Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Kaikki blogit puheenaiheesta Bioenergia

Ilmastopaneeli edistää toisen sukupolven energiaviljelyä

Energiaviljelyn oppi sai alkunsa 1970-luvun öljykriiseistä. Juuri ennen niitä kansainvälinen ajatushautomo Rooman Klubi oli julkaissut teoksensa ”Kasvun rajat”. Klubi opetti, että uusiutumaton polttoaine loppuu kohta. Ihmiskunnan on syytä siirtyä uusiutuviin, aurinkoperäisiin polttoaineisiin.

Biomassan varastoimaa aurinkoenergiaa voi paitsi kerätä luonnonmetsistä polttopuuna, myös viljellä.

Ajaudummeko kivihiilen ylituotantoon

1970-luvun öljykriisin, Jom Kippur sodan aikoihin opimme että öljy on ehtyvä luonnonvara. Se loppuu ennusteiden mukaan 40 vuodessa. Mikä maailman markkinoilla ehtyy, sen hinta ajan pitkässä juoksussa nousee, hetkellisistä heilahteluista huolimatta. Näin öljylle juuri tapahtui. Sen inflaatiosta puhdistettu keskihinta on noussut 40 vuodessa 20 dollarista 70 dollariin tynnyriltä (kuva 1). 

Hakkeen pitkä tie energialähteeksi

Suomessa tuotettiin vuonna 2017 metsähaketta 7,1 miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on noin kymmenesosa kaikesta metsän korjuustamme. Hakkeesta on pitkään toivottu metsänkasvattajalle tasavertaista myytävää muun puun ohessa.

Koivua oli 1950-luvulla liikaa

Bioenergia nousi Kansainvälisen Ilmastopaneelin raportin myötä

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vielä vähemmän tutkittu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Bioenergian faktantarkistusta

Bioenergian kestävyys on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua ja viimeksi tämän illan (9.10.2018) YLEn pääuutislähetyksessä professori Ollikainen totesi mm. että ”Biopolttoaineiden valmistus puusta pitäisi nyt unohtaa”.  Tälle toteamukselle sinänsä voi olla perusteita, jos ajattelee tietyn tyyppistä puupohjaista materiaalia ja tietyntyyppistä tapaa valmistaa biopolttoainetta. Siihen voi kuitenkin sisältyä riski vääränlaisesta yleistämisestä. Palaan siihen alempana.

Biotaloudella on ruokohelvestä opittavaa

Ruokohelven viljelyn varhainen kehittäjä oli Lapin maatalouskoeaseman johtaja, tohtori Aimo Isotalo. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoen laaksosta, kylvi ne Apukan koetilalle ja kasvatti ruokohelpeä rehuksi. Rotevan, pitkäkortisen heinän rehuarvo oli kuitenkin timoteihin verrattuna heikko. Ruokohelven koeviljely onnistui, mutta karjan kasvattajat eivät helven viljelyyn vielä syttyneet.

Puupelletti odottaa nousua

Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa. 

Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Tikkuviina tuli autoihimme

Vuonna 2107 huoltoasemayhtiö St1 käynnisti Kajaanissa biotehtaansa. Se käyttää raaka-aineena Kainuun ja Koillismaan sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaan lopputuote on uusiutuva polttoneste, puuetanoli.

Kun tankkaamme jatkossa autoamme, puuetanoli on seoksena bensiinissä.

Bensiinin fossiili/bio -seosajattelu hyväksyttiin Suomessa kymmenisen vuotta sitten, perinteisen poliittisen väittelyn jälkeen. Bioetanolin seos tuli huoltoasemille 2010. Seosajattelu on vahvistunut Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen.

Valtionyhtiö Fortum jalostamaan sinilevästä bioenergiaa

 

Sinilevä on Suomen vesien ainoa myrkyllinen levä ja sitä on luonnostaan niin meressä kuin sisävesilläkin. Sinilevän terveydelliset haittavaikutukset aiheutuvat sen erittämistä myrkyllisistä aineista eli toksiineista.

Sinilevää onkin nyt loppukesästä riittänyt Suomen vesistöissä, kun lämmintä säätä on pidellyt viimeiset kolme kuukautta lähes yhtä soittoa, mikä on harvinaista Suomessa.

 

Suomen ilmastopolitiikassa bioenergian mentävä aukko

Koko energiajärjestelmämme täytyy muuttua, jotta onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se tarkoittaa montaa muutosta: älykkäät ja joustavat sähköverkot, ja energiantuotanto hajautetusti ja päästöttömistä uusiutuvista lähteistä. Bioenergian osalta tärkeää on, että sitä tuotetaan vain raaka-aineista, joille ei ole parempaa käyttöä, ja että niiden käyttö vähentää aidosti päästöjä. Korkean jalostusasteen raaka-aineiden ohjautuminen polttokattilaan tai auton tankkiin on järjetöntä ilmaston, työllisyyden ja talouden kannalta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä