Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Kaikki blogit puheenaiheesta Biotalous

Etanolia, energiabambua ja etiopiansinappia

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta, fossiilisen öljyn osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Euroopan unionin parlamentti puolestaan asetti alkuvuodesta 2018 jäsenmailleen tavoitteeksi, että etanolin prosentti nousee tasolle 12 vuoteen 2030 mennessä.

Propsin aikana metsän talous kasvoi

Takavuosilta muistamme metsistä hakatun pöllin tapaisen, jolla oli kauppanimenä propsi. Suomen kielen sana muuntui englannista: pitprop, mikä tarkoittaa kaivoskuopan (pit) tukipaalua (prop).

Veimme taannoin propsia Englannin kivihiiliteollisuudelle. Propsi oli pääosaksi mäntyä, jolla oli kestävän tukipuun maine kaivoksen käytävissä. Läpimitaltaan propsi oli 5-23 senttistä, siis nykyisen sellupuun luokkaa.

Biotalous hamuaa haketta halvemmalla

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotuotetehdas jalostaa hakkeen sellun lisäksi sähköksi, vaatteiden kuiduksi, bioetanoliksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, tai vaikkapa uusiutuvaksi grafeeniksi ja muiksi tuleviksi nanotuotteiksi.

Biotalous saa lisäpuuta kannoista

Klassikkokirjailija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Metsälöiden viljelylaina kasvattaisi lisää puuta ja panisi sitä myyntiin

Suomessa on 376 000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälöksi lasketaan yli kahden hehtaarin metsäpalsta. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä metsänviljelyyn, metsien hoitoon ja puun myyntiin sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Viekää tuhkatkin pesästä

Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on pantava kiertämään jokapäiväisessä taloudessamme niin että ne eivät kerry haitallisiksi jäämiksi.

Kiertotaloudessa on kysymys Suomen maaseudulla jo pitkään edenneestä kehityskulusta. Kiertotalouden vanhin iskulause oli: ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Sanonta tulee 1600-luvun salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa.

Metsän arvoketjuja kannattaa hakea

Vielä taloustieteilijä, Kokkolan kirkkoherra Antti Chydeniuksen aikoina, 1760-luvulla esi-isämme olivat ymmällään mistä kansakunnan vauraus syntyy. Chydenius keksi ehdottaa, että ulkomaan kauppa on vapautettava. Suomalaisesta männystä tislattua tervaa voisi myydä Eurooppaan.

Emomaamme Ruotsin talousjohtajat taas valistivat, että suomalaisille riittää kun tuovat tervansa vain Tukholman kammareihin asti. Naapurin kauppamiehet voivat hoitaa viennin siitä eteenpäin.

Biomassan lyhytkiertoviljelyyn on taas tarve

Jo sotien jälkeen biotalouttamme pelotti sellun raaka-aineen pula. Vuonna 1953 vuorineuvos Ralph Erik Serlachius ja professori Risto Sarvas toivat Tanskasta 5000 kappaletta nopeakasvuisen sellupajun pistokkaita. Sarvas istutti ne Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) maille Uudenmaan Ruotsinkylään ja Lapinjärvelle. Uuden tyyppisten metsäviljelmien koekasvatus kesti parikymmentä vuotta.

Avohakkuut korvaava jatkuva kasvatus on biotalouden mahdollisuus

Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat taas. Luontojärjestöt käynnistivät keväällä aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin. 

Kansalaisaloitteen uskoisi menevän läpi. 69 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita. Niistä luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

Varjele ja viljele, myös biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa uuden ajattelun biotalouteen, huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Biotalouden metsää on viljeltävä lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää ja suota on suojeltava jatkossa?

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä