Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Kivihiili

Puusiutuvaa, komissaarit

EU – komissaarien taustalla pyöriviin ilmastokuiskaajiin on siinnyt merkillinen koulukunta. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme on tyypillisesti havumetsien haketta. Kuiskaajat painostavat komissaareja väitteellä, että 70 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Puupelletti odottaa nousua

Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa. 

Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Hiilidioksidin sieppaus sopisi metsien Suomelle

Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen EU:n energiatoimijat ottavat kasvihuoneilmiön yhä enemmän tosissaan. Tästä kertoo ainakin ilmakehää lämmittävän hiilidioksidin pörssihinta. Se on noussut korkeimmilleen sitten kymmeneen vuoteen. Syyskuun alkupuolella päästöoikeuksia sai pörssissä ostetuksi 21 Eurolla hiilidioksidin tonnilta. Hinta on kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna.

Päästömaksun välttämiseksi fossiilivoimaloille on kehitetty menetelmä nimeltä hiilidioksidin sieppaus ja varastointi. Sen esitteli 1977 italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti.

Kotimainen biosähkö helpottaisi ulkomaan velkaa

Pari vuotta sitten kannoimme EU:n jäsenenä huolta Kreikan ulkomaan veloista. Tänään kannamme huolta Italian kasvavista veloista. Mutta myös oma valtionvelkamme paisuu. Vuonna 2017 ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, 106 miljardiin euroon. Se tekee 19 200 euroa jokaista suomalaista kohti.

Velkaantumisen nykynousu alkoi vuonna 2008. Keskimäärin olemme velkaantuneet yli kuudella miljardilla eurolla vuodessa. Vuonna 2017 otimme lisävelkaa 3,4 miljardia euroa.

Päästöoikeuden hinta ylitti tänään jo 20 euroa!

Päivän korkein 20,67 ja kauppaa käytiin jonkin aikaa 20,60:n tasolla. Muistan, kun alkuvuodesta 2013 hinnat alkoivat kolmosella (ja senttejä päälle, ei 3X,XX), kaikkien aikojen alhaisin 2,81 euroa tonni.

Suomessa tästä(kään) tärkeästi asiasta en ole nähnyt poliittista keskustelua missään. Kilpailukyky heikentyy Suomessa ja EU:ssa vauhdilla tämän takia. Analyytikot ovat olleet hyödyttömiä hinnan ennakoinnissa. Vielä huhtikuussa (2018) Reutersin haastattelemien analyytikkojen "konsensus" oli 13,86 euroa keskimäärin vuodelle 2019.

Propsin aikana metsän talous kasvoi

Takavuosilta muistamme metsistä hakatun pöllin tapaisen, jolla oli kauppanimenä propsi. Suomen kielen sana muuntui englannista: pitprop, mikä tarkoittaa kaivoskuopan (pit) tukipaalua (prop).

Veimme taannoin propsia Englannin kivihiiliteollisuudelle. Propsi oli pääosaksi mäntyä, jolla oli kestävän tukipuun maine kaivoksen käytävissä. Läpimitaltaan propsi oli 5-23 senttistä, siis nykyisen sellupuun luokkaa.

Tuulivoimatuen leikkaamisella irti kivihiilestä

Valtioneuvosto Kimmo Tiilikaisen johdolla on päättänyt antaa tukea niille yrityksille, jotka lopettavat kivihiilen käytön vuoteen 2025 mennessä. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääsemiseen tarjotaan nyt porkkanaa. Tuki, noin 90 miljoonaa euroa, siirretään aikaisemmin suunnitellusta uusiutuvan energian tuesta kivihiilestä luopumiseen ja uusien energiamuotojen kehittämiseen.

Suomi pelastaa maailman - vai tuhoaako vain itsensä?

Ympäristöjärjestöt ovat ihmeissään, kun jotkut vastustavat kivihiilestä luopumista.

Vastustaminen johtuu siitä, että joillakin on järkeä.

 

Kivihiilestä luopuminen jo 2025 selvitykseen

Kivihiilen käyttö kasvoi kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa vuonna 2016. Se oli suurin syy päästöjen kasvuun Suomessa. Vuonna 2017 kivihiilen kulutus näyttää alustavien tietojen mukaan pysyneen suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

 

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja päästöjen rajoittaminen edellyttävät entistä vahvempia päätöksiä. Myös suomalaisia huoli ilmastosta painaa yhä enemmän.

 

Vihreät tupruttavat hiiltä Helsingissä

 

Vihreät on Helsingissä vaikutusvaltaisessa asemassa - kaksi apulaispormestaria ja 21 valtuutettua. Tästä huolimatta Helsingin kasvihuonekaasupäästöt vain kasvavat ja kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Valtaosa pääkaupunkiseudun voimaloista käyttää kivihiiltä. Polttoaineen valinnan sanelee useimmiten päästöjen sijaan raha, ei vihreät. Missä on vihreiden moraali?

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä