquo;varmana tietona&rdquo; ilmastomuutoksen olevankin paljon pitemmällä, mitä tähän asti on tiedetty.</p><p>Ei hyvältä näytä.</p><p>Jospa koko asetelma onkin ymmärretty väärin, eli ilmaston lämpenemisen uskotellaan johtuvan kokonaan hiilidioksidi-pitoisuuden kasvusta.</p><p>Perusasiathan maailmassamme ovat alkuaineet, mitkä eivät katoa mihinkään ja luonnollinen energia, mikä tulee pääasiallisesti auringosta. Pieniä murusia tulee kuun vetovoimasta ja pienestä &ndash; lähelle maanpintaa johtuvasta &ndash; geotermisestä energiasta. Luonnollisuus tarkoittaa sitä energiaa, mikä pitkän ajan kuluessa on tullut, ja tulee edelleen pallollemme ilman ihmisten ponnisteluja, ja johon luonto on sopeutunut, ihminen mukaan lukien.</p><p>&nbsp;</p><p>Välillä tuskaillaan hiilinielujen hakkuista, nyt on menossa hiilidioksin välttelykampanja jne. Ensisijainen syy voi ollakin liika energia, mitä siepparit (CO2, H2O..) vaanivat. On huomattava, että H2O:ta on ilmassa suuruusluokkaa 100-kertainen määrä (kaasu+neste) CO2:een verrattuna.</p><p>Sieppareille ei pidä antaa liikaa energiaa. Liikaenergiaa ovat kaikki energiamuodot, jotka eivät tule pallomme ulkopuolelta, lukuunottamatta pienenpientä geotermisten osuutta. Toki luonto sopeutuu muihinkin energiamääriin &ndash; pitkän - ajan kuluessa. Kuuluuko ihminen sopeutuneeseen luontoon, on eri asia. Sopeutumisprosessi ei ole helppo.</p><p>Luonnollista &ndash; ulkoa tulevaa - energiaa ovat aurinkoenergia (säteily, maalämpö lähellä maanpintaa, samoin kuin vesistöt, tuulivoima, vesivoima, aaltoenergia,..) ja kuun vetovoimasta johtuva vuorovesi-energia. PISTE. Käytännössä siis auringon kokoinen piste. Yhteyttämisprosessin tuotteiden palamisenergia voi hetkellisesti olla extraa, mutta ei normaalikierrossa, koska kyseessä on reversiiviset prosessit. Ei muut, eli fossiilit, ydinenergia, ja suurimittainen &ndash; syvä (&gt;15m) &ndash; geoterminen.</p><p>Jotta siepparit pystytään pitämään kurissa , pitää energian käyttöä vähentää nopeasti, täysin riippumatta energialähteestä. Käytännössä liikenne, asuntojen lämmitys/jäähdytys, teollisuus.., pitää muuttaa radikaalisti. Haastetta riittää. Pelkällä hiilidioksidin välttelyllä, jossa CO2 korvataan toisella kasvihuonekaasulla H2O:lla, ei ongelmaa ratkaista. Yhtä CO2-moolia kohti syntyy kaksi H2O, jollon kasvihuonkaasun tilavuus kasvaa kaksinkertaiseksi &ndash; CO2:een verrattuna -, ja massa pysyy lähes samana. CO2:n molekyylipaino on 44 ja kahden H2O:n molekyylipaino 36. Muutos molempien &rdquo;pukareiden&rdquo; yhteismäärään on mitätön, koska H2O:n määrä on ylivertainen CO2:een verrattuna.</p><p>Koska CO2, H2O ovat luonnonkierrolle välttämättömiä (yhteyttäminen), lienee varsin vaikeaa päätellä, mikä kaasupitoisuus missäkin tapauksessa on liikaa/liian vähän koko luomakunta huomioiden. Nythän olisi etsikkoaika maailman nälänhädän poistoon, koska yhteyttämisprosessin päätekijöitä CO2, H2O, ja energiaa on yllinkyllin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Heikkipeltola1</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensin tarvitaan energia, jota voidaan siepata.

 

Ilmastomuutoskeskustelussa ihmetyttää ristiriitainen tieto. ”Varmaa tietoa” on jo tapahtuneen hiilidioksidin vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen, tietolähteestä riippuen 7...34 asteen välillä. Muutama päivä sitten julistettiin ”varmana tietona” ilmastomuutoksen olevankin paljon pitemmällä, mitä tähän asti on tiedetty.

Ei hyvältä näytä.

Jospa koko asetelma onkin ymmärretty väärin, eli ilmaston lämpenemisen uskotellaan johtuvan kokonaan hiilidioksidi-pitoisuuden kasvusta.

Perusasiathan maailmassamme ovat alkuaineet, mitkä eivät katoa mihinkään ja luonnollinen energia, mikä tulee pääasiallisesti auringosta. Pieniä murusia tulee kuun vetovoimasta ja pienestä – lähelle maanpintaa johtuvasta – geotermisestä energiasta. Luonnollisuus tarkoittaa sitä energiaa, mikä pitkän ajan kuluessa on tullut, ja tulee edelleen pallollemme ilman ihmisten ponnisteluja, ja johon luonto on sopeutunut, ihminen mukaan lukien.

 

Välillä tuskaillaan hiilinielujen hakkuista, nyt on menossa hiilidioksin välttelykampanja jne. Ensisijainen syy voi ollakin liika energia, mitä siepparit (CO2, H2O..) vaanivat. On huomattava, että H2O:ta on ilmassa suuruusluokkaa 100-kertainen määrä (kaasu+neste) CO2:een verrattuna.

Sieppareille ei pidä antaa liikaa energiaa. Liikaenergiaa ovat kaikki energiamuodot, jotka eivät tule pallomme ulkopuolelta, lukuunottamatta pienenpientä geotermisten osuutta. Toki luonto sopeutuu muihinkin energiamääriin – pitkän - ajan kuluessa. Kuuluuko ihminen sopeutuneeseen luontoon, on eri asia. Sopeutumisprosessi ei ole helppo.

Luonnollista – ulkoa tulevaa - energiaa ovat aurinkoenergia (säteily, maalämpö lähellä maanpintaa, samoin kuin vesistöt, tuulivoima, vesivoima, aaltoenergia,..) ja kuun vetovoimasta johtuva vuorovesi-energia. PISTE. Käytännössä siis auringon kokoinen piste. Yhteyttämisprosessin tuotteiden palamisenergia voi hetkellisesti olla extraa, mutta ei normaalikierrossa, koska kyseessä on reversiiviset prosessit. Ei muut, eli fossiilit, ydinenergia, ja suurimittainen – syvä (>15m) – geoterminen.

Jotta siepparit pystytään pitämään kurissa , pitää energian käyttöä vähentää nopeasti, täysin riippumatta energialähteestä. Käytännössä liikenne, asuntojen lämmitys/jäähdytys, teollisuus.., pitää muuttaa radikaalisti. Haastetta riittää. Pelkällä hiilidioksidin välttelyllä, jossa CO2 korvataan toisella kasvihuonekaasulla H2O:lla, ei ongelmaa ratkaista. Yhtä CO2-moolia kohti syntyy kaksi H2O, jollon kasvihuonkaasun tilavuus kasvaa kaksinkertaiseksi – CO2:een verrattuna -, ja massa pysyy lähes samana. CO2:n molekyylipaino on 44 ja kahden H2O:n molekyylipaino 36. Muutos molempien ”pukareiden” yhteismäärään on mitätön, koska H2O:n määrä on ylivertainen CO2:een verrattuna.

Koska CO2, H2O ovat luonnonkierrolle välttämättömiä (yhteyttäminen), lienee varsin vaikeaa päätellä, mikä kaasupitoisuus missäkin tapauksessa on liikaa/liian vähän koko luomakunta huomioiden. Nythän olisi etsikkoaika maailman nälänhädän poistoon, koska yhteyttämisprosessin päätekijöitä CO2, H2O, ja energiaa on yllinkyllin.

 

 

 

Heikkipeltola1

 

 

]]>
0 http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264876-ensin-tarvitaan-energia-jota-voidaan-siepata#comments Hiilidioksidi Ilmastonmuutos Luonnollinen energia Vesi Wed, 28 Nov 2018 17:41:32 +0000 Heikki Peltola http://heikkipeltola1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264876-ensin-tarvitaan-energia-jota-voidaan-siepata