Ilmastonmuutos http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Sat, 20 Oct 2018 22:11:45 +0300 fi IPU on Suomen suurin ympäristöpuolue http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262871-ipu-on-suomen-suurin-ymparistopuolue <p>EU:n neljä perusperiaatetta - ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus - tuhoavat ympäristön ja yhteiskunnat. Silti joidenkin mielestä vain EU:ssa voidaan edistää ympäristönsuojelullista päätöksentekoa. Ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin, Suomi ei pysty 2 %:n &rdquo;vallallaan&rdquo; vaikuttamaan EU:ssa mihinkään asiaan yhtään mitään. Toiseksi, muiden määräysvallan alaisena oleva valtio ei ole itsenäinen, eikä kykene neuvottelemaan mistään aidosta, kansainvälisestä yhteistyöstä, kun ei hallitse edes itseään.</p><p>Suomen pitää vähentää riippuvuuttaan muista maista ja alkaa rakentaa tulevaisuuttaan kestäväksi tuleville sukupolville sekä lopettaa lyhytnäköinen kvartaaliajattelu. Voitaisiin aloittaa energia- ja ruokaomavaraisuudesta sekä kaikenlaisen luonnolle haitallisen turhamaisuuden alasajosta. Pitää keskittyä siihen, että ihmiset pärjäävät, ei siihen, että pankit ja kansainväliset suuryritykset pärjäävät. Omavarainen ja itsenäinen Suomi pystyy pitämään huolen myös heikoimmistaan. Nyky-Suomi ei siihen kykene. Nyky-Suomi myy vanhuksensa kansainvälisille hoivajäteille ja suunnittelee terveydenhuoltonsakin myymistä näille saalistajille.</p><p>Vastaisuudessa Suomen täytyy priorisoida: pitää turvata julkinen terveydenhuolto, julkinen koulutus sekä valtion ja kuntien omistuksessa oleva infrastruktuuri. Kyllä niitä elinkeinoja jää vielä aivan riittämiin yksityiselle sektorille, mutta yhteiskunnan peruspilareiden on oltava suojassa sijoitusmarkkinoilta ja taloussuhdanteilta. Tarvitsemme täydellistä suunnanmuutosta sekä ihmisen että luonnon takia. Tarvitsemme kohtuuden periaatteille rakentuvan tasa-arvoisen, luontoa ja elämää kunnioittavan yhteiskunnan. Mikään eduskuntapuolue ei näytä ajavan näitä periaatteita. Siksi Itsenäisyyspuolue on tällä hetkellä Suomen suurin ympäristöpuolue.</p><p>Henri Aitakari</p><p>Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n neljä perusperiaatetta - ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus - tuhoavat ympäristön ja yhteiskunnat. Silti joidenkin mielestä vain EU:ssa voidaan edistää ympäristönsuojelullista päätöksentekoa. Ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin, Suomi ei pysty 2 %:n ”vallallaan” vaikuttamaan EU:ssa mihinkään asiaan yhtään mitään. Toiseksi, muiden määräysvallan alaisena oleva valtio ei ole itsenäinen, eikä kykene neuvottelemaan mistään aidosta, kansainvälisestä yhteistyöstä, kun ei hallitse edes itseään.

Suomen pitää vähentää riippuvuuttaan muista maista ja alkaa rakentaa tulevaisuuttaan kestäväksi tuleville sukupolville sekä lopettaa lyhytnäköinen kvartaaliajattelu. Voitaisiin aloittaa energia- ja ruokaomavaraisuudesta sekä kaikenlaisen luonnolle haitallisen turhamaisuuden alasajosta. Pitää keskittyä siihen, että ihmiset pärjäävät, ei siihen, että pankit ja kansainväliset suuryritykset pärjäävät. Omavarainen ja itsenäinen Suomi pystyy pitämään huolen myös heikoimmistaan. Nyky-Suomi ei siihen kykene. Nyky-Suomi myy vanhuksensa kansainvälisille hoivajäteille ja suunnittelee terveydenhuoltonsakin myymistä näille saalistajille.

Vastaisuudessa Suomen täytyy priorisoida: pitää turvata julkinen terveydenhuolto, julkinen koulutus sekä valtion ja kuntien omistuksessa oleva infrastruktuuri. Kyllä niitä elinkeinoja jää vielä aivan riittämiin yksityiselle sektorille, mutta yhteiskunnan peruspilareiden on oltava suojassa sijoitusmarkkinoilta ja taloussuhdanteilta. Tarvitsemme täydellistä suunnanmuutosta sekä ihmisen että luonnon takia. Tarvitsemme kohtuuden periaatteille rakentuvan tasa-arvoisen, luontoa ja elämää kunnioittavan yhteiskunnan. Mikään eduskuntapuolue ei näytä ajavan näitä periaatteita. Siksi Itsenäisyyspuolue on tällä hetkellä Suomen suurin ympäristöpuolue.

Henri Aitakari

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

]]>
6 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262871-ipu-on-suomen-suurin-ymparistopuolue#comments EU Ilmastonmuutos Itsenäisyys Sat, 20 Oct 2018 19:11:45 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262871-ipu-on-suomen-suurin-ymparistopuolue
Päästöhyvittäminen – nykypäivän anekauppaa http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262854-paastohyvittaminen-nykypaivan-anekauppaa <p>Keskiajalla katolinen kirkko myi innokkaasti aneita syntisille uskovaisille. Homman juju oli yksinkertainen: synteihin sortunut ihminen saattoi ostaa rahaa vastaan lievityksen, joka lyhentäisi hänen viettämää aikaa helvetin tulissa. Aneet tekivät kauppansa, sillä kaikki uskovaiset halusivat luonnollisesti viettää mahdollisimman lyhyen aikaa Luciferin tulien kärvennettävänä ja saada synninpäästön tekemistään vääryyksistä. Lopulta anekaupasta luovuttiin protestanttisen reformaation vanavedessä, mutta aneiden henki jäi kuitenkin elämään. Me kaikki tunnemme jossain määrin itsemme syntisiksi, ja olemme valmiit tekemään mitä tahansa poistaaksemme sen syyllisyyden kiven sydämeltämme.</p><p>Nykypäivänä emme tunne syyllisyyttä kiroilusta tai ylensyönnistä, vaan nykypäivän syntejä ovat hiilidioksidipäästöjä tuottavat teot kuten autolla ajo ja lihansyönti. Ilmastonmuutoskrapulan aikakautena uusia aneita ovat päästöhyvitykset ja -kompensaatiot, joilla ihminen pystyy puhdistamaan omatuntonsa ostamalla rahalla osuuksia hiilidioksidia sitovista sekä vähentävistä projekteista. Aivan kuten aneidenkin kanssa päästöhyvityksetkään eivät paranna maailmaa; päinvastoin ne mahdollistavat ihmisille vielä tulevaisuudessakin sen elämäntyylin, joka on nyt tuonut meidät maailmanlopun partaalle.</p><p>Ensimmäinen ongelma päästöhyvityksien kanssa liittyy niiden kauppaajaan ja käyttötarkoitukseen. Ostaessasi päästöhyvityksiä saatat tukea uudelleenmetsittämistä Ugandassa tai ekologisempia jätteenhävitysratkaisuja Brasiliassa. Osa projekteista onnistuu mutta suuri osa ei. Samalla projektit saattavat pikemminkin häiritä paikallisia asukkaita heidän auttamisensa sijaan ja pahimmillaan ajaa heidät ulos heidän kodeistaan.</p><p>Toisaalta laskelmat siitä, kuinka paljon päästökompensaatioon liittyvät projektit oikeasti vähentävät hiilidioksidipäästöjä, ovat hyvin vahvasti ilmassa. Jos ostat tonnin päästöhyvityksiä, et välttämättä saa mitä tilaat. Esimerkiksi British Airways on vuodesta 2005 mahdollistanut matkustajilleen päästöjen kompensoinnin, mutta niistä 27 miljoonasta tonnista, jotka heidän koneensa ovat tähän mennessä tuottaneet, on kompensoitu vasta 3000 tonnia eli kokonaiset 0,01% prosenttia suunnitellusta.</p><p>Päästöhyvitykset ovat siis lähes yhtä arvottomia kuin keskiaikaiset aneet. Haluamme ajatella, että kirstuun kilahtanut kolikko, auttaa myös meidän sieluamme vilahtamaan taivaaseen. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista anekaupalla vaan oikeilla muutoksilla elämäntyyliimme. Tähän asti olemme ajatelleet, että voimme ostaa itsemme ulos jokaisesta pinteestä. Ilmastonmuutoksen luoma maanpäällinen helvetti on kuitenkin paikka, josta kukaan ei rahan, aneiden tai päästöhyvityksien avulla pääse pakoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskiajalla katolinen kirkko myi innokkaasti aneita syntisille uskovaisille. Homman juju oli yksinkertainen: synteihin sortunut ihminen saattoi ostaa rahaa vastaan lievityksen, joka lyhentäisi hänen viettämää aikaa helvetin tulissa. Aneet tekivät kauppansa, sillä kaikki uskovaiset halusivat luonnollisesti viettää mahdollisimman lyhyen aikaa Luciferin tulien kärvennettävänä ja saada synninpäästön tekemistään vääryyksistä. Lopulta anekaupasta luovuttiin protestanttisen reformaation vanavedessä, mutta aneiden henki jäi kuitenkin elämään. Me kaikki tunnemme jossain määrin itsemme syntisiksi, ja olemme valmiit tekemään mitä tahansa poistaaksemme sen syyllisyyden kiven sydämeltämme.

Nykypäivänä emme tunne syyllisyyttä kiroilusta tai ylensyönnistä, vaan nykypäivän syntejä ovat hiilidioksidipäästöjä tuottavat teot kuten autolla ajo ja lihansyönti. Ilmastonmuutoskrapulan aikakautena uusia aneita ovat päästöhyvitykset ja -kompensaatiot, joilla ihminen pystyy puhdistamaan omatuntonsa ostamalla rahalla osuuksia hiilidioksidia sitovista sekä vähentävistä projekteista. Aivan kuten aneidenkin kanssa päästöhyvityksetkään eivät paranna maailmaa; päinvastoin ne mahdollistavat ihmisille vielä tulevaisuudessakin sen elämäntyylin, joka on nyt tuonut meidät maailmanlopun partaalle.

Ensimmäinen ongelma päästöhyvityksien kanssa liittyy niiden kauppaajaan ja käyttötarkoitukseen. Ostaessasi päästöhyvityksiä saatat tukea uudelleenmetsittämistä Ugandassa tai ekologisempia jätteenhävitysratkaisuja Brasiliassa. Osa projekteista onnistuu mutta suuri osa ei. Samalla projektit saattavat pikemminkin häiritä paikallisia asukkaita heidän auttamisensa sijaan ja pahimmillaan ajaa heidät ulos heidän kodeistaan.

Toisaalta laskelmat siitä, kuinka paljon päästökompensaatioon liittyvät projektit oikeasti vähentävät hiilidioksidipäästöjä, ovat hyvin vahvasti ilmassa. Jos ostat tonnin päästöhyvityksiä, et välttämättä saa mitä tilaat. Esimerkiksi British Airways on vuodesta 2005 mahdollistanut matkustajilleen päästöjen kompensoinnin, mutta niistä 27 miljoonasta tonnista, jotka heidän koneensa ovat tähän mennessä tuottaneet, on kompensoitu vasta 3000 tonnia eli kokonaiset 0,01% prosenttia suunnitellusta.

Päästöhyvitykset ovat siis lähes yhtä arvottomia kuin keskiaikaiset aneet. Haluamme ajatella, että kirstuun kilahtanut kolikko, auttaa myös meidän sieluamme vilahtamaan taivaaseen. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista anekaupalla vaan oikeilla muutoksilla elämäntyyliimme. Tähän asti olemme ajatelleet, että voimme ostaa itsemme ulos jokaisesta pinteestä. Ilmastonmuutoksen luoma maanpäällinen helvetti on kuitenkin paikka, josta kukaan ei rahan, aneiden tai päästöhyvityksien avulla pääse pakoon.

]]>
1 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262854-paastohyvittaminen-nykypaivan-anekauppaa#comments Energia- ja ympäristöpolitiikka Ilmastonmuutos Päästökauppa Ympäristö Sat, 20 Oct 2018 13:02:25 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262854-paastohyvittaminen-nykypaivan-anekauppaa
Ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262850-ilmastonmuutos-torjutaan-sinivihrealla-talouspolitiikalla <p>&rdquo;Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!&rdquo;, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa&nbsp;<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/12/riku-rantala-miljoonan-lentokilometrin-jalkeen-syyllistaminen-ei-enaa-pure">kolumnissaanviime viikolla</a>. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat&nbsp;<a href="https://www.sitra.fi/blogit/10-asiaa-jotka-kaikkien-hyva-tietaa-uudesta-ilmastoraportista/">seuraukset maapallolle&nbsp;</a>tuhoisat.&nbsp;</p><p>Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.</p><p>Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.</p><p>Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.</p><p>Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa &ndash; vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><em>Janika Takatalo<br />Puheenjohtaja<br />Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Päättäjät, laittakaa minut ruotuun vaikka väkisin!”, aneli Docventuresin Riku Rantala paljon jaetussa kolumnissaanviime viikolla. Ilmastoahdistusta on muutenkin ollut tavallista enemmän ilmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin jälkeen. Jos emme välittömästi saa päästöjä laskuun, ovat seuraukset maapallolle tuhoisat. 

Jokaisen ihmisen ilmastoystävälliset ratkaisut ovat osa suurempaa puroa, eikä pidä ajatella, ettei niillä olisi merkitystä. Kaikkein vaikuttavimmat ratkaisut kuitenkin tehdään kaupunginvaltuustoissa, eduskunnassa, EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla. Päästösitoumuksia tulee tiukentaa kaikilla näillä tasoilla ja ratkaisujen on sisällettävä niin verotukseen, budjetteihin kuin lainsäädäntöönkin vaikuttavia toimia.

Kaikkein tehokkaimmin ilmastonmuutos torjutaan sinivihreällä talouspolitiikalla. Verot ja eurot ovat vaikuttavia työkaluja, kun ne suunnataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ensinnäkin saastuttavista valinnoista on tehtävä kalliimpia kuin ympäristöystävällisistä; hiilelle, jätteille ja muille ympäristöä pilaaville toiminnoille on saatava korkeampi hinta. Vastaavasti huojennuksia verotuksen kautta tulee ohjata kestäviin vaihtoehtoihin. Ihminen on rationaalinen toimija, joka muuttaa kulutustottumuksiaan viimeistään kukkaron sanelemana.

Myös budjetti on hyvä paikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikilla päätöksenteon tasoilla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Suomessa käyttöön kestävän kehityksen budjetoinnin, joka on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siinä jokainen ministeriö arvioi, miten heidän käyttämänsä eurot edistävät tai haittaavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Pienellä muokkauksella tämä oli hyödynnettävissä niin kunta- kuin Euroopankin tasolla.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkästään käymällä kirpputoreilla tai kaatamalla kahviin kauramaitoa – vaikka nämä tärkeitä tekoja ovatkin. Ilmastonmuutos ratkaistaan äänestämällä valtaan päättäjiä, joilla on horisontti tarpeeksi kaukana ja jotka ovat valmiita toteuttamaan tiukkaa sinivihreää talouspolitiikkaa. 

Janika Takatalo
Puheenjohtaja
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta

]]>
10 http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262850-ilmastonmuutos-torjutaan-sinivihrealla-talouspolitiikalla#comments Ilmastonmuutos Talouspolitiikka Ympäristö Sat, 20 Oct 2018 10:30:36 +0000 Janika Takatalo http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262850-ilmastonmuutos-torjutaan-sinivihrealla-talouspolitiikalla
Suomelle ehdotetut ilmastoteot – paras kääntyy hyvän viholliseksi globaalisti http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262843-suomelle-ehdotetut-ilmastoteot-paras-kaantyy-hyvan-viholliseksi-globaalisti <p>&nbsp;IPCC:n hiljattain julkaiseman erikoisraportin jälkeen ilmastonmuutosaktivistit ovat vaatineet Suomelta kovia ilmastotekoja, jotta &rdquo;maailma pelastuu&rdquo;. Tämän päivän Hesarissa on arviolta kuusi sivua tästä asiasta. Tämä on aiheuttanut painetta mm. Suomen metsäpolitiikalle, että metsiemme hakkuumääriä pitäisi pienentää tai äärilausunnoissa, jopa lopettaa, jotta hiilinielun koko kasvaisi globaalissa mittakaavassa.</p><p>Tässä kohtaa käytännössä törmätään ilmiöön, jota kansanomaisesti kutsutaan nimellä &rdquo;paras on hyvän vihollinen&rdquo; ja jonka tavalliset ihmiset ovat oppineet kantapään kautta. Tieteellisesti kyse on jonkin kokonaisuuden tai kokonaisprosessin optimoinnista. Niissä sama kansanviisaus pelkistetään muotoon, että kokonaisoptimimaalinen tulos ei ole koskaan osaprosessien optimien summa. Toisin sanoen, jos prosessi tarkastellaan vain osaprosessi kerrallaan ja vedetään kukin osaprosessi optimaaliseen tilanteeseen, niin huomataan, että kokonaisuudessaan tilanne ei ole optimissa, vaan huononee.</p><p>Annan konkreettisen esimerkin. Kun palveluyritykseen tulee tuote, joka käy läpi monimutkaisen kunnostusprosessin, niin siitä pitää kirjata tietojärjestelmään tarkkoja tietoja. Se henkilö, joka ottaa vastaan tuotteen, on tottunut, että hän kirjaa vain ne tiedot, jotka hän tarvitsee. Tämä johtaa siihen, että muissa prosessin osavaiheissa tietoa etsitään ja täydennetään ja tämä vie paljon enemmän aikaa ja on virheille alttiimpi kuin, jos kaikki tiedot viedään heti alussa tietojärjestelmään. Kun tällainen muutos tehdään, niin henkilö, jolle tulee nyt enemmän hommia ja jonka prosessi vie enemmän aikaa, nostaa metelin: miksi minun pitää syöttää tietoja, joista minä en hyödy yhtään mitään? Kokonaisprosessin optimin kannalta hänen prosessinsa ei ole optimissa, mutta kokonaisuus toimii paljon paremmin.</p><p>Professori Janne J. Hukkanen kaipaa, että päätöksentekijät käyttäisivät enemmän eri alojen asiantuntijoita &rdquo;viheliäisten ongelmien ratkaisuissa&rdquo;. Esimerkiksi hän ottaa lisähakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienemisen seuraavan 10-15 vuoden aikana. Ajatus tämän takana on, että Suomella on moraalinen velvollisuus säästää metsiään. Tässä on kyse osaoptimoinnista. Jos Suomi jättää hyödyntämättä metsiään, niin väheneekö metsien käyttö globaalisti saman verran? Ei varmasti vähene, vaan joku muu maa tuo markkinoille Suomen jättämän metsistä peräisin olevien tuotteiden jättämän aukon. Hoidetaanko noissa maissa metsiä paremmin kuin Suomessa? Suurella todennäköisyydellä huonommin. Tämä toimenpide ei siis auta globaalissa mittakaavassa yhtään mitään vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta. Toinen näkökulma asiassa on vielä se, että puutuotteet ovat hiilijalanjäljeltään useimmiten selvästi parempia kuin uusiutumattomista raaka-aineista tehdyt vastaavat tuotteet - esimerkiksi puutalo vastaan betonitalo.</p><p>Jos lisähakkuut käytettäisiin biopolttoaineiden valmistukseen, niin silloin lopputulos ei ole niin yksiselitteinen, vaan asia pitäisi tarkastella tieteellisen rehellisesti, että onko tuo puuperäinen biopolttoaine todella parempi kuin fossiilinen polttoaine. Viittaan ympäristöneuvos Esa Tommilan kirjoituksiin aiheesta mm. T%T-lehdessä 19.10.18.</p><p>Samaan suomalaisia syyllistävää puhetta on viittaukset suomalaisten suureen hiilijalanjälkeen. Meillä on suuri hiilijalanjälki mm. väestöömme nähden suuresta terästeollisuuden koosta johtuen. Kuitenkin Outokummun Tornion ruostumatonta terästä tuottava tehdas on energiatehokkuudeltaan maailman paras. Pieneneekö terästeollisuuden hiilijalanjälki globaalisti, jos Tornion jaloterästehdas ajetaan alas? Ei pienene, vaan kasvaa.</p><p>Tässä asiassa poliitikot näyttävät toistaiseksi päihittävän suomalaiset professoritason ympäristöaktivistit. Toivottavasti poliitikot osaavat pitää päänsä kylmänä, vaikka ympäristö lämpenee ja keskustelu kuumenee.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  IPCC:n hiljattain julkaiseman erikoisraportin jälkeen ilmastonmuutosaktivistit ovat vaatineet Suomelta kovia ilmastotekoja, jotta ”maailma pelastuu”. Tämän päivän Hesarissa on arviolta kuusi sivua tästä asiasta. Tämä on aiheuttanut painetta mm. Suomen metsäpolitiikalle, että metsiemme hakkuumääriä pitäisi pienentää tai äärilausunnoissa, jopa lopettaa, jotta hiilinielun koko kasvaisi globaalissa mittakaavassa.

Tässä kohtaa käytännössä törmätään ilmiöön, jota kansanomaisesti kutsutaan nimellä ”paras on hyvän vihollinen” ja jonka tavalliset ihmiset ovat oppineet kantapään kautta. Tieteellisesti kyse on jonkin kokonaisuuden tai kokonaisprosessin optimoinnista. Niissä sama kansanviisaus pelkistetään muotoon, että kokonaisoptimimaalinen tulos ei ole koskaan osaprosessien optimien summa. Toisin sanoen, jos prosessi tarkastellaan vain osaprosessi kerrallaan ja vedetään kukin osaprosessi optimaaliseen tilanteeseen, niin huomataan, että kokonaisuudessaan tilanne ei ole optimissa, vaan huononee.

Annan konkreettisen esimerkin. Kun palveluyritykseen tulee tuote, joka käy läpi monimutkaisen kunnostusprosessin, niin siitä pitää kirjata tietojärjestelmään tarkkoja tietoja. Se henkilö, joka ottaa vastaan tuotteen, on tottunut, että hän kirjaa vain ne tiedot, jotka hän tarvitsee. Tämä johtaa siihen, että muissa prosessin osavaiheissa tietoa etsitään ja täydennetään ja tämä vie paljon enemmän aikaa ja on virheille alttiimpi kuin, jos kaikki tiedot viedään heti alussa tietojärjestelmään. Kun tällainen muutos tehdään, niin henkilö, jolle tulee nyt enemmän hommia ja jonka prosessi vie enemmän aikaa, nostaa metelin: miksi minun pitää syöttää tietoja, joista minä en hyödy yhtään mitään? Kokonaisprosessin optimin kannalta hänen prosessinsa ei ole optimissa, mutta kokonaisuus toimii paljon paremmin.

Professori Janne J. Hukkanen kaipaa, että päätöksentekijät käyttäisivät enemmän eri alojen asiantuntijoita ”viheliäisten ongelmien ratkaisuissa”. Esimerkiksi hän ottaa lisähakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienemisen seuraavan 10-15 vuoden aikana. Ajatus tämän takana on, että Suomella on moraalinen velvollisuus säästää metsiään. Tässä on kyse osaoptimoinnista. Jos Suomi jättää hyödyntämättä metsiään, niin väheneekö metsien käyttö globaalisti saman verran? Ei varmasti vähene, vaan joku muu maa tuo markkinoille Suomen jättämän metsistä peräisin olevien tuotteiden jättämän aukon. Hoidetaanko noissa maissa metsiä paremmin kuin Suomessa? Suurella todennäköisyydellä huonommin. Tämä toimenpide ei siis auta globaalissa mittakaavassa yhtään mitään vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta. Toinen näkökulma asiassa on vielä se, että puutuotteet ovat hiilijalanjäljeltään useimmiten selvästi parempia kuin uusiutumattomista raaka-aineista tehdyt vastaavat tuotteet - esimerkiksi puutalo vastaan betonitalo.

Jos lisähakkuut käytettäisiin biopolttoaineiden valmistukseen, niin silloin lopputulos ei ole niin yksiselitteinen, vaan asia pitäisi tarkastella tieteellisen rehellisesti, että onko tuo puuperäinen biopolttoaine todella parempi kuin fossiilinen polttoaine. Viittaan ympäristöneuvos Esa Tommilan kirjoituksiin aiheesta mm. T%T-lehdessä 19.10.18.

Samaan suomalaisia syyllistävää puhetta on viittaukset suomalaisten suureen hiilijalanjälkeen. Meillä on suuri hiilijalanjälki mm. väestöömme nähden suuresta terästeollisuuden koosta johtuen. Kuitenkin Outokummun Tornion ruostumatonta terästä tuottava tehdas on energiatehokkuudeltaan maailman paras. Pieneneekö terästeollisuuden hiilijalanjälki globaalisti, jos Tornion jaloterästehdas ajetaan alas? Ei pienene, vaan kasvaa.

Tässä asiassa poliitikot näyttävät toistaiseksi päihittävän suomalaiset professoritason ympäristöaktivistit. Toivottavasti poliitikot osaavat pitää päänsä kylmänä, vaikka ympäristö lämpenee ja keskustelu kuumenee.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
2 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262843-suomelle-ehdotetut-ilmastoteot-paras-kaantyy-hyvan-viholliseksi-globaalisti#comments Hiilinielu Ilmastonmuutos Metsähakkuut Sat, 20 Oct 2018 09:43:23 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262843-suomelle-ehdotetut-ilmastoteot-paras-kaantyy-hyvan-viholliseksi-globaalisti
Hallitus tukee maakaasun päästöjen kasvattamista? http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262801-hallitus-tukee-maakaasun-paastojen-kasvattamista <p>Hallitus suunnittelee toimia ilmaston hyväksi. Hiilien energiakäytöstä pitää kuulemma luopua vuoteen 2030 mennessä. Maakaasun verotusta aiotaan sen sijaan keventää.</p><p>Mutta hetkinen - tämähän merkistee sitä, että lähivuosina fossiilisten verotusta aiotaan keventää (hiili entisellään (edit: hiilikin nousee), maakaasu kevenee). Eikö tavoite olekaan vähentää fossiilisten käyttöä, vaan lisätä sitä lähivuosien aikana?</p><p>Tavoite luopua fossiilisten polttamisesta on ollut kaikkien tiedossa jo vuosikaudet. Hallituksen toimet eivät siis tule yllätyksenä kenellekään, eikä tarvetta tällaisten suunniteltujen leikkausten kompensontiin ole.</p><p>Se olisi ymmärrettävää, jos maakaasun käyttöä rajoitettaisiin hieman hitaammassa tahdissa kuin hiilen käyttöä, muttaa maakaasun käytön lisäämiseen kannustaminen ole järkevää, jos tavoite on fossiilisten päästöjen vähentäminen.</p><p>(<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10006370" title="https://yle.fi/uutiset/3-10006370">https://yle.fi/uutiset/3-10006370</a>)</p><p>Edit: Tässä tuoreempi linkki uutisiin: <a href="https://areena.yle.fi/1-4234903" title="https://areena.yle.fi/1-4234903">https://areena.yle.fi/1-4234903</a> , kohta 8:28</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus suunnittelee toimia ilmaston hyväksi. Hiilien energiakäytöstä pitää kuulemma luopua vuoteen 2030 mennessä. Maakaasun verotusta aiotaan sen sijaan keventää.

Mutta hetkinen - tämähän merkistee sitä, että lähivuosina fossiilisten verotusta aiotaan keventää (hiili entisellään (edit: hiilikin nousee), maakaasu kevenee). Eikö tavoite olekaan vähentää fossiilisten käyttöä, vaan lisätä sitä lähivuosien aikana?

Tavoite luopua fossiilisten polttamisesta on ollut kaikkien tiedossa jo vuosikaudet. Hallituksen toimet eivät siis tule yllätyksenä kenellekään, eikä tarvetta tällaisten suunniteltujen leikkausten kompensontiin ole.

Se olisi ymmärrettävää, jos maakaasun käyttöä rajoitettaisiin hieman hitaammassa tahdissa kuin hiilen käyttöä, muttaa maakaasun käytön lisäämiseen kannustaminen ole järkevää, jos tavoite on fossiilisten päästöjen vähentäminen.

(https://yle.fi/uutiset/3-10006370)

Edit: Tässä tuoreempi linkki uutisiin: https://areena.yle.fi/1-4234903 , kohta 8:28

]]>
25 http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262801-hallitus-tukee-maakaasun-paastojen-kasvattamista#comments Ilmastonmuutos IPCC Fri, 19 Oct 2018 14:22:56 +0000 Juho Laatu http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262801-hallitus-tukee-maakaasun-paastojen-kasvattamista
Luonnon- ja ilmastonsuojelu ovat tärkeitä, mutta… http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262591-luonnon-ja-ilmastonsuojelu-ovat-tarkeita-mutta <p><strong>Meidän on huolehdittava Suomen ja suomalaisten eduista, emme voi tehdä kaikkea yksin ja niinkuin alta huomaamme: me olemme jo tehneet paljon ja tietenkin pitää aina parantaa, mutta suhteuttaa aina siihen mikä on järkevää.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaivosteollisuus</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Luonnonsuojelu on tärkeää. Suomen tärkein ongelma on: kaivoksien aiheuttamat ympäristöongelmat.</strong></p><p><strong>Kaivoslakien uudistaminen on kiireellinen. Miten kaivoslupia myönnetään ja niistä saatavat maksut?</strong></p><p><strong>Ei voi olla niin että raaka-aineet viedään ja voitot kääritään, mutta ympäristöongelmat jää Suomen valtion maksettaviksi. Kaikkea tuhoamista ei välttämättä pystytä edes korjaamaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>On hyvä, että tulee kaivostoiminnassa työpaikkoja, mutta samalla ei voi antaa holtittomasti saastuttaa.</strong></p><p><strong>Avolouhokset rumentaa ja voivat muilla tavoilla olla ongelmaksi, kuten Sotkamossa tapahtui jätevesipäästöjä, jotka tuhosivat lähijärviä. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Samalla pitää huomioida, vaikka tytäryhtiö ajetaan konkurssiin, niin emo ei pääse kuin koira veräjästä ja jättää saastuminen Suomen ongelmaksi!</strong></p><p><strong>Emoyhtiöt vastuuseen kaivosteollisuudessa ja turvaavat vakuudet. Voittojen siirtäminen konserni lainoilla veroparatiiseihin estettävä. Turvaavat vakuudet oltava. Mikäli sattuu ikävää kuten Sotkamossa, pitää olla mahdollisuus saada ympäristötuhojen maksajaksi muukin taho kuin valtio</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ilmastonmuutos</strong></p><p>Ilmastonmuutos asioissa pitää olla järkevä. Ilmansaasteet on pahaksi ja meillä Suomessa on puhdasta ilmaa.</p><p>Suomessa on tehty paljon ympäristön hyväksi. Meillä on vähennetty CO2 päästöjä ja useissa maissa lisätään.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi ei voi yksin pelastaa maailmaa. Suomi ei ole suurin saastuttaja ja on tehnyt jo paljon ilmaston parantamiseksi.</p><p>Suomen kivihiililaitosten päästöjen puhdistus on erinomaista ja maailmalla edelleen tuprutetaan ilmaan joko huonosti puhdistettuna tai ei ollenkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi oli rikkidirektiivissäkin kärsijänä, Itämerelle otettiin käyttöön ensimmäisenä. Suomi elää viennistä ja vienti käyttää kuljetuksia. Jos Suomen viennille laitetaan kustannuksia rikkidirektiivin muodossa, niin kilpailu kyky kärsii. Rikkidirektiivi on tulossa voimaan vasta 2020 kaikilla maailman merillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Olisi ekoteko tuoda saastuttavista maista teollisuutta Suomeen, meillä on teollisuutemme vähäpäästöistä verrattuna Intiaan, Kiinaan ja Puolaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: &rdquo;Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään&rdquo;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160...</a></p><p>Maailmassa 200 maata ja vain noin 30 maata vähentänyt päästöjä ja Suomi niiden joukossa. Suomi siis on tehnyt paljon ilmansaasteiden eteen.</p><p>Muistetaan vielä että &nbsp;Suomen osuus CO2-päästöstä on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa.</p><p>Näiden pohjalta on hyvä todeta meillä ei ole mitään paniikkia. Suomi ei voi yksin tehdä kaikkea. Toivon päättäjille jäitä hattuun ja edetään ihan rauhassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Juttu vuodelta 2017, mutta ajan kohtainen, mitkä on suuruus luokat:</p><p>Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL?ref=twitter:d7ab&amp;_ga=2.258756617.2039430879.1539059505-951643441.1512491048" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL?ref=twitter:d7ab&amp;_ga=2.258756617.2039430879.1539059505-951643441.1512491048">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL...</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Autoveroa ei tule poistaa ja siirtää polttoaine- ja päästöveroihin.</strong></p><p><strong>&nbsp;&nbsp; &nbsp;</strong><strong>Ei vapaamatkustajille: Herrat maksakoon itse autoveronsa. </strong></p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Köyhät, paljon ajavat ja maaseudun asukkaat olisivat kärsijöinä. Ei ole mitään järkeä siirtää uusien autojen hinnan alennusta tämän ihmisryhmän maksettavaksi.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Ihmisten on liikuttava ja on annettava mahdollisuus ihmisille asua muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Maaseudulla on voitava asua ja tuottaa meille ruokaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Polttonesteiden hinnat on korkeat ja niitä ei enää voi korottaa</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Autoverotuksen poisto on tulonsiirto rikkaille. Maaseudulla pitkien matkojen päässä asuva yli 10 vuotiaalla autolla on tämän maksu mies. Autoveron tuotto on noin 850 miljoonaa: maksakoot ne jotka uusia autoja ostaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Suomen teollisuuden kilpailukykyä ei saa rapauttaa. Meillä on pitkät kuljetusmatkat ja meidän on huolehdittava teollisuutemme kilpailukyvystä. Polttonesteiden hinnan korotukset ja päästöverot olisivat myrkkyä kilpailukyvyllemme pitkien etäisyyksien Suomessa ja täältä pitkä matka vientituotteilla maailmanmarkkinoille. Ei rapauteta vientiämme.</p><p><strong>Sähköauto ei saastuta ajaessa, mutta millä sähkö valmistetaan vaikuttaa miten hyvä luonnolle on. </strong></p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; VTT: Sähköauton syntinä valmistuksen päästöt &ndash; ympäristövoittajaa on vaikea valita</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp; Tässä artikkeli missä kerrotaan: sähköauto ole välttämättä edes ympäristöystävällisin</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/vtt-s%C3%A4hk%C3%B6auton-syntin%C3%A4-valmistuksen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-ymp%C3%A4rist%C3%B6voittajaa-on-vaikea-valita-1.190498</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; Kannattaako sähköautoa tukea valtion varoista? Yrityksen ovat kilvan hakemassa rahaa valtiolta latauspisteisiin.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Hallitus ryhtyy jakamaan tukea sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Vuosina 2017&ndash;2019 jaettava tuki on yhteensä 4,8 miljoonaa euroa.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/nyt-se-tuli-hallitukselta-miljoonien-eurojen-tuki-sahkoautoilulle-luvassa-800-uutta-latauspistetta/6291538#gs.z_R1q9U</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Onko järkevää Hallituksen tuki sähköautoilulle? Minusta ei, voisimme käyttää valtion varat paremminkin.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;Hankintatuki on 2000 eur enintään 50 000 eur maksavalle sähköautolle. Onko tämä järkevää, kun ympäristövoittajaa ei ole helppo valita.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihmisten pitää syödä ja liharuokia myös </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suositaan lähiruokaa ja omavaraista maatalouttamme. On tärkeää että jokainen maa huolehtii omasta omavaraisuudesta. On tärkeää että voimme saada ruokamme omasta maastamme.</p><p>Maataloutta pitää tukea että Suomen maatalous pysyy elinvoimaisena ja omavaraisena. Ilman maataloutta ei ole myöskään liha- ja meijeriteollisuutta, missä moni työntekijä työskentelee.</p><p>Ulkomailta tulee myös huonolaatuista lihaa kuten olemme saaneet huomata.</p><p>Voi olla että jossain vaiheessa ei saa ulkomailta ruokaa ja silloin omavaraisuus on kunniassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Tutkijat laskivat, että enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia sisältävä ruokavalio kuluttaa energiaa 38 prosenttia ja vettä kymmenen prosenttia enemmän kuin &rdquo;tyypillinen amerikkalainen ruokavalio&rdquo;. Myös kasvihuonekaasuja erittyi ilmakehään kuusi prosenttia enemmän.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoavat-kasvikset-salaatti-suurin-morko/25d16ebc-55e3-3217-b102-585fbf1bc546?ref=facebook%3Ad98e" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoavat-kasvikset-salaatti-suurin-morko/25d16ebc-55e3-3217-b102-585fbf1bc546?ref=facebook%3Ad98e">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoava...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meidän on huolehdittava Suomen ja suomalaisten eduista, emme voi tehdä kaikkea yksin ja niinkuin alta huomaamme: me olemme jo tehneet paljon ja tietenkin pitää aina parantaa, mutta suhteuttaa aina siihen mikä on järkevää.

 

Kaivosteollisuus

 

Luonnonsuojelu on tärkeää. Suomen tärkein ongelma on: kaivoksien aiheuttamat ympäristöongelmat.

Kaivoslakien uudistaminen on kiireellinen. Miten kaivoslupia myönnetään ja niistä saatavat maksut?

Ei voi olla niin että raaka-aineet viedään ja voitot kääritään, mutta ympäristöongelmat jää Suomen valtion maksettaviksi. Kaikkea tuhoamista ei välttämättä pystytä edes korjaamaan.

 

On hyvä, että tulee kaivostoiminnassa työpaikkoja, mutta samalla ei voi antaa holtittomasti saastuttaa.

Avolouhokset rumentaa ja voivat muilla tavoilla olla ongelmaksi, kuten Sotkamossa tapahtui jätevesipäästöjä, jotka tuhosivat lähijärviä.

 

Samalla pitää huomioida, vaikka tytäryhtiö ajetaan konkurssiin, niin emo ei pääse kuin koira veräjästä ja jättää saastuminen Suomen ongelmaksi!

Emoyhtiöt vastuuseen kaivosteollisuudessa ja turvaavat vakuudet. Voittojen siirtäminen konserni lainoilla veroparatiiseihin estettävä. Turvaavat vakuudet oltava. Mikäli sattuu ikävää kuten Sotkamossa, pitää olla mahdollisuus saada ympäristötuhojen maksajaksi muukin taho kuin valtio

 

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos asioissa pitää olla järkevä. Ilmansaasteet on pahaksi ja meillä Suomessa on puhdasta ilmaa.

Suomessa on tehty paljon ympäristön hyväksi. Meillä on vähennetty CO2 päästöjä ja useissa maissa lisätään.

 

Suomi ei voi yksin pelastaa maailmaa. Suomi ei ole suurin saastuttaja ja on tehnyt jo paljon ilmaston parantamiseksi.

Suomen kivihiililaitosten päästöjen puhdistus on erinomaista ja maailmalla edelleen tuprutetaan ilmaan joko huonosti puhdistettuna tai ei ollenkaan.

 

Suomi oli rikkidirektiivissäkin kärsijänä, Itämerelle otettiin käyttöön ensimmäisenä. Suomi elää viennistä ja vienti käyttää kuljetuksia. Jos Suomen viennille laitetaan kustannuksia rikkidirektiivin muodossa, niin kilpailu kyky kärsii. Rikkidirektiivi on tulossa voimaan vasta 2020 kaikilla maailman merillä.

 

Olisi ekoteko tuoda saastuttavista maista teollisuutta Suomeen, meillä on teollisuutemme vähäpäästöistä verrattuna Intiaan, Kiinaan ja Puolaan.

 

Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään”

https://www.iltalehti.fi/politiikka/fa049a6e-927f-42a4-b127-7a5433e74160_pi.shtml

Maailmassa 200 maata ja vain noin 30 maata vähentänyt päästöjä ja Suomi niiden joukossa. Suomi siis on tehnyt paljon ilmansaasteiden eteen.

Muistetaan vielä että  Suomen osuus CO2-päästöstä on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa.

Näiden pohjalta on hyvä todeta meillä ei ole mitään paniikkia. Suomi ei voi yksin tehdä kaikkea. Toivon päättäjille jäitä hattuun ja edetään ihan rauhassa.

 

Juttu vuodelta 2017, mutta ajan kohtainen, mitkä on suuruus luokat:

Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus-on-iso-vitsi/xdjsxTfL?ref=twitter:d7ab&_ga=2.258756617.2039430879.1539059505-951643441.1512491048

 

Autoveroa ei tule poistaa ja siirtää polttoaine- ja päästöveroihin.

    Ei vapaamatkustajille: Herrat maksakoon itse autoveronsa.

    Köyhät, paljon ajavat ja maaseudun asukkaat olisivat kärsijöinä. Ei ole mitään järkeä siirtää uusien autojen hinnan alennusta tämän ihmisryhmän maksettavaksi.

    Ihmisten on liikuttava ja on annettava mahdollisuus ihmisille asua muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Maaseudulla on voitava asua ja tuottaa meille ruokaa.

    Polttonesteiden hinnat on korkeat ja niitä ei enää voi korottaa

    Autoverotuksen poisto on tulonsiirto rikkaille. Maaseudulla pitkien matkojen päässä asuva yli 10 vuotiaalla autolla on tämän maksu mies. Autoveron tuotto on noin 850 miljoonaa: maksakoot ne jotka uusia autoja ostaa.

    Suomen teollisuuden kilpailukykyä ei saa rapauttaa. Meillä on pitkät kuljetusmatkat ja meidän on huolehdittava teollisuutemme kilpailukyvystä. Polttonesteiden hinnan korotukset ja päästöverot olisivat myrkkyä kilpailukyvyllemme pitkien etäisyyksien Suomessa ja täältä pitkä matka vientituotteilla maailmanmarkkinoille. Ei rapauteta vientiämme.

Sähköauto ei saastuta ajaessa, mutta millä sähkö valmistetaan vaikuttaa miten hyvä luonnolle on.

      VTT: Sähköauton syntinä valmistuksen päästöt – ympäristövoittajaa on vaikea valita

     Tässä artikkeli missä kerrotaan: sähköauto ole välttämättä edes ympäristöystävällisin

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/vtt-s%C3%A4hk%C3%B6auton-syntin%C3%A4-valmistuksen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-ymp%C3%A4rist%C3%B6voittajaa-on-vaikea-valita-1.190498

      Kannattaako sähköautoa tukea valtion varoista? Yrityksen ovat kilvan hakemassa rahaa valtiolta latauspisteisiin.

          Hallitus ryhtyy jakamaan tukea sähköautojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Vuosina 2017–2019 jaettava tuki on yhteensä 4,8 miljoonaa euroa.

    https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/nyt-se-tuli-hallitukselta-miljoonien-eurojen-tuki-sahkoautoilulle-luvassa-800-uutta-latauspistetta/6291538#gs.z_R1q9U

    Onko järkevää Hallituksen tuki sähköautoilulle? Minusta ei, voisimme käyttää valtion varat paremminkin.

    Hankintatuki on 2000 eur enintään 50 000 eur maksavalle sähköautolle. Onko tämä järkevää, kun ympäristövoittajaa ei ole helppo valita.

 

 

Ihmisten pitää syödä ja liharuokia myös

 

Suositaan lähiruokaa ja omavaraista maatalouttamme. On tärkeää että jokainen maa huolehtii omasta omavaraisuudesta. On tärkeää että voimme saada ruokamme omasta maastamme.

Maataloutta pitää tukea että Suomen maatalous pysyy elinvoimaisena ja omavaraisena. Ilman maataloutta ei ole myöskään liha- ja meijeriteollisuutta, missä moni työntekijä työskentelee.

Ulkomailta tulee myös huonolaatuista lihaa kuten olemme saaneet huomata.

Voi olla että jossain vaiheessa ei saa ulkomailta ruokaa ja silloin omavaraisuus on kunniassa.

 

"Tutkijat laskivat, että enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia sisältävä ruokavalio kuluttaa energiaa 38 prosenttia ja vettä kymmenen prosenttia enemmän kuin ”tyypillinen amerikkalainen ruokavalio”. Myös kasvihuonekaasuja erittyi ilmakehään kuusi prosenttia enemmän."

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkijat-nimesivat-ymparistoa-tuhoavat-kasvikset-salaatti-suurin-morko/25d16ebc-55e3-3217-b102-585fbf1bc546?ref=facebook%3Ad98e

]]>
14 http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262591-luonnon-ja-ilmastonsuojelu-ovat-tarkeita-mutta#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastonmuutos Kaivospolitiikka maatalous Sotkamo Tue, 16 Oct 2018 05:15:44 +0000 Jari Kilpinen http://jariekilpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262591-luonnon-ja-ilmastonsuojelu-ovat-tarkeita-mutta
Sähköautolla marginaalinen vaikutus ilmastonmuutokseen http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262583-sahkoautolla-marginaalinen-vaikutus-ilmastonmuutokseen <p>Henkilöautoja on tällä hetkellä n. 1 050 miljoonaa kappaletta ja lukumäärä kasvaa vuosittain n. 50:llä miljoonalla kappaleella. Näistä autoista sähköautoja on n. 2-3 miljoonaa eli puhutaan parin promillen osuudesta ja tämä luku kasvaa prosentuaalisesti kohtalaista vauhtia, eli n. 600 000-1 000 000 kappaletta vuodessa, mutta se ei tule vaikuttamaan vielä mitenkään autoilun koko maapallon päästöihin oikeastaan mitään seuraavan kymmenen vuoden sisällä.&nbsp;Jos sähköautojen valmistusmäärät kasvaisivat samalla tahdilla kuin nyt viime vuosina on mennyt, niin tuo 50 miljoonaa sähköautoa saavutettaisiin vuonna 2025. Samaan aikaan olisi tullut n. 300 miljoonaa polttomoottoriautoa eli autojen kokonaismäärä olisi n. 1350 miljoonaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sähköauton suurimmat päästöt tapahtuvat akkujen valmistamisessa ja teslan suurimman 100kwh akun valmistamisen kerrotaan tuottavan 15-17,5 tonnia co&sup2; -päästöjä ja pieni leaffin 30kwh akku päästää sen n. 5 tonnia. Eli nuo 50 miljoonaa sähköauton akkua tekee päästöjä jo 500 miljoonaa tonnia co&sup2;, jos lasketaan keskiverto akun olevan n. 60 kwh kuten esim. uudessa konassa on ja tämä siis tilanteessa missä päästöjä piti vähentää. Nämä päästöt ovat melkeinpä ylimääräisiä päästöjä muun valmistamisen lisäksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Tietysti ei se bensa-autokaan tästä mihinkään paremmaksi tule vaan pitäisi päästä autoon, joka jo nyt vähentäisi päästöjä eikä aiheuttaisi läheskään niin paljon päästöjä valmistuksessa kuin sähköauto. No tälläinen auto on ja se on maakaasu/biokaasu-auto. Siinä auton valmistuksessa ei tule käytännössä mitään lisää päästöihin verrattuna bensa-autoon ja ajamisen reaalipäästöt tipahtavat roimasti. Autojen valmistamisessa ei ole hankaluuksia ja mikä parasta, myös vanhoja autoja voidaan muuttaa käyttämään kaasua. Hallituksen pitäisi siis vahvasti tukea maakaasun ja biokaasun käyttöä ettei käy kuten Ruotsissa, jossa biokaasun hinta on noussut selvästi. Tällä saataisiin päästöjen laskemisen heti eikä vasta monen vuoden kuluttua.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelmana on, että sähköauton akun päästöt tapahtuu jossain muualla, niin sitten poliitikot näkevät vain sähköauton nollapäästöt (koska sähköhän tulee pistorasiasta ja siihen ei tarvita mitään päästöjä aiheuttavaa tuotantoa( puhumattakaan siitä, että kun akut ovat heikoimmillaan, niin uusiutuvien tuotanto on kaikkein matalimmalla) käyttökohteessa. Nyt pitäisi unohtaa paikalliset pelleilyt miettiessä ratkaisuja tähän koko maailman ongelmaan eikä tuijottaa oman maan päästötilastoa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Henkilöautoja on tällä hetkellä n. 1 050 miljoonaa kappaletta ja lukumäärä kasvaa vuosittain n. 50:llä miljoonalla kappaleella. Näistä autoista sähköautoja on n. 2-3 miljoonaa eli puhutaan parin promillen osuudesta ja tämä luku kasvaa prosentuaalisesti kohtalaista vauhtia, eli n. 600 000-1 000 000 kappaletta vuodessa, mutta se ei tule vaikuttamaan vielä mitenkään autoilun koko maapallon päästöihin oikeastaan mitään seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Jos sähköautojen valmistusmäärät kasvaisivat samalla tahdilla kuin nyt viime vuosina on mennyt, niin tuo 50 miljoonaa sähköautoa saavutettaisiin vuonna 2025. Samaan aikaan olisi tullut n. 300 miljoonaa polttomoottoriautoa eli autojen kokonaismäärä olisi n. 1350 miljoonaa. 

 

Sähköauton suurimmat päästöt tapahtuvat akkujen valmistamisessa ja teslan suurimman 100kwh akun valmistamisen kerrotaan tuottavan 15-17,5 tonnia co² -päästöjä ja pieni leaffin 30kwh akku päästää sen n. 5 tonnia. Eli nuo 50 miljoonaa sähköauton akkua tekee päästöjä jo 500 miljoonaa tonnia co², jos lasketaan keskiverto akun olevan n. 60 kwh kuten esim. uudessa konassa on ja tämä siis tilanteessa missä päästöjä piti vähentää. Nämä päästöt ovat melkeinpä ylimääräisiä päästöjä muun valmistamisen lisäksi.

 

Tietysti ei se bensa-autokaan tästä mihinkään paremmaksi tule vaan pitäisi päästä autoon, joka jo nyt vähentäisi päästöjä eikä aiheuttaisi läheskään niin paljon päästöjä valmistuksessa kuin sähköauto. No tälläinen auto on ja se on maakaasu/biokaasu-auto. Siinä auton valmistuksessa ei tule käytännössä mitään lisää päästöihin verrattuna bensa-autoon ja ajamisen reaalipäästöt tipahtavat roimasti. Autojen valmistamisessa ei ole hankaluuksia ja mikä parasta, myös vanhoja autoja voidaan muuttaa käyttämään kaasua. Hallituksen pitäisi siis vahvasti tukea maakaasun ja biokaasun käyttöä ettei käy kuten Ruotsissa, jossa biokaasun hinta on noussut selvästi. Tällä saataisiin päästöjen laskemisen heti eikä vasta monen vuoden kuluttua. 

 

Ongelmana on, että sähköauton akun päästöt tapahtuu jossain muualla, niin sitten poliitikot näkevät vain sähköauton nollapäästöt (koska sähköhän tulee pistorasiasta ja siihen ei tarvita mitään päästöjä aiheuttavaa tuotantoa( puhumattakaan siitä, että kun akut ovat heikoimmillaan, niin uusiutuvien tuotanto on kaikkein matalimmalla) käyttökohteessa. Nyt pitäisi unohtaa paikalliset pelleilyt miettiessä ratkaisuja tähän koko maailman ongelmaan eikä tuijottaa oman maan päästötilastoa. 

]]>
16 http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262583-sahkoautolla-marginaalinen-vaikutus-ilmastonmuutokseen#comments Ilmastonmuutos IPCC Sähköauto Mon, 15 Oct 2018 20:30:06 +0000 Mikael Alaraappana http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262583-sahkoautolla-marginaalinen-vaikutus-ilmastonmuutokseen
Kevytautot lisäisivät hiilidioksidipäästöjä http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262569-kevytautot-lisaisivat-hiilidioksidipaastoja <p>&quot;Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt <strong>lausuntokierrokselle</strong> esityksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa uusi liikkumisen muoto erityisesti <strong>15-17-vuotiaille nuorille</strong>.</p><p>Käyttöön otettaisiin uusi ajoneuvoryhmä, <strong>kevytautot</strong>. Nämä ajoneuvot olisivat T-luokan ajoneuvoja, jotka on muunnettu henkilöautoista siten että niiden nopeus on rajoitettu 45 kilometriin tunnissa. Kevytautoja saisi kuljettaa AM-kortilla, kuten mopoautojakin. Kevytautoa koskisi sama teoria- ja ajokoevaatimus kuin mopoautoa.</p><p>Esityksen tavoitteena on parantaa erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta.&quot;&nbsp;<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ehdotus-nuorten-kayttoon-suunnitelluista-kevytautoista-lausunnoille"><u>VNK 5.6.2018</u></a></p><p>- Nuoret ovat vielä terveitä ruumiiltaan ja energisiä käyttämään polkupyörää ja julkisia kulkuneuvoja.</p><p>Kun itse olin nuori 1970 - 1980 -luvuilla, ei ollut mopoautoja. Muutama Honda Monkey koulun pihassa, ei sellaista määrää skoottereita kuin tänä päivänä on koulun pihalla.</p><p>Yhteiskunnan ei kannata edistää motorisoitua liikkumista nuorille, vaan päinvastoin kävelyä, pyöräilyä ja julkisten yhteyksien käyttämiseen väistämättä liittyvää pientä kävelyä pysäkille. Nuorilla on aikaa.</p><p>Muutenhan Suomen valtiossa <strong>vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi on alkanut tehdä</strong>. Oikea käsi on alkanut kaikin tavoin rajoittaa hiilidioksidipäästöjä.</p><p>Miksi siis vasen käsi toimisi, niin kuin viesti ei olisi ulottunut sinne saakka ja jatkaisi tällaista kevytautoprojektia, joka</p><p>a) on kansanterveyden kannalta huono (lihavuus, liiallinen istuminen ym.) ja</p><p>b) lisää hiilidioksidipäästöjä.</p><p>Sitä paitsi Sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala aiheellisesti toi esille&nbsp;<a href="http://tp83.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262367-liikenteen-sujuvoittamiselle-lisaa-haasteita-ja-kannusteita"><u>11.10.2018</u></a> jo nykyisin&nbsp; olevan ongelman siitä, että mopoautot aiheuttavat ohittamisten myötä vaaratilanteita kantateillä ruuhkassa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa uusi liikkumisen muoto erityisesti 15-17-vuotiaille nuorille.

Käyttöön otettaisiin uusi ajoneuvoryhmä, kevytautot. Nämä ajoneuvot olisivat T-luokan ajoneuvoja, jotka on muunnettu henkilöautoista siten että niiden nopeus on rajoitettu 45 kilometriin tunnissa. Kevytautoja saisi kuljettaa AM-kortilla, kuten mopoautojakin. Kevytautoa koskisi sama teoria- ja ajokoevaatimus kuin mopoautoa.

Esityksen tavoitteena on parantaa erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta." VNK 5.6.2018

- Nuoret ovat vielä terveitä ruumiiltaan ja energisiä käyttämään polkupyörää ja julkisia kulkuneuvoja.

Kun itse olin nuori 1970 - 1980 -luvuilla, ei ollut mopoautoja. Muutama Honda Monkey koulun pihassa, ei sellaista määrää skoottereita kuin tänä päivänä on koulun pihalla.

Yhteiskunnan ei kannata edistää motorisoitua liikkumista nuorille, vaan päinvastoin kävelyä, pyöräilyä ja julkisten yhteyksien käyttämiseen väistämättä liittyvää pientä kävelyä pysäkille. Nuorilla on aikaa.

Muutenhan Suomen valtiossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi on alkanut tehdä. Oikea käsi on alkanut kaikin tavoin rajoittaa hiilidioksidipäästöjä.

Miksi siis vasen käsi toimisi, niin kuin viesti ei olisi ulottunut sinne saakka ja jatkaisi tällaista kevytautoprojektia, joka

a) on kansanterveyden kannalta huono (lihavuus, liiallinen istuminen ym.) ja

b) lisää hiilidioksidipäästöjä.

Sitä paitsi Sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala aiheellisesti toi esille 11.10.2018 jo nykyisin  olevan ongelman siitä, että mopoautot aiheuttavat ohittamisten myötä vaaratilanteita kantateillä ruuhkassa. 

]]>
3 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262569-kevytautot-lisaisivat-hiilidioksidipaastoja#comments Ilmastonmuutos Kevytautot Mon, 15 Oct 2018 14:50:14 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262569-kevytautot-lisaisivat-hiilidioksidipaastoja
+1,5º jo 10-30 vuoden sisällä - tekoja tarvitaan nyt! http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262555-15-jo-10-30-vuoden-sisalla-tekoja-tarvitaan-nyt <p>Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viikko sitten julkistamasta arviosta on kohistu ja hyvä niin. Tärkeintä onkin varmistaa, että IPCC:n tarjoilema huuma pakottaa meidät poliitikot todella vauhdittamaan ilmastotalkoita. Tarvitsemme tilanteen, jossa Suomen suurten puolueiden välillä vallitsee konsensus päästöverojen pitkäjänteisestä nostamisesta ja Suomen siirtämisestä pysyvästi ilmastotoimien nopeuttamista ajavaan joukkoon EU-pöydissä.</p><p>Suosittelen kuitenkin lämpimästi myös itse raporttiin tai sen 40 sivuiseen tiivistelmään tutustumista. Siitä löytyy kiinnostavia huomioita, joista ei niin paljon ole kohistu. Tässä muutama:</p><p>1) Tutkijaryhmä tulee korkealla luottamustasolla tulokseen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen rajapyykki lämpenemisessä esiteolliseen aikaan verrattuna toteutuu jo vuosiin 2030-2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsenlapsistamme! Esimerkiksi satojen miljoonien ihmisten ilmastopakolaisuus on aivan nurkan takana ja tulee näkymään useimpien meidän omassa elämässä!</p><p>Olen ajanut ilmastotalkoita 25 vuotta ja ne olivat keskeisin syy minulle kiinnostua politiikasta. Silti minäkin olen aina perustellut ponnisteluita sillä, että meidän on oltava oikeudenmukaisia lapsenlapsiamme kohtaan. Ja olen turhautuneena jupissut, että ilmastotalkoita ei oteta vakavasti, koska ihminen luonnostaan aliarvostaa kaukana olevia asioita. Nyt ei tarvitse arvostaa lapsenlapsia! Ei ole varaa puolustella, että kyllä he pärjäävät, kun tekniikka suo heille vallankumouksellisesti paremman elämän muutoin. Ongelma on silmillä meidän elämämme aikana. Ja voimme merkittävästi vaikuttaa siihen, miten paha ongelma meihin osuu jo 10-30 vuoden päästä.</p><p>2) Lämpenemisen jatkuminen kahteen asteeseen vuosisadan toisella puoliskolla näyttää vääjäämättömältä. 1,5 asteessa pysyminen edellyttäisi tutkijoiden arviossa globaalien nettopäästöjen vähentämistä 40-60 prosentilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maailman painamista nettona hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluummin erehtyisi kuin tässä: ei tule tapahtumaan.&nbsp;</p><p>Näillä näkymin pääsemme tuohon vähennystahtiin hädin tuskin edes Euroopassa, missä päästöt ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa. EU:n päästöt ovat alle kymmenesosa maailman päästöistä. Aasiassa, missä päästöt kasvavat kovaa vauhtia, nettopäästöjen puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa tuntuu mahdottomalta. 2020-luvun aikana miljardit aasialaiset ostavat ensimmäisen autonsa ja painavat ensimmäisen kerran jääkaapin päälle. Tämän vuosisadan päästökehitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa. Afrikan osuus näyttää jäävän yllättävän pieneksi, muutamaan prosenttiin.</p><p>Voidaanko ajatella, että tuleva vuosikymmen voidaan vielä saastuttaa ja sen jälkeen spurtataan oikein kunnolla ja painetaan päästöt nollaan kun lähestytään vuotta 2050? Ei voida. Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä tuhansia vuosia. Kumulatiiviset päästöt ratkaisevat. Vuosikymmenen myöhästyminen tekee 1,5 asteeseen jäämisen jo erittäin vaikeaksi, vaikka sen jälkeen tekisi mitä temppuja.</p><p>3) Ilmastotalkoita kannattaa ehdottomasti kiihdyttää, vaikka 1,5 astetta ehkä meni jo. IPCC:n arvion mukaan Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä annetut sitoumukset ovat viemässä 3 asteen lämpenemiseen.&nbsp; Viljelykelpoisen kuivan maan määrä riippuu meren pinnan korkeudesta. Antarktiksen ja Grönlannin sulaminen nostaisi IPCC:n mukaan meren pintaa mahdollisesti jopa metrejä. Tällä olisi suora vaikutus satojen miljoonien ihmisten kykyyn tulla toimeen. Näiden jäämannerten pysyvyyden arvioidaan järkkyvän jossain 1,5 ja 2 asteen välillä. Kolmen asteen vaihtoehdossa oltaisi todella liukkailla jäillä! Ja juuri niille liukkaille olemme nyt luisumassa Pariisin sitoumusten viitoittamalla tiellä!</p><p>4) Kymmenien senttien merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen arvioidaan erittäin todennäköiseksi jo 1,5 asteen lämpenemisen tasolla. Muutosten vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä kasvaa kiihtyvästi tästä eteenpäin. Mitä se sitten merkitsee? Pystyykö ihmiskunta jatkamaan kehitystä aiheutuvista ongelmista huolimatta? Olihan 1900-lukukin suunnaton menestys, vaikka siihen mahtui kaksi maailmansotaa ja järkyttävästi muuta väkivaltaa.&nbsp;</p><p>Parhaassa tapauksessa ihmiskunta pystyy sopeutumaan kohtuullisin ponnistuksin, huonommassa ei. Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, mutta haitat ovat epävarmoja riskejä. Tarkoittaako tämä, ettei mitään kannata tehdä? Ilmastotalkoot kannattaa jättää väliin, jos vastustat myös kodin ja auton vakuuttamista. Talkoisiin kannattaa osallistua, jos teet päätöksen samalla tavalla kuin ostat vakuutuksia.</p><p>Tiede arvioi ilmastonmuutoksen kiihtymisen aiheuttamien tuhojen todennäköisyyden niin korkeaksi, että itse ainakin ottaisin vakuutuksen ja panostaisin riskien hillintään.</p><p>Mitä tehdä: Globaalisti tarvitaan ydinvoimaa ja keinotekoista hiilen ilmasta sitomista</p><p>Tehdessään oletuksia eri päästöpoluista, IPCC arvioi kuitenkin myös teknologisten ratkaisujen skenaarioita, joihin liittyen muutama huomio.</p><p>Kaikissa 1,5 asteeseen jäävissä poluissa tarvitaan hiilidioksidia ilmakehästä takaisin keräävä tekniikka, jolla kerätään kokoluokaltaan kaikkia vuodesta 2018 eteenpäin ilmaan päästettäviä päästöjä vastaava määrä! Siinä haaste teekkareille! Kaikissa 1,5 asteen skenaarioissa vaaditaan ydinvoimalla tuotetun energian määrän moninkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja kasvavan selvästi enemmän kuin uusiutuvan energian. Siinä mietittävää ydinvoiman vastustajille! Tuuli- ja aurinkovoima ovat tärkeitä ja yleistyvät onneksi joka tapauksessa nopeasti.</p><p><strong>Meillä haaste ei ole sähkö vaan lämpö, autot ja ruoka</strong></p><p>Nuo ovat globaaleja päätelmiä siitä, mitkä teot ratkaisevat. Niissä painottuu siis Aasian tilanne. Keskeinen ero on, että meillä pohjoismaissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiilidioksidivapaasti.&nbsp; Meillä haaste on lämmitys, liikenne ja syöminen. Vastaavasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fennovoiman ydinvoimala Hanhikiveen tai kaksin- vai kolminkertaistuuko Suomen tuulivoimakapasiteetti. Suurempi ilmastokysymys meillä on se, pystytäänkö polttamalla tuotetun lämmön osuus puolittamaan Helsingin seudulla tai siirtyvätkö suomalaiset sähköautoihin jo ensi vuosikymmenellä vai vasta 2030-luvulla.</p><p>Kaupungeissa tarvitsemme lämmön kiertotalouden. Lämpöpumpputekniikan kehitys on viime vuosina avannut huikean mahdollisuuden hukkalämpöjen pienentämisessä murto-osaan. Polttamalla tuotetun lämmön osuus pitää pakottaa alas. Markkinat keksivät kyllä tehokkaimmat korvaavat ratkaisut. Pian eduskuntaan annettava hallituksen lakiesitys kivihiilen kieltämisestä on potku tuohon suuntaan. Tulevina vuosina on tärkeä lopettaa turpeen erivapaudet ja nostaa lämmityspolttoaineiden veron hiilimaksua määrätietoisesti.</p><p>Liikenteessä sähköistyminen on ratkaisu. Sähkömoottori on niin paljon polttomoottoria tehokkaampi, että hiilellä tuotetulla sähkölläkin ajaminen on parempi vaihtoehto kuin bensiinillä tankkaaminen. Hiilivapaa sähköjärjestelmä on myös helpoin osa talkoita ja pohjoismaissa se jo lähes tehty. Liikenteen verotuksessa pitää yksinkertaisesti asettaa vaatimukseksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin polttomoottoriauton ostaminen on aina kuluttajalle edullisempi vaihtoehto. Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteutuu.</p><p>Ruoan osalta siitä ei pääse mihinkään, että lihan osuutta pitää vähentää. Minulla ei ole oikeutta eikä intoa saarnata. Syön myös lihaa. Mutta olen kyllä alkanut suosia kasvisruokia kiihtyvästi ja alkanut tottua siihen. Ilmaston kannalta määrät ratkaisevat.</p><p>Pitäisikö valtion tehdä jotain ruokavaliolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luonnollisena päästöjen mukaan verottamista liikenteessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioituun hiilijalanjälkeen perustuva ruokavero kuolinisku suomalaiselle eläintaloudelle? Ei välttämättä. Uskon, että suomalainen liha, maito ja muna pärjäisi kuljetusten ja kasvatustapojen avulla hiililaskennassa varsin hyvin brasilialaiseen verrattuna. Samasta syystähän hiiliperusteinen lämmityspolttoaineiden vero suosii kotimaista biomassaa tuontihiileen nähden tai fossiilisen bensiinin vero suosii kotimaista biokaasua.</p><p><strong>Metsänielut mietittävä tarkkaan</strong></p><p>Suomessa IPCC:n raportti tuotti ennennäkemättömän voimakasta keskustelua erityisesti metsänieluista. Hyvä niin. Huikeaa ja innostavaa, että aletaan laajemmin ajatella sitä, että metsäisissä maissa puuhun sidonta on keskeinen osa hiilitasetta. Tähän verrattuna IPCC:n raportti tarkastelee nieluihin liittyviä vaihtoehtoisia skenaarioita yllättävän vähän.&nbsp;</p><p>Vaikeita kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia Suomessa lähikuukausina. Puhtaiden ratkaisuiden ja biotalouden ministeriryhmässä sovimme pari viikkoa selvityksestä, jossa arvioidaan tarpeellisen nielupolitiikan polku siten, että nettopäästömme laskevat 85-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.</p><p>Palaan omalta osalta nieluihin ja muiden Suomessa ja Euroopassa tarvittaviin poliittisiin päätöksiin lähikuukausina. Kokoomuksessa hyväksyimme eduskuntaryhmän perusteellisen käsittelyn tuloksena <a href="https://www.kokoomus.fi/vastuu-ilmastosta/">lähtökohdat ilmastolinjauksillemme</a> elokuussa. Niitä jalostetaan parhaillaan ja täydennetty versio käsitellään puoluehallituksessa joulukuussa. Tervetuloa siihen työhön jos kiinnostaa!</p><p>p.s. Ja jos vielä epäilee itse ilmastonmuutosta, niin lämpeneminen alkaa kyllä olla &rdquo;taivaan tosi&rdquo;. Tutkijapaneeli päätyy erittäin korkealla luottamustasolla tulokseen, että vuosien 2006-2015 lämpötila oli lähes asteen lämpimämpi kuin vuosina 1850-1900 eikä tuo ollut vain hetkellinen poikkeama.</p> Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viikko sitten julkistamasta arviosta on kohistu ja hyvä niin. Tärkeintä onkin varmistaa, että IPCC:n tarjoilema huuma pakottaa meidät poliitikot todella vauhdittamaan ilmastotalkoita. Tarvitsemme tilanteen, jossa Suomen suurten puolueiden välillä vallitsee konsensus päästöverojen pitkäjänteisestä nostamisesta ja Suomen siirtämisestä pysyvästi ilmastotoimien nopeuttamista ajavaan joukkoon EU-pöydissä.

Suosittelen kuitenkin lämpimästi myös itse raporttiin tai sen 40 sivuiseen tiivistelmään tutustumista. Siitä löytyy kiinnostavia huomioita, joista ei niin paljon ole kohistu. Tässä muutama:

1) Tutkijaryhmä tulee korkealla luottamustasolla tulokseen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen rajapyykki lämpenemisessä esiteolliseen aikaan verrattuna toteutuu jo vuosiin 2030-2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsenlapsistamme! Esimerkiksi satojen miljoonien ihmisten ilmastopakolaisuus on aivan nurkan takana ja tulee näkymään useimpien meidän omassa elämässä!

Olen ajanut ilmastotalkoita 25 vuotta ja ne olivat keskeisin syy minulle kiinnostua politiikasta. Silti minäkin olen aina perustellut ponnisteluita sillä, että meidän on oltava oikeudenmukaisia lapsenlapsiamme kohtaan. Ja olen turhautuneena jupissut, että ilmastotalkoita ei oteta vakavasti, koska ihminen luonnostaan aliarvostaa kaukana olevia asioita. Nyt ei tarvitse arvostaa lapsenlapsia! Ei ole varaa puolustella, että kyllä he pärjäävät, kun tekniikka suo heille vallankumouksellisesti paremman elämän muutoin. Ongelma on silmillä meidän elämämme aikana. Ja voimme merkittävästi vaikuttaa siihen, miten paha ongelma meihin osuu jo 10-30 vuoden päästä.

2) Lämpenemisen jatkuminen kahteen asteeseen vuosisadan toisella puoliskolla näyttää vääjäämättömältä. 1,5 asteessa pysyminen edellyttäisi tutkijoiden arviossa globaalien nettopäästöjen vähentämistä 40-60 prosentilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maailman painamista nettona hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluummin erehtyisi kuin tässä: ei tule tapahtumaan. 

Näillä näkymin pääsemme tuohon vähennystahtiin hädin tuskin edes Euroopassa, missä päästöt ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa. EU:n päästöt ovat alle kymmenesosa maailman päästöistä. Aasiassa, missä päästöt kasvavat kovaa vauhtia, nettopäästöjen puolittaminen reilussa kymmenessä vuodessa tuntuu mahdottomalta. 2020-luvun aikana miljardit aasialaiset ostavat ensimmäisen autonsa ja painavat ensimmäisen kerran jääkaapin päälle. Tämän vuosisadan päästökehitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa. Afrikan osuus näyttää jäävän yllättävän pieneksi, muutamaan prosenttiin.

Voidaanko ajatella, että tuleva vuosikymmen voidaan vielä saastuttaa ja sen jälkeen spurtataan oikein kunnolla ja painetaan päästöt nollaan kun lähestytään vuotta 2050? Ei voida. Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä tuhansia vuosia. Kumulatiiviset päästöt ratkaisevat. Vuosikymmenen myöhästyminen tekee 1,5 asteeseen jäämisen jo erittäin vaikeaksi, vaikka sen jälkeen tekisi mitä temppuja.

3) Ilmastotalkoita kannattaa ehdottomasti kiihdyttää, vaikka 1,5 astetta ehkä meni jo. IPCC:n arvion mukaan Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä annetut sitoumukset ovat viemässä 3 asteen lämpenemiseen.  Viljelykelpoisen kuivan maan määrä riippuu meren pinnan korkeudesta. Antarktiksen ja Grönlannin sulaminen nostaisi IPCC:n mukaan meren pintaa mahdollisesti jopa metrejä. Tällä olisi suora vaikutus satojen miljoonien ihmisten kykyyn tulla toimeen. Näiden jäämannerten pysyvyyden arvioidaan järkkyvän jossain 1,5 ja 2 asteen välillä. Kolmen asteen vaihtoehdossa oltaisi todella liukkailla jäillä! Ja juuri niille liukkaille olemme nyt luisumassa Pariisin sitoumusten viitoittamalla tiellä!

4) Kymmenien senttien merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen arvioidaan erittäin todennäköiseksi jo 1,5 asteen lämpenemisen tasolla. Muutosten vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä kasvaa kiihtyvästi tästä eteenpäin. Mitä se sitten merkitsee? Pystyykö ihmiskunta jatkamaan kehitystä aiheutuvista ongelmista huolimatta? Olihan 1900-lukukin suunnaton menestys, vaikka siihen mahtui kaksi maailmansotaa ja järkyttävästi muuta väkivaltaa. 

Parhaassa tapauksessa ihmiskunta pystyy sopeutumaan kohtuullisin ponnistuksin, huonommassa ei. Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, mutta haitat ovat epävarmoja riskejä. Tarkoittaako tämä, ettei mitään kannata tehdä? Ilmastotalkoot kannattaa jättää väliin, jos vastustat myös kodin ja auton vakuuttamista. Talkoisiin kannattaa osallistua, jos teet päätöksen samalla tavalla kuin ostat vakuutuksia.

Tiede arvioi ilmastonmuutoksen kiihtymisen aiheuttamien tuhojen todennäköisyyden niin korkeaksi, että itse ainakin ottaisin vakuutuksen ja panostaisin riskien hillintään.

Mitä tehdä: Globaalisti tarvitaan ydinvoimaa ja keinotekoista hiilen ilmasta sitomista

Tehdessään oletuksia eri päästöpoluista, IPCC arvioi kuitenkin myös teknologisten ratkaisujen skenaarioita, joihin liittyen muutama huomio.

Kaikissa 1,5 asteeseen jäävissä poluissa tarvitaan hiilidioksidia ilmakehästä takaisin keräävä tekniikka, jolla kerätään kokoluokaltaan kaikkia vuodesta 2018 eteenpäin ilmaan päästettäviä päästöjä vastaava määrä! Siinä haaste teekkareille! Kaikissa 1,5 asteen skenaarioissa vaaditaan ydinvoimalla tuotetun energian määrän moninkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä ja kasvavan selvästi enemmän kuin uusiutuvan energian. Siinä mietittävää ydinvoiman vastustajille! Tuuli- ja aurinkovoima ovat tärkeitä ja yleistyvät onneksi joka tapauksessa nopeasti.

Meillä haaste ei ole sähkö vaan lämpö, autot ja ruoka

Nuo ovat globaaleja päätelmiä siitä, mitkä teot ratkaisevat. Niissä painottuu siis Aasian tilanne. Keskeinen ero on, että meillä pohjoismaissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiilidioksidivapaasti.  Meillä haaste on lämmitys, liikenne ja syöminen. Vastaavasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fennovoiman ydinvoimala Hanhikiveen tai kaksin- vai kolminkertaistuuko Suomen tuulivoimakapasiteetti. Suurempi ilmastokysymys meillä on se, pystytäänkö polttamalla tuotetun lämmön osuus puolittamaan Helsingin seudulla tai siirtyvätkö suomalaiset sähköautoihin jo ensi vuosikymmenellä vai vasta 2030-luvulla.

Kaupungeissa tarvitsemme lämmön kiertotalouden. Lämpöpumpputekniikan kehitys on viime vuosina avannut huikean mahdollisuuden hukkalämpöjen pienentämisessä murto-osaan. Polttamalla tuotetun lämmön osuus pitää pakottaa alas. Markkinat keksivät kyllä tehokkaimmat korvaavat ratkaisut. Pian eduskuntaan annettava hallituksen lakiesitys kivihiilen kieltämisestä on potku tuohon suuntaan. Tulevina vuosina on tärkeä lopettaa turpeen erivapaudet ja nostaa lämmityspolttoaineiden veron hiilimaksua määrätietoisesti.

Liikenteessä sähköistyminen on ratkaisu. Sähkömoottori on niin paljon polttomoottoria tehokkaampi, että hiilellä tuotetulla sähkölläkin ajaminen on parempi vaihtoehto kuin bensiinillä tankkaaminen. Hiilivapaa sähköjärjestelmä on myös helpoin osa talkoita ja pohjoismaissa se jo lähes tehty. Liikenteen verotuksessa pitää yksinkertaisesti asettaa vaatimukseksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin polttomoottoriauton ostaminen on aina kuluttajalle edullisempi vaihtoehto. Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteutuu.

Ruoan osalta siitä ei pääse mihinkään, että lihan osuutta pitää vähentää. Minulla ei ole oikeutta eikä intoa saarnata. Syön myös lihaa. Mutta olen kyllä alkanut suosia kasvisruokia kiihtyvästi ja alkanut tottua siihen. Ilmaston kannalta määrät ratkaisevat.

Pitäisikö valtion tehdä jotain ruokavaliolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luonnollisena päästöjen mukaan verottamista liikenteessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioituun hiilijalanjälkeen perustuva ruokavero kuolinisku suomalaiselle eläintaloudelle? Ei välttämättä. Uskon, että suomalainen liha, maito ja muna pärjäisi kuljetusten ja kasvatustapojen avulla hiililaskennassa varsin hyvin brasilialaiseen verrattuna. Samasta syystähän hiiliperusteinen lämmityspolttoaineiden vero suosii kotimaista biomassaa tuontihiileen nähden tai fossiilisen bensiinin vero suosii kotimaista biokaasua.

Metsänielut mietittävä tarkkaan

Suomessa IPCC:n raportti tuotti ennennäkemättömän voimakasta keskustelua erityisesti metsänieluista. Hyvä niin. Huikeaa ja innostavaa, että aletaan laajemmin ajatella sitä, että metsäisissä maissa puuhun sidonta on keskeinen osa hiilitasetta. Tähän verrattuna IPCC:n raportti tarkastelee nieluihin liittyviä vaihtoehtoisia skenaarioita yllättävän vähän. 

Vaikeita kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia Suomessa lähikuukausina. Puhtaiden ratkaisuiden ja biotalouden ministeriryhmässä sovimme pari viikkoa selvityksestä, jossa arvioidaan tarpeellisen nielupolitiikan polku siten, että nettopäästömme laskevat 85-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Palaan omalta osalta nieluihin ja muiden Suomessa ja Euroopassa tarvittaviin poliittisiin päätöksiin lähikuukausina. Kokoomuksessa hyväksyimme eduskuntaryhmän perusteellisen käsittelyn tuloksena lähtökohdat ilmastolinjauksillemme elokuussa. Niitä jalostetaan parhaillaan ja täydennetty versio käsitellään puoluehallituksessa joulukuussa. Tervetuloa siihen työhön jos kiinnostaa!

p.s. Ja jos vielä epäilee itse ilmastonmuutosta, niin lämpeneminen alkaa kyllä olla ”taivaan tosi”. Tutkijapaneeli päätyy erittäin korkealla luottamustasolla tulokseen, että vuosien 2006-2015 lämpötila oli lähes asteen lämpimämpi kuin vuosina 1850-1900 eikä tuo ollut vain hetkellinen poikkeama.

]]>
79 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262555-15-jo-10-30-vuoden-sisalla-tekoja-tarvitaan-nyt#comments Kotimaa Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos IPCC Päästövähennykset Ruokavalio Mon, 15 Oct 2018 10:13:27 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262555-15-jo-10-30-vuoden-sisalla-tekoja-tarvitaan-nyt
Tapetaan kaikki lemmikit! Kissat, koirat, ja gerbiilit ym. http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262536-tapetaan-kaikki-lemmikin-kissat-koirat-ja-gerbiilit-ym <p>Nyt se on keksitty. Yksi hyvä keino jonka avulla voimme ehkäistä ilmastonmuutosta. Mikä siis onkaan lemmikkien vaikutus ilmastonmuutokseen? Lemmikit syövät ja juovat. Tapa siis koirasi ja syö naudanlihapihvi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt se on keksitty. Yksi hyvä keino jonka avulla voimme ehkäistä ilmastonmuutosta. Mikä siis onkaan lemmikkien vaikutus ilmastonmuutokseen? Lemmikit syövät ja juovat. Tapa siis koirasi ja syö naudanlihapihvi.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262536-tapetaan-kaikki-lemmikin-kissat-koirat-ja-gerbiilit-ym#comments CO2 Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Mon, 15 Oct 2018 04:21:59 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262536-tapetaan-kaikki-lemmikin-kissat-koirat-ja-gerbiilit-ym
Ilmastonmuutoksen torjunta tuhoaa Suomen maatalouden http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262507-ilmastonmuutoksen-torjunta-tuhoaa-suomen-maatalouden <p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005863309.html">Pääkaupunkiseudun Helsingin Sanomat</a> lukee madonluvut suomalaiselle maataloudelle. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan rajoituksia kuluttajille: 90 prosenttia vähemmän naudanlihaa ja 60 prosenttia vähemmän maitotuotteita. Mitä tämä merkitsisi Suomen maataloudelle, joka tuottaa juuri maitoa ja lihaa? Sianlihaa tulisi tuottaa Helsingin Sanomien Nature-lehdestä lainaamien lukujen perusteella&nbsp; 90 prosenttia vähemmän ja kananmunia puolet vähemmän.</p><p>Kun ihmisten ruokavaliota muutetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, niin se merkitsee sitä, että viljelyalaa tarvitaan maataloudessa huomattavasti entistä vähemmän. Tanskalaiset ovat laskeneet, että puolet maapallon jäättömästä pinta-alasta on joko karjan laidunmaata tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle. Kun Suomessa luovutaan lihansyönnistä ja maitotaloustuotteiden käyttöä vähennetään rajusti, niin peltopinta-alaa vapautuu huomattavasti. Osa siitä siirtyisi kasvisruokailijoiden härkäpavun ja nyhtökauran viljelyyn, mutta suurin osa pelloista jäisi joutomaaksi. Tosin Suomesta ehkä vietäisiin ruokaa ehkä jonkin verran ulkomaille, sillä maapallon väkiluku kasvaa lähivuosikymmeninä 9 &ndash; 10 miljardiin. Mutta jos lihansyönnistä ja maitotaloustuotteista luovuttaisiin maailmanlaajuisesti, niin liikaa peltoja olisi myös maailmanlaajuisesti, sillä lihan ja maitotuotteiden tuotanto vie nykyisin yli 80 prosenttia maailman maatalousalasta.</p><p>Kun maatalousmaata on liikaa, niin se voitaisiin metsittää, sillä metsät toimivat tehokkaina hiilinieluina. Näitä metsitettyjä peltoja ei kuitenkaan pitäisi hakata metsäteollisuuden tai biotalouden tarpeisiin sillä jo nykyisiä Suomen hakkuumääriä pidetään kestämättöminä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Monelle maanviljelijälle ajatus siitä, että esi-isien raivaamat pellot metsitetään, tuntuu varmaan haikealta.</p><p>Jos ensi vuoden vaaleista tulee ilmastovaalit, niin kuin Vihreät ovat ehdottaneet, niin vaalien jälkeen poliittisista voimasuhteista riippuen aletaan pohtia mahdollisten liha- ja maitotaloustuoteverojen säätämistä kulutuksen ohjaamiseksi kasvissyöntiin. Tuntuu myös nurinkuriselta, että pyrittäessä vähentämään lihan ja maitotuotteiden kysyntää, näiden tuotteiden hintoja alennettaisiin huomattavilla maataloustuilla. Varsinkin Keskustapuolueelle tällaiset uudistukset olisivat ylivoimaisia. Vihreät ja Vasemmistoliitto olisivat valmiimpia liha- ja maitotaloustuotteiden haittaverotukseen. Sosiaalidemokraattien kanta on epäselvempi. Kokoomuksesta osa voisi taipua radikaaleihin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaikka se merkitsisi suomalaisen maatalouden alasajoa, sillä esimerkiksi presidentti Niinistö on ilmoittanut, että syö lihaa vain yhtenä päivänä viikossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääkaupunkiseudun Helsingin Sanomat lukee madonluvut suomalaiselle maataloudelle. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan rajoituksia kuluttajille: 90 prosenttia vähemmän naudanlihaa ja 60 prosenttia vähemmän maitotuotteita. Mitä tämä merkitsisi Suomen maataloudelle, joka tuottaa juuri maitoa ja lihaa? Sianlihaa tulisi tuottaa Helsingin Sanomien Nature-lehdestä lainaamien lukujen perusteella  90 prosenttia vähemmän ja kananmunia puolet vähemmän.

Kun ihmisten ruokavaliota muutetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, niin se merkitsee sitä, että viljelyalaa tarvitaan maataloudessa huomattavasti entistä vähemmän. Tanskalaiset ovat laskeneet, että puolet maapallon jäättömästä pinta-alasta on joko karjan laidunmaata tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle. Kun Suomessa luovutaan lihansyönnistä ja maitotaloustuotteiden käyttöä vähennetään rajusti, niin peltopinta-alaa vapautuu huomattavasti. Osa siitä siirtyisi kasvisruokailijoiden härkäpavun ja nyhtökauran viljelyyn, mutta suurin osa pelloista jäisi joutomaaksi. Tosin Suomesta ehkä vietäisiin ruokaa ehkä jonkin verran ulkomaille, sillä maapallon väkiluku kasvaa lähivuosikymmeninä 9 – 10 miljardiin. Mutta jos lihansyönnistä ja maitotaloustuotteista luovuttaisiin maailmanlaajuisesti, niin liikaa peltoja olisi myös maailmanlaajuisesti, sillä lihan ja maitotuotteiden tuotanto vie nykyisin yli 80 prosenttia maailman maatalousalasta.

Kun maatalousmaata on liikaa, niin se voitaisiin metsittää, sillä metsät toimivat tehokkaina hiilinieluina. Näitä metsitettyjä peltoja ei kuitenkaan pitäisi hakata metsäteollisuuden tai biotalouden tarpeisiin sillä jo nykyisiä Suomen hakkuumääriä pidetään kestämättöminä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Monelle maanviljelijälle ajatus siitä, että esi-isien raivaamat pellot metsitetään, tuntuu varmaan haikealta.

Jos ensi vuoden vaaleista tulee ilmastovaalit, niin kuin Vihreät ovat ehdottaneet, niin vaalien jälkeen poliittisista voimasuhteista riippuen aletaan pohtia mahdollisten liha- ja maitotaloustuoteverojen säätämistä kulutuksen ohjaamiseksi kasvissyöntiin. Tuntuu myös nurinkuriselta, että pyrittäessä vähentämään lihan ja maitotuotteiden kysyntää, näiden tuotteiden hintoja alennettaisiin huomattavilla maataloustuilla. Varsinkin Keskustapuolueelle tällaiset uudistukset olisivat ylivoimaisia. Vihreät ja Vasemmistoliitto olisivat valmiimpia liha- ja maitotaloustuotteiden haittaverotukseen. Sosiaalidemokraattien kanta on epäselvempi. Kokoomuksesta osa voisi taipua radikaaleihin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaikka se merkitsisi suomalaisen maatalouden alasajoa, sillä esimerkiksi presidentti Niinistö on ilmoittanut, että syö lihaa vain yhtenä päivänä viikossa.

]]>
73 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262507-ilmastonmuutoksen-torjunta-tuhoaa-suomen-maatalouden#comments Ilmastonmuutos Maanviljelly Sun, 14 Oct 2018 09:48:04 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262507-ilmastonmuutoksen-torjunta-tuhoaa-suomen-maatalouden
Ensimmäisen maailman ongelma http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262502-ensimmaisen-maailman-ongelma <p>Minulla on todellinen ensimmäisen maailman ongelma: tienaan enemmän kuin päivittäiseen elämiseen kuluu, enkä enää tiedä, mihin ylimääräiset rahani käyttäisin.</p><p>Antakaa, kun selitän. Olen viimeisten viiden vuoden aikana tehnyt isoja muutoksia elintavoissani: Luovuin autosta, säästöä monta tuhatta euroa vuodessa. Siirryimme vegaaniseen ruokavalioon, perheen ruokalasku tippui vähintäänkin kymmeniä euroja kuukaudessa. Vaihdoimme ekosertifioituun sähköön, sähkölasku pieneni. Muutimme pienempään asuntoon, vuokrakulut putosivat yli tuhannella eurolla vuodessa.</p><p>Ansaitsen nyt vähemmän kuin viisi vuotta sitten, mutta minulle jää paljon enemmän rahaa säästöön. Olen aiemmin hemmotellut itseäni ja perhettäni matkustelemalla ja ostamalla vaatteita. Tänä vuonna olemme kuitenkin ilmastosyistä päättäneet, että lentokoneella suhaamisen on vähennyttävä. Alkusyksystä myös totesin, että vaatekaappini on niin täynnä, etten osta itselleni mitään uutta ainakaan tänä vuonna, ehkä pidempäänkään aikaan.</p><p>Mutta mitäs hittoa niillä rahoilla sitten tekee?</p><p>Ennen kuin hermostut täysin tällaisen etuoikeutetun kultapossun narinaan, totean, että tämä ensimmäisen maailman ongelma ei koske ainoastaan minua. Itse asiassa koko ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin ensimmäisen maailman ongelma. Tai ainakin ensimmäisen maailman <em>aiheuttama</em>.</p><p>Nimittäin, eivät köyhät ihmiset ole saaneet aikaan nykyistä ylikulutustilannetta. Eivät Aasian saastuttavat tehtaat köyhiä varten tuota massiivisia määriä kulutustavaroita. Eivät köyhät syö pihvejä, aja katumaasturilla tai lentele golflomille. Ylikulutus on seurausta siitä, että aika monella ihmisellä on nykyään paljon löysää rahaa.</p><p>Hintaohjauksesta ilmastonmuutoksen torjuntakeinona puhutaan nykyään paljon. Hintaohjaus tarkoittaa sitä, että päästöjä aiheuttavat asiat saadaan maksamaan enemmän. Hiiliverot ja päästökauppa ovat jo ihan kahvipöytäsanastoa, ja viime aikoina eri paikoissa on yhä useammin kuullut pohdittavan myös hiilitulleja, joiden avulla voitaisiin pysäyttää ei-kestävästi tuotettujen tuotteiden virta.</p><p>Hintaohjaus onkin ihan käypä keino moneen asiaan. Esimerkiksi viime aikoina kohonnut päästökauppayksikön hinta on jo muuttanut voimaloiden ajojärjestystä Euroopassa. Erityisesti pienten katteiden liiketoiminnassa hintaohjauksella voi olla paljonkin vaikutusta.</p><p>Mutta kuluttajakäyttäytymisen suhteen olen epäileväinen. Miten korottaa hintoja niin, etteivät köyhimmät joudu ahdinkoon, mutta hintojen nousu oikeasti sattuu meihin, joilla on ylimääräistä fyrkkaa aika paljon? Ja miten estää se, että ilmastoystävällisten valintojen myötä säästyneillä rahoilla vain törsäillään lisää toisaalla?</p><p>Erilaisilla pakkokeinoilla on kannattajansa. Itsekin olen sitä mieltä, että EU:n päästökaupassa hintaa tärkeämpi elementti on se, että päästöoikeuksien määrä on rajoitettu. Sitä tosin vain on toistaiseksi rajoitettu aivan liian vähän. Voisiko siis kuluttajillekin säätää jonkinlaisen päästökaton? Voisimme vaikkapa suoraan kieltää autot, joiden päästöt ovat korkeammat kuin x hiilidioksidikiloa 100 kilometrillä. Kukaan ei nimittäin Suomessa oikeasti tarvitse autoa, joka kuluttaa hirveästi polttoainetta. Monessa Euroopan maassa suunnitellaankin parhaillaan uusien polttomoottoriautojen myyntikieltoa lähivuosikymmenillä.</p><p>Koko länsimainen elämäntapa perustuu ajatukseen, että pitää tavoitella korkeampaa statusta ja tulotasoa ja niillä korkeammilla tuloilla ostetaan sitten enemmän ja kalliimpia asioita. Palkkapäivänä palkitaan itseä Louis Vuitton -laukulla ja kiireisen työsyksyn jälkeen lennetään Thaimaahan rentoutumaan. Isompi talo, isompi auto, kalliimpi mittatilauspuku.</p><p>Todellinen ensimmäisen maailman ongelma on, miten me hyvinvoivat hyvätuloiset jatkossa suhtaudumme rahaan ja kuluttamiseen ja mitä miellämme elämänlaaduksi. Pystymmekö päästämään irti kulutuskeskeisestä elämäntavasta ja löytämään nautintomme jostakin muusta? Entä pystyvätkö päättäjät säätämään sellaisia lakeja, jotka tuuppasevat meitä riittävästi siihen suuntaan?</p><p>Omalla kohdallani olen miettinyt, että voisin merkkivaatteiden sijaan ostaa vaikkapa kotimaista nykytaidetta. Siitä olisi todennäköisesti paljon enemmän iloakin. Kotimaisiin cleantech-startupeihin olen rahojani jo laittanutkin.</p><p>Ilmastonmuutoksen torjunnan pitäisi osua meihin kultapossuihin ihan kaikkein eniten. Kuinka moni meistä on valmis äänestämään sen puolesta?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla on todellinen ensimmäisen maailman ongelma: tienaan enemmän kuin päivittäiseen elämiseen kuluu, enkä enää tiedä, mihin ylimääräiset rahani käyttäisin.

Antakaa, kun selitän. Olen viimeisten viiden vuoden aikana tehnyt isoja muutoksia elintavoissani: Luovuin autosta, säästöä monta tuhatta euroa vuodessa. Siirryimme vegaaniseen ruokavalioon, perheen ruokalasku tippui vähintäänkin kymmeniä euroja kuukaudessa. Vaihdoimme ekosertifioituun sähköön, sähkölasku pieneni. Muutimme pienempään asuntoon, vuokrakulut putosivat yli tuhannella eurolla vuodessa.

Ansaitsen nyt vähemmän kuin viisi vuotta sitten, mutta minulle jää paljon enemmän rahaa säästöön. Olen aiemmin hemmotellut itseäni ja perhettäni matkustelemalla ja ostamalla vaatteita. Tänä vuonna olemme kuitenkin ilmastosyistä päättäneet, että lentokoneella suhaamisen on vähennyttävä. Alkusyksystä myös totesin, että vaatekaappini on niin täynnä, etten osta itselleni mitään uutta ainakaan tänä vuonna, ehkä pidempäänkään aikaan.

Mutta mitäs hittoa niillä rahoilla sitten tekee?

Ennen kuin hermostut täysin tällaisen etuoikeutetun kultapossun narinaan, totean, että tämä ensimmäisen maailman ongelma ei koske ainoastaan minua. Itse asiassa koko ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin ensimmäisen maailman ongelma. Tai ainakin ensimmäisen maailman aiheuttama.

Nimittäin, eivät köyhät ihmiset ole saaneet aikaan nykyistä ylikulutustilannetta. Eivät Aasian saastuttavat tehtaat köyhiä varten tuota massiivisia määriä kulutustavaroita. Eivät köyhät syö pihvejä, aja katumaasturilla tai lentele golflomille. Ylikulutus on seurausta siitä, että aika monella ihmisellä on nykyään paljon löysää rahaa.

Hintaohjauksesta ilmastonmuutoksen torjuntakeinona puhutaan nykyään paljon. Hintaohjaus tarkoittaa sitä, että päästöjä aiheuttavat asiat saadaan maksamaan enemmän. Hiiliverot ja päästökauppa ovat jo ihan kahvipöytäsanastoa, ja viime aikoina eri paikoissa on yhä useammin kuullut pohdittavan myös hiilitulleja, joiden avulla voitaisiin pysäyttää ei-kestävästi tuotettujen tuotteiden virta.

Hintaohjaus onkin ihan käypä keino moneen asiaan. Esimerkiksi viime aikoina kohonnut päästökauppayksikön hinta on jo muuttanut voimaloiden ajojärjestystä Euroopassa. Erityisesti pienten katteiden liiketoiminnassa hintaohjauksella voi olla paljonkin vaikutusta.

Mutta kuluttajakäyttäytymisen suhteen olen epäileväinen. Miten korottaa hintoja niin, etteivät köyhimmät joudu ahdinkoon, mutta hintojen nousu oikeasti sattuu meihin, joilla on ylimääräistä fyrkkaa aika paljon? Ja miten estää se, että ilmastoystävällisten valintojen myötä säästyneillä rahoilla vain törsäillään lisää toisaalla?

Erilaisilla pakkokeinoilla on kannattajansa. Itsekin olen sitä mieltä, että EU:n päästökaupassa hintaa tärkeämpi elementti on se, että päästöoikeuksien määrä on rajoitettu. Sitä tosin vain on toistaiseksi rajoitettu aivan liian vähän. Voisiko siis kuluttajillekin säätää jonkinlaisen päästökaton? Voisimme vaikkapa suoraan kieltää autot, joiden päästöt ovat korkeammat kuin x hiilidioksidikiloa 100 kilometrillä. Kukaan ei nimittäin Suomessa oikeasti tarvitse autoa, joka kuluttaa hirveästi polttoainetta. Monessa Euroopan maassa suunnitellaankin parhaillaan uusien polttomoottoriautojen myyntikieltoa lähivuosikymmenillä.

Koko länsimainen elämäntapa perustuu ajatukseen, että pitää tavoitella korkeampaa statusta ja tulotasoa ja niillä korkeammilla tuloilla ostetaan sitten enemmän ja kalliimpia asioita. Palkkapäivänä palkitaan itseä Louis Vuitton -laukulla ja kiireisen työsyksyn jälkeen lennetään Thaimaahan rentoutumaan. Isompi talo, isompi auto, kalliimpi mittatilauspuku.

Todellinen ensimmäisen maailman ongelma on, miten me hyvinvoivat hyvätuloiset jatkossa suhtaudumme rahaan ja kuluttamiseen ja mitä miellämme elämänlaaduksi. Pystymmekö päästämään irti kulutuskeskeisestä elämäntavasta ja löytämään nautintomme jostakin muusta? Entä pystyvätkö päättäjät säätämään sellaisia lakeja, jotka tuuppasevat meitä riittävästi siihen suuntaan?

Omalla kohdallani olen miettinyt, että voisin merkkivaatteiden sijaan ostaa vaikkapa kotimaista nykytaidetta. Siitä olisi todennäköisesti paljon enemmän iloakin. Kotimaisiin cleantech-startupeihin olen rahojani jo laittanutkin.

Ilmastonmuutoksen torjunnan pitäisi osua meihin kultapossuihin ihan kaikkein eniten. Kuinka moni meistä on valmis äänestämään sen puolesta?

]]>
43 http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262502-ensimmaisen-maailman-ongelma#comments Kotimaa Ilmastonmuutos Kuluttaminen Ylikulutus Sun, 14 Oct 2018 07:55:53 +0000 Kaisa Hernberg http://kaisahernberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262502-ensimmaisen-maailman-ongelma
Hienoa, että olet huolestunut ilmastonmuutoksesta, mutta... http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262500-hienoa-etta-olet-huolestunut-ilmastonmuutoksesta-mutta <p>...yhden metsäteollisuuslaitoksen pystytys, lihansyönti tai autoilu ei ole tässä se ongelma. Tai vaikka kaksi jälkimmäistä onkin, ne on derivatiivisia ongelmia toisista asioista johtuen.<br /><br />Ongelma on verotus. Verotus on rakennettu niin, että verorahoin tuetaan lihantuotantoa, ja verorahoin tuetaan pitkän matkan autoilua.&nbsp;<br /><br />Ottakaa yhteyttä kansanedustajaanne ja kertokaa, että haluatte polttoaineen hinnan 2.2e/l, mutta haluatte kiinteät maksut pois autoilusta kuten ajoneuvoveron, liikennevakuutuksen alvin, käyttövoimaveron ja autoveron. Eli verotus ajoon, ei siihen että minkälaisen auton ostit, koska valmistajat huijaa. Polttoainelitraa ei huijaa kukaan, ja kuluttajat siirtyvät sitten sähköön, tai käyttävät arkisin bussia. Mutta ainakaan eivät enää kerää dieselinsä mittariin kilometrejä säästö edellä. Samalla voi poistaa matkavähennykset.<br /><br />Suomessa jaetaan 2 miljardia maataloustukia ja 2 miljardia asumistukia. Iso osa Suomen päästöistä johtuu varmasti ruuasta ja asumisesta. Onko oikein, että tuetaan yksinasuvaa esimerkiksi yli 50 neliön asunnossa? Muista, aina kun jotain asiaa X tuetaan, joku muu keittää sellua ja poraa kalliota seitsemältä aamulla maksaakseen ne verot, joilla se asia X tehdään.&nbsp;</p> <p>Jotta voimme keventää taloudellista toimeliaisuutta, verotuksen on laskettava. Verorahoja ei saisi käyttää mihinkään, mikä ei ole oikeasti tarpeellista. Valitettavasti valtio on vain kasvanut joka vuosi, kuten etuudet ja tuet. Kukaan ei ole edes kärryillä enää paljonko tukia menee mihinkin. Kaikki kyllä tunnistaa, että verotus on järjetön. Eläkeikä on nykyään 70 vuotta, ja se kertoo paljon, kuinka tehoton julkinen sektorimme on. Ainakin 50 vuotta saat tehdä 8 tunnin työpäivää siellä Metsä Fibrelläkin eläköityäksesi. No ei ole ihme, jos ympäristö vähän kuormittuu.&nbsp;<br /><br />Ja mihin verot menee? Julkisen puolen töissä on hyvät palkat, ja aivan kaikkia julkisia töitä ei tarvita. Esimerkiksi mediamaksu tuli pakolliseksi. Minäkin rahoitan nyt vaikka Sanna Ukkolaa, jonka Instagramista löytyy kuvia kyprokselta ja briteistä yms. Toisin sanoen näitä päästöjä ei olisi, jos olisin henkilökohtaisesti voinut leikata mediamaksun budjetistani ulos. Kertaa tämä miljardeilla euroilla, niin alat ymmärtämään asian kokoluokan. Rikkaan helsinkiläisen &quot;eliitin&quot; pyörittäminen verorahoilla ei tule halvaksi, ja sillä ei ole edes mitään tekemistä hyvinvoinnin kanssa.<br /><br />Kaikki ihmiset pitäisi velvoittaa maksamaan veroissa vain minimisosiaaliturvansa, fyysisen terveydenhuollon, koulutuksen, puolustuksen, infran, oikeuslaitokseen yms. kriittiset asiat. Ei mitään ylimääräistä. Silloin kulutus on teknisesti pienin. Jos siihen ei päästä, on hyvin lapsellista puhua mistään ilmastotalkoista, kun toiset lentävät rahoillani lomamatkoja. Eläkejärjestelmänkin voi ikäluokaltani lakkauttaa, palauttaa rahat ja minä voin sijoittaa ne itse ja eläköityä nopeammin.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>---</p> <p>Tärkeää tässä alunperin FB-kommentissa on tiedostaa, että jokainen euro on ääni. Jokainen veroeuro, joka on käytetty kyseenalaiseen ja tarpeettomaan hankkeeseen lisää päästöjä sekä sitä veroeuroa maksaessa, että käyttäessä. Mitä enemmän ihminen pystyy itse määrittämään miksi hän on talviyönä metsäkoneella ajamassa, ja mistä hän aikoo maksaa, niin sitä vähemmän meidän lopulta tarvitsee tehdä töitä. Ihmiset voivat tyytyä varsin vähään, jos heille annetaan rohkeasti mahdollisuus siihen.</p> <p>Tämä ei tarkoita, että koulutuksesta, terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta tarvitsee tinkiä periaatteina, joten voitte viedä &quot;menisit jenkkeihin&quot; lässytykset muualle, jos ette sen paremmin asioita ymmärrä. Sitä paitsi USA on maa, joka tuhlaa valtavat määrät veronmaksajien rahaa offensiiviseen sodankäyntiin. Luuletteko, että ihmiset vapaaehtoisesti keräyksin olisivat rahoittaneet Vietnamin tai Irakin sodan?&nbsp;Muutenkin ilmastoasioissa verot pitäisi olla kulutuksessa, ei tuloissa ja palveluissa. Tässäkin amerikkalaiset ovat karsea maa, jossa polttoaine maksaa 40 senttiä, mutta silti on tulovero. Mieluummin kallis polttoaine, ruoka ja kiinteistövero, mutta ei tuloveroa ollenkaan.&nbsp;</p> <p>Ilmastonmuutoksen torjuminen siis kiteytyy kuuteen sanaan, jotka ihmisellä pitää olla oikeus sanoa:<br />&quot;Kiitos ei, en ole kiinnostunut tuotteesta.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ...yhden metsäteollisuuslaitoksen pystytys, lihansyönti tai autoilu ei ole tässä se ongelma. Tai vaikka kaksi jälkimmäistä onkin, ne on derivatiivisia ongelmia toisista asioista johtuen.

Ongelma on verotus. Verotus on rakennettu niin, että verorahoin tuetaan lihantuotantoa, ja verorahoin tuetaan pitkän matkan autoilua. 

Ottakaa yhteyttä kansanedustajaanne ja kertokaa, että haluatte polttoaineen hinnan 2.2e/l, mutta haluatte kiinteät maksut pois autoilusta kuten ajoneuvoveron, liikennevakuutuksen alvin, käyttövoimaveron ja autoveron. Eli verotus ajoon, ei siihen että minkälaisen auton ostit, koska valmistajat huijaa. Polttoainelitraa ei huijaa kukaan, ja kuluttajat siirtyvät sitten sähköön, tai käyttävät arkisin bussia. Mutta ainakaan eivät enää kerää dieselinsä mittariin kilometrejä säästö edellä. Samalla voi poistaa matkavähennykset.

Suomessa jaetaan 2 miljardia maataloustukia ja 2 miljardia asumistukia. Iso osa Suomen päästöistä johtuu varmasti ruuasta ja asumisesta. Onko oikein, että tuetaan yksinasuvaa esimerkiksi yli 50 neliön asunnossa? Muista, aina kun jotain asiaa X tuetaan, joku muu keittää sellua ja poraa kalliota seitsemältä aamulla maksaakseen ne verot, joilla se asia X tehdään. 

Jotta voimme keventää taloudellista toimeliaisuutta, verotuksen on laskettava. Verorahoja ei saisi käyttää mihinkään, mikä ei ole oikeasti tarpeellista. Valitettavasti valtio on vain kasvanut joka vuosi, kuten etuudet ja tuet. Kukaan ei ole edes kärryillä enää paljonko tukia menee mihinkin. Kaikki kyllä tunnistaa, että verotus on järjetön. Eläkeikä on nykyään 70 vuotta, ja se kertoo paljon, kuinka tehoton julkinen sektorimme on. Ainakin 50 vuotta saat tehdä 8 tunnin työpäivää siellä Metsä Fibrelläkin eläköityäksesi. No ei ole ihme, jos ympäristö vähän kuormittuu. 

Ja mihin verot menee? Julkisen puolen töissä on hyvät palkat, ja aivan kaikkia julkisia töitä ei tarvita. Esimerkiksi mediamaksu tuli pakolliseksi. Minäkin rahoitan nyt vaikka Sanna Ukkolaa, jonka Instagramista löytyy kuvia kyprokselta ja briteistä yms. Toisin sanoen näitä päästöjä ei olisi, jos olisin henkilökohtaisesti voinut leikata mediamaksun budjetistani ulos. Kertaa tämä miljardeilla euroilla, niin alat ymmärtämään asian kokoluokan. Rikkaan helsinkiläisen "eliitin" pyörittäminen verorahoilla ei tule halvaksi, ja sillä ei ole edes mitään tekemistä hyvinvoinnin kanssa.

Kaikki ihmiset pitäisi velvoittaa maksamaan veroissa vain minimisosiaaliturvansa, fyysisen terveydenhuollon, koulutuksen, puolustuksen, infran, oikeuslaitokseen yms. kriittiset asiat. Ei mitään ylimääräistä. Silloin kulutus on teknisesti pienin. Jos siihen ei päästä, on hyvin lapsellista puhua mistään ilmastotalkoista, kun toiset lentävät rahoillani lomamatkoja. Eläkejärjestelmänkin voi ikäluokaltani lakkauttaa, palauttaa rahat ja minä voin sijoittaa ne itse ja eläköityä nopeammin. 

 

---

Tärkeää tässä alunperin FB-kommentissa on tiedostaa, että jokainen euro on ääni. Jokainen veroeuro, joka on käytetty kyseenalaiseen ja tarpeettomaan hankkeeseen lisää päästöjä sekä sitä veroeuroa maksaessa, että käyttäessä. Mitä enemmän ihminen pystyy itse määrittämään miksi hän on talviyönä metsäkoneella ajamassa, ja mistä hän aikoo maksaa, niin sitä vähemmän meidän lopulta tarvitsee tehdä töitä. Ihmiset voivat tyytyä varsin vähään, jos heille annetaan rohkeasti mahdollisuus siihen.

Tämä ei tarkoita, että koulutuksesta, terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta tarvitsee tinkiä periaatteina, joten voitte viedä "menisit jenkkeihin" lässytykset muualle, jos ette sen paremmin asioita ymmärrä. Sitä paitsi USA on maa, joka tuhlaa valtavat määrät veronmaksajien rahaa offensiiviseen sodankäyntiin. Luuletteko, että ihmiset vapaaehtoisesti keräyksin olisivat rahoittaneet Vietnamin tai Irakin sodan? Muutenkin ilmastoasioissa verot pitäisi olla kulutuksessa, ei tuloissa ja palveluissa. Tässäkin amerikkalaiset ovat karsea maa, jossa polttoaine maksaa 40 senttiä, mutta silti on tulovero. Mieluummin kallis polttoaine, ruoka ja kiinteistövero, mutta ei tuloveroa ollenkaan. 

Ilmastonmuutoksen torjuminen siis kiteytyy kuuteen sanaan, jotka ihmisellä pitää olla oikeus sanoa:
"Kiitos ei, en ole kiinnostunut tuotteesta."

]]>
1 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262500-hienoa-etta-olet-huolestunut-ilmastonmuutoksesta-mutta#comments Ilmastonmuutos Sun, 14 Oct 2018 07:36:13 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262500-hienoa-etta-olet-huolestunut-ilmastonmuutoksesta-mutta
Kunhan ei koske minua http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262479-kunhan-ei-koske-minua <p>Hallitus saa tehdä ihan mitä tahansa päätöksiä, kunhan niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia minun elämääni. Ja muutoksista valittaville tiedoksi, suuret muutokset ovat yhteiskunnalle tärkeämpi asia kuin yksittäisen ihmisen pienet hankaluudet.</p><p>Minun mielestäni sote -uudistus saa heikentää joidenkin ihmisten asemaa, jos se en vain ole minä. Sote -uudistus on kuitenkin niin iso juttu tälle yhteiskunnalle, että siinä yhden pienen ihmisen asia ei saa sekoittaa koko juttua.</p><p>Työmarkkinoita pitää myös uudistaa. Kaikki muutokset käyvät, paitsi sellaiset, jotka vievät minulta jotakin. Toisaalta koska en ole tavallisissa palkkatöissä, niin eihän ne muutokset kyllä minua koskekaan. Eli antaa mennä vaan, tehkää mitä huvittaa.</p><p>Minusta autoilu täällä Helsingin sisällä saa maksaa ihan mitä vaan. Voisitte pistää kunnon rangaistustullin Helsingin rajalle. Mitä ne ulkopaikkakuntalaisten autot täällä Helsingissä tekevät. Tulkoot junalla, jos on pakko liikkua, niin meille jää puhtaampi ilma ja väljemmät kadut.</p><p>Minulle sopii myös vallan mainiosti, että maanviljelyltä otetaan kaikki tuet. Enhän minä asu maalla. Ei ne minua kosketa. Ei ruuan hintaa kuitenkaan uskalleta nostaa, koska ihmisiä ei haluta näännyttää nälkään. Ihan voidaan pistää koko maatalous uusiksi.&nbsp;</p><p>Mulle sopii varsin moni asia. Olen hyvin moderni ja altis muutoksille, jos vain muistatte, että minun etuihini ette koske. Siksi varmaan äänestänkin puoluetta, joka tekee kaiken kiusan kaikille muille paitsi minulle.&nbsp;</p><p>Meitä on aika monta ja voin siksi puhua ihan huoletta kaikkien muidenkin puolesta. Suurin osa suomalaisista ei halua, että hänen elämäänsä tehdään kalliimmaksi, ikävämmäksi, epävarmemmaksi tai hankalammaksi. Mutta meille kaikille sopii se, että toisten kuin meidän elämä tulee vähän vaikeammaksi. Se on itse asiassa heille ihan oikein. Ovat saaneet tähänkin saakka liikaa hyvää liian helpolla.</p><p>Kiittämättömät ovat ottaneet ne pysyviksi eduksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus saa tehdä ihan mitä tahansa päätöksiä, kunhan niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia minun elämääni. Ja muutoksista valittaville tiedoksi, suuret muutokset ovat yhteiskunnalle tärkeämpi asia kuin yksittäisen ihmisen pienet hankaluudet.

Minun mielestäni sote -uudistus saa heikentää joidenkin ihmisten asemaa, jos se en vain ole minä. Sote -uudistus on kuitenkin niin iso juttu tälle yhteiskunnalle, että siinä yhden pienen ihmisen asia ei saa sekoittaa koko juttua.

Työmarkkinoita pitää myös uudistaa. Kaikki muutokset käyvät, paitsi sellaiset, jotka vievät minulta jotakin. Toisaalta koska en ole tavallisissa palkkatöissä, niin eihän ne muutokset kyllä minua koskekaan. Eli antaa mennä vaan, tehkää mitä huvittaa.

Minusta autoilu täällä Helsingin sisällä saa maksaa ihan mitä vaan. Voisitte pistää kunnon rangaistustullin Helsingin rajalle. Mitä ne ulkopaikkakuntalaisten autot täällä Helsingissä tekevät. Tulkoot junalla, jos on pakko liikkua, niin meille jää puhtaampi ilma ja väljemmät kadut.

Minulle sopii myös vallan mainiosti, että maanviljelyltä otetaan kaikki tuet. Enhän minä asu maalla. Ei ne minua kosketa. Ei ruuan hintaa kuitenkaan uskalleta nostaa, koska ihmisiä ei haluta näännyttää nälkään. Ihan voidaan pistää koko maatalous uusiksi. 

Mulle sopii varsin moni asia. Olen hyvin moderni ja altis muutoksille, jos vain muistatte, että minun etuihini ette koske. Siksi varmaan äänestänkin puoluetta, joka tekee kaiken kiusan kaikille muille paitsi minulle. 

Meitä on aika monta ja voin siksi puhua ihan huoletta kaikkien muidenkin puolesta. Suurin osa suomalaisista ei halua, että hänen elämäänsä tehdään kalliimmaksi, ikävämmäksi, epävarmemmaksi tai hankalammaksi. Mutta meille kaikille sopii se, että toisten kuin meidän elämä tulee vähän vaikeammaksi. Se on itse asiassa heille ihan oikein. Ovat saaneet tähänkin saakka liikaa hyvää liian helpolla.

Kiittämättömät ovat ottaneet ne pysyviksi eduksi.

]]>
3 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262479-kunhan-ei-koske-minua#comments Ilmastonmuutos Politiikka Sote Sat, 13 Oct 2018 13:35:25 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262479-kunhan-ei-koske-minua
Kymppitonni vuodessa ilmastonsuojeluun? Ei kiitos. http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262398-kymppitonni-vuodessa-ilmastonsuojeluun-ei-kiitos <p>Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi maanantaina julkaistu erikoisraportti <a href="http://www.ipcc.ch/report/sr15/">SR15</a> arvioi, että pelkästään energiantuotannon uudistaminen 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi <a href="http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2.pdf">maksaa jopa 106 biljoonaa euroa vuodeen 2050 mennessä</a>. Joka vuosi puhutaan siis 1,4-3,3 biljoonan euron kustannuksista.&nbsp;</p><p>Biljoonat - kyllä, <strong>biljoonat</strong>, tämä ei ole käännösvirhe - ovat niin suuria lukuja kahdentoista nollansa kanssa, että lienee syytä tuoda luvut käytännön tasolle.<br /><br />Jokaiselle maailman ihmiselle jaettuna tämä tarkoittaisi jopa 443 euron vuosittaista kustannusta. Se ei vielä kuulosta pahalta, mutta koska jopa miljardilla ihmisillä on käytettävissään alle tuon verran pelkkään elämiseen vuodessa, on selvää, että maksukykyisille maksettavaa tulee reilusti enemmän.<br /><br />Suomen ostovoimakorjattu osuus maailman BKT:sta on 0,19 % (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)">IMF 2017</a>). Suomen osuus kustannuksista suhteessa maailman BKT:een olisi siis 2,6-6,2 miljardia euroa vuodessa.</p><p><strong>Jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle (<a href="https://www.stat.fi/til/vaerak/index.html">4,45 milj. v. 2017</a>) maksettavaa tulisi siis 591-1405 euroa vuodessa.</strong>&nbsp;Vielä ihan sietokyvyn rajoissa, joskin monen perheen taloudessa alkaa vihloa varsinkin haarukan yläpäässä.<br /><br />Vaikka lähes kaikki maailman maat ovat mukana ei-sitovassa Pariisin ilmastosopimuksessa, suurin osa maista on sopimuksessa saamapuolella. Käytännössä kustannukset jakautuvat todellisuudessa varakkaiden teollisuusmaiden kesken. Lisäksi ainakin Yhdysvallat ja Australia ovat ilmoittaneet jäävänsä pois talkoista. Suomen osuus OECD-maiden BKT:sta (poislukien Yhdysvallat ja Australia) on 0,67 %.<br /><br />Jos kustannukset jaetaan siis rikkaiden ja halukkaiden teollisuusmaiden kesken, Suomen osuus on 9,2-22,0 miljardia euroa vuodessa, eli jopa 40 % Suomen valtion ensi vuoden määrärahoista!<br /><br /><strong>Jokaiselle suomalaiselle aikuiselle se tekee sitten jo 2079-4937 euroa per vuosi.</strong> Pelkästään globaalin energiasektorin &quot;korjaamiseen&quot;, IPCC:n uusimman raportin mukaan. Oletko sinä valmis tähän?<br /><br />Kun otetaan vielä huomioon työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muuten vähävaraiset, niin keskiluokkainen ydinperhe ei näistä talkoista selviä edes vaivaisen kymppitonnin vuosikuluilla, hyvä jos pysyy alle kahdessa. Se on pahimmillaan perheen toisen vanhemman vuoden nettopalkka. Joka vuosi, aina vuoteen 2050 asti. Tuleekohan vielä maksettua ylimääräistä ympäristöystävällisistä tuotteista?<br /><br />Energiasektorin osuus hiilidioksidipäästöistä on kaksi kolmannesta, joten summiin pitää laittaa vielä ainakin puolet lisää, olettaen että muiden sektorien kustannukset ovat linjassa energiasektorin kanssa.<br /><br />Ja lopuksi: kuka on joskus kuullut valtioiden hankkeesta, joka olisi pysynyt budjetissa? IPCC:n antaman jo valmiiksi tähtitieteellisen hintalapun ylälaitaan on syytä suhtautua vähintäänkin epäilevästi.</p><p>--&nbsp;</p><p>Pasi Matilainen<br />Puheenjohtaja, <a href="http://ilmastofoorumi.fi/">Ilmastofoorumi ry</a>&nbsp;(<a href="https://www.facebook.com/groups/ilmastofoorumi/">Ilmastofoorumi Facebookissa</a>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi maanantaina julkaistu erikoisraportti SR15 arvioi, että pelkästään energiantuotannon uudistaminen 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi maksaa jopa 106 biljoonaa euroa vuodeen 2050 mennessä. Joka vuosi puhutaan siis 1,4-3,3 biljoonan euron kustannuksista. 

Biljoonat - kyllä, biljoonat, tämä ei ole käännösvirhe - ovat niin suuria lukuja kahdentoista nollansa kanssa, että lienee syytä tuoda luvut käytännön tasolle.

Jokaiselle maailman ihmiselle jaettuna tämä tarkoittaisi jopa 443 euron vuosittaista kustannusta. Se ei vielä kuulosta pahalta, mutta koska jopa miljardilla ihmisillä on käytettävissään alle tuon verran pelkkään elämiseen vuodessa, on selvää, että maksukykyisille maksettavaa tulee reilusti enemmän.

Suomen ostovoimakorjattu osuus maailman BKT:sta on 0,19 % (IMF 2017). Suomen osuus kustannuksista suhteessa maailman BKT:een olisi siis 2,6-6,2 miljardia euroa vuodessa.

Jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle (4,45 milj. v. 2017) maksettavaa tulisi siis 591-1405 euroa vuodessa. Vielä ihan sietokyvyn rajoissa, joskin monen perheen taloudessa alkaa vihloa varsinkin haarukan yläpäässä.

Vaikka lähes kaikki maailman maat ovat mukana ei-sitovassa Pariisin ilmastosopimuksessa, suurin osa maista on sopimuksessa saamapuolella. Käytännössä kustannukset jakautuvat todellisuudessa varakkaiden teollisuusmaiden kesken. Lisäksi ainakin Yhdysvallat ja Australia ovat ilmoittaneet jäävänsä pois talkoista. Suomen osuus OECD-maiden BKT:sta (poislukien Yhdysvallat ja Australia) on 0,67 %.

Jos kustannukset jaetaan siis rikkaiden ja halukkaiden teollisuusmaiden kesken, Suomen osuus on 9,2-22,0 miljardia euroa vuodessa, eli jopa 40 % Suomen valtion ensi vuoden määrärahoista!

Jokaiselle suomalaiselle aikuiselle se tekee sitten jo 2079-4937 euroa per vuosi. Pelkästään globaalin energiasektorin "korjaamiseen", IPCC:n uusimman raportin mukaan. Oletko sinä valmis tähän?

Kun otetaan vielä huomioon työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muuten vähävaraiset, niin keskiluokkainen ydinperhe ei näistä talkoista selviä edes vaivaisen kymppitonnin vuosikuluilla, hyvä jos pysyy alle kahdessa. Se on pahimmillaan perheen toisen vanhemman vuoden nettopalkka. Joka vuosi, aina vuoteen 2050 asti. Tuleekohan vielä maksettua ylimääräistä ympäristöystävällisistä tuotteista?

Energiasektorin osuus hiilidioksidipäästöistä on kaksi kolmannesta, joten summiin pitää laittaa vielä ainakin puolet lisää, olettaen että muiden sektorien kustannukset ovat linjassa energiasektorin kanssa.

Ja lopuksi: kuka on joskus kuullut valtioiden hankkeesta, joka olisi pysynyt budjetissa? IPCC:n antaman jo valmiiksi tähtitieteellisen hintalapun ylälaitaan on syytä suhtautua vähintäänkin epäilevästi.

-- 

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry (Ilmastofoorumi Facebookissa)

]]>
63 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262398-kymppitonni-vuodessa-ilmastonsuojeluun-ei-kiitos#comments Ilmastonmuutos IPCC Thu, 11 Oct 2018 15:55:54 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262398-kymppitonni-vuodessa-ilmastonsuojeluun-ei-kiitos