Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Kaikki blogit puheenaiheesta Ydinvoima

Puuvoima vahvistaa leijonanosaansa

Uusiutuva puu oli tärkeintä voimaamme 1900-luvun alkupuoliskolla. Vielä 1960 saimme siitä tasan puolet kaikesta energiastamme. Fossiilinen tuontiöljy oli kuitenkin jo tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Uusiutumaton öljyvoima nousi musertavan vahvaksi vuonna 1973, aina 61 prosenttiin. Noihin aikoihin suomalainen energiapeli oli varsin yksioikoinen. Se tarjosi tulevaisuudelle vain fossiilivoimaa ja sen vaihtoehtona ydinvoimaa. Puuenergia leimattiin vanhanaikaiseksi ja siitä haluttiin tykkänään eroon.

Risupaketti kokee lopulta valoa

Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi. Risupaketilla viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) saatiin eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat yllättäen 1992 kaataneet jo silloin yritetyn saman ydinvoiman lisäyksen.

Epäonnistunut Energiewende

Energiewendeä on mainostettu käänteentekevänä energiantuotannossa.  Se tavoitteena on ollut siirtää Saksan energiantuotanto uusiutuvia energialähteitä käyttäen ympäristöystävälliseen, vähähiiliseen, luotettavaan ja halpaan energiatuotantoon. Yhtenä osana Saksa on myös päättänyt luopua Ydinvoimasta.

Toriumvoimaa, kiitos - miksi ihmeessä tätä ei rahoiteta?

Suomen tulisi pyrkiä saamaan valtaosa energiastaan ydinvoimasta. Se on parhaimmillaan puhdasta, riittoisaa lähienergiaa. Mutta uusien Olkiluoto kolmosten sijaan tulisi sijoittaa toriumpohjaisen ydinenergian mahdollisimman nopeaan käyttöönottoon. Norjalaisilla on jo tutkimusreaktori, he olisivat toisena Pohjoismaana luonteva kumppani tutkimuksessa ja prototyyppien rakentamisessa.

 

Ajatuksia ydinvoimasta

Viime aikoina on nähty useampi puheenvuoro ydinvoiman tärkeydestä ilmastonmuutoksen torjunnassa, esimerkiksi Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalakselta ja Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Sanna Syriltä. Syrin näkemyksistä kertoneessa Ylen jutussa puhuttiin myös vihreiden sisäisestä ydinvoimakeskustelusta.

Puolueen tuoreessa poliittisessa tavoiteohjelmassa vuosille 2019-2023 ydinvoimasta todetaan seuraavaa:

Perusvoimamme hyvät, pahat ja rumat

Perusvoimaksi kutsumme energialähteitä, joista saamme jatkuvasti yli kymmenen prosenttia voiman tarpeestamme. Vuoden 2018 tuoreimman laskennan mukaan saamme perusvoimaa kolmikosta puuvoima (25 prosenttia), öljyvoima (20) ja ydinvoima (16 prosenttia).

Lähimpänä perusvoiman tasoa on toinen fossiilivoima, kivihiili 9 prosentillaan. Vaikka tuulivoima on noussut vauhdilla, saamme siitä vasta 1,3 prosenttia koko energiastamme.

Energiatavoitteinen puunjalostus tahkoaa tulosta

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloisen, lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve oli tullut metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Kenen asia on tutkia valehteleeko Niinistö Fortumista?

Kaksi tutkivaa journalistia (Aamulehden Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi) kertoo kirjassaan, että lähdesuojan ansiosta asioista perillä olevat lähteet uskalsivat kertoa Niinistön painostaneen Fortumin mukaan Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen Venäjän Suomelle aiheuttamien uhkien torjumiseksi.

Fukushima tuplasi Amerikan viinin radioaktiivisuuden

Fukushiman seuraukset ovat kauaskantoisia.

Laitos vuotaa yhä tänä päivänä, itseasiassa enemmän ja nyt kaukana onnettomuuspaikalta: pohjaveden kuljetettua radioaktiivisia aineita, sulaneista ytimistä jotka ovat karanneet laitoksen suojakuorista maan sisään.

Fukushimasta voi lukea lisää täältä:

http://lentonenhenri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257103-mita-tapahtuu-fukus...

--

Viinien testissä käytettiin vuoden 2012 vuosikertaa. Millainen piikki Suomen tuotteissa näkyy?

Bioydinvoima on jo käytössämme

Nyt kun Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentaminen on myöhästynyt yhdeksän vuotta ja uusi Fennovoima pyörii niin talouden, ympäristölupien kuin maailmanpolitiikan myllerryksessä, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista ydinvoimaa.

Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio. Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu metsään puhtaana valona.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä