Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Korkea rakentaminen

Miten valkoisesta tuli harmaata, ja muita "diilejä"

Hesarissa on mielenkiintoinen juttu siitä, miksi Helsingin korkeista torneista tulee ”mitä sattuu”. ”Lupaus valkeasta tornista ja sitten toteutettu harmaa talo on yhdentekevä rikkomus huomattavasti vakavamman rinnalla”, toteaa Aalto-yliopiston kaupunkisuunnittelun lehtori Tommy Lindgren: ”Kilpailuna käsiteltyyn prosessiin kaupunki sai vain yhden ehdotuksen luvatun kolmen sijaan. Samoin kävi Keski-Pasilan kortteleiden kilpailussa.

Arkkitehtuuri ja taideteollisuus in Memoriam

Suomeenkin on rantautunut kansainvälisiä malleja myötäilevä pilvenpiirtäjäarkkitehtuuri erityisesti Helsinkiin ja nyt myös Tampereelle.

En voi ymmärtää, miksi me sallimme arvokkaan ja omaleimaisen suomalaisen arkkitehtuurin perinnön tuhraantua mauttomien ja nousukasmaisten - etten sanoisi jopa moukkamaisten - lasiseinäisten viritelmien huokeaan loistoon. Tuollaisia nyt löytyy kaikista kehitysmaistakin.

Arkkitehtuuri ja taideteolisuus in Memoriam

Suomeenkin on rantautunut kansainvälisiä malleja myötäilevä pilvenpiirtäjäarkkitehtuuri erityisesti Helsinkiin ja nyt myös Tampereelle.

En voi ymmärtää, miksi me sallimme arvokkaan ja omaleimaisen suomalaisen arkkitehtuurin perinnön tuhraantua mauttomien ja nousukasmaisten - etten sanoisi jopa moukkamaisten - lasiseinäisten viritelmien huokeaan loistoon. Tuollaisia nyt löytyy kaikista kehitysmaistakin.

Kaupunkeja, korkeammalle, rohkeammin

Lähipäivinä mediassa on kiitettävästi käsitelty asumista:

Tutkimus: Vain riittävä asuntojen tarjonta pitää hintojen nousun kurissa pääkaupunkiseudulla (Yle 12.09.2017):

"Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun vuosittaisen asuntotuotannon tulisi olla keskimäärin 12 000–13 500 asuntoa vuodessa, jotta vanhojen asuntojen hintataso pysyisi pääkaupunkiseudulla keskimäärin nykyisellä tasolla."

Helsingin tornitalo-strategia

Asuntopolitiikkaan muutos  osa 2: 

Lähes jokainen Helsingin kunnallispoliittista päätöksentekoa seuraava törmää erikoiseen ilmiöön, joka on jatkunut vuodesta toiseen.

Kyse on niin kutsutusta kaupunkisuunnittelumafiasta. Kaupungin kaavoituksesta vastaavat virkamiehet, arkkitehdit ja kaupunginsuunnittelijat ovat omaksuneet kulttuurin, jossa kaupungin siluetti ja ulkomuotoseikat ovat painaneet huomattavasti enemmän kuin asuntojen rakentamisen määrä, karanneet neliöhinnat tai vuokra-asumisen kalleus.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä