Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Kaikki blogit puheenaiheesta EU

Suomi on alueellisesti erityinen ja erilainen maa Euroopassa

EU:n aluevaroilla on jo vuosien ajan tuettu yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä, tiedettä ja tutkimusta, työpaikkojen syntyä ja palvelujen kehittämistä. Mikä tärkeintä, tuki on ulottunut kaikkialle Suomea, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin.

Suomessa on eletty viime vuodet nousukautta. Talous kasvaa kaikissa maakunnissa ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa. Koko maan hyvästä kehitysvireestä on pidettävä kiinni ja siihen voidaan vaikuttaa EU:n  alue- ja rakennepolitiikan kautta.

Suomalaisen ruoantuotannon edellytykset EU-aikana

Suomalaiset ruoantuottajat ja koko elintarvikesektori ovat olleet 24 vuotta osa Euroopan Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteinen maatalouspolitiikka on vakauttanut viljelijöiden tuloa yksittäisistä vuosista 5-7 vuoden ennustettaviin budjettijaksoihin. EU-jäsenyytemme aikana tilojen on ollut mahdollista saada merkittäviä investointitukia.

Suomalainen ruoka ja metsät ovat puolustamisen arvoisia

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja Euroopan metsäisin maa. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus syödä kotimaista lähiruokaa, joka on ilmastoystävällinen ja kestävä valinta. Metsiemme kestävästä hoidosta ja käytöstä hyötyy ilmaston ohella koko yhteiskunta. Maa- ja metsätaloutemme tulevaisuudesta päätetään tulevalla vaalikaudella Euroopan parlamentissa.

Työntekijöitä on kuultava ilmastonmuutoksessa

Maailman lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava niin energian tuotannossa kuin teollisessa valmistuksessa vuoteen 2050 mennessä 70-90 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen.

Viesti on selvä, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa on kiirehdittävä. Vaihtoehtoja ei ole, sillä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt negatiivisesti niin ihmisten elinolosuhteisiin, elinkeinoihin kuin työhön.

EU murenee, onneksi meillä on sentään Euroviisut

EU murenee, onneksi meillä on sentään Euroviisut

Euroopan Unioni on hajoamiskriisissä, kun Britannia uhkaa lähteä omille teilleen ja entiset itäblokin jäsenmaat protestoivat unionin periaatteita vastaan. Läntisissä ”ydinmaissakin” on noussut ja kasvanut puolueita, jotka kyseenalaistavat EU:n sääntöjä. Se on uhka näin EU-vaalien alla.

Venäjä ja hyödylliset idiootit

Vuonna 2014 Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja hyökkäsi suvereeniin naapurivaltioonsa. Teossa ei ole mitään puolusteltavaa, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.

Silti Euroopassa ja Euroopan parlamentissa on edustettuna useampi puolue, jotka tahtoisivat hiljaisesti hyväksyä Krimin niemimaan osaksi Venäjää. He tahtovat hyväksyä ukrainalaiset poliittiset vangit. Parlamentissa istuu puolueita, jotka ihailevat venäläistä voimankäyttöä ja poliittista ilmapiiriä. Ne ovat sattumalta samoja puolueita, jotka saavat vaalirahoitusta ja muuta apua Venäjältä.

Äänestäkäämme ”EU:n ytimessä” Suomi takaisin

Sosialisti Paavo Lipponen yllytti suomalaisia pyrkimään ”EU:n ytimiin”,”niihin pöytiin joissa unionin asioista päätetään”. Useimmat Suomen puolueet vihersosialisteista kokoomukseen, keskustaan ja ruotsalaisiin ovat tätä neuvoa noudattaneet ja Suomi on kytketty unioniin mallioppilaana ja kaiken pyydetyn maksajana.

Hajoaako EU? Syttyykö sota EU-maiden kesken? ECFR:n raportti: Kylmää kyytiä..

Hajoaako EU? Syttyykö sota EU-maiden kesken? ECFR:n raportti: Kylmää kyytiä..

*

Johdanto

Eurovaalit 2019

Maailman muovin ”kierrätys” totaalikaaoksessa – Uusi raporttini julki Lontoossa

Avoin kirje Lännen Medialle, Kirkko ja Kaupunki lehdelle (K&K), YLE:lle ja JSN:lle

Lännen Media lukuisine yhteistyökumppaneineen teki Lontoossa the Global Warming Policy Foundationin kesäkuun lopulla 2018 julkaisemasta raportistani (1) uutisen siitä, kuinka vihreällä joukkoviestinnällä motivoidut ihmiset teollisuusmaissa ovat edistäneet maailman merien ja erityisesti Aasian jokiuomien muoviroskaantumista.

Spitzenkandidaten: 4 kpl

Ilman muuta aion äänestää eurovaaleissa, mutta itse äänestystapahtumasta en ole ollenkaan niin varma kuin Sixten Korkman, Mikael Hernesniemi jne.

Olen aika kansainvälinen eurooppalainen ja vaikka vuonna 1994 äänestinkin (kaukoviisaasti) Suomen liittymistä vastaan, niin nyt ollaan sen kyydissä eikä fixit tunnu järkevältä. MUTTA: haluanko Macronin yhä tiivimpää EU:ta ("transferunionia") tai peräti liittovaltiota? Siihen on helppo vastata: EN! Olenko samantien kansallismielinen fasisti/rasisti? Siihen on yhtä helppoa vastata: EN!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä