Perustulo http://markopetys.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132519/all Sat, 13 Oct 2018 16:49:49 +0300 fi Asumiseen menee 28% tuloista! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262481-asumiseen-menee-28-tuloista <p>Tuoreiden tietojen mukaan suomalaisella menee asumiseen keskimäärin 28% tuloistaan. Se on eniten koko EU:n alueella. Kaikkialla muualla asuminen on siis halvempaa kuin Suomessa. Kalliin asumisen seurauksena kaupungistuminen vähenee ja talouskasvu hidastuu.</p><p>Tuo 28% on siis keskimääräinen asumiskulujen osuus. Köyhällä asumiskulut saattavat olla yli 50% nettotuloista. Sen sijaan varakkailla osuus voi olla vain joitakin prosentin osia.</p><p>Selvää on, että jotain on tehtävä, jotta asumisen kustannuksia saadaan alas. Asuntotuotannon lisääminen on yksi keino hillitä asumiskustannusten nousua. Esimerkiksi Porissa on viime vuosina rakennettu paljon. Lisäksi hiljattain eräs suuri työllistäjä päätti laittaa pillit pussiin -&gt; vuokra-asuntoja on saatavilla runsaasti (n.400) mikä taas vaikuttaa vuokria alentavasti ja alentaa siten keskimääräisiä asumiskuluja.</p><p>Yksi mitä tulisi järkeistää on sosiaaliset tulonsiirrot asumiseen. Asumistuki ja toimeentulotuki pitäisi yhdistää perustueksi siten, että sitä kautta &quot;asumistukea&quot; saisi myös omistusasuntoon. Menettely laskia vuokria ja alentaisi asuntojen arvoa. Kokonaisuutena systeemi tuon yhdistämisen jälkeen laskisi kaikkien asumismenoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuoreiden tietojen mukaan suomalaisella menee asumiseen keskimäärin 28% tuloistaan. Se on eniten koko EU:n alueella. Kaikkialla muualla asuminen on siis halvempaa kuin Suomessa. Kalliin asumisen seurauksena kaupungistuminen vähenee ja talouskasvu hidastuu.

Tuo 28% on siis keskimääräinen asumiskulujen osuus. Köyhällä asumiskulut saattavat olla yli 50% nettotuloista. Sen sijaan varakkailla osuus voi olla vain joitakin prosentin osia.

Selvää on, että jotain on tehtävä, jotta asumisen kustannuksia saadaan alas. Asuntotuotannon lisääminen on yksi keino hillitä asumiskustannusten nousua. Esimerkiksi Porissa on viime vuosina rakennettu paljon. Lisäksi hiljattain eräs suuri työllistäjä päätti laittaa pillit pussiin -> vuokra-asuntoja on saatavilla runsaasti (n.400) mikä taas vaikuttaa vuokria alentavasti ja alentaa siten keskimääräisiä asumiskuluja.

Yksi mitä tulisi järkeistää on sosiaaliset tulonsiirrot asumiseen. Asumistuki ja toimeentulotuki pitäisi yhdistää perustueksi siten, että sitä kautta "asumistukea" saisi myös omistusasuntoon. Menettely laskia vuokria ja alentaisi asuntojen arvoa. Kokonaisuutena systeemi tuon yhdistämisen jälkeen laskisi kaikkien asumismenoja.

]]>
17 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262481-asumiseen-menee-28-tuloista#comments Asuminen Asumistuki Perustulo Sosiaalituet Toimeentulotuki Sat, 13 Oct 2018 13:49:49 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262481-asumiseen-menee-28-tuloista
Kepuko ajaa perustuloa? http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261397-kepuko-ajaa-perustuloa <p>Suomenmaa kertoo kummia. Sipilä kertoo puolueensa ajavan perustuloa ensi vaalikaudella. Niin tosiaan, vaalit lähenevät päivä päivältä, ja nyt jo luvataan aika paljon. Toisaalta sama väki ajoi läpi myös perustulokokeilun, josta onkin syytä ottaa oppia &ndash; lähinnä mielessä pitäen, että kokeilu oli melko torso.</p><p>&nbsp;</p><p>Piraattilaisena sitä pitäisi kai olla vaan tyytyväinen siitä, että oman puolueen ohjelman ideat leviävät. Hyvät ja elinvoimaisimmat ideat, meemit ja geenit siirtyvät eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa tulisi todellakin ottaa käyttöön perustulo, joka korvaisi suurimman osan nykyisistä perusmuotoisista tukilajeista. Perustulo korvaisi ainakin opintorahan, vähimmäismääräiset sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, perustoimeentulotuen, työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, takuueläkkeen, kotihoidon tuen ja asumistuen. Perustulon suuruudesta pitääkin sitten keskustella erikseen &ndash; lähtökohtana tulisi olla vähintään nykyinen perustoimeentuloturvan taso. Järjestely on toteutettavissa kustannusneutraalisti, sillä se korvaisi niin monia vanhoja tukimalleja suoraan, ja hyvätuloisilta perustulo verotettaisiin joka tapauksessa pois.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustulo helpottaisi erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia - pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä. Tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&amp;com=6/3/418863/1f9737c721">https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&amp;com=6/3/418863/1f9737c721</a></p><p>Suomenmaa: Sipilä panisi sosi&shy;aa&shy;li&shy;turvan jätti&shy;re&shy;mont&shy;tiin ensi vaalikaudella &ndash; &quot;Keskusta on perusturvan suurpuolue&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.tyrannyofmajority.net/blog/fin/perustulolaskuri/">http://www.tyrannyofmajority.net/blog/fin/perustulolaskuri/</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomenmaa kertoo kummia. Sipilä kertoo puolueensa ajavan perustuloa ensi vaalikaudella. Niin tosiaan, vaalit lähenevät päivä päivältä, ja nyt jo luvataan aika paljon. Toisaalta sama väki ajoi läpi myös perustulokokeilun, josta onkin syytä ottaa oppia – lähinnä mielessä pitäen, että kokeilu oli melko torso.

 

Piraattilaisena sitä pitäisi kai olla vaan tyytyväinen siitä, että oman puolueen ohjelman ideat leviävät. Hyvät ja elinvoimaisimmat ideat, meemit ja geenit siirtyvät eteenpäin.

 

Suomessa tulisi todellakin ottaa käyttöön perustulo, joka korvaisi suurimman osan nykyisistä perusmuotoisista tukilajeista. Perustulo korvaisi ainakin opintorahan, vähimmäismääräiset sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, perustoimeentulotuen, työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, takuueläkkeen, kotihoidon tuen ja asumistuen. Perustulon suuruudesta pitääkin sitten keskustella erikseen – lähtökohtana tulisi olla vähintään nykyinen perustoimeentuloturvan taso. Järjestely on toteutettavissa kustannusneutraalisti, sillä se korvaisi niin monia vanhoja tukimalleja suoraan, ja hyvätuloisilta perustulo verotettaisiin joka tapauksessa pois.

 

Perustulo helpottaisi erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia - pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä. Tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.

 

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/418863/1f9737c721

Suomenmaa: Sipilä panisi sosi­aa­li­turvan jätti­re­mont­tiin ensi vaalikaudella – "Keskusta on perusturvan suurpuolue"

 

http://www.tyrannyofmajority.net/blog/fin/perustulolaskuri/

 

 

]]>
15 http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261397-kepuko-ajaa-perustuloa#comments Kansalaisen toimeentulo Keskusta Perustoimeentulo Perustulo Sat, 22 Sep 2018 16:51:26 +0000 Juho Eeva http://juhopalmroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261397-kepuko-ajaa-perustuloa
Opiskelija, työtön, yrittäjä, työssäkäyvä, eläkeläinen vai kansalainen? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260762-opiskelija-tyoton-yrittaja-tyossakayva-elakelainen-vai-kansalainen <p><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005821089.html">Miksi te-toimisto rankaisee siitä, että haluan opiskella itselleni lisää pätevyyttä työllistyäkseni jatkossa paremmin?</a>&nbsp;(HS 10.9.2018)</p><p>Korkeasti koulutetun akateemisen työttömän kokemukset te-toimiston palveluista eivät ole kovin rohkaisevia:</p><p><em>&quot;Minulla oli siis selkeä suunnitelma sekä opiskeluideni että tulevaisuuden työpaikkani suhteen. Otin yhteyttä te-toimistoon ja selitin tilanteeni. Kysyin virkailijalta puhelimessa, voisinko opiskella ansiosidonnaisella päivärahalla toukokuuhun asti ennen ulkomaankomennuksen alkua. Yllättäen virkailija ilmoitti, että koska olin omalla aktiivisuudellani ja ilman te-toimiston hyväksyntää aloittanut opiskelut avoimessa yliopistossa, toimiston täytyisi nyt selvittää täytänkö enää työttömän työnhakijan ehdot.</em></p><p><em>Lisäksi virkailija kertoi, että jos minut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi, en voi saada enää työttömyystukea enkä myöskään ansiosidonnaista päivärahaa.&quot;</em></p><p>Olen sitä mieltä, että&nbsp;<a href="https://www.libera.fi/blogi/ansiosidonnainen-tyottomyysturva-kuuluu-kaikille/">ansiosidonnainen päiväraha pitäisi mielestäni ulottaa kaikkiin tasavertaisesti</a>&nbsp;(Libera 24.2.2018), ja sitten siirtää vakuutuspohjaiseksi, eli. omarahoitteiseksi. Tämä siksi, että nykyisellään 95% ansiosidonnaisen päivärahan rahoituksesta tulee julkisista varoista - kyseessä on todennäköisesti maailman toiseksi avokätisin sosiaaliturvan muoto (heti eläkkeiden jälkeen), josta hyötyvät eniten hyvätuloiset.</p><p>Muun sosiaaliturvan kuin ansiosidonnaisen osalta mielipidekirjoittaja on oikeassa - ihmisiä ei missään tapauksessa pitäisi rankaista aktiivisuudesta, oli se sitten opiskelua, työllistymistä tai yrittäjyyttä. Käytännössä ratkaisu on lopettaa erilaisten leimojen lyöminen ihmisiin, ja kutsua meitä kaikkia vaikka kansalaisiksi.</p><p>Kaikille kansalaisille kuuluisi täten sama sosiaaliturva, toteutettuna esimerkiksi <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomallilla</a>&nbsp;(AA 3.8.2018), mutta siinä tapauksessa että demarit voittavat ensi vaalit, malliani voidaan kutsua minun puolestani vaikka Antti Rinteen kansalaistuloksi.</p><p>Tämän jälkeen te-toimistot voidaan valjastaa tekemään sitä tehtävää mitä varten niille syydetään vuosittain 165 miljoonaa, eli auttamaan niitä (ja vain niitä) ihmisiä työllistymään jotka apua haluavat. Vaihtoehtoisesti voimme laittaa te-toimistoihin lapun luukulle ja lyhentää säästyneillä rahoilla vaikka valtion velkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä universaalin sosiaaliturvan hyvä puoli on myös siinä, etteivät poliitikot voi enää luvata ekstraa omille eturyhmilleen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi te-toimisto rankaisee siitä, että haluan opiskella itselleni lisää pätevyyttä työllistyäkseni jatkossa paremmin? (HS 10.9.2018)

Korkeasti koulutetun akateemisen työttömän kokemukset te-toimiston palveluista eivät ole kovin rohkaisevia:

"Minulla oli siis selkeä suunnitelma sekä opiskeluideni että tulevaisuuden työpaikkani suhteen. Otin yhteyttä te-toimistoon ja selitin tilanteeni. Kysyin virkailijalta puhelimessa, voisinko opiskella ansiosidonnaisella päivärahalla toukokuuhun asti ennen ulkomaankomennuksen alkua. Yllättäen virkailija ilmoitti, että koska olin omalla aktiivisuudellani ja ilman te-toimiston hyväksyntää aloittanut opiskelut avoimessa yliopistossa, toimiston täytyisi nyt selvittää täytänkö enää työttömän työnhakijan ehdot.

Lisäksi virkailija kertoi, että jos minut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi, en voi saada enää työttömyystukea enkä myöskään ansiosidonnaista päivärahaa."

Olen sitä mieltä, että ansiosidonnainen päiväraha pitäisi mielestäni ulottaa kaikkiin tasavertaisesti (Libera 24.2.2018), ja sitten siirtää vakuutuspohjaiseksi, eli. omarahoitteiseksi. Tämä siksi, että nykyisellään 95% ansiosidonnaisen päivärahan rahoituksesta tulee julkisista varoista - kyseessä on todennäköisesti maailman toiseksi avokätisin sosiaaliturvan muoto (heti eläkkeiden jälkeen), josta hyötyvät eniten hyvätuloiset.

Muun sosiaaliturvan kuin ansiosidonnaisen osalta mielipidekirjoittaja on oikeassa - ihmisiä ei missään tapauksessa pitäisi rankaista aktiivisuudesta, oli se sitten opiskelua, työllistymistä tai yrittäjyyttä. Käytännössä ratkaisu on lopettaa erilaisten leimojen lyöminen ihmisiin, ja kutsua meitä kaikkia vaikka kansalaisiksi.

Kaikille kansalaisille kuuluisi täten sama sosiaaliturva, toteutettuna esimerkiksi Aholan perustulomallilla (AA 3.8.2018), mutta siinä tapauksessa että demarit voittavat ensi vaalit, malliani voidaan kutsua minun puolestani vaikka Antti Rinteen kansalaistuloksi.

Tämän jälkeen te-toimistot voidaan valjastaa tekemään sitä tehtävää mitä varten niille syydetään vuosittain 165 miljoonaa, eli auttamaan niitä (ja vain niitä) ihmisiä työllistymään jotka apua haluavat. Vaihtoehtoisesti voimme laittaa te-toimistoihin lapun luukulle ja lyhentää säästyneillä rahoilla vaikka valtion velkaa.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä universaalin sosiaaliturvan hyvä puoli on myös siinä, etteivät poliitikot voi enää luvata ekstraa omille eturyhmilleen.

]]>
5 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260762-opiskelija-tyoton-yrittaja-tyossakayva-elakelainen-vai-kansalainen#comments Antti Rinne Perustulo Mon, 10 Sep 2018 15:46:43 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260762-opiskelija-tyoton-yrittaja-tyossakayva-elakelainen-vai-kansalainen
Perustulomafia http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260165-perustulomafia <p>Suomen perustuloverkosto ry:n puheenjohtaja Pekka Elonheimo (Vihreät) syytti minua <u><a href="https://www.youtube.com/watch?v=HP5xpVzY7R8" target="_blank">YouTubevideoni</a></u> johdosta kunnianloukkauksesta pari päivää sitten &ndash; tosin en tiedä millä perusteella? Asia liittyy Tampereella 23-26.8.2018 järjestetyn BIEN (Basic Income European Network) konferenssin puhujavalintoihin.</p><p><strong>Kyse on siitä, että minua ei valittu lainkaan mukaan puhujaksi ko. konferenssiin 140 valitun joukkoon 180 hakijasta.</strong></p><p>Tarvittaessa voin vastata Elonheimolle väittämällä hänen puulaakiaan syrjiväksi poliittisen mielipiteen takia &ndash; hylsy puhujavalinnassa kohdallani on suorastaan absurdi huomioiden kaikki se, mitä olen kansalaispalkka (perustulo) asiassa tehnyt viime vuosina.</p><p>Asia ei ole minulle minkään tason hegemoniakysymys, todellakaan, vaan olin kerrankin ajatellut saavani reilun mahdollisuuden kertoa kehittämästäni Nukkuvien &rdquo;Kansalaispalkka Nyt!&rdquo; ajattelusta ja myös kehittämästäni aatteesta &quot;unitarismista&quot; ulkomaisille akateemisille piireille. Suomesta en ole apua kuvitellut enää vuosiin saavani. Noh, niin se laitettiin tuokin portti kiinni nenäni edestä kiitos Suomen perustuloverkoston ja sen vihervasemmistomafian.</p><p>Helpottamaan Vihreiden ja Vasemmistoliiton pääsyä vallan kammareihin perustulomantransa avulla, on Suomen perustuloverkosto vuosien varrella onnistunut rekrytoimaan muutaman hyödyllisen idiootin muistakin puolueista ja kenties jonkun sitoutumattomankin? Tuo asetelma oli ehkä ymmärrettävä vielä muutama vuosi sitten, mutta ei enää.</p><p><strong>Tapauksen naurettavuus vain korostuu sillä, että perustuloverkoston hallituksen kokoomuslainen jyväskyläläisjäsen ensin pyysi minua hakemaan puhujaksi BIEN konferenssiin!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>Suomen perustuloverkosto ry on suomalaisen vihervasemmiston työkalu ajamaan &rdquo;Vihreiden perustulomallia&rdquo; kuin käärmettä piippuun tulevaisuuden perusturvamalliksi Suomeen. Kaikki sitä haastavat esitykset raivataan näppärästi tieltä ja mikäs sen parempi jos voi samalla otsaan laittaa oikein akateemisen leiman &rdquo;haastajan huonoudesta&rdquo; &ndash; juuri noin tehtiin Nukkuvien Kansalaispalkka nyt! <u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">-mallille</a></u> BIEN konferenssin yhteydessä!&nbsp;</p><p><strong>Perustuloverkostosta on tullut Vihreiden perustulomallin täydellinen portinvartija &ndash; edes nimeä ei saa haastaa, saati sisältöjä.</strong></p><p>Facebookissa asiaa on jo märehditty puolin ja toisin. Minut puheenjohtaja Elonheimo (Vihreät) poisti Suomen perustuloverkoston FB-ryhmästä, joten en lainkaan tiedä mitä siellä on juteltu videopostaukseni jälkeen. Itse en ala moisesta ihmisiä poistamaan Nukkuvien hallinnoimasta &rdquo;Kansalaispalkka nyt!&rdquo; <u><a href="https://www.facebook.com/groups/kansalaispalkkaNyt" target="_blank">FB-ryhmästä.</a></u>&nbsp;Siellä myös Elonheimo on saanut näkemyksensä vapaasti esittää. Tosin FB-kaverini hän ei enää ole.</p><p>Elonheimo&nbsp;selittää, että haun yhteydessä tekemäni &rdquo;abstract&quot; oli niin huono, että ei kelvannut. Ottaen huomioon, että konferenssiin oli kuulemma ruohonjuuritaso erittäin tervetullutta puhujiksi ei tunnu mitenkään uskottavalta. Päätelkää itse oliko Hirvimäen juttu todella niin huono ja mielenkiinnoton tuollaisen konferenssin sisällöksi 1/140 osaltaan &ndash; tai olisihan se voinut olla 1/141 osaltaan?</p><p><em>ABSTRACT: &quot;Finland can (only) afford a real reform!&quot;</em></p><p><em>I am a family man (51 years) and a civic activist from Jyväskylä Finland. I am a chairman of Nukkuvien puolue - Nukkuvat ry (est. 2017).</em></p><p><em>Finland is not functioning well what comes to real individual freedom and equality or effectiveness and creativity as a nation. We are the prisoners of the current system and carrying the heavy burden of serious &ldquo;over politicization&rdquo; in our society - to see and feel the causes and effects on a very personal level and then understand what Finland should do forced me into the Finnish politics in autumn 2014. Then I wrote my first agenda.</em></p><p><em>&quot;Basic income&quot; or as I call it the &ldquo;citizen salary&rdquo; in my thinking is the oil of the good revolution but very far from being the only component of it.</em></p><p><em>In January 2018 I opened my ideas in a very concrete way by publishing a citizens&#39; initiative called &ldquo;Kansalaispalkka nyt!&rdquo; (Citizen salary now!). The initiative tells that we could pay much higher BI/CS than presented in the current models if were brave enough to repair many other problems at the same time. BI/CS cannot be artificial respiration of the current system, but it should be a real reform or even better &ndash; a part of a wider reform.</em></p><p><em>Also, I would like to open shortly my idea of &ldquo;Unitarism&rdquo; and how BI/CS relates to it. I am looking for co-writers to write book called &ldquo;Principles of Unitarism</em> <em>in Politics and Society&rdquo;.</em></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><strong>En väitä että &ldquo;abtractini&rdquo; täytti kaikki ne akateemiset kriteerit, joita parhaimmillaan vaaditaan.</strong></p><p>Toisaalta jos ruohonjuuritaso todellakin oli tervetullutta BIEN:iin niin olettaisi, että sanamäärältään hyvin rajoitetussa &rdquo;abstractissa&rdquo; pitää hieman kertoa mm. omaa taustaa kansainväliselle porukalle silloin kun kyseessä on kaltaiseni toimija, joka ei ole englanniksi julkaissut missään asiaan liittyen?</p><p>Varsinaiset argumentit olisin esitellyt laajemmin sitten tilaisuudessa, englanniksi käännettynä ja puhuttuna. Suomeksihan ne kaikki ovat jo olemassa &ndash; Elonheimo ja kumppanit sen kyllä tiesivät. Myöskin kansalaispalkka-ajattelun kova ydin oli myös BIEN:iin lähettämäni hakemuksen abstractissa, eli tässä:</p><p><em>&rdquo;The initiative tells that we could pay much higher BI/CS than presented in the current models if were brave enough to repair many other problems at the same time. </em><em>BI/CS cannot be artificial respiration of the current system, but it should be a real reform or even better &ndash; a part of a wider reform.&rdquo;</em></p><p>Tuon kun lukee tulee ajatelleeksi, että kenties myös BIEN konferenssin sponsoreilla on ollut vaikutusta siihen, miksen päässyt mukaan: Eläketurvakeskus, Keva, PAM, Sitra..?</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><strong>BIEN konferenssin lopullinen&nbsp;<u><a href="https://events.uta.fi/bien2018/wp-content/uploads/sites/5/2018/08/BIEN2018Congress_FinalProgram_webversion.pdf" target="_blank">puhujalista</a></u>&nbsp;hämmentää.</strong></p><p>140 nimen joukossa näen äkkiseltään vain Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen, jolla on oma Perustili -mallinsa. Toki Lepomäki sai mallinsa BIEN:ssä esittää, kaikkihan siitä ovat jo kuulleet, ei siitä voi tulla vahinkoa perustulolle ja sitä ajavalle vihervasemmistolle.</p><p>Entäs me muut &rdquo;mallintajat&rdquo;? Eihän meitä montaa ole, jos nimeksikään &ndash; on sen verran haastavaa hommaa kehittää oma erilainen kansalaispalkka/perustulomalli. Kysyinkin Suomen perustuloverkoston puheenjohtaja Elonheimolta fb-komentissani:</p><p><em>&rdquo;Kerrotko montako oman kansalaispalkkamallin tehnyttä puolueen puheenjohtajaa ei päästetty BIEN kongressiin puhumaan? Tai helpotetaan - montako puolueen puheenjohtajaa yleensäottaen tunnet, joka olisi oman kansalaispalkkamallin lisäkseni kehittänyt - vuosien pohdinnan tuloksena?&rdquo;</em></p><p><strong>Suomalaisen vihervasemmiston ravi laput silmillä perustuloasiassa on ollut aina vain hermostuneempaa sitä mukaa kun hyviä haastajia perustulolle on ilmaantunut. </strong></p><p>Nukkuvat on tässä omalla innovatiivisella kansalaispalkkamallillaan sen lukuisine oivalluksineen aivan keihäänkärkenä &ndash; siksi siitä ei ole perustulon portinvartijoiden mielestä kenenkään hyvä tietää mitään Suomessa, saati ulkomailla tutkijamaailmassa. Nyt sitten vedotaan yhteistyökyvyttömäksi jne. kun emme suostu kumartamaan perustulototeemipaalua ja lähtemään kritiikittömästi sitä kehumaan.</p><p>Tämä kaikki asiassa, josta emme edes ole lähtökohtaisesti eri mieltä jos sen oikein oivaltaa &ndash; vastikkeeton perusturva X suuruisena suomalaisille, sitähän mekin ajamme! Me olemme se yhteistyöhön kykenevä osapuoli -&nbsp;Nukkuvat on kovasti yrittänyt tuoda keskusteluun sitä mikä tuo X on ja miten se toteutetaan, mutta sellaista keskustelua ei sallita Suomessa.</p><p>Omassa vallanhimossaan vihervasemmisto näpertelee pelkän Vihreiden perustulomallin kanssa lakaisten nykysysteemin monet isot ongelmat maton alle. Suomalainen perustulomafia on parissa puoluetoimistossa menossa pian täydelle laukalle etenkin jos saamme valtamediaa edes hieman auttamaan Nukkuvien kansalaispalkkamallin esittelyssä isommalle yleisölle?&nbsp;Nimestä viis kunhan Suomen tulevaisuuden perusturvamalli on maailman paras &ndash;</p><p><strong>liekö se suomalaisen perustulomafian tavoitteena ollenkaan?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>29.8.2018</p><p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p><p>Petri Hirvimäki</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3136" target="_blank">Lakkautetaan puoluetuki &ndash; puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite</a></u></p><p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite</a></u></p><p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p><p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p><p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p><p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen perustuloverkosto ry:n puheenjohtaja Pekka Elonheimo (Vihreät) syytti minua YouTubevideoni johdosta kunnianloukkauksesta pari päivää sitten – tosin en tiedä millä perusteella? Asia liittyy Tampereella 23-26.8.2018 järjestetyn BIEN (Basic Income European Network) konferenssin puhujavalintoihin.

Kyse on siitä, että minua ei valittu lainkaan mukaan puhujaksi ko. konferenssiin 140 valitun joukkoon 180 hakijasta.

Tarvittaessa voin vastata Elonheimolle väittämällä hänen puulaakiaan syrjiväksi poliittisen mielipiteen takia – hylsy puhujavalinnassa kohdallani on suorastaan absurdi huomioiden kaikki se, mitä olen kansalaispalkka (perustulo) asiassa tehnyt viime vuosina.

Asia ei ole minulle minkään tason hegemoniakysymys, todellakaan, vaan olin kerrankin ajatellut saavani reilun mahdollisuuden kertoa kehittämästäni Nukkuvien ”Kansalaispalkka Nyt!” ajattelusta ja myös kehittämästäni aatteesta "unitarismista" ulkomaisille akateemisille piireille. Suomesta en ole apua kuvitellut enää vuosiin saavani. Noh, niin se laitettiin tuokin portti kiinni nenäni edestä kiitos Suomen perustuloverkoston ja sen vihervasemmistomafian.

Helpottamaan Vihreiden ja Vasemmistoliiton pääsyä vallan kammareihin perustulomantransa avulla, on Suomen perustuloverkosto vuosien varrella onnistunut rekrytoimaan muutaman hyödyllisen idiootin muistakin puolueista ja kenties jonkun sitoutumattomankin? Tuo asetelma oli ehkä ymmärrettävä vielä muutama vuosi sitten, mutta ei enää.

Tapauksen naurettavuus vain korostuu sillä, että perustuloverkoston hallituksen kokoomuslainen jyväskyläläisjäsen ensin pyysi minua hakemaan puhujaksi BIEN konferenssiin!

 

***

Suomen perustuloverkosto ry on suomalaisen vihervasemmiston työkalu ajamaan ”Vihreiden perustulomallia” kuin käärmettä piippuun tulevaisuuden perusturvamalliksi Suomeen. Kaikki sitä haastavat esitykset raivataan näppärästi tieltä ja mikäs sen parempi jos voi samalla otsaan laittaa oikein akateemisen leiman ”haastajan huonoudesta” – juuri noin tehtiin Nukkuvien Kansalaispalkka nyt! -mallille BIEN konferenssin yhteydessä! 

Perustuloverkostosta on tullut Vihreiden perustulomallin täydellinen portinvartija – edes nimeä ei saa haastaa, saati sisältöjä.

Facebookissa asiaa on jo märehditty puolin ja toisin. Minut puheenjohtaja Elonheimo (Vihreät) poisti Suomen perustuloverkoston FB-ryhmästä, joten en lainkaan tiedä mitä siellä on juteltu videopostaukseni jälkeen. Itse en ala moisesta ihmisiä poistamaan Nukkuvien hallinnoimasta ”Kansalaispalkka nyt!” FB-ryhmästä. Siellä myös Elonheimo on saanut näkemyksensä vapaasti esittää. Tosin FB-kaverini hän ei enää ole.

Elonheimo selittää, että haun yhteydessä tekemäni ”abstract" oli niin huono, että ei kelvannut. Ottaen huomioon, että konferenssiin oli kuulemma ruohonjuuritaso erittäin tervetullutta puhujiksi ei tunnu mitenkään uskottavalta. Päätelkää itse oliko Hirvimäen juttu todella niin huono ja mielenkiinnoton tuollaisen konferenssin sisällöksi 1/140 osaltaan – tai olisihan se voinut olla 1/141 osaltaan?

ABSTRACT: "Finland can (only) afford a real reform!"

I am a family man (51 years) and a civic activist from Jyväskylä Finland. I am a chairman of Nukkuvien puolue - Nukkuvat ry (est. 2017).

Finland is not functioning well what comes to real individual freedom and equality or effectiveness and creativity as a nation. We are the prisoners of the current system and carrying the heavy burden of serious “over politicization” in our society - to see and feel the causes and effects on a very personal level and then understand what Finland should do forced me into the Finnish politics in autumn 2014. Then I wrote my first agenda.

"Basic income" or as I call it the “citizen salary” in my thinking is the oil of the good revolution but very far from being the only component of it.

In January 2018 I opened my ideas in a very concrete way by publishing a citizens' initiative called “Kansalaispalkka nyt!” (Citizen salary now!). The initiative tells that we could pay much higher BI/CS than presented in the current models if were brave enough to repair many other problems at the same time. BI/CS cannot be artificial respiration of the current system, but it should be a real reform or even better – a part of a wider reform.

Also, I would like to open shortly my idea of “Unitarism” and how BI/CS relates to it. I am looking for co-writers to write book called “Principles of Unitarism in Politics and Society”.

 

***

En väitä että “abtractini” täytti kaikki ne akateemiset kriteerit, joita parhaimmillaan vaaditaan.

Toisaalta jos ruohonjuuritaso todellakin oli tervetullutta BIEN:iin niin olettaisi, että sanamäärältään hyvin rajoitetussa ”abstractissa” pitää hieman kertoa mm. omaa taustaa kansainväliselle porukalle silloin kun kyseessä on kaltaiseni toimija, joka ei ole englanniksi julkaissut missään asiaan liittyen?

Varsinaiset argumentit olisin esitellyt laajemmin sitten tilaisuudessa, englanniksi käännettynä ja puhuttuna. Suomeksihan ne kaikki ovat jo olemassa – Elonheimo ja kumppanit sen kyllä tiesivät. Myöskin kansalaispalkka-ajattelun kova ydin oli myös BIEN:iin lähettämäni hakemuksen abstractissa, eli tässä:

”The initiative tells that we could pay much higher BI/CS than presented in the current models if were brave enough to repair many other problems at the same time. BI/CS cannot be artificial respiration of the current system, but it should be a real reform or even better – a part of a wider reform.”

Tuon kun lukee tulee ajatelleeksi, että kenties myös BIEN konferenssin sponsoreilla on ollut vaikutusta siihen, miksen päässyt mukaan: Eläketurvakeskus, Keva, PAM, Sitra..?

 

***

BIEN konferenssin lopullinen puhujalista hämmentää.

140 nimen joukossa näen äkkiseltään vain Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen, jolla on oma Perustili -mallinsa. Toki Lepomäki sai mallinsa BIEN:ssä esittää, kaikkihan siitä ovat jo kuulleet, ei siitä voi tulla vahinkoa perustulolle ja sitä ajavalle vihervasemmistolle.

Entäs me muut ”mallintajat”? Eihän meitä montaa ole, jos nimeksikään – on sen verran haastavaa hommaa kehittää oma erilainen kansalaispalkka/perustulomalli. Kysyinkin Suomen perustuloverkoston puheenjohtaja Elonheimolta fb-komentissani:

”Kerrotko montako oman kansalaispalkkamallin tehnyttä puolueen puheenjohtajaa ei päästetty BIEN kongressiin puhumaan? Tai helpotetaan - montako puolueen puheenjohtajaa yleensäottaen tunnet, joka olisi oman kansalaispalkkamallin lisäkseni kehittänyt - vuosien pohdinnan tuloksena?”

Suomalaisen vihervasemmiston ravi laput silmillä perustuloasiassa on ollut aina vain hermostuneempaa sitä mukaa kun hyviä haastajia perustulolle on ilmaantunut.

Nukkuvat on tässä omalla innovatiivisella kansalaispalkkamallillaan sen lukuisine oivalluksineen aivan keihäänkärkenä – siksi siitä ei ole perustulon portinvartijoiden mielestä kenenkään hyvä tietää mitään Suomessa, saati ulkomailla tutkijamaailmassa. Nyt sitten vedotaan yhteistyökyvyttömäksi jne. kun emme suostu kumartamaan perustulototeemipaalua ja lähtemään kritiikittömästi sitä kehumaan.

Tämä kaikki asiassa, josta emme edes ole lähtökohtaisesti eri mieltä jos sen oikein oivaltaa – vastikkeeton perusturva X suuruisena suomalaisille, sitähän mekin ajamme! Me olemme se yhteistyöhön kykenevä osapuoli - Nukkuvat on kovasti yrittänyt tuoda keskusteluun sitä mikä tuo X on ja miten se toteutetaan, mutta sellaista keskustelua ei sallita Suomessa.

Omassa vallanhimossaan vihervasemmisto näpertelee pelkän Vihreiden perustulomallin kanssa lakaisten nykysysteemin monet isot ongelmat maton alle. Suomalainen perustulomafia on parissa puoluetoimistossa menossa pian täydelle laukalle etenkin jos saamme valtamediaa edes hieman auttamaan Nukkuvien kansalaispalkkamallin esittelyssä isommalle yleisölle? Nimestä viis kunhan Suomen tulevaisuuden perusturvamalli on maailman paras –

liekö se suomalaisen perustulomafian tavoitteena ollenkaan?

 

***

29.8.2018

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

Lakkautetaan puoluetuki – puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite

Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

petrihirvimaki.com

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

]]>
4 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260165-perustulomafia#comments Kansalaispalkka Nukkuvat Nukkuvien puolue Perustulo Vihreät Wed, 29 Aug 2018 15:30:47 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260165-perustulomafia
Bien 2018 - perustulokonferenssi Tampereella 24-26.8 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259910-bien-2018-perustulokonferenssi-tampereella-24-258 <p><a href="https://events.uta.fi/bien2018/">Basic Income and the New Universalism: Rethinking the Welfare State in the 21st Century</a>&nbsp;kongressi&nbsp;alkaa huomenna Tampereella, ja Yle on kirjoittanut aiheesta jutun kotimaisen perustulokokeilumme pohjalta:&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10363413">Kysyimme kolmelta suomalaiselta, millaista on saada perustuloa 560 euroa verottomana joka kuukausi &ndash; &quot;Tuli hannuhanhimainen olo&quot;</a>&nbsp;(Yle 23.08.2018)&nbsp;</p><p>Ylen haastatteluissa on monta olennaista kohtaa, joista nostan pari tähän:</p><p>&nbsp;</p><p><em>&quot;</em><em>Monella työttömällä aika menisi parempaan siinä, kun he kehittäisivät itseään tai osaamistaan, sen sijaan, että joutuu pelko perseessä todistamaan että on tehnyt jotakin tai haluaa tehdä jotakin.&quot;&nbsp;</em><em>(Mika Ruusunen)</em></p><p>Sen lisäksi että säästämme byrokraattien aikaa ja selviämme pienemmällä virkamiesmäärällä, myös kansalaisilta säästyy aikaa ja energiaa joka nykyään menee harakoille.</p><p>&nbsp;</p><p><em>&quot;Pitäisi tehdä aatteellinen muutos, koska eiväthän nykyisetkään tuet ole täysin vastikkeellisia tai vastikkeettomia. Perustulossa on se ajatus, että se olisi tasapuolinen kaikille ja verotuksellahan se sitten otetaan pois niiltä, jotka sitä eivät oikeasti tarvitse.&quot; (Tuomas Muraja)</em></p><p>Merkittävin syy miksi perustuloa vastustetaan on harhakäsitys siitä, että se koetaan poskettoman kalliiksi. Näin ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli aihe kiinnostaa, minut löytää (miesflunssan toivottavasti hellittäessä) huomenna noin 10:00-&gt;18:00 Bien 2018 konferessista Tampereen Yliopistolta Liberaalipuolueen ja Piraattipuolueen yhteiseltä pöydältä. Erityisen mielelläni kuulisin miksi mallini ei toimisi, sillä tähän päivään mennessä ei alas ampuvia argumentteja ole vielä löytynyt - sana on myös vapaa kommenteissa alla.</p><p>Mukanani on 300 kpl handoutteja (<a href="https://imgur.com/a/QkuU2T7" title="https://imgur.com/a/QkuU2T7">https://imgur.com/a/QkuU2T7</a>), jotka sisältävät <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomallin</a> ja <a href="https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/">Liberaalipuolueen puolueohjelman</a>&nbsp;sosiaaliturvaa käsittelevä kohta sekä suomeksi että englanniksi - disclaimer: perustulomallini ei ole Liberaalipuolueen malli, vaan omani.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka yllättyy positiivisesti jos valtakunnanlaajuinen perustulo on käytössä Suomessa ennen Viroa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Basic Income and the New Universalism: Rethinking the Welfare State in the 21st Century kongressi alkaa huomenna Tampereella, ja Yle on kirjoittanut aiheesta jutun kotimaisen perustulokokeilumme pohjalta: 

Kysyimme kolmelta suomalaiselta, millaista on saada perustuloa 560 euroa verottomana joka kuukausi – "Tuli hannuhanhimainen olo" (Yle 23.08.2018) 

Ylen haastatteluissa on monta olennaista kohtaa, joista nostan pari tähän:

 

"Monella työttömällä aika menisi parempaan siinä, kun he kehittäisivät itseään tai osaamistaan, sen sijaan, että joutuu pelko perseessä todistamaan että on tehnyt jotakin tai haluaa tehdä jotakin." (Mika Ruusunen)

Sen lisäksi että säästämme byrokraattien aikaa ja selviämme pienemmällä virkamiesmäärällä, myös kansalaisilta säästyy aikaa ja energiaa joka nykyään menee harakoille.

 

"Pitäisi tehdä aatteellinen muutos, koska eiväthän nykyisetkään tuet ole täysin vastikkeellisia tai vastikkeettomia. Perustulossa on se ajatus, että se olisi tasapuolinen kaikille ja verotuksellahan se sitten otetaan pois niiltä, jotka sitä eivät oikeasti tarvitse." (Tuomas Muraja)

Merkittävin syy miksi perustuloa vastustetaan on harhakäsitys siitä, että se koetaan poskettoman kalliiksi. Näin ei ole.

 

Mikäli aihe kiinnostaa, minut löytää (miesflunssan toivottavasti hellittäessä) huomenna noin 10:00->18:00 Bien 2018 konferessista Tampereen Yliopistolta Liberaalipuolueen ja Piraattipuolueen yhteiseltä pöydältä. Erityisen mielelläni kuulisin miksi mallini ei toimisi, sillä tähän päivään mennessä ei alas ampuvia argumentteja ole vielä löytynyt - sana on myös vapaa kommenteissa alla.

Mukanani on 300 kpl handoutteja (https://imgur.com/a/QkuU2T7), jotka sisältävät Aholan perustulomallin ja Liberaalipuolueen puolueohjelman sosiaaliturvaa käsittelevä kohta sekä suomeksi että englanniksi - disclaimer: perustulomallini ei ole Liberaalipuolueen malli, vaan omani.

 

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka yllättyy positiivisesti jos valtakunnanlaajuinen perustulo on käytössä Suomessa ennen Viroa.

]]>
9 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259910-bien-2018-perustulokonferenssi-tampereella-24-258#comments BIEN Perustulo Tampere tekee eikä meinaa Thu, 23 Aug 2018 15:03:22 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259910-bien-2018-perustulokonferenssi-tampereella-24-258
Universal Basic Income - Freedom and Care For All People http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259677-basic-income-freedom-and-care-for-all-people <p>&nbsp;</p><p>In his famous booklet &quot;<strong>CONCERNIG CHRISTIAN LIBERTY</strong>&quot; (1520) M<strong>artin Luther</strong>&nbsp;starts with two seemingly conradictory statements:</p><p><strong>1. (In Faith) A Christian man is the most free lord of all, and subject none.</strong></p><p><strong>2. (In Love) A Christian man is the most dutiful servant of all, and subject to every one.</strong></p><p>3 years earlier Luther had published his famous 95 thesis, which&nbsp; started the prpotestant Reformation.&nbsp; The thesis tell salvation can not be purchased by buying Indulgences. Now Luther gives a short summary of his Christian thinking in its Reformed form.</p><p>Our salvation is entirely work of Christ and we can nothing to earn it. Not the smallest deed. God sent his Son to live and die for us.&nbsp; Christs death by crusifiction payed for all our sins. As we can add nothing to Christs work we are free in Christ. God does not need special Christian deeds, not even our worship or prayers to save us.&nbsp;&nbsp;</p><p>This leads us to Luther&acute;s second statement. In love we must serve everybody.</p><p>We must love our neigbours and all the people. And in doing so we are following Biblical examples, but we are not bound to Biblical rules. &quot;Lave your neigbour as yourself!&quot; and &quot;Do another, what you would like to be done for you!&quot; are the most important Biblical commandments, and the basis of <strong>Lutheran Ethics.&nbsp;</strong></p><p><strong>LUTHERan versus Reformed Ethics</strong></p><p>In protestant ethics there are two principal lines of thinking.</p><p>Luther and Lutherans think and teach that every human being is capable of knowing the difference between good and evil in earthly affairs (Confessio Augustana &sect; 18). So a human being can think and act well and ethically, whether Christian or not. This is because all people have God-given reasons and consciencies.</p><p>Because we are free in Christ, no specially Christian deeds are needed for salvation.&nbsp; Christ&acute;s work and death are enough for that. All our work should add to the good for ourselves, our neughbours and society as a whole.</p><p>The Biblical demands to love your neighbour and take care for everybody are given to all people in all times. But the ways&nbsp;<strong>how</strong>&nbsp;we love our neigbours and build just societies can be different in different places and time periods. Luther even says we could write new 10 commandments, if the old 10 commandments would not apply any more.</p><p>Reformed Ethics has another understanding of good Ethics. They think man&acute;s reason and conscience are so corrupted they do not function properly. So every action should be based on Bible and Biblical commandments.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Freedom and care</strong></p><p>Based on Luthers two statements I have derived two main principes of a <strong>J</strong><strong>ust Society.</strong></p><p><strong>1. As we are free in Christ we&nbsp; human beings need as much freedom as possible.</strong></p><p><strong>2. As everybody needs to be taken care of, there must be as much care and safety as possible.</strong></p><p>These two goals are partly contradictory and hard to combine.</p><p>Too much freedom, and you will end to extreme capitalism or anarchy. Both lead to poor and weak people suffer.</p><p>And we all know what happened to the European communist countries. All where - at least in principle - taken care of. But too much control and lack of freedom lead to collapsion oh the whole communist block. &nbsp;</p><p><strong>How are we doing now in Finland?</strong></p><p>30 years ago Finland was a Nordic wellfare state. Unimployment was less than 5%, and even as the social benefits for those in need were not plentiful, they made a decent living possible for all the Finns.</p><p>That began to change in early 1990s. In state budget 1994, most basic social benefit were cut by almost 10, because of regression and huge budjet deficit. After that in most years the index corrections for those benefits have been &quot;forgotten&quot;. So the poorest people and families get now about 40% less with their benefit money than they got 25 years ago, in 1993.</p><p>So Finland is no more a Nordic Wellfare country. Our social benefits are now about the same level as in Spain or in France.</p><p>Same time many new regulations and restrictions have been imposet to those needing social benefits. If you are student, you are not allowed to work too much, or you lose your student benefits. If you are unemployed, you are normally not allowed to study without losing your unemployment money. And so on...</p><p>So we unemployed and poor people of Finland like myself have lost our freedom to improve our lives. We have become slaves for the Employment officials and Social workers, who think they now better than we ourselves what we should or should not do to improve our lives. Of course they do not now, and most do not even care. But many times the safest policy is to do nothing, unless ordered.&nbsp;</p><p>So in Finland we have lost both freedom and good care for even the poorest people during last 25 years. The beginning of Basic Income trial in 2017 gave us some hope, but the trial was not enlarged and the trial is ending by the end of 2018.</p><p><strong>Active Modell</strong></p><p>To tackle the passiviness of unemployed people Sipilä`s Governement introduced so called &quot;Active Modell&quot; this year. In Active Modell the unemployment benefits are cut by 5%, if the person has not worked with salary at least 18 hous in 3 months.</p><p>I am one of those unemployed &quot;passive unimployed people&quot;, because nobody is paying me salary. So even as I speak or have meetings about 70 days a year and have put hundreds of working hours in organizing this Congress, I am a &quot;passive unemployed&quot;, who must be &quot;activated&quot; by cutting my benefits. The same work done as payed worker, would of course be symptom of activity.</p><p><strong>Basic Income as solution</strong></p><p>In 1993 I was bancrupted and unemployed single father of 4 childgren.&nbsp;</p><p>With no work in sight I planned to finish my half-written dissertation about Relations between Religion and Politics in Finland. But the eployment offisers and social workers said I was not allowed to study with unemployment benefits. So they ordered me to quit all&nbsp; the doctoral studies and stay passive.</p><p>Had there been Basic Income Finland in 1993, I could have finished my work in 2-3 years, and I would now be doctor working somewhere and not an unemployed priest.</p><p>I knew same kind of things happened to many others. That was when I wrote my first article about Basic Income, which would give poor and unemployed people hope and freedom in stead of slavery and forced passivity.</p><p>The argument against Basic Income was then and is now: If we give people free money, they will become lazy, and do nothing.</p><p>Now we know that is not true. In all Basic Income experiments I know of, people have started to study and work more, take better care of their children, begin small busineses etc.</p><p>Having Basic Income I could have finished my doctoral degree and got work that way. Given Basic Income most orher people would also start to think, what is theis best path to the better future, and follow it. That is now proved by many experiments, and most propably the Finnish trial will give similar results. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Reformed&nbsp; working ethic&nbsp;</strong></p><p>In his famous book The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism Max Weber describes well the Reformed working ethic. Weber claims Calvinistic Ethic caused or at least supported the rise of capitalism.</p><p>That is because the Calvinistic people wanted to know, whether they we predestinated to heaven or not. And success in life is a symptom of favour in God&#39;s eyes.</p><p>Need to show &quot;I am good in God&uml;s eyes&quot; influences also the reformed working ethics. All work is considered worth doing. People value themselves via their work. It is important to work eagerly. Unemployed are bad and lazy people, who should be forced to do at least something.</p><p>This has lead to many useless activities in name of &quot;activating people.&quot; And in its worst form to &quot;Active Model&quot; in Finland, where people are punished, if they have not got any salary.&nbsp;</p><p>And sometimes over-eagerness of employ people can lead to harmfull work. In Finland good example of this is Talvivaara mine, which has given work to 1000 people, but also prodused about 1 billion &euro; loses and polluted many rivers and lakes. It would have been much cheaper and better just pay unemploymen benefits to those 1000 people.</p><p><strong>Lutheran working ethic</strong></p><p>In Luthers thinking it is not important just to work. He says it is good to have leasure time, parties and relaxation, too. As Christians we are free to do so.</p><p>But work is needed to serve ourselves, our neighbours and the society as a whole. It is not important just work eagerly, but to get results. Work is good, salary or not, if it leads to better living for myself and other people.&nbsp;</p><p>So even many unpaid works should be done, because they increase the common good. And some work should not be done, even if somebody is ready to pay for it.</p><p><strong>Mental Effects of Basic income</strong></p><p>Even more important the than the monetary effects of Basic Income on people&#39;s lives are the mantal effects. The Basic income recepients tell how liberating it is, when they are not all the time monitored by burocrats.&nbsp;</p><p>Free people activate themselves and start to plan their lives in stead of just waiting a full time job appear somewhere. Many unemploited have started to study. Some have founded small businesses. Some get part time jobs or employ themselves as artists, blogist etc.</p><p>And almost all say they feel now mentally healthier and freeer than before. This happens in Finland, where they get the same money as before, but are freeer from control.</p><p>In poorer countries like India and Namibia all the same happens. But also hunger and mulnutrition vanishes, and all the children go to school, unlike before. People are freeer, more hopefully, and better taken care for.</p><p><strong>Universal Basic Income</strong></p><p>We all speak about&nbsp;<strong>UBI</strong>, Universal Basic Income. Basic Income is Universal, because everybody, for example in Finland all 18-64 year olds would be paid the same amount of Euros, in our experiment 560 &euro;/month.</p><p>But is there any possibility to implement even more universal Basic Income? I think there is.</p><p><strong>UBIE&nbsp;</strong>has been proposing an EU-wide Basic Income, which would be sufficient for decent living in the poorest EU countries. In June&nbsp; I was travelling with EMIN anti-poverty bus, and learned that about 150&euro;/month could be enough, combined with some housing benefits.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>But even EU-wide Basic Income is not really Universal. It would only be paid to 7% of Earhs population. My dream is a really <strong>UNIVERSAL Basic Income.&nbsp;&nbsp;</strong>It would be the best way to tackle extreme poverty and hunger. We have enough food to feed every human beeing on the Earth. People could buy their food, if they had at least some income. Now there are 1-2 billion people with practically no money at all.</p><p>In the poorest countries even 1-2 &euro; or $ per day, or 30-50 &euro;/month would be enough for the very basic needs. That could be achieved by allocating 1-2% of every countrie&acute;s GNPs to the Word-Wide UBI Fund. The cost would be less than the Military Budjets combined.&nbsp;</p><p>So, for me, the really ethical and&nbsp;<strong>LUTHERan UBI</strong>&nbsp;woult combine these 3 elements:</p><p>1. A small&nbsp; UBI, maybe 50&euro;/month for all the people on Earth</p><p>2. Areal Basic Income, where possible, like in the EU, maybe 150&euro;/month.</p><p>3. National Basic Income to cover the decent living in any particular country. In Finland maybe 500&euro;/month.</p><p>So I as a Finn would get altogether 50 + 150+ 500 = 700 &euro;/month, which would be enough for decent living in Finland.&nbsp;</p><p>But it would not make me lazy, because it would only cover my very basic needs. If I want more, for example sometimes eat in restaurants, drive my own car or travel abroad, I also need to earn money to pay those things.</p><p><strong>Just World - Freedom and care for everyone</strong></p><p>I have a dream about just world, where there is no more extreme poverty and no one needs to go sleeping hungry. UBI could be a big part of how to reach that goal, but of course not all of it. Even UBI does not solve all the world&acute;s problems.</p><p>And I am quite convinced, Jesus, St. Paul and Luther would like the idea of Universal&nbsp; Basic Income. St. Paul said: &quot;Help to carry each other&acute;s burdens, and you fullfill Christ&acute;s law!&quot; UBI would help us do just that.</p><p>As much freedom and care for all people in the whole world as possible!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

In his famous booklet "CONCERNIG CHRISTIAN LIBERTY" (1520) Martin Luther starts with two seemingly conradictory statements:

1. (In Faith) A Christian man is the most free lord of all, and subject none.

2. (In Love) A Christian man is the most dutiful servant of all, and subject to every one.

3 years earlier Luther had published his famous 95 thesis, which  started the prpotestant Reformation.  The thesis tell salvation can not be purchased by buying Indulgences. Now Luther gives a short summary of his Christian thinking in its Reformed form.

Our salvation is entirely work of Christ and we can nothing to earn it. Not the smallest deed. God sent his Son to live and die for us.  Christs death by crusifiction payed for all our sins. As we can add nothing to Christs work we are free in Christ. God does not need special Christian deeds, not even our worship or prayers to save us.  

This leads us to Luther´s second statement. In love we must serve everybody.

We must love our neigbours and all the people. And in doing so we are following Biblical examples, but we are not bound to Biblical rules. "Lave your neigbour as yourself!" and "Do another, what you would like to be done for you!" are the most important Biblical commandments, and the basis of Lutheran Ethics. 

LUTHERan versus Reformed Ethics

In protestant ethics there are two principal lines of thinking.

Luther and Lutherans think and teach that every human being is capable of knowing the difference between good and evil in earthly affairs (Confessio Augustana § 18). So a human being can think and act well and ethically, whether Christian or not. This is because all people have God-given reasons and consciencies.

Because we are free in Christ, no specially Christian deeds are needed for salvation.  Christ´s work and death are enough for that. All our work should add to the good for ourselves, our neughbours and society as a whole.

The Biblical demands to love your neighbour and take care for everybody are given to all people in all times. But the ways how we love our neigbours and build just societies can be different in different places and time periods. Luther even says we could write new 10 commandments, if the old 10 commandments would not apply any more.

Reformed Ethics has another understanding of good Ethics. They think man´s reason and conscience are so corrupted they do not function properly. So every action should be based on Bible and Biblical commandments. 

 

Freedom and care

Based on Luthers two statements I have derived two main principes of a Just Society.

1. As we are free in Christ we  human beings need as much freedom as possible.

2. As everybody needs to be taken care of, there must be as much care and safety as possible.

These two goals are partly contradictory and hard to combine.

Too much freedom, and you will end to extreme capitalism or anarchy. Both lead to poor and weak people suffer.

And we all know what happened to the European communist countries. All where - at least in principle - taken care of. But too much control and lack of freedom lead to collapsion oh the whole communist block.  

How are we doing now in Finland?

30 years ago Finland was a Nordic wellfare state. Unimployment was less than 5%, and even as the social benefits for those in need were not plentiful, they made a decent living possible for all the Finns.

That began to change in early 1990s. In state budget 1994, most basic social benefit were cut by almost 10, because of regression and huge budjet deficit. After that in most years the index corrections for those benefits have been "forgotten". So the poorest people and families get now about 40% less with their benefit money than they got 25 years ago, in 1993.

So Finland is no more a Nordic Wellfare country. Our social benefits are now about the same level as in Spain or in France.

Same time many new regulations and restrictions have been imposet to those needing social benefits. If you are student, you are not allowed to work too much, or you lose your student benefits. If you are unemployed, you are normally not allowed to study without losing your unemployment money. And so on...

So we unemployed and poor people of Finland like myself have lost our freedom to improve our lives. We have become slaves for the Employment officials and Social workers, who think they now better than we ourselves what we should or should not do to improve our lives. Of course they do not now, and most do not even care. But many times the safest policy is to do nothing, unless ordered. 

So in Finland we have lost both freedom and good care for even the poorest people during last 25 years. The beginning of Basic Income trial in 2017 gave us some hope, but the trial was not enlarged and the trial is ending by the end of 2018.

Active Modell

To tackle the passiviness of unemployed people Sipilä`s Governement introduced so called "Active Modell" this year. In Active Modell the unemployment benefits are cut by 5%, if the person has not worked with salary at least 18 hous in 3 months.

I am one of those unemployed "passive unimployed people", because nobody is paying me salary. So even as I speak or have meetings about 70 days a year and have put hundreds of working hours in organizing this Congress, I am a "passive unemployed", who must be "activated" by cutting my benefits. The same work done as payed worker, would of course be symptom of activity.

Basic Income as solution

In 1993 I was bancrupted and unemployed single father of 4 childgren. 

With no work in sight I planned to finish my half-written dissertation about Relations between Religion and Politics in Finland. But the eployment offisers and social workers said I was not allowed to study with unemployment benefits. So they ordered me to quit all  the doctoral studies and stay passive.

Had there been Basic Income Finland in 1993, I could have finished my work in 2-3 years, and I would now be doctor working somewhere and not an unemployed priest.

I knew same kind of things happened to many others. That was when I wrote my first article about Basic Income, which would give poor and unemployed people hope and freedom in stead of slavery and forced passivity.

The argument against Basic Income was then and is now: If we give people free money, they will become lazy, and do nothing.

Now we know that is not true. In all Basic Income experiments I know of, people have started to study and work more, take better care of their children, begin small busineses etc.

Having Basic Income I could have finished my doctoral degree and got work that way. Given Basic Income most orher people would also start to think, what is theis best path to the better future, and follow it. That is now proved by many experiments, and most propably the Finnish trial will give similar results.  

 

Reformed  working ethic 

In his famous book The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism Max Weber describes well the Reformed working ethic. Weber claims Calvinistic Ethic caused or at least supported the rise of capitalism.

That is because the Calvinistic people wanted to know, whether they we predestinated to heaven or not. And success in life is a symptom of favour in God's eyes.

Need to show "I am good in God¨s eyes" influences also the reformed working ethics. All work is considered worth doing. People value themselves via their work. It is important to work eagerly. Unemployed are bad and lazy people, who should be forced to do at least something.

This has lead to many useless activities in name of "activating people." And in its worst form to "Active Model" in Finland, where people are punished, if they have not got any salary. 

And sometimes over-eagerness of employ people can lead to harmfull work. In Finland good example of this is Talvivaara mine, which has given work to 1000 people, but also prodused about 1 billion € loses and polluted many rivers and lakes. It would have been much cheaper and better just pay unemploymen benefits to those 1000 people.

Lutheran working ethic

In Luthers thinking it is not important just to work. He says it is good to have leasure time, parties and relaxation, too. As Christians we are free to do so.

But work is needed to serve ourselves, our neighbours and the society as a whole. It is not important just work eagerly, but to get results. Work is good, salary or not, if it leads to better living for myself and other people. 

So even many unpaid works should be done, because they increase the common good. And some work should not be done, even if somebody is ready to pay for it.

Mental Effects of Basic income

Even more important the than the monetary effects of Basic Income on people's lives are the mantal effects. The Basic income recepients tell how liberating it is, when they are not all the time monitored by burocrats. 

Free people activate themselves and start to plan their lives in stead of just waiting a full time job appear somewhere. Many unemploited have started to study. Some have founded small businesses. Some get part time jobs or employ themselves as artists, blogist etc.

And almost all say they feel now mentally healthier and freeer than before. This happens in Finland, where they get the same money as before, but are freeer from control.

In poorer countries like India and Namibia all the same happens. But also hunger and mulnutrition vanishes, and all the children go to school, unlike before. People are freeer, more hopefully, and better taken care for.

Universal Basic Income

We all speak about UBI, Universal Basic Income. Basic Income is Universal, because everybody, for example in Finland all 18-64 year olds would be paid the same amount of Euros, in our experiment 560 €/month.

But is there any possibility to implement even more universal Basic Income? I think there is.

UBIE has been proposing an EU-wide Basic Income, which would be sufficient for decent living in the poorest EU countries. In June  I was travelling with EMIN anti-poverty bus, and learned that about 150€/month could be enough, combined with some housing benefits.   

But even EU-wide Basic Income is not really Universal. It would only be paid to 7% of Earhs population. My dream is a really UNIVERSAL Basic Income.  It would be the best way to tackle extreme poverty and hunger. We have enough food to feed every human beeing on the Earth. People could buy their food, if they had at least some income. Now there are 1-2 billion people with practically no money at all.

In the poorest countries even 1-2 € or $ per day, or 30-50 €/month would be enough for the very basic needs. That could be achieved by allocating 1-2% of every countrie´s GNPs to the Word-Wide UBI Fund. The cost would be less than the Military Budjets combined. 

So, for me, the really ethical and LUTHERan UBI woult combine these 3 elements:

1. A small  UBI, maybe 50€/month for all the people on Earth

2. Areal Basic Income, where possible, like in the EU, maybe 150€/month.

3. National Basic Income to cover the decent living in any particular country. In Finland maybe 500€/month.

So I as a Finn would get altogether 50 + 150+ 500 = 700 €/month, which would be enough for decent living in Finland. 

But it would not make me lazy, because it would only cover my very basic needs. If I want more, for example sometimes eat in restaurants, drive my own car or travel abroad, I also need to earn money to pay those things.

Just World - Freedom and care for everyone

I have a dream about just world, where there is no more extreme poverty and no one needs to go sleeping hungry. UBI could be a big part of how to reach that goal, but of course not all of it. Even UBI does not solve all the world´s problems.

And I am quite convinced, Jesus, St. Paul and Luther would like the idea of Universal  Basic Income. St. Paul said: "Help to carry each other´s burdens, and you fullfill Christ´s law!" UBI would help us do just that.

As much freedom and care for all people in the whole world as possible!

 

]]>
1 http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259677-basic-income-freedom-and-care-for-all-people#comments Basic Income Just Society Luterilainen työn etiikka Lutheran Ethics Perustulo Social Wellfare Sosiaaliturva Universal Basic Income Wellfare State Sun, 19 Aug 2018 05:21:53 +0000 Pekka Elonheimo http://pekkaelonheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259677-basic-income-freedom-and-care-for-all-people
Onko korvamerkitty tuki opiskelijan vai vuokranantajan etu? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258146-onko-korvamerkitty-tuki-opiskelijan-vai-vuokranantajan-etu <p><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005753433.html">Yksiöt viedään nyt käsistä, kun opiskelijat etsivät asuntoa syksyksi &ndash; Nostiko asumistuen muutos opiskelijoiden asumiskriteerit jo liian korkealle?</a>&nbsp;(HS 12.7.2018) otsikko kuvastaa sitä ymmärryksen tasoa, mikä tuntuu olevan sekä medialla että päättäjillämme.</p><p>Onneksi itse artikkelista löytyy hieman parempi selitys:</p><p><em>&quot;&rdquo;Tukimuutos mahdollistaa yksiössä asumisen yhä useammalle, koska monen vuokranmaksukyky paranee&rdquo;, kertoo Suomen Opiskelija-asunnot Soa ry:n asiamies&nbsp;Lauri Lehtoruusu.&quot;</em></p><p>Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ei siis nostanut opiskelijoiden asumiskriteerejä lainkaan, vaan se nosti heidän maksukykyään, sillä seurauksella että yhä useammalla opiskelijalla on yksiöön varaa. Tämä kasvattaa yksiöiden kysyntää, ja sitä kautta vuokria, kuten eräs kommentoija toteaakin:</p><p><em>&quot;Vuokra on väärin hinnoiteltu, kun on 40 vuokralaista tarjolla. 100 lisää vuokraan, niin ei olisi tarvinnut jonotella.&quot;</em></p><p>Samalla uudistus kuitenkin vähensi soluasuntojen kysyntää, sillä seurauksella että soluja on nyt tyhjillään, myös pääkaupunkiseudulla:</p><p><a href="https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/soluasuntoja-tyhjillaan-kun-ne-eivat-kelpaa-opiskelijoille-hoasin-taloja-puretaan-ja-tilalle-gryndiasuntoja/">Soluasuntoja tyhjillään, kun ne eivät kelpaa opiskelijoille &ndash; Hoasin taloja puretaan ja tilalle gryndiasuntoja</a>&nbsp;(RL 23.03.2018).</p><p>Vähätuloiset opiskelijat ovat nyt oikeutettuja 406 euron asumistukeen ja 250 euron opintorahaan jokaista opiskelukuukautta kohden.</p><p>Ennen uudistusta vastaavat luvut olivat käsittääkseni 294 euron asumislisä ja 336 euron opintoraha.</p><p>Tuet siis nousivat 126 eurolla, mutta toisaalta käteen jää vähemmän rahaa, koska asumislisä on korvamerkitty vuokraan - opiskelija ei itse pääse asumistukieuroista nauttimaan, mutta hänen asumismukavuutensa saattaa kyllä parantua.</p><p>Ikävä kyllä asunto on joltain muulta pois, eli se kuuluisa joku muu pääsee muuttamaan vähän kauemmas haluamastaan sijainnista - keskimäärin asukkaiden asumismukavuus ei kasva, vaan pienenee, sillä soluja jää tyhjilleen.</p><p>Mitään järkeähän tässä ei ole, mutta mainio korjaava toimenpide löytyy myös kommenteista:</p><p><em>&quot;En ymmärrä miksei sosiaalituissa voida noudattaa tervettä järkeä, eli saa samat 250 euroa opintorahaa ja 406 euroa yleistä asumistukea riippumatta siitä asuuko teltassa vai Pohjoisesplanadilla.&quot;</em></p><p>Tämä on hyvin lähellä <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomallia</a>&nbsp;(AA 03.08.2017), ja esitänkin nyt kaikille opiskelijoille, ja heidän edunvalvontajärjestöilleen kysymyksen, kumman valitsisitte:</p><p>1) 656 euroa kuukausittaista tukea, josta 406e on korvamerkitty asumiseen?</p><p>vai</p><p>2) 630 euroa kuukaudessa ilman korvamerkintää?</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kahden miljardin vuosittainen tulonsiirto vuokranantajille on täysin idioottimaista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksiöt viedään nyt käsistä, kun opiskelijat etsivät asuntoa syksyksi – Nostiko asumistuen muutos opiskelijoiden asumiskriteerit jo liian korkealle? (HS 12.7.2018) otsikko kuvastaa sitä ymmärryksen tasoa, mikä tuntuu olevan sekä medialla että päättäjillämme.

Onneksi itse artikkelista löytyy hieman parempi selitys:

"”Tukimuutos mahdollistaa yksiössä asumisen yhä useammalle, koska monen vuokranmaksukyky paranee”, kertoo Suomen Opiskelija-asunnot Soa ry:n asiamies Lauri Lehtoruusu."

Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ei siis nostanut opiskelijoiden asumiskriteerejä lainkaan, vaan se nosti heidän maksukykyään, sillä seurauksella että yhä useammalla opiskelijalla on yksiöön varaa. Tämä kasvattaa yksiöiden kysyntää, ja sitä kautta vuokria, kuten eräs kommentoija toteaakin:

"Vuokra on väärin hinnoiteltu, kun on 40 vuokralaista tarjolla. 100 lisää vuokraan, niin ei olisi tarvinnut jonotella."

Samalla uudistus kuitenkin vähensi soluasuntojen kysyntää, sillä seurauksella että soluja on nyt tyhjillään, myös pääkaupunkiseudulla:

Soluasuntoja tyhjillään, kun ne eivät kelpaa opiskelijoille – Hoasin taloja puretaan ja tilalle gryndiasuntoja (RL 23.03.2018).

Vähätuloiset opiskelijat ovat nyt oikeutettuja 406 euron asumistukeen ja 250 euron opintorahaan jokaista opiskelukuukautta kohden.

Ennen uudistusta vastaavat luvut olivat käsittääkseni 294 euron asumislisä ja 336 euron opintoraha.

Tuet siis nousivat 126 eurolla, mutta toisaalta käteen jää vähemmän rahaa, koska asumislisä on korvamerkitty vuokraan - opiskelija ei itse pääse asumistukieuroista nauttimaan, mutta hänen asumismukavuutensa saattaa kyllä parantua.

Ikävä kyllä asunto on joltain muulta pois, eli se kuuluisa joku muu pääsee muuttamaan vähän kauemmas haluamastaan sijainnista - keskimäärin asukkaiden asumismukavuus ei kasva, vaan pienenee, sillä soluja jää tyhjilleen.

Mitään järkeähän tässä ei ole, mutta mainio korjaava toimenpide löytyy myös kommenteista:

"En ymmärrä miksei sosiaalituissa voida noudattaa tervettä järkeä, eli saa samat 250 euroa opintorahaa ja 406 euroa yleistä asumistukea riippumatta siitä asuuko teltassa vai Pohjoisesplanadilla."

Tämä on hyvin lähellä Aholan perustulomallia (AA 03.08.2017), ja esitänkin nyt kaikille opiskelijoille, ja heidän edunvalvontajärjestöilleen kysymyksen, kumman valitsisitte:

1) 656 euroa kuukausittaista tukea, josta 406e on korvamerkitty asumiseen?

vai

2) 630 euroa kuukaudessa ilman korvamerkintää?

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kahden miljardin vuosittainen tulonsiirto vuokranantajille on täysin idioottimaista.

]]>
1 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258146-onko-korvamerkitty-tuki-opiskelijan-vai-vuokranantajan-etu#comments Asumistukijärjestelmä Opiskelija Perustulo Thu, 12 Jul 2018 22:15:15 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258146-onko-korvamerkitty-tuki-opiskelijan-vai-vuokranantajan-etu
Aholan perustulomallin vaiheittainen toteutusehdotus ministeri Saarikolle http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257995-aholan-perustulomallin-vaiheittainen-toteutusehdotus-ministeri-saarikolle <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10294224">Saarikko Lännen Medialle: Suomi ei ole valmis sosiaaliturvan uudistamiseen kertaheitolla</a>&nbsp;(Yle 8.7.2018):</p><p><em>&quot;Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus olisi järkevintä toteuttaa vaiheittain, eikä kertarysäyksellä.&quot;</em></p><p>Saarikko on periaatteessa oikeassa. Suomen poliittinen koneisto ei kykene saattamaan läpi noin suurta uudistusta kerralla, vaikka Suomi itsessään olisi muutokseen kypsä - olen siis samaa mieltä, vaiheittainen toteutus on järkevää.</p><p>Tuumasta toimeen siis, alla ehdotus <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Aholan perustulomallin</a>&nbsp;(AA 03.08.2017) vaiheittaiseksi toteuttamiseksi:</p><p><strong>Ensimmäisessä</strong> vaiheessa perustulon piiriin siirretään kaikki työssäkäyvät, jonka nykyisellään tienaavat sen verran, että eivät ole oikeutettuna mihinkään tukiin - tämä tarkoittaa sekä päivittäisen maksatusjärjestelmän luomisen, että ansiotuloveroprogression viilaamista niin, että toteutus on kustannusneutraali.&nbsp;</p><p>Tämä on tärkeä ensimmäinen askel, koska siinä määritellään (nykyisen tason pohjalta) ansiotuloraja, jonka jälkeen euroakaan muita tukia kuin perustuloa ei heru, ja toisaalta tämä osoittaa epäilijöille sen, että kustannusneutraali toteutus on ylipäätänsä mahdollinen.</p><p>Kaikille perustulomalliin siirtymisen jälkeen työttömiksi joutuneille jatketaan perustulon maksamista, ja heistä tulee pilottiryhmä vaiheelle viisi.</p><p><strong>Toisessa</strong> vaiheessa siirretään asumistuen maksatus valtiolta kunnille. Tämä olisi turha askel jos perustulo toteutettaisiin kertarysäyksellä, mutta vaiheissa se kannattaa tehdä heti alkuvaiheessa, eikä vasta lopussa.</p><p><strong>Kolmannessa</strong>&nbsp;vaiheessa perustulon piiriin siirretään yrittäjät - tuen maksatuksen lisäksi tämä vaatii myös pääomatuloverotuksen progression viilaamista niin, että yrittäjät ja vapaaherrat eivät vois pelata järjestelmää ajoittamalla osingonmaksua strategisesti. Yrittäjät eivät olisi oikeutettuja mihinkään muihin tukiin kuin perustuloon.</p><p><strong>Neljännessä</strong> vaiheessa perustulo yletetään kansaneläkeläisiin, varusmiehiin, opiskelijoihin ja alle 23 vuotiaisiin, näin korvaten myös lapsilisät.&nbsp;</p><p>Vasta&nbsp;<strong>viides</strong> vaihe on haastava, sillä siinä perustulo yletetään myös työttömiin, työssäkäyviin pienituloisiin ja kaikkiin muihin. Tämän lisäksi asumistuen lakkauttamisen siirtymäaika alkaa tässä vaiheessa.</p><p>Näiden viiden vaiheen jälkeen Aholan perustulomalli on toteutettu kokonaisuudessaan - tämän lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus olisi syytä siirtää valtiolta kassoille, mutta tämän voi toteuttaa ihan vaan missä vaiheessa parhaalta tuntuu, eikä se vaikuta ylläolevaan vaiheistukseen.</p><p>Mielestäni kaikki ylläolevat vaiheet on mahdollista&nbsp;ajaa läpi yhden hallituskauden aikana, olettaen että poliittisia lehmänkauppoja ei jäärä hieromaan kuin Iisakin kirkkoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei jää tuleen makaamaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saarikko Lännen Medialle: Suomi ei ole valmis sosiaaliturvan uudistamiseen kertaheitolla (Yle 8.7.2018):

"Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus olisi järkevintä toteuttaa vaiheittain, eikä kertarysäyksellä."

Saarikko on periaatteessa oikeassa. Suomen poliittinen koneisto ei kykene saattamaan läpi noin suurta uudistusta kerralla, vaikka Suomi itsessään olisi muutokseen kypsä - olen siis samaa mieltä, vaiheittainen toteutus on järkevää.

Tuumasta toimeen siis, alla ehdotus Aholan perustulomallin (AA 03.08.2017) vaiheittaiseksi toteuttamiseksi:

Ensimmäisessä vaiheessa perustulon piiriin siirretään kaikki työssäkäyvät, jonka nykyisellään tienaavat sen verran, että eivät ole oikeutettuna mihinkään tukiin - tämä tarkoittaa sekä päivittäisen maksatusjärjestelmän luomisen, että ansiotuloveroprogression viilaamista niin, että toteutus on kustannusneutraali. 

Tämä on tärkeä ensimmäinen askel, koska siinä määritellään (nykyisen tason pohjalta) ansiotuloraja, jonka jälkeen euroakaan muita tukia kuin perustuloa ei heru, ja toisaalta tämä osoittaa epäilijöille sen, että kustannusneutraali toteutus on ylipäätänsä mahdollinen.

Kaikille perustulomalliin siirtymisen jälkeen työttömiksi joutuneille jatketaan perustulon maksamista, ja heistä tulee pilottiryhmä vaiheelle viisi.

Toisessa vaiheessa siirretään asumistuen maksatus valtiolta kunnille. Tämä olisi turha askel jos perustulo toteutettaisiin kertarysäyksellä, mutta vaiheissa se kannattaa tehdä heti alkuvaiheessa, eikä vasta lopussa.

Kolmannessa vaiheessa perustulon piiriin siirretään yrittäjät - tuen maksatuksen lisäksi tämä vaatii myös pääomatuloverotuksen progression viilaamista niin, että yrittäjät ja vapaaherrat eivät vois pelata järjestelmää ajoittamalla osingonmaksua strategisesti. Yrittäjät eivät olisi oikeutettuja mihinkään muihin tukiin kuin perustuloon.

Neljännessä vaiheessa perustulo yletetään kansaneläkeläisiin, varusmiehiin, opiskelijoihin ja alle 23 vuotiaisiin, näin korvaten myös lapsilisät. 

Vasta viides vaihe on haastava, sillä siinä perustulo yletetään myös työttömiin, työssäkäyviin pienituloisiin ja kaikkiin muihin. Tämän lisäksi asumistuen lakkauttamisen siirtymäaika alkaa tässä vaiheessa.

Näiden viiden vaiheen jälkeen Aholan perustulomalli on toteutettu kokonaisuudessaan - tämän lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus olisi syytä siirtää valtiolta kassoille, mutta tämän voi toteuttaa ihan vaan missä vaiheessa parhaalta tuntuu, eikä se vaikuta ylläolevaan vaiheistukseen.

Mielestäni kaikki ylläolevat vaiheet on mahdollista ajaa läpi yhden hallituskauden aikana, olettaen että poliittisia lehmänkauppoja ei jäärä hieromaan kuin Iisakin kirkkoa.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei jää tuleen makaamaan.

]]>
0 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257995-aholan-perustulomallin-vaiheittainen-toteutusehdotus-ministeri-saarikolle#comments Annika Saarikko Perustulo Vaiheilu Sun, 08 Jul 2018 14:01:26 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257995-aholan-perustulomallin-vaiheittainen-toteutusehdotus-ministeri-saarikolle
Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan <p>Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.</p><p>Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta &rdquo;ei ole varaa&rdquo; on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.</p><p>Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.</p><p>Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.</p><p>Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.

Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta ”ei ole varaa” on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.

Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.

Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.

Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
4 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan#comments Perustulo Pk-yritykset Työllisyys Työttömyys Thu, 05 Jul 2018 19:23:58 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan
MamuSoten ratkaisu on perustulo! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo <p>Aika ajoin viriää keskustelua siitä, että syntyperäisellä suomalaisella pitäisi olla oikeus parempaan minimisosiaaliturvaan kuin maahanmuuttajalla. Asiaa on lainsäätäjän tahollakin pohdittu ja päädytty siihen lopputulokseen, että Suomen perustuslaki ei anna mahdollisuutta kohdella maahanmuuttajia sosiaaliturvan suhteen eri tavalla kuin syntyperäisiä suomalaisia.</p><p>Syntyperäiset suomalaiset, tai ainakin osa heistä, on huomannut, että maahanmuuttajia kohdellaan joissakin asioissa jopa paremmin kuin suomalaisia. Positiivinen diskriminaatio on noissa tapauksissa katsottu sallituksi.&nbsp;</p><p>Olisiko jokin keino saada sosiaaliturvaa järkevämmäksi - no toki on: perustulo, eli kansalaispalkka. Tuohon palkkaan pitäisi yhdistää kaikki tyypilliset tulonsiirrot kuten: toimeentulotuki, asumistuki, sairaspäiväraha, opintotuki, ehkä jopa eläke?</p><p><strong>Vaikutus maahanmuuttajiin?</strong></p><p>Tuota tuloa, jota tulisi maksaa kaikille, maksettaisiin siihen perustuen kuinka kauan henkilö on Suomessa asunut. Tällä hetkellä tulon määrä olisi asuinvuosien perusteella: (esimerkinluonteiset summat)</p><p>00-10v. 300e.</p><p>11-17v. 350e.</p><p>yli 18v. 950e.</p><p>Summa sisältäisi siis myös asumisen kustannukset. Porrastus voisi toki olla tiuhempikin.</p><p><strong>Vaikutus verotukseen?</strong></p><p>Järjestelmän käyttöönotto vaatisi muutoksia verotukseen. Paras ratkaisu saattaisi olla aika ajoin ehdotettu siirtyminen tasaveroon. Olisiko sopiva veroprosentti sitten 35,40, vai jopa 50%, siihen en nyt ota kantaa. Kuitenkin siten, että tuo perustulo olisi kokonaisuudessaan verotonta tuloa. Kaikki muu tulo verotettaisiin kiinteällä prosentilla.</p><p>Tottakai rinnalla pitäisi säilyttää nykyinen, tai sen kaltainen, toimeentulotukijärjestelmä. Mutta muutoksen myötä sen käyttö vähenisi merkittävästi. Ei tarvittaisi enää byrokraatteja myöskään asumistuen yms. tulonsiirtojen räknäilyyn. Verotuskin sujuisi yksinkertaisemmin, tyyliin: robotit hoitaisivat.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aika ajoin viriää keskustelua siitä, että syntyperäisellä suomalaisella pitäisi olla oikeus parempaan minimisosiaaliturvaan kuin maahanmuuttajalla. Asiaa on lainsäätäjän tahollakin pohdittu ja päädytty siihen lopputulokseen, että Suomen perustuslaki ei anna mahdollisuutta kohdella maahanmuuttajia sosiaaliturvan suhteen eri tavalla kuin syntyperäisiä suomalaisia.

Syntyperäiset suomalaiset, tai ainakin osa heistä, on huomannut, että maahanmuuttajia kohdellaan joissakin asioissa jopa paremmin kuin suomalaisia. Positiivinen diskriminaatio on noissa tapauksissa katsottu sallituksi. 

Olisiko jokin keino saada sosiaaliturvaa järkevämmäksi - no toki on: perustulo, eli kansalaispalkka. Tuohon palkkaan pitäisi yhdistää kaikki tyypilliset tulonsiirrot kuten: toimeentulotuki, asumistuki, sairaspäiväraha, opintotuki, ehkä jopa eläke?

Vaikutus maahanmuuttajiin?

Tuota tuloa, jota tulisi maksaa kaikille, maksettaisiin siihen perustuen kuinka kauan henkilö on Suomessa asunut. Tällä hetkellä tulon määrä olisi asuinvuosien perusteella: (esimerkinluonteiset summat)

00-10v. 300e.

11-17v. 350e.

yli 18v. 950e.

Summa sisältäisi siis myös asumisen kustannukset. Porrastus voisi toki olla tiuhempikin.

Vaikutus verotukseen?

Järjestelmän käyttöönotto vaatisi muutoksia verotukseen. Paras ratkaisu saattaisi olla aika ajoin ehdotettu siirtyminen tasaveroon. Olisiko sopiva veroprosentti sitten 35,40, vai jopa 50%, siihen en nyt ota kantaa. Kuitenkin siten, että tuo perustulo olisi kokonaisuudessaan verotonta tuloa. Kaikki muu tulo verotettaisiin kiinteällä prosentilla.

Tottakai rinnalla pitäisi säilyttää nykyinen, tai sen kaltainen, toimeentulotukijärjestelmä. Mutta muutoksen myötä sen käyttö vähenisi merkittävästi. Ei tarvittaisi enää byrokraatteja myöskään asumistuen yms. tulonsiirtojen räknäilyyn. Verotuskin sujuisi yksinkertaisemmin, tyyliin: robotit hoitaisivat.

 

]]>
4 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo#comments Kansalaispalkka Minimitoimeentulo Minimiturva Perustulo Sosiaaliturva Thu, 28 Jun 2018 15:59:47 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257557-mamusoten-ratkaisu-on-perustulo
Kokoomuksessa ei ymmärretä perustuloa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa <p>Kokoomuksen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo sekä Arto Satonen kirjoittavat, että&nbsp;<a href="https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Perustulo-t%C3%B6rm%C3%A4%C3%A4-omaan-mahdottomuuteensa/1217879?pwbi=6c05d6b7407f59a41a59c5ef3e8b3ae3">Perustulo törmää omaan mahdottomuuteensa</a>&nbsp;(KSML, 25.06.2018).</p><p>Heidän pääargumenttinsa on:</p><p><em>&quot;Täsmälleen saman tuen saisi sekä korkeakouluopiskelija että pitkäaikaistyötön. Tämä laajentaisi tuensaajien joukkoa merkittävästi, mikä lisäisi perustulon kustannuksia. Jos sekä työnteon kannustavuudesta, että julkisen sektorin kestävyydestä halutaan pitää kiinni, olisi perustulon oltava nykytukia merkittävästi pienempi.</em></p><p><em>Tämä ei olisi inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä vaihtoehto. Nykyistä korkeampi perustulo taas tulisi järkyttävän kalliiksi ja kiristäisi työn verotusta tai vaatisi massiivisia leikkauksia.</em></p><p><em>...</em></p><p><em>Nykyisen perustulokokeilun laajentaminen koko väestöön maksaisi arviolta noin 10&ndash;15 miljardia.&quot;&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Toisin kuin arvon kansanedustajat väittävät, sosiaalitukien korvaaminen toisilla samansuuruisilla tuilla ei maksa euroakaan, ja toisaalta tuloja nauttivilta perustulo verotetaan joka tapauksessa pois, joka ei myöskään maksa valtiolle mitään. Mikään ei myöskään pakota asettamaan perustulon tasoa yli yleisen &quot;minimiturvan&quot;, jonka lisäksi sen ylittävät (ei-subjektiiviset) tuet voidaan edelleen säilyttää harkinnanvaraisina.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Omassa perustulomallissani&nbsp;</a>(AA 03.08.2017) täyteen perustuloon olisivat oikeutettuja myös työssäkäyvät, yrittäjät, eläkeläiset - tai tarkemmin sanottuna kuka tahansa 23 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.</p><p>Siltikin, mallini kustannusvaikutus olisi vain luokkaa kaksi miljardia vuodessa - käytännössä kustannusvaikutus syntyisi siitä, että Suomen noin 300 000 korkeakouluopiskelijaa nostettaisiin lainapohjaisesta sosiaaliturvasta samalle tasoille kuin työttömät, jonka lisäksi yleisen sosiaaliturvan (= perustulon) piirin nousisivat myös nykyään puolisonsa elättämät henkilöt. Tämän lisäksi varusmiesten tulot nousisivat karvan verran.</p><p>Jos korkeakoulu-opiskelijoilta halutaan ulosmitata mallin myötä &quot;annettu&quot; miljardi, se onnistuu helpoiten asettamalla heille n. 300 euron kuukausittainen lukukausimaksu. Itse en tosin tätä kannata, vaan kannatan lukukausimaksuja vasta toisesta tutkinnosta alkaen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo">Vihreiden perustulomalli</a> on pääosin samanlainen kuin omani, joten Kokoomuksen kritiikki sitä kohtaan pohjautuu älylliseen epärehellisyyteen.</p><p>Puuttuvat pari miljardia tämän lystin rahoittamiseen voidaan mielestäni ottaa&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253133-kuinka-yritystuet-kesytetaan">surullisenkuuluisista yritystuista</a>&nbsp;(31.3.2018).</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä perustulon kritiikki perustuu valtaosin ymmärtämättömyyteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo sekä Arto Satonen kirjoittavat, että Perustulo törmää omaan mahdottomuuteensa (KSML, 25.06.2018).

Heidän pääargumenttinsa on:

"Täsmälleen saman tuen saisi sekä korkeakouluopiskelija että pitkäaikaistyötön. Tämä laajentaisi tuensaajien joukkoa merkittävästi, mikä lisäisi perustulon kustannuksia. Jos sekä työnteon kannustavuudesta, että julkisen sektorin kestävyydestä halutaan pitää kiinni, olisi perustulon oltava nykytukia merkittävästi pienempi.

Tämä ei olisi inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä vaihtoehto. Nykyistä korkeampi perustulo taas tulisi järkyttävän kalliiksi ja kiristäisi työn verotusta tai vaatisi massiivisia leikkauksia.

...

Nykyisen perustulokokeilun laajentaminen koko väestöön maksaisi arviolta noin 10–15 miljardia." 

 

Toisin kuin arvon kansanedustajat väittävät, sosiaalitukien korvaaminen toisilla samansuuruisilla tuilla ei maksa euroakaan, ja toisaalta tuloja nauttivilta perustulo verotetaan joka tapauksessa pois, joka ei myöskään maksa valtiolle mitään. Mikään ei myöskään pakota asettamaan perustulon tasoa yli yleisen "minimiturvan", jonka lisäksi sen ylittävät (ei-subjektiiviset) tuet voidaan edelleen säilyttää harkinnanvaraisina.

 

Omassa perustulomallissani (AA 03.08.2017) täyteen perustuloon olisivat oikeutettuja myös työssäkäyvät, yrittäjät, eläkeläiset - tai tarkemmin sanottuna kuka tahansa 23 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.

Siltikin, mallini kustannusvaikutus olisi vain luokkaa kaksi miljardia vuodessa - käytännössä kustannusvaikutus syntyisi siitä, että Suomen noin 300 000 korkeakouluopiskelijaa nostettaisiin lainapohjaisesta sosiaaliturvasta samalle tasoille kuin työttömät, jonka lisäksi yleisen sosiaaliturvan (= perustulon) piirin nousisivat myös nykyään puolisonsa elättämät henkilöt. Tämän lisäksi varusmiesten tulot nousisivat karvan verran.

Jos korkeakoulu-opiskelijoilta halutaan ulosmitata mallin myötä "annettu" miljardi, se onnistuu helpoiten asettamalla heille n. 300 euron kuukausittainen lukukausimaksu. Itse en tosin tätä kannata, vaan kannatan lukukausimaksuja vasta toisesta tutkinnosta alkaen.

 

Vihreiden perustulomalli on pääosin samanlainen kuin omani, joten Kokoomuksen kritiikki sitä kohtaan pohjautuu älylliseen epärehellisyyteen.

Puuttuvat pari miljardia tämän lystin rahoittamiseen voidaan mielestäni ottaa surullisenkuuluisista yritystuista (31.3.2018).

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä perustulon kritiikki perustuu valtaosin ymmärtämättömyyteen.

]]>
56 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa#comments Kokoomus Perustulo Vihreät Mon, 25 Jun 2018 17:39:00 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa
Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018 (sosiaaliturva & köyhyys) http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys <p>Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018, aiheina <strong>sosiaaliturva</strong> ja <strong>köyhyyden rakenteellisuus</strong>.</p><p>&quot;<em>Hyvät kokousedustajat, ärade kongressmedlemmar,</em></p><p><em>puoluekokouksen avauspuheenvuorossa saimme kuulla vantaalaisesta köyhyydestä ja sen ylisukupolvisuudesta. Mitä köyhyys on? Toki rahallista puutetta, mutta myös paljon enemmän. Se on henkisen ja sosiaalisen tilan kaventumista, elämisen tietojen ja taitojen niukkuutta.&nbsp;Musertavinta köyhyydessä on sen ylisukupolvisuus, köyhyyden ja eriarvoistumisen siirtyminen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle.</em></p><p><em>Tänään ja seuraavat neljä vuotta iloitsen siitä, että tämä poliittinen liike tunnistaa ja tunnustaa köyhyyden rakenteellisuuden. Pelkkien tuloerojen tarkastelun sijaan pitää samalla analysoida hyvinvointierojen kehittymistä, kuten uusi tavoiteohjelmamme ansiokkaasti tuo esiin.&nbsp;Vihreiden pitää olla se puolue, joka ymmärtää tarkastella sosiaaliturvaa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.</em></p><p><em>Mistä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sitten koostuu? Viittaan tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoon: taloudellisesta ennakoitavuudesta, sosiaalisesta vastavuoroisuudesta ja henkisestä autonomiasta.</em></p><p><em>Torjutaan köyhyyden rakenteita inhimillisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.</em></p><p><em>Kiitos, tack ska ni ha!</em>&quot;</p><p>Voit tutustua Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2019-2023 tämän <a href="https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023">linkin</a> kautta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa 2018, aiheina sosiaaliturva ja köyhyyden rakenteellisuus.

"Hyvät kokousedustajat, ärade kongressmedlemmar,

puoluekokouksen avauspuheenvuorossa saimme kuulla vantaalaisesta köyhyydestä ja sen ylisukupolvisuudesta. Mitä köyhyys on? Toki rahallista puutetta, mutta myös paljon enemmän. Se on henkisen ja sosiaalisen tilan kaventumista, elämisen tietojen ja taitojen niukkuutta. Musertavinta köyhyydessä on sen ylisukupolvisuus, köyhyyden ja eriarvoistumisen siirtyminen vanhemmilta seuraavalle sukupolvelle.

Tänään ja seuraavat neljä vuotta iloitsen siitä, että tämä poliittinen liike tunnistaa ja tunnustaa köyhyyden rakenteellisuuden. Pelkkien tuloerojen tarkastelun sijaan pitää samalla analysoida hyvinvointierojen kehittymistä, kuten uusi tavoiteohjelmamme ansiokkaasti tuo esiin. Vihreiden pitää olla se puolue, joka ymmärtää tarkastella sosiaaliturvaa laajempana kokonaisuutena, kuin pelkästään taloudellisesta näkökulmasta.

Mistä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sitten koostuu? Viittaan tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoon: taloudellisesta ennakoitavuudesta, sosiaalisesta vastavuoroisuudesta ja henkisestä autonomiasta.

Torjutaan köyhyyden rakenteita inhimillisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.

Kiitos, tack ska ni ha!"

Voit tutustua Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan vuosille 2019-2023 tämän linkin kautta.

]]>
1 http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys#comments köyhyys Perustulo Sosiaaliturva Vihreät Vihreiden puoluekokous Fri, 22 Jun 2018 09:44:54 +0000 Touko Niinimäki http://toukoniinimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257278-puheeni-vihreiden-puoluekokouksessa-2018-sosiaaliturva-koyhyys
Parempi aktiivimalli? http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli <p>Kuten tavallista, lähes kaikki muutokset tässäkin maassa kasvattavat byrokratiaa ja lisäävät palkkakuluja sellaisille ihmisille, jotka eivät oikeasti tee mitään hyödyllistä kenenkään kannalta. No jospa hyväksyttäisiin se, että lähes hyödytön touhuaminen on nyky-yhteiskunnan perusta. Ja lähdettäisiin tästä ajatuksesta rakentamaan aktiivimallia, joka voisi tuottaa kaikille iloa ja hyvää elämää.</p><p>Todellinen aktiivimalli saadaan, kun järjestelmän perusta rakennetaan ihmisten luontaiselle aktiivisuustarpeelle ja halulle tehdä jotain mielekästä elämässään. Maailmalla on paljon ihmisiä, joiden harrastus on myös näiden henkilöiden työ tai bisnes. Globaalissa mittakaavassa lähes minkä tahansa asian vakava harrastaminen voi luoda bisnesmahdollisuuksia.<br />Ei kannata siis pitää ihmisille kursseja asoista, jotka eivät ihmisiä kiinnosta. Sen sijaan kannattaa selvittää, mitä ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan ja tekemään. Ja sen jälkeen mahdollistaa niiden asioiden oppiminen ja tekeminen.</p><p>Jotta muutoksen kulut eivät karkaa, niin ensimmäiseksi aktivoitavien joukosta kannattaa löytää erilaisten kurssien vetämisellä itseään aktviointiin valmiit ihmiset. Kurssienvetokursseja siis tarjolle ensimmäisenä. Ei siis mitään tarkkoja kursseja siitä, mitä opettaa, vaan yleisesti opettamisen periaatteista, käytännöistä ja raportoinnista. Kurssin aikana tuleva kurssien vetäjä luo opetussuunnitelmansa ja oppimateriaalinsa itse.</p><p>Raha toimii ihmisille motivaattorina aina jollain tasolla, mikäli itsensä aktivoinnin ensimmäinen seuraus on totaalinen rahan tulon katkeaminen selvitysten ajaksi, se ei tietystikään motivoi ketään. Kolmasosasummakin edellisestä maksatuksesta selvityksen aikana riittäisi antamaan elämään tasaisuutta niille, jotka elävät lähes rahattomana osan kuukaudesta. Varsinaisesti kyse voisi olla vaikka niin sanotusta kansalaispalkasta tai käänteisverosta, joka takaisi edes pienet tulot joka kuukaudelle. Ihmiset voisivat halutessaan tai ilmeisen pakottavien syiden vallitessa saada minimirahan pelkästään ruokaostoksia mahdollistavalla kortilla.</p><p>Jotta akviivimallin lopulliseen tavoitteeseen, eli työpaikkojen lisääntymiseen ja työpaikkojen täyttymiseen tekijöillä päästäisiin, on työnantajien/työnantajille mahdollistettava uusia työssäkäyntimalleja. Kuten esimerkiksi joustavasti kahden ihmisen palkkaaminen yhteen työpaikkaan puoliksi. Eli näin 2 ihmistä voi olla vaikka 4 tuntia päivässä töissä tai puoli viikkoa, mikä on monille ihmisille paljon parempi ratkaisu kuin 8 tunnin työpäivä, johon työkunto ei vain riitä.&nbsp;</p><p>Lineaarisen aktiivisuudesta riippuvan kuukausitulon kasvun takaaminen antaa sopivan lisämotivaation aktiivisuudelle. Toisaalta tämä täytyy osittain yhteiskunnan taata, jottei aktivisuudesta seuraavat kulut vähennä kuukausituloja. Toisaalta jotta työnantaja olisi valmis maksamaan palkkaa, on myös työntekijälle saatava ymmärtämys tuottamastaan lisäarvosta työnantajalle. Tähänkin, kuin muihinkin elämän ymmärtämisen ja hallinnan perusasioihin on hyvä saada koulutukset tarjolle vähintään vapaasti internetin kautta. Kun työntekijä osaa arvioida oman työnsä arvoa, niin palkattomat työkokeilutkaan eivät pääse karkaamaan työntekijöiden hyväksikäytöksi pitemmän päälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tavallista, lähes kaikki muutokset tässäkin maassa kasvattavat byrokratiaa ja lisäävät palkkakuluja sellaisille ihmisille, jotka eivät oikeasti tee mitään hyödyllistä kenenkään kannalta. No jospa hyväksyttäisiin se, että lähes hyödytön touhuaminen on nyky-yhteiskunnan perusta. Ja lähdettäisiin tästä ajatuksesta rakentamaan aktiivimallia, joka voisi tuottaa kaikille iloa ja hyvää elämää.

Todellinen aktiivimalli saadaan, kun järjestelmän perusta rakennetaan ihmisten luontaiselle aktiivisuustarpeelle ja halulle tehdä jotain mielekästä elämässään. Maailmalla on paljon ihmisiä, joiden harrastus on myös näiden henkilöiden työ tai bisnes. Globaalissa mittakaavassa lähes minkä tahansa asian vakava harrastaminen voi luoda bisnesmahdollisuuksia.
Ei kannata siis pitää ihmisille kursseja asoista, jotka eivät ihmisiä kiinnosta. Sen sijaan kannattaa selvittää, mitä ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan ja tekemään. Ja sen jälkeen mahdollistaa niiden asioiden oppiminen ja tekeminen.

Jotta muutoksen kulut eivät karkaa, niin ensimmäiseksi aktivoitavien joukosta kannattaa löytää erilaisten kurssien vetämisellä itseään aktviointiin valmiit ihmiset. Kurssienvetokursseja siis tarjolle ensimmäisenä. Ei siis mitään tarkkoja kursseja siitä, mitä opettaa, vaan yleisesti opettamisen periaatteista, käytännöistä ja raportoinnista. Kurssin aikana tuleva kurssien vetäjä luo opetussuunnitelmansa ja oppimateriaalinsa itse.

Raha toimii ihmisille motivaattorina aina jollain tasolla, mikäli itsensä aktivoinnin ensimmäinen seuraus on totaalinen rahan tulon katkeaminen selvitysten ajaksi, se ei tietystikään motivoi ketään. Kolmasosasummakin edellisestä maksatuksesta selvityksen aikana riittäisi antamaan elämään tasaisuutta niille, jotka elävät lähes rahattomana osan kuukaudesta. Varsinaisesti kyse voisi olla vaikka niin sanotusta kansalaispalkasta tai käänteisverosta, joka takaisi edes pienet tulot joka kuukaudelle. Ihmiset voisivat halutessaan tai ilmeisen pakottavien syiden vallitessa saada minimirahan pelkästään ruokaostoksia mahdollistavalla kortilla.

Jotta akviivimallin lopulliseen tavoitteeseen, eli työpaikkojen lisääntymiseen ja työpaikkojen täyttymiseen tekijöillä päästäisiin, on työnantajien/työnantajille mahdollistettava uusia työssäkäyntimalleja. Kuten esimerkiksi joustavasti kahden ihmisen palkkaaminen yhteen työpaikkaan puoliksi. Eli näin 2 ihmistä voi olla vaikka 4 tuntia päivässä töissä tai puoli viikkoa, mikä on monille ihmisille paljon parempi ratkaisu kuin 8 tunnin työpäivä, johon työkunto ei vain riitä. 

Lineaarisen aktiivisuudesta riippuvan kuukausitulon kasvun takaaminen antaa sopivan lisämotivaation aktiivisuudelle. Toisaalta tämä täytyy osittain yhteiskunnan taata, jottei aktivisuudesta seuraavat kulut vähennä kuukausituloja. Toisaalta jotta työnantaja olisi valmis maksamaan palkkaa, on myös työntekijälle saatava ymmärtämys tuottamastaan lisäarvosta työnantajalle. Tähänkin, kuin muihinkin elämän ymmärtämisen ja hallinnan perusasioihin on hyvä saada koulutukset tarjolle vähintään vapaasti internetin kautta. Kun työntekijä osaa arvioida oman työnsä arvoa, niin palkattomat työkokeilutkaan eivät pääse karkaamaan työntekijöiden hyväksikäytöksi pitemmän päälle.

]]>
4 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli#comments Aikuiskoulutus Globaali talous Perustulo Työttömien aktivointi Työttömyysturvan aktiivimalli Mon, 07 May 2018 05:33:09 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254949-parempi-aktiivimalli
Liike Nyt - tutunkuuloisia periaatteita http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita <p>​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.</p> <p>Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>1. Jokaisesta on pidettävä huolta</strong></p> <p>Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:</p> <p>&rdquo;Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.&rdquo;</p> <p>Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:</p> <p>&rdquo;Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.&rdquo;</p> <p>Ja opetuksesta yhteiskunnassa:</p> <p>&rdquo;Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.&rdquo;</p> <p><br /><strong>2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut</strong></p> <p>Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:</p> <p>&rdquo;Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.</p> <p>Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.</p> <p>Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.&rdquo;</p> <p>Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:</p> <p>&rdquo;Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.&rdquo;</p> <p>Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:</p> <p>&rdquo;Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla</strong></p> <p>Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:</p> <p>&rdquo;Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.</p> <p>Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.</p> <p>Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.</p> <p>Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa</strong></p> <p>Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.</p> <p>Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:</p> <p>&rdquo;<em>Liikkeiden aukioloajat</em></p> <p>Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.</p> <p><em>Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen</em></p> <p>Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.&rdquo;</p> <p>Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:</p> <p>&rdquo;<em>Osallistava demokratia</em></p> <p>Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.&rdquo;</p> <p>Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/">https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-...</a></p> <p>Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: <a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/" title="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/">https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Nyt on vaihteeksi ollut taas kiinnostava viikko kotimaan politiikassa. Harkimon ympärillä vellonut keskustelu huipentui aamun uutisiin uudesta poliittisesta Liike Nyt -yhdistyksestä. Pitkästä aikaa raikas ja mielenkiintoinen keskustelunavaus varsin jämähtäneellä poliittisella kentällämme. Maailman lobatuimpana maana Suomi on eduskuntakaudesta toiseen vaihtanut kiltisti vanhojen valtapuolueiden välillä erilaisia valtakombinaatioita ja seurauksista olemme saaneet nauttia mekin, jotka kaipaisimme uudenlaista päätöksentekoa, joka ottaisi paremmin huomioon kansalaisetkin eturyhmien lisäksi.

Kävin lukemassa Liike Nyt webbisivuilta millaisilla periaatteilla ollaan liikkeellä ja tuli varsin kotoisa ja hyvä tunne tekstiä lukiessa. Enkä ihmettele yhtään miksi. Avaan tätä seuraavaksi neljän yhteisen periaatteen kautta, jotka Liike Nyt on sivuilleen listannut.

 

1. Jokaisesta on pidettävä huolta

Tähän kohtaan sopii lainaus Piraattipuolueen puolueohjelman yhdenvertaisuutta käsittelevästä kohdasta:

”Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa mielekkäästi poistamalla ihmisten lainsäädännöllinen jaottelu. Valtion keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että jokainen yksilö voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisesta asemasta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehokasta ja tasapuolista peruskoulutusta, julkista tiedotusta, ja kohtuullista perusturvaa.”

Samoin kuin oikeusturvaa käsittelevä kohta:

”Yksilön oikeusturvan on toteuduttava mahdollisimman hyvin hänen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Kaikkien on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, rikosasiassa tuomitulla on oltava valitusoikeus, hyvän hallinnon takeet on turvattava ja viranomaisten on aina noudatettava lakia.”

Ja opetuksesta yhteiskunnassa:

”Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla julkisissa oppilaitoksissa, myös korkeakouluissa. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.”


2. Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut

Lisää lainauksia, nyt talous- kunta- ja perusturvaohjelmasta, kohdasta taloudellinen vakaus ja kasvu:

”Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.

Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.

Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan.”

Ja perustulosta, erityisesti pienyritysten käynnistämiseen liittyvä kohta:

”Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.”

Sekä tietoyhteiskuntaohjelmasta kohdasta tekijänoikeudet ja patentit:

”Nykyiselle patenttijärjestelmälle ei ole perusteita nyky-yhteiskunnassa, joten se tulee lakkauttaa. Patentit eivät enää suojaa yksittäisen keksijän luomusta tai toimeentuloa, vaan niitä käytetään ennemminkin pienyrittäjien toiminnan tukahduttamiseen ja kehityksen estämiseen. Turhan patentin myöntäminen vaikeuttaa muiden kehitystyötä ja heikentää kilpailua. Patentit estävät optimaalisten teknisten ratkaisujen tekemistä uusissa tuotteissa.”

 

3. Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla

Piraattipuolueen energia- ja ympäristöohjelmassa sanotaan:

”Energia- ja ympäristöpolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kestävään kehitykseen, säilytettävä luonnon moninaisuus, pyrittävä hillitsemään ilmastonmuutosta ja varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä radikaalisti. Perusenergiantuotannossa fossiilisia polttoaineita hyödyntävät voimalaitokset on korvattava ydinvoimalla, jota voidaan tuottaa niin isoissa yksiköissä kuin myös sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ydinvoimaa voidaan täydentää aurinko- ja tuulivoimalla sekä vähäpäästöisillä biopolttoaineilla. Päästöjen verottaminen on parempi tapa edistää kestävää energiantuotantoa kuin yksittäisten tuotantotapojen tuet.

Fossiilisista polttoaineista tulee luopua vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumista on jo ennen sitä edistettävä esimerkiksi päästömaksuilla tai korkeammalla verokannalla.

Ympäristölupaa vaativassa toiminnassa pitää vaatia riittävät vakuutukset ja vakuudet, jotta ympäristövahingon sattuessa pilattu ympäristö saadaan ennallistettua.”

 

4. Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa

Kohdassa 2 käydyt lainaukset käyvät tähänkin. Kun yrittämisestä tehdään kannattavaa pienimuotoisenakin perustulon kautta, eikä kilpailutilannetta vääristetä yritystukien kautta, maahamme syntyy aivan uudella vauhdilla uusia yrityksiä. Ja jos yritystukiin menevä raha voidaan siirtää verotuksen keventämiseen, vapautuu pääomaa uusille innovaatioille, investoinneille ja työllistämiseen.

Ja sitten vielä yksi lainaus Piraattipuolueen yksilönvapausohjelman kohdasta vapauksien lisääminen:

Liikkeiden aukioloajat

Valtion ei tule säädellä ravintoloiden tai muiden palveluiden aukioloaikoja. Yrittäjien tulee itse saada määrittää ne kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Liiketoiminnan harjoittamisen vapauttaminen

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä. Liikenneyhtiöille ei myöskään tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa.”

Joten kiitos Liike Nyt - periaatteenne ovat kuin suoraan Piraattipuolueen puolueohjelmasta. On myös mielenkiintoista nähdä millainen teknologia-alusta osallistavaa demokratiaa kehittävän keskustelun tueksi saadaan. Ja tähän liittyen laitan vielä viimeisen lainauksen:

Osallistava demokratia

Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa edustajiensa tekemistä poliittisista päätöksistä ja syistä jotka ovat johtaneet ratkaisuun. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistamana myös maamme demokraattista järjestelmää on kehitettävä enemmän vuorovaikutusta suosivaksi, osallistavaksi demokratiaksi. Kansalaisilla tulee olla paremmat mahdollisuudet vaatia lisää tietoa käsiteltävistä asioista ja päätöksistä, sekä vaikuttaa itse päätöksentekoon kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten muodoissa.”

Politiikassa uudistuminen ja kehittyminen vaatii vanhojen valtarakenteiden purkamista. Se ei tapahdu äänestämällä kerta toisensa jälkeen samat puolueet ja naamat tekemään päätöksiä puolestamme. Mikäli haluat muutosta, on sen lähdettävä sinusta.

 

Linkki Taloussanomien uutiseen lobbaamisesta: https://www.talouselama.fi/uutiset/sk-tutkija-laski-suomen-lobbaukselle-hurjan-hinnan-675-miljoonaa-euroa/

Linkki Piraattipuolueen puolueohjelmaan: https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita#comments LiikeNyt Osallistava demokratia Perustulo Piraattipuolue Yritystuet Sat, 21 Apr 2018 12:17:35 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254184-liike-nyt-tutunkuuloisia-periaatteita
Taistelu perusturvasta: Aktiivimallittajat vastaan perustulottajat http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat <p>Poliittiset liikkeet ja toimijat jakautuvat tällä hetkellä kahteen leiriin joiden välisen kamppailun lopputulos tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen millaisilla pelisäännöillä yhteiskuntamme tulee jatkossa toimimaan. Pelissä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin perusturvajärjestelmämme luonne.</p><p>Kaksi tärkeintä joukkuetta näissä kisoissa ovat</p><p><u>Aktiivimallittajat </u>(sisältäen mm. Nykyinen hallitus, SDP, KD, PS)</p><p>Aktiivimallittajat kannattavat erilaisia syyperustaisia ja tarveharkintaisia tukimuotoja. Keskeistä on että tuen saajan tulee täyttää jokin tai jotkin ehdot joilla tukea myönnetään (esimerkiksi olla työtön). Tämän lisäksi tukien piirissä olevia kannustetaan toimimaan mallin laatijan haluamalla tavalla joko vähentämällä tukia(hallitus) tai lisäämällä tukia(sdp) sen perusteella miellyttääkö toiminta virkamiehiä vai ei. Sinällään ei ole väliä lisätäänkö tuen määrää aktiivisuudesta vai vähennetäänkö passiivisuudesta - mekanismi on sama jolloin loppujen lopuksi väliä on sillä mikä on lähtötaso jota muokataan, kuinka iso muutos on ja ovatko ehdot järkevästi muotoiltuja.</p><p><u>Perustulottajat </u>( mm. Vihreät, Vasemmisto, Piraatit, Liberaalit, osia Kokoomuksesta ja Keskustasta)</p><p>Perustulottajat uskovat että yksinkertainen on kaunista. Perustulossa luvutaan lähes kaikista harkinnanvaraisista ja syyperustaisista tukimuodoista ja korvataan ne perustulolla joka maksetaan kaikille yhtälailla riippumatta ovatko he opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä vai työssäkäyviä. Kannattajien keskuudessa on isoja eroja sen suhteen miten perustulo käytännössä toteutetaan (suora perustulo, negatiivinen tulovero, perustili) ja mihin kaikkeen sen kuuluisi riittää: hengissä selviämisestä normaaliin elämään.</p><p>Erilaisten aktiivimallien, eli syy- ja tarveperustaisten tukien, puolustajat pitävät tärkeänä että raha kohdistuu sinne missä tarve on suurin &quot;miksi tukea niitä jotka eivät tukea tarvitse.&quot; Tämän lisäksi koetaan tärkeänä kannustaa tai kiristää tuen saajia toimimaan siten, että he eivät tulevaisuudessa välttämättä enään tukea tarvitsisi vaan elanto löytyisi mieluiten avoimilta työmarkkinoilta. Kohdentamisen haasteena on pakko lokeroida ihmisiä: Työttömät tähän koriin, yrittäjät tänne ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja poikkeuksetta malleista löytyy tilanteita joissa ihmiset jäävät hankalaan rakoon koska eivät mahdu muotteihin - tai muodostuu kannustinloukkuja käsittelyaikojen tai kohtuuttomien marginaaliverojen kautta. Viimeisen puolen vuoden aikana on myös hallituksen uuden aktiivimallin myötä erityisen paljon keskusteltu siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä aktiivisuuden osoitukseksi.</p><p>Perustulomalleissa luotetaan ihmisen omaan harkintaan: perustulo antaa pohjan jonka päälle voi rakentaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tuki maksetaan samalla tavalla kaikille olosuhteista riippumatta eivät lokerointiin huonosti sopivat tapaukset pääse tipahtamaan järjestelmän ohitse, myöskään käsittelyajat tai viranomaistulkintojen jännittäminen eivät pääse aiheuttamaan murheita. Vaikka perustulon käyttöönotto vapauttaa rahaa byrokratian pyörittämisestä kipuilevat eri perustulomallit silti kahden haasteen välissä, yhden muotin tuen haasteena ovat riittävyys ja taloudelliset realiteetit. Osa perustulomalleista on tuensaajan kannalta erittäin niukkoja mikäli muita tuloja ei ole, ja vastaavasti osa anteliammasta malleista on valtiontalouden näkökulmasta täysin epärealistisia.</p><p>Kamppailu aktiivimallittajien ja perustulottajien välillä erittäin merkittävä siksi, että vaikka tavoite (nykyistä selkeämpi ja paremmin toimiva sosiaaliturva) on yhteinen, on toimintamallien peruslähtökohta ja näkemys valtion roolista ihmisten elämässä mallien taustalla perustavalla tasolla erilainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko valtio mahdollistaja joka turvaa mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja vai tarvitsevatko ihmiset valtion ohjausta tehdäkseen oikeita valintoja?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliittiset liikkeet ja toimijat jakautuvat tällä hetkellä kahteen leiriin joiden välisen kamppailun lopputulos tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen millaisilla pelisäännöillä yhteiskuntamme tulee jatkossa toimimaan. Pelissä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin perusturvajärjestelmämme luonne.

Kaksi tärkeintä joukkuetta näissä kisoissa ovat

Aktiivimallittajat (sisältäen mm. Nykyinen hallitus, SDP, KD, PS)

Aktiivimallittajat kannattavat erilaisia syyperustaisia ja tarveharkintaisia tukimuotoja. Keskeistä on että tuen saajan tulee täyttää jokin tai jotkin ehdot joilla tukea myönnetään (esimerkiksi olla työtön). Tämän lisäksi tukien piirissä olevia kannustetaan toimimaan mallin laatijan haluamalla tavalla joko vähentämällä tukia(hallitus) tai lisäämällä tukia(sdp) sen perusteella miellyttääkö toiminta virkamiehiä vai ei. Sinällään ei ole väliä lisätäänkö tuen määrää aktiivisuudesta vai vähennetäänkö passiivisuudesta - mekanismi on sama jolloin loppujen lopuksi väliä on sillä mikä on lähtötaso jota muokataan, kuinka iso muutos on ja ovatko ehdot järkevästi muotoiltuja.

Perustulottajat ( mm. Vihreät, Vasemmisto, Piraatit, Liberaalit, osia Kokoomuksesta ja Keskustasta)

Perustulottajat uskovat että yksinkertainen on kaunista. Perustulossa luvutaan lähes kaikista harkinnanvaraisista ja syyperustaisista tukimuodoista ja korvataan ne perustulolla joka maksetaan kaikille yhtälailla riippumatta ovatko he opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä vai työssäkäyviä. Kannattajien keskuudessa on isoja eroja sen suhteen miten perustulo käytännössä toteutetaan (suora perustulo, negatiivinen tulovero, perustili) ja mihin kaikkeen sen kuuluisi riittää: hengissä selviämisestä normaaliin elämään.

Erilaisten aktiivimallien, eli syy- ja tarveperustaisten tukien, puolustajat pitävät tärkeänä että raha kohdistuu sinne missä tarve on suurin "miksi tukea niitä jotka eivät tukea tarvitse." Tämän lisäksi koetaan tärkeänä kannustaa tai kiristää tuen saajia toimimaan siten, että he eivät tulevaisuudessa välttämättä enään tukea tarvitsisi vaan elanto löytyisi mieluiten avoimilta työmarkkinoilta. Kohdentamisen haasteena on pakko lokeroida ihmisiä: Työttömät tähän koriin, yrittäjät tänne ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja poikkeuksetta malleista löytyy tilanteita joissa ihmiset jäävät hankalaan rakoon koska eivät mahdu muotteihin - tai muodostuu kannustinloukkuja käsittelyaikojen tai kohtuuttomien marginaaliverojen kautta. Viimeisen puolen vuoden aikana on myös hallituksen uuden aktiivimallin myötä erityisen paljon keskusteltu siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä aktiivisuuden osoitukseksi.

Perustulomalleissa luotetaan ihmisen omaan harkintaan: perustulo antaa pohjan jonka päälle voi rakentaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tuki maksetaan samalla tavalla kaikille olosuhteista riippumatta eivät lokerointiin huonosti sopivat tapaukset pääse tipahtamaan järjestelmän ohitse, myöskään käsittelyajat tai viranomaistulkintojen jännittäminen eivät pääse aiheuttamaan murheita. Vaikka perustulon käyttöönotto vapauttaa rahaa byrokratian pyörittämisestä kipuilevat eri perustulomallit silti kahden haasteen välissä, yhden muotin tuen haasteena ovat riittävyys ja taloudelliset realiteetit. Osa perustulomalleista on tuensaajan kannalta erittäin niukkoja mikäli muita tuloja ei ole, ja vastaavasti osa anteliammasta malleista on valtiontalouden näkökulmasta täysin epärealistisia.

Kamppailu aktiivimallittajien ja perustulottajien välillä erittäin merkittävä siksi, että vaikka tavoite (nykyistä selkeämpi ja paremmin toimiva sosiaaliturva) on yhteinen, on toimintamallien peruslähtökohta ja näkemys valtion roolista ihmisten elämässä mallien taustalla perustavalla tasolla erilainen.

 

Onko valtio mahdollistaja joka turvaa mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja vai tarvitsevatko ihmiset valtion ohjausta tehdäkseen oikeita valintoja?

 

 

]]>
2 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat#comments Perustulo Perusturva Fri, 20 Apr 2018 13:51:27 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat