Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sun, 19 Nov 2017 13:17:27 +0200 fi Avataan kaupungin tilat ihmisille! http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246296-avataan-kaupungin-tilat-ihmisille <p>Kaupungissa on paljon tyhjiä tiloja, joihin niitä tarvitsevat ihmiset eivät pääse:</p><p><em>Olet keskustassa ja haluaisit pitää tunnin päästä kokouksen. Mistä ihmeestä sellainen löytyisi?&nbsp;</em></p><p>Samaan aikaan vieressä on lukkojen takana hieno kaupungin viraston neuvotteluhuone tyhjänä.&nbsp;</p><p><em>Olet eläkkeellä oleva taiteilija ja haluaisit näyttää teoksiasi ja opettaa vesivärimaalausta ihmisille - mutta eiväthän he kotiinkaan mahdu.&nbsp;</em></p><p>Ostarilla on pari suljettua liiketilaa, koska niitä ei ole tässä kuussa vuokrattu.&nbsp;<em>&nbsp;</em></p><p><em>Olet nuori kadulla ja haluaisit mennä sisätiloihin juttelemaan ihmisille. Paleltaa, mutta keskustan kauppoihin ei voi mennä hengaamaan eikä baareihin pääse.</em>&nbsp;</p><p>Kampin keskuksessa olisi liiketila tyhjänä, mutta ovet ovat lukossa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihmisten tarpeet ja tyhjänä olevat tilat yhdistää uusi kaupunkitila-sovellus</strong>, tuleva versio Helsinki-applikaatiosta. Sen avaamalla näkee kartalta millaisia tiloja lähistöllä on vapaana ja millaisia avoimia tapahtumia niissä on käynnissä. Sovelluksesta voi valita yhteisöllistä ajanvietettä tai varata tilan haluamaasi käyttöön. Ja kävellä sisään - lukitut ovet aukeavat appsilla tai kirjasto/HSL-kortilla.&nbsp;&nbsp;</p><p>Palvelu tarjoaa rajapinnat, joiden kautta yritykset ja yhteisöt voivat yhdistää tilat ja tapahtumat omiin sovelluksiinsa.&nbsp;</p><p>Mikä parasta, palikat palvelun rakentamiseen ovat jo koossa. Varaamo-palvelu toimii hyvin ja se voidaan laajentaa sadasta tilasta yli tuhanteen kaupungin hallitsemaan tilaan. Tilan varaus voidaan avata kauppakeskusten tyhjinä oleville liiketiloille, joista tilojen omistajat voivat itse ilmoittaa palveluun. Ja tilojen avaukseen kirjastokortilla on tarjolla valmis ratkaisu. Myös Helsinki-appsi on jo olemassa - sen karttanäkymässä on nyt kaupunkilaisten palautteita.</p><p><strong>Vapautetaan kaikkien kaupunkien tilat</strong></p><p>Kaupunkitila-appsi on uraa uurtava koko maailmassa sekä tilojen vapauttamisen että helpon käyttöliittymän suhteen. Kun ihmiset voivat tavata toisiaan ja järjestää avoimia kulttuuritapahtumia nyt vajaakäytetyissä tiloissa, vaikuttaa se positiivisesti sekä mielenterveyteen että kaupungin houkuttelevuuteen vierailijoille. Samat ketjuliikkeet sisältävä kauppakeskus erottuu yhtäkkiä edukseen, kun sen tyhjissä tiloissa tapahtuu jatkuvasti monipuolista kansalaisten epäkaupallista kulttuuritoimintaa. Asuinalueen autio katu muuttuu ihmisläheiseksi, kun tyhjän liiketilan ovi on auki ja siellä on ihmisiä juttelemassa toisilleen.&nbsp;</p><p>Ehdotin kaupungin budjettiin max. 2M&euro; lisäystä, joka mahdollistaisi mm. tämän sovelluksen ja siihen liittyvien tila-, harrastus ja tapahtumapalveluiden kehityksen. Ovien lukkojen vaihtokin sisältyy hintaan.&nbsp;Helsingin kannattaa toimia esimerkkinä ja antaa sovellusalusta muiden kaupunkien käyttöön.&nbsp;</p><p>Toivottavasti toteutusta voidaan tehdä kaupungin&nbsp;<em>osallisuusmallin&nbsp;</em>puitteissa<em>,</em>&nbsp;jossa Varaamo mainitaan. Kehitys on aiheellista, jotta&nbsp;Helsingin strategian osalta myös&nbsp;<em>harrastustakuussa</em>&nbsp;sekä&nbsp;<em>tapahtumakaupungin</em>&nbsp;toteuttamisessa päästään konkreettisesti eteenpäin. Sori äänestäjille virkakielestä - se liittää ehdotukseni kaupungin ohjelmiin.</p><p>Kaupunkien viralliset strategiat ovat aiemmin jääneet usein sanahelinäksi. Nyt päästään käytännössä toteuttamaan Helsingin linjaus:&nbsp;</p><p><em>Tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaupunki varmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallista käyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Julkisten alueiden ja tyhjien tilojen tilapäistä käyttöä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan helpotetaan ja kaupunki pyrkii edistämään myös vajaakäytössä olevien muiden kuin kaupungin omistuksessa olevien tilojen käyttöä.</em></p><p>&nbsp;</p><p>--</p><p>Kirjoitus perustuu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=cnte4Txcz4o">ryhmäpuheenvuorooni ensi vuoden talousarviosta</a> Helsingin valtuustossa 15.11.2017</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupungissa on paljon tyhjiä tiloja, joihin niitä tarvitsevat ihmiset eivät pääse:

Olet keskustassa ja haluaisit pitää tunnin päästä kokouksen. Mistä ihmeestä sellainen löytyisi? 

Samaan aikaan vieressä on lukkojen takana hieno kaupungin viraston neuvotteluhuone tyhjänä. 

Olet eläkkeellä oleva taiteilija ja haluaisit näyttää teoksiasi ja opettaa vesivärimaalausta ihmisille - mutta eiväthän he kotiinkaan mahdu. 

Ostarilla on pari suljettua liiketilaa, koska niitä ei ole tässä kuussa vuokrattu.  

Olet nuori kadulla ja haluaisit mennä sisätiloihin juttelemaan ihmisille. Paleltaa, mutta keskustan kauppoihin ei voi mennä hengaamaan eikä baareihin pääse. 

Kampin keskuksessa olisi liiketila tyhjänä, mutta ovet ovat lukossa. 

 

Ihmisten tarpeet ja tyhjänä olevat tilat yhdistää uusi kaupunkitila-sovellus, tuleva versio Helsinki-applikaatiosta. Sen avaamalla näkee kartalta millaisia tiloja lähistöllä on vapaana ja millaisia avoimia tapahtumia niissä on käynnissä. Sovelluksesta voi valita yhteisöllistä ajanvietettä tai varata tilan haluamaasi käyttöön. Ja kävellä sisään - lukitut ovet aukeavat appsilla tai kirjasto/HSL-kortilla.  

Palvelu tarjoaa rajapinnat, joiden kautta yritykset ja yhteisöt voivat yhdistää tilat ja tapahtumat omiin sovelluksiinsa. 

Mikä parasta, palikat palvelun rakentamiseen ovat jo koossa. Varaamo-palvelu toimii hyvin ja se voidaan laajentaa sadasta tilasta yli tuhanteen kaupungin hallitsemaan tilaan. Tilan varaus voidaan avata kauppakeskusten tyhjinä oleville liiketiloille, joista tilojen omistajat voivat itse ilmoittaa palveluun. Ja tilojen avaukseen kirjastokortilla on tarjolla valmis ratkaisu. Myös Helsinki-appsi on jo olemassa - sen karttanäkymässä on nyt kaupunkilaisten palautteita.

Vapautetaan kaikkien kaupunkien tilat

Kaupunkitila-appsi on uraa uurtava koko maailmassa sekä tilojen vapauttamisen että helpon käyttöliittymän suhteen. Kun ihmiset voivat tavata toisiaan ja järjestää avoimia kulttuuritapahtumia nyt vajaakäytetyissä tiloissa, vaikuttaa se positiivisesti sekä mielenterveyteen että kaupungin houkuttelevuuteen vierailijoille. Samat ketjuliikkeet sisältävä kauppakeskus erottuu yhtäkkiä edukseen, kun sen tyhjissä tiloissa tapahtuu jatkuvasti monipuolista kansalaisten epäkaupallista kulttuuritoimintaa. Asuinalueen autio katu muuttuu ihmisläheiseksi, kun tyhjän liiketilan ovi on auki ja siellä on ihmisiä juttelemassa toisilleen. 

Ehdotin kaupungin budjettiin max. 2M€ lisäystä, joka mahdollistaisi mm. tämän sovelluksen ja siihen liittyvien tila-, harrastus ja tapahtumapalveluiden kehityksen. Ovien lukkojen vaihtokin sisältyy hintaan. Helsingin kannattaa toimia esimerkkinä ja antaa sovellusalusta muiden kaupunkien käyttöön. 

Toivottavasti toteutusta voidaan tehdä kaupungin osallisuusmallin puitteissa, jossa Varaamo mainitaan. Kehitys on aiheellista, jotta Helsingin strategian osalta myös harrastustakuussa sekä tapahtumakaupungin toteuttamisessa päästään konkreettisesti eteenpäin. Sori äänestäjille virkakielestä - se liittää ehdotukseni kaupungin ohjelmiin.

Kaupunkien viralliset strategiat ovat aiemmin jääneet usein sanahelinäksi. Nyt päästään käytännössä toteuttamaan Helsingin linjaus: 

Tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaupunki varmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallista käyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Julkisten alueiden ja tyhjien tilojen tilapäistä käyttöä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan helpotetaan ja kaupunki pyrkii edistämään myös vajaakäytössä olevien muiden kuin kaupungin omistuksessa olevien tilojen käyttöä.

 

--

Kirjoitus perustuu ryhmäpuheenvuorooni ensi vuoden talousarviosta Helsingin valtuustossa 15.11.2017

]]>
4 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246296-avataan-kaupungin-tilat-ihmisille#comments Helsinki Helsinki Kuntabudjetti Kaupunkitila Sun, 19 Nov 2017 11:17:27 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246296-avataan-kaupungin-tilat-ihmisille
Suomi on jo liittynyt Natoon http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245841-suomi-on-jo-liittynyt-natoon <p>Puolustusvoimien kalusto ja prosessit ovat Nato-yhteensopivia. Suomen puolustusbudjetti on Naton vaatimalla tasolla. Tietojen vaihto Nato-maiden kanssa on aktiivista ja jatkuvaa.&nbsp;Suomalaiset sotilaat maajoukoista ilmavoimiin harjoittelevat Nato-maissa Nato-sotilaiden kanssa, ja vastaavasti Nato-sotilaat harjoittelevat Suomessa. Suomi myös osallistuu vapaaehtoisesti tositoimiin Naton johtamissa operaatioissa ulkomailla, kuten Afganistanissa.</p><p>Lisäksi on sovittu, että tosipaikan tullen kriisitilanteessa Naton sotilaat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Naton_is%C3%A4nt%C3%A4maasopimus">voivat tulla puolustamaan Suomea</a> ja perustaa tänne tukikohtia.&nbsp;</p><p>Olemme siis käytännössä jo liittyneet Natoon!&nbsp;</p><p>Vain yksi asia puuttuu: virallinen jäsenyys, joka antaisi meille turvatakuut. Eli takaisi Naton osallistumisen Suomen puolustukseen, jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi. Nyt sotilaallinen apu on käytännössä järjestetty täysin mahdolliseksi, siitä vain ei ole mitään takeita, jos apua oikeasti tarvitsemme ja pyydämme.&nbsp;</p><p>Kuitenkin viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan vain 22% suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä. Minusta tilanne on outo, ja vaikuttaa vahvasti siltä että moni suomalainen ei ole tietoinen siitä, kuinka tiivistä Nato-yhteistyömme nykyään on. Miksi olemme liittyneet kaikilla muilla tavoin Natoon, jos emme haluaisi myös Naton suurinta etua eli turvatakuita?&nbsp;</p><p>Vaikuttaa siltä, että valtionjohdon tavoitteena on oikeasti saada Natolta myös jäsenyys ja turvatakuut. Siitä vain ei vielä kerrota avoimesti kansalle.&nbsp;</p><p>Natoa vastustettaessa mainitaan usein Venäjän vastareaktio jäsenyyteen. Sen suhteen kannattaa muistaa, että puolustusvoimiemme nykyinen erittäin vahva Nato-yhteistyö on täysin Venäjän tiedossa. Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta vain siltä osin, että Suomi olisi vähemmän houkutteleva hyökkäyskohde, kun meillä olisi takuu, ei vain mahdollisuus Naton avusta puolustuksessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten Nato toimii?</strong></p><p>Natosta on Suomessa liikkeellä runsaasti virheellisiä käsityksiä. Niitä on syytä oikoa.</p><p>Nato on valtioiden välinen järjestö, jossa toimitaan siviilihallitusten tekemien konsensuspäätösten pohjalta. Sotilaat eivät siis johda Natoa - viime vuosina johdossa ovat olleet pohjoismaiset sosialidemokraatit. Naton päätehtävät ovat jäsenten yhteisen puolustuksen järjestäminen, globaali kriisinhallinta ja kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi Venäjän kanssa vakauden lisäämiseksi maailmanpolitiikassa.&nbsp;</p><p>Nato-jäsenyys ei käytännössä maksaisi meille mitään: Suomen puolustusmenot&nbsp;<a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomen-puolustusbudjetti-vastaa-jo-naton-suositustasoa/726172/" target="_blank">ovat jo Naton vaatimalla tasolla</a>. Sen sijaan jäsenyys mahdollistaisi kustannussäästöjä. Puolustusliiton taatessa selustan resursseillaan olisi helpompaa miettiä asevelvollisuuden vähentämistä, josta kansantalous saisi suuria säästöjä.</p><p>Jäsenyys ei pakota osallistumaan kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla. Esimerkiksi Libyan operaatioon osallistui vain puolet Nato-maista.&nbsp;Natoa vastustettaessa puhutaan usein Irakin sodasta. Se ei kuitenkaan ollut Nato-operaatio vaan Yhdysvaltain vetämä hyökkäys.&nbsp;</p><p>--</p><p>Itse en pidä pimeiden lyhtyjen politiikasta näin tärkeässä asiassa. Tosiasioiden valossa kannatan avoimesti Natoon liittymistä ja haen presidenttiehdokkuutta. Ensimmäistä kertaa historiassa voit kannattaa ehdokkuuttani sähköisellä allekirjoituksella osoitteessa&nbsp;<a href="http://petrus2018.fi/" target="_blank">petrus2018.fi</a></p> Puolustusvoimien kalusto ja prosessit ovat Nato-yhteensopivia. Suomen puolustusbudjetti on Naton vaatimalla tasolla. Tietojen vaihto Nato-maiden kanssa on aktiivista ja jatkuvaa. Suomalaiset sotilaat maajoukoista ilmavoimiin harjoittelevat Nato-maissa Nato-sotilaiden kanssa, ja vastaavasti Nato-sotilaat harjoittelevat Suomessa. Suomi myös osallistuu vapaaehtoisesti tositoimiin Naton johtamissa operaatioissa ulkomailla, kuten Afganistanissa.

Lisäksi on sovittu, että tosipaikan tullen kriisitilanteessa Naton sotilaat voivat tulla puolustamaan Suomea ja perustaa tänne tukikohtia. 

Olemme siis käytännössä jo liittyneet Natoon! 

Vain yksi asia puuttuu: virallinen jäsenyys, joka antaisi meille turvatakuut. Eli takaisi Naton osallistumisen Suomen puolustukseen, jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi. Nyt sotilaallinen apu on käytännössä järjestetty täysin mahdolliseksi, siitä vain ei ole mitään takeita, jos apua oikeasti tarvitsemme ja pyydämme. 

Kuitenkin viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan vain 22% suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä. Minusta tilanne on outo, ja vaikuttaa vahvasti siltä että moni suomalainen ei ole tietoinen siitä, kuinka tiivistä Nato-yhteistyömme nykyään on. Miksi olemme liittyneet kaikilla muilla tavoin Natoon, jos emme haluaisi myös Naton suurinta etua eli turvatakuita? 

Vaikuttaa siltä, että valtionjohdon tavoitteena on oikeasti saada Natolta myös jäsenyys ja turvatakuut. Siitä vain ei vielä kerrota avoimesti kansalle. 

Natoa vastustettaessa mainitaan usein Venäjän vastareaktio jäsenyyteen. Sen suhteen kannattaa muistaa, että puolustusvoimiemme nykyinen erittäin vahva Nato-yhteistyö on täysin Venäjän tiedossa. Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta vain siltä osin, että Suomi olisi vähemmän houkutteleva hyökkäyskohde, kun meillä olisi takuu, ei vain mahdollisuus Naton avusta puolustuksessa. 

 

Miten Nato toimii?

Natosta on Suomessa liikkeellä runsaasti virheellisiä käsityksiä. Niitä on syytä oikoa.

Nato on valtioiden välinen järjestö, jossa toimitaan siviilihallitusten tekemien konsensuspäätösten pohjalta. Sotilaat eivät siis johda Natoa - viime vuosina johdossa ovat olleet pohjoismaiset sosialidemokraatit. Naton päätehtävät ovat jäsenten yhteisen puolustuksen järjestäminen, globaali kriisinhallinta ja kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi Venäjän kanssa vakauden lisäämiseksi maailmanpolitiikassa. 

Nato-jäsenyys ei käytännössä maksaisi meille mitään: Suomen puolustusmenot ovat jo Naton vaatimalla tasolla. Sen sijaan jäsenyys mahdollistaisi kustannussäästöjä. Puolustusliiton taatessa selustan resursseillaan olisi helpompaa miettiä asevelvollisuuden vähentämistä, josta kansantalous saisi suuria säästöjä.

Jäsenyys ei pakota osallistumaan kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla. Esimerkiksi Libyan operaatioon osallistui vain puolet Nato-maista. Natoa vastustettaessa puhutaan usein Irakin sodasta. Se ei kuitenkaan ollut Nato-operaatio vaan Yhdysvaltain vetämä hyökkäys. 

--

Itse en pidä pimeiden lyhtyjen politiikasta näin tärkeässä asiassa. Tosiasioiden valossa kannatan avoimesti Natoon liittymistä ja haen presidenttiehdokkuutta. Ensimmäistä kertaa historiassa voit kannattaa ehdokkuuttani sähköisellä allekirjoituksella osoitteessa petrus2018.fi

]]>
28 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245841-suomi-on-jo-liittynyt-natoon#comments Kotimaa Isäntämaasopimus Nato Puolustusvoimat Turvatakuut Thu, 09 Nov 2017 18:58:58 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245841-suomi-on-jo-liittynyt-natoon
Presidenttiehdokkaiden kannattajakortteja voi kerätä sähköisesti http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245549-presidentinvaalien-kannattajakortteja-voi-kerata-sahkoisesti <p>Ensi vuoden presidentivaaleja varten on kerätty ahkerasti kannattajakortteja. Niinistön kampanja luovutti paperisia kortteja Oikeusministeriöille yli 150 tuhatta kappaletta. Kortteja tarvitaan kasaan 20 tuhatta per ehdokas, jos mikään eduskuntapuolue ei ole alunperin ottanut ehdokasta omakseen. Siksi Niinistön lisäksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_2018#Muut_ehdokkaiksi_pyrkiv.C3.A4t">ainakin neljä muuta ehdokasta</a>, mukaanlukien itseni, on kerännyt kortteja päästäkseen mukaan tammikuun äänestykseen.</p><p>Paperisten korttien kerääminen on kovaa puuhaa ja vaatii isoa organisaatiota eri puolille maata. Minulla on siitä kokemusta Piraattipuolueen kannattajakorttien osalta, joita kerättiin sekä vuosina 2008 että 2016. Erityisesti jäi mieleen kerääminen kadulla: &ldquo;Allekirjoita tämä virallinen dokumentti&rdquo; ei ole helpoin ehdotus ohi kiireessä säntääville ihmisille.&nbsp;</p><p>Pitkään on ihmetelty, miksei kortteja voi kerätä sähköisesti? Sähköisellä tunnistautumisella toimivat palveluthan ovat nykyään käytössä laajalti pankeista ja terveystiedoista kansalaisaloitteiden allekirjoitukseen. Puolueiden kannatuskorttien vaaditaan laissa olevan määrämuotoisia paperikortteja. Näidenkin presidentinvaalien alla on uutisoitu <a href="http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Mahtuuko-yksiin-presidentinvaaleihin-kahta-kansanliikett%C3%A4/994121">sähköisen keräyksen olevan mahdotonta</a>.</p><p>Presidentinvaalien kannatuskortteja koskeva laki on kuitenkin erilainen kuin puoluekorttien. Kannatuskorttiin vaaditaan tiedot <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#a714-1998">kannattajasta, vaaliasiamiehistä ja kannattajan allekirjoitus</a>. Voisiko allekirjoitus olla sähköinen? Vastaus on kyllä. Sähköisestä allekirjoituksesta on<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030014#Pidp450785088"> erikseen säädetty laki</a>, joka toteaa sen olevan yhtä pätevä kuin kynällä paperille tehdyn.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oikeusministeriö: &quot;Useita vuosia kuluu vielä&quot;</strong></p><p>Oikeusministeriö kertoi Ylelle, että sähköistä kannattajakorttia valitsijayhdistyksille aletaan kehittää <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9849885">vasta vuoden 2018 jälkeen</a>. Kampanjatiimini on kuitenkin toteuttanut kannattajakorttien sähköisen keräyksen jo nyt, vapaaehtoisvoimin ja nollabudjetilla. Sähköisen kortin voi ensimmäistä kertaa historiassa allekirjoittaa osoitteessa&nbsp;<a href="https://petrus2018.fi/" target="_blank">petrus2018.fi</a>.</p><p>Allekirjoituksen tuloksena syntyy kannattajakortti PDF-tiedostona. Jos oikeusministeriö jostain syystä haluaisi vastaanottaa vain paperisia kortteja, voimme tulostaa PDF-tiedostot paperiarkeille ja toimittaa ne virkamiehille. Jokaisessa kortissa on numerokoodi joka todistaa sähköisen allekirjoituksen aidoksi.&nbsp;</p><p>Toimivan demokratian edellytys on, että äänestäjillä on monipuoliset vaihtoehdot äänetyskopissa. Kannatuskorttien vaatiminen paperilla on tarpeeton este ehdokkaiden listautumiselle. Siksi olen tyytyväinen, että sähköinen kannatus on nyt #Petrus2018-kampanjassa osoitettu mahdolliseksi ja toteutettu käytännössä. Sitä tullaan varmasti käyttämään myös tulevissa vaaleissa.&nbsp;Samalla on näytetty yksi esimerkki tekemisen meiningistä, jota haluan julkishallinnossa laajemminkin edistää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensi vuoden presidentivaaleja varten on kerätty ahkerasti kannattajakortteja. Niinistön kampanja luovutti paperisia kortteja Oikeusministeriöille yli 150 tuhatta kappaletta. Kortteja tarvitaan kasaan 20 tuhatta per ehdokas, jos mikään eduskuntapuolue ei ole alunperin ottanut ehdokasta omakseen. Siksi Niinistön lisäksi ainakin neljä muuta ehdokasta, mukaanlukien itseni, on kerännyt kortteja päästäkseen mukaan tammikuun äänestykseen.

Paperisten korttien kerääminen on kovaa puuhaa ja vaatii isoa organisaatiota eri puolille maata. Minulla on siitä kokemusta Piraattipuolueen kannattajakorttien osalta, joita kerättiin sekä vuosina 2008 että 2016. Erityisesti jäi mieleen kerääminen kadulla: “Allekirjoita tämä virallinen dokumentti” ei ole helpoin ehdotus ohi kiireessä säntääville ihmisille. 

Pitkään on ihmetelty, miksei kortteja voi kerätä sähköisesti? Sähköisellä tunnistautumisella toimivat palveluthan ovat nykyään käytössä laajalti pankeista ja terveystiedoista kansalaisaloitteiden allekirjoitukseen. Puolueiden kannatuskorttien vaaditaan laissa olevan määrämuotoisia paperikortteja. Näidenkin presidentinvaalien alla on uutisoitu sähköisen keräyksen olevan mahdotonta.

Presidentinvaalien kannatuskortteja koskeva laki on kuitenkin erilainen kuin puoluekorttien. Kannatuskorttiin vaaditaan tiedot kannattajasta, vaaliasiamiehistä ja kannattajan allekirjoitus. Voisiko allekirjoitus olla sähköinen? Vastaus on kyllä. Sähköisestä allekirjoituksesta on erikseen säädetty laki, joka toteaa sen olevan yhtä pätevä kuin kynällä paperille tehdyn. 

 

Oikeusministeriö: "Useita vuosia kuluu vielä"

Oikeusministeriö kertoi Ylelle, että sähköistä kannattajakorttia valitsijayhdistyksille aletaan kehittää vasta vuoden 2018 jälkeen. Kampanjatiimini on kuitenkin toteuttanut kannattajakorttien sähköisen keräyksen jo nyt, vapaaehtoisvoimin ja nollabudjetilla. Sähköisen kortin voi ensimmäistä kertaa historiassa allekirjoittaa osoitteessa petrus2018.fi.

Allekirjoituksen tuloksena syntyy kannattajakortti PDF-tiedostona. Jos oikeusministeriö jostain syystä haluaisi vastaanottaa vain paperisia kortteja, voimme tulostaa PDF-tiedostot paperiarkeille ja toimittaa ne virkamiehille. Jokaisessa kortissa on numerokoodi joka todistaa sähköisen allekirjoituksen aidoksi. 

Toimivan demokratian edellytys on, että äänestäjillä on monipuoliset vaihtoehdot äänetyskopissa. Kannatuskorttien vaatiminen paperilla on tarpeeton este ehdokkaiden listautumiselle. Siksi olen tyytyväinen, että sähköinen kannatus on nyt #Petrus2018-kampanjassa osoitettu mahdolliseksi ja toteutettu käytännössä. Sitä tullaan varmasti käyttämään myös tulevissa vaaleissa. Samalla on näytetty yksi esimerkki tekemisen meiningistä, jota haluan julkishallinnossa laajemminkin edistää.

]]>
16 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245549-presidentinvaalien-kannattajakortteja-voi-kerata-sahkoisesti#comments Kannattajakortit Presidentinvaalit Sähköinen asiointi Suora demokratia Sat, 04 Nov 2017 19:39:53 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245549-presidentinvaalien-kannattajakortteja-voi-kerata-sahkoisesti
Miten ehkäisemme terroria? http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241618-miten-ehkaisemme-terroria <p>Suomessa on Turun järkyttävän puukkohyökkäyksen jälkeen käytetty paljon energiaa toisten suomalaisten arvosteluun vääristä mielipiteistä. Itse kannatan että energia suunnataan käytännön ratkaisujen miettimiseen yhdessä.</p> <p>Ratkaistava ongelma on konkreettinen ja merkittävä. Välittömien uhrien lisäksi Turun isku selvästi vaikutti ilmapiiriin myös Helsingissä, jossa viikonloppuna kadut olivat tavallista tyhjempiä ja niillä vastaantulleet kaverit kertoivat huolestaan uusien terroritekojen suhteen.&nbsp;</p> <p>Jihadistisen terrorin ehkäisyn suhteen itselleni hahmottui kaksi päälinjaa: Terrorismille riskialttiiden turvapaikanhakijoiden nopea poistaminen maasta, ja maassa luvalla olevien ihmisten radikalisoitumisen ehkäisy.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Pakkopalautustoimet on kohdistettava paremmin</strong></p> <p>Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamiseen tunnutaan käyttävän viranomaisten puolelta paljon resursseja jo nyt. Mutta keneen se kohdistuu? Taitelijoita on palautettu suurella vaivalla hengenvaaraan Irakiin ja lapsiperheitä Afganistaniin, eikä perusteena ilmeisesti ollut yksilöiden terrorismiriski vaan pelkästään kielteinen turvapaikkapäätös. Turun puukottaja sen sijaan oli oleskellut maassa jo pitkään turvapaikanhakijana, ja oli myös saanut kielteisen päätöksen. Pakkopalautusresurssit olisi kannattanut kohdistaa häneen.&nbsp;</p> <p>Olen samaa mieltä jihadismin tutkijan Atte Kalevan kanssa, että tarvitaan keinoja löytää turvapaikanhakijoiden joukosta ne, joilla on&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708192200337634_u0.shtml" target="_blank">viehtymystä fundamentalistiseen islamin tulkintaan</a>&nbsp;ja alttiutta väkivaltaan sen seurauksena. Näiden henkilöiden pitäisi olla seurannassa ja pakkopalautusten prioriteettilistan kärjessä liberaalien taitelijoiden ja lapsiperheiden sijasta.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Nuorten radikalisoitumista on ehkäistävä tehokkaasti</strong></p> <p>Kaikki terroristit eivät ole turvapaikanhakijoita. Osa heistä on maassa asuvia nuoria, yleensä miehiä, jotka kärsivät vakavista sopeutumisvaikeuksista yhteiskuntaan ja tarrautuvat pelastusrenkaana tuhoisaan ideologiaan.&nbsp;</p> <p>Suomessa on tälläisistä tapauksista aiempaa kokemusta. Jostain syystä paljon palstatilaa saanut kotimainen fasismin oppi-isä Pentti Linkola ihaili terroristeja. Hän&nbsp;<a href="https://youtu.be/I5l_wSTCYLE" target="_blank">kertoi itsekin halunneensa</a>&nbsp;terroristiksi, mutta ei tiennyt tarpeeksi räjähdysaineista. Jokelalainen koululainen Pekka-Eric Auvinen&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/jokelantragedia/200711096828132_jt.shtml" target="_blank">ihaili Linkolan ajattelua</a>&nbsp;ja siteerasi hänen ajatuksiaan &quot;ylimääräisten&quot; ihmisten tappamisesta nettivideollaan. Auvinen tavoitteli ideologiallaan kauhun aiheuttamista yhteiskunnassa, ja onnistui tavoitteessaan ampuessaan kahdeksan ihmistä koulussaan. Seuraava kouluampuja Kauhajoella taas matki Auvista mm. ostamalla aseen samasta kaupasta, ja&nbsp;<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kauhajoen-koulusurmaaja-matti-saari-kaytos-muuttui-viikonloppuna/" target="_blank">oli todennäköisesti yhteydessä</a>&nbsp;kollegaansa ennen hyökkäystään.&nbsp;</p> <p>Koulusurmien jälkeen aloitettiin työ vastaavien radikalisoitumistapauksien ehkäisemiseksi. KRP on käyttänyt radikalisoitumisen tunnistamiseen kansalaisten vihjeitä ja keskustelupalstojen aktiivista seurantaa psykologin avustamana. Riskitapauksiksi tunnistettuja on sitten ohjattu mielenterveyspalveluiden piiriin. Olennaisen tärkeää on, että kouluissa on helposti saatavilla radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn perehtyneen psykologin palveluita.&nbsp;</p> <p>Jihadismin tapauksessa suomalaisen poliisin ja radikalisoitumisen riskissä olevien välissä on kotimaisia koulusurmaajia vahvempi kulttuurimuuri. Siksi toimintaan pitää saada mukaan runsaasti maahanmuuttajia, jotka tunnistavat radikalisoitumisen alkuvaiheessa olevia ihmisiä ja järjestävät heille tukea ja apua ennenkuin mitään rikollista aletaan valmistella. Moskeijoissa ja muissa maahanmuuttajien yhteisöissä pitää olla helposti saatavilla myös koulutettujen psykologien palveluita.&nbsp;</p> <p>Turussakin nähtiin, että suuri enemmistö maahanmuuttajista vastustaa terrorismia jyrkästi ja on valmis myös toimimaan sen pysäyttämiseksi. Luulen siis, että islamia tuntevia vapaaehtoisia on helppo saada mukaan ehkäisemään radikalisoitumista.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Käytännön ratkaisujen miettiminen yhdistää ja vahvistaa Suomea</strong></p> <p>Turun surmia seurannut some-syyttely ei ole hyvä keino terrorismin ehkäisyyn. Kansan jakautuminen suvakki-rajakki -akselilla yhä pienempiin ryhmiin, joiden mielestä muut ryhmät ovat väärässä heikentää suomalaisten yhteishenkeä ja lisää radikalisoitumisen vaaraa. Vahvistamalla yhteishenkeä voimme saada maastamme turvallisemman kaikille.</p> <p>Suomalaisten perinteinen vahvuus on tehdä töitä yhdessä asiapohjalta keskittyen käytännön ratkaisuihin ideologisten erojen sijasta. Esitin tässä ajatuksiani terrrorismin ehkäisystä. Mitkä olisivat sinusta parhaita keinoja siihen? Olisi hienoa, jos yhdessä miettimällä löydämme tehokkaita keinoja - mielellään ilman ihmisoikeuksien polkemista tai aseistettujen vartijoiden ilmestymistä joka kadunkulmaan.</p> Suomessa on Turun järkyttävän puukkohyökkäyksen jälkeen käytetty paljon energiaa toisten suomalaisten arvosteluun vääristä mielipiteistä. Itse kannatan että energia suunnataan käytännön ratkaisujen miettimiseen yhdessä.

Ratkaistava ongelma on konkreettinen ja merkittävä. Välittömien uhrien lisäksi Turun isku selvästi vaikutti ilmapiiriin myös Helsingissä, jossa viikonloppuna kadut olivat tavallista tyhjempiä ja niillä vastaantulleet kaverit kertoivat huolestaan uusien terroritekojen suhteen. 

Jihadistisen terrorin ehkäisyn suhteen itselleni hahmottui kaksi päälinjaa: Terrorismille riskialttiiden turvapaikanhakijoiden nopea poistaminen maasta, ja maassa luvalla olevien ihmisten radikalisoitumisen ehkäisy. 

 

Pakkopalautustoimet on kohdistettava paremmin

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamiseen tunnutaan käyttävän viranomaisten puolelta paljon resursseja jo nyt. Mutta keneen se kohdistuu? Taitelijoita on palautettu suurella vaivalla hengenvaaraan Irakiin ja lapsiperheitä Afganistaniin, eikä perusteena ilmeisesti ollut yksilöiden terrorismiriski vaan pelkästään kielteinen turvapaikkapäätös. Turun puukottaja sen sijaan oli oleskellut maassa jo pitkään turvapaikanhakijana, ja oli myös saanut kielteisen päätöksen. Pakkopalautusresurssit olisi kannattanut kohdistaa häneen. 

Olen samaa mieltä jihadismin tutkijan Atte Kalevan kanssa, että tarvitaan keinoja löytää turvapaikanhakijoiden joukosta ne, joilla on viehtymystä fundamentalistiseen islamin tulkintaan ja alttiutta väkivaltaan sen seurauksena. Näiden henkilöiden pitäisi olla seurannassa ja pakkopalautusten prioriteettilistan kärjessä liberaalien taitelijoiden ja lapsiperheiden sijasta. 

 

Nuorten radikalisoitumista on ehkäistävä tehokkaasti

Kaikki terroristit eivät ole turvapaikanhakijoita. Osa heistä on maassa asuvia nuoria, yleensä miehiä, jotka kärsivät vakavista sopeutumisvaikeuksista yhteiskuntaan ja tarrautuvat pelastusrenkaana tuhoisaan ideologiaan. 

Suomessa on tälläisistä tapauksista aiempaa kokemusta. Jostain syystä paljon palstatilaa saanut kotimainen fasismin oppi-isä Pentti Linkola ihaili terroristeja. Hän kertoi itsekin halunneensa terroristiksi, mutta ei tiennyt tarpeeksi räjähdysaineista. Jokelalainen koululainen Pekka-Eric Auvinen ihaili Linkolan ajattelua ja siteerasi hänen ajatuksiaan "ylimääräisten" ihmisten tappamisesta nettivideollaan. Auvinen tavoitteli ideologiallaan kauhun aiheuttamista yhteiskunnassa, ja onnistui tavoitteessaan ampuessaan kahdeksan ihmistä koulussaan. Seuraava kouluampuja Kauhajoella taas matki Auvista mm. ostamalla aseen samasta kaupasta, ja oli todennäköisesti yhteydessä kollegaansa ennen hyökkäystään. 

Koulusurmien jälkeen aloitettiin työ vastaavien radikalisoitumistapauksien ehkäisemiseksi. KRP on käyttänyt radikalisoitumisen tunnistamiseen kansalaisten vihjeitä ja keskustelupalstojen aktiivista seurantaa psykologin avustamana. Riskitapauksiksi tunnistettuja on sitten ohjattu mielenterveyspalveluiden piiriin. Olennaisen tärkeää on, että kouluissa on helposti saatavilla radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn perehtyneen psykologin palveluita. 

Jihadismin tapauksessa suomalaisen poliisin ja radikalisoitumisen riskissä olevien välissä on kotimaisia koulusurmaajia vahvempi kulttuurimuuri. Siksi toimintaan pitää saada mukaan runsaasti maahanmuuttajia, jotka tunnistavat radikalisoitumisen alkuvaiheessa olevia ihmisiä ja järjestävät heille tukea ja apua ennenkuin mitään rikollista aletaan valmistella. Moskeijoissa ja muissa maahanmuuttajien yhteisöissä pitää olla helposti saatavilla myös koulutettujen psykologien palveluita. 

Turussakin nähtiin, että suuri enemmistö maahanmuuttajista vastustaa terrorismia jyrkästi ja on valmis myös toimimaan sen pysäyttämiseksi. Luulen siis, että islamia tuntevia vapaaehtoisia on helppo saada mukaan ehkäisemään radikalisoitumista. 

 

Käytännön ratkaisujen miettiminen yhdistää ja vahvistaa Suomea

Turun surmia seurannut some-syyttely ei ole hyvä keino terrorismin ehkäisyyn. Kansan jakautuminen suvakki-rajakki -akselilla yhä pienempiin ryhmiin, joiden mielestä muut ryhmät ovat väärässä heikentää suomalaisten yhteishenkeä ja lisää radikalisoitumisen vaaraa. Vahvistamalla yhteishenkeä voimme saada maastamme turvallisemman kaikille.

Suomalaisten perinteinen vahvuus on tehdä töitä yhdessä asiapohjalta keskittyen käytännön ratkaisuihin ideologisten erojen sijasta. Esitin tässä ajatuksiani terrrorismin ehkäisystä. Mitkä olisivat sinusta parhaita keinoja siihen? Olisi hienoa, jos yhdessä miettimällä löydämme tehokkaita keinoja - mielellään ilman ihmisoikeuksien polkemista tai aseistettujen vartijoiden ilmestymistä joka kadunkulmaan.

]]>
30 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241618-miten-ehkaisemme-terroria#comments Kotimaa Jihadismi Radikalisoituminen Terrorismi Turku Mon, 21 Aug 2017 08:19:05 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241618-miten-ehkaisemme-terroria
Toimiiko Helsinki ilmastonmuutosta vastaan, vai puhuuko vain? http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239037-toimiiko-helsinki-ilmastonmuutosta-vastaan-vai-puhuuko-vain <p><em>Ote puheestani Helsingin kaupunginvaltuustossa 21.6:</em></p> <p>Haluaisin nyt ekaa kertaa täällä puhujankopissa ollessani kertoa mielestäni tärkeimmästä&nbsp;asiasta.&nbsp;</p> <p>Eilen uutisoitiin että Arizonassa on jo niin kuuma, <a href="http://www.bbc.com/news/world-us-canada-40339730">etteivät lentokoneet pysty lentämään</a>. Se on vasta alkua.&nbsp;Nykymenolla ilmasto lämpenee 4 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Kun maailma oli viimeksi neljä astetta kylmempi, oli Suomen päällä pari kilometriä jäätä. Neljän asteen lämpeneminen tarkoittaa, että laajat alueet maapallolla muuttuvat elinkelvottomiksi ja sadat miljoonat ihmiset todennäköisesti kuolevat nälkään, pienemmistä vaikutuksista kuten ennennäkemättömistä pakolaisaalloista ja merenpinnan nousemisesta puhumattakaan.</p> <p>Kaupungin Arviointikertomuksen 2016 mukaan energiatehokkuutta on parannettu ja uusiutuvaa energiaa lisätty. Mutta entäs päästöt? Arviointikertomuksen mukaan saastutustilanne on ihan ok. En ole tästä samaa mieltä. Todellisuudessa hiilenpoltto jatkuu Helsingissä, kaupungin&nbsp;<a href="http://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/suomen-paastot-kasvoivat-eu-ssa-eniten-kivihiilen-roima-kaytto-kostautui-tilastoissa-6647961?utm_source=Teta_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Teta_Uutiskirje">päästöt nousivat viime vuonna</a> ja ovat asukasta kohti 40% suuremmat kuin Tukholman. Vaikka kuulemma Tukholmassa jotkut laitokset sijaitsevatkin kaupungin rajan takana on ero suuri.&nbsp;</p> <p>Tämä on yleinen ongelma toiminnassa ilmastonmuutosta vastaan. Keskitytään kaikenlaiseen muuhun kuin itse&nbsp;päästöjen vähentämiseen, eivätkä ne vähene. Näin ei ilmastonmuutosta hillitä: Kaupungin ilmastostrategiaa on syytä terävöittää.</p> <p>Helsingin on otettava tärkeimmäksi ympäristötavoitteekseen voimakas kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Nykyinen tavoite on parin prosentin vähennys 2020 mennessä.&nbsp;<strong>Sopiva tavoite on kokonaispäästöjen vähentäminen vähintään 50% vuoteen 2040 mennessä 2016 tasosta.</strong> Siksi olen laittanut kaupunginvaltuuston aloitejärjestelmään ehdotuksen, jonka kautta voimme realistisesti toteuttaa 50% vähennyksen ja päästä selvästi alle Tukholman tason. Kiitos jos te kaupunginvaltuutetut ehditte katsoa sen.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ote puheestani Helsingin kaupunginvaltuustossa 21.6:

Haluaisin nyt ekaa kertaa täällä puhujankopissa ollessani kertoa mielestäni tärkeimmästä asiasta. 

Eilen uutisoitiin että Arizonassa on jo niin kuuma, etteivät lentokoneet pysty lentämään. Se on vasta alkua. Nykymenolla ilmasto lämpenee 4 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Kun maailma oli viimeksi neljä astetta kylmempi, oli Suomen päällä pari kilometriä jäätä. Neljän asteen lämpeneminen tarkoittaa, että laajat alueet maapallolla muuttuvat elinkelvottomiksi ja sadat miljoonat ihmiset todennäköisesti kuolevat nälkään, pienemmistä vaikutuksista kuten ennennäkemättömistä pakolaisaalloista ja merenpinnan nousemisesta puhumattakaan.

Kaupungin Arviointikertomuksen 2016 mukaan energiatehokkuutta on parannettu ja uusiutuvaa energiaa lisätty. Mutta entäs päästöt? Arviointikertomuksen mukaan saastutustilanne on ihan ok. En ole tästä samaa mieltä. Todellisuudessa hiilenpoltto jatkuu Helsingissä, kaupungin päästöt nousivat viime vuonna ja ovat asukasta kohti 40% suuremmat kuin Tukholman. Vaikka kuulemma Tukholmassa jotkut laitokset sijaitsevatkin kaupungin rajan takana on ero suuri. 

Tämä on yleinen ongelma toiminnassa ilmastonmuutosta vastaan. Keskitytään kaikenlaiseen muuhun kuin itse päästöjen vähentämiseen, eivätkä ne vähene. Näin ei ilmastonmuutosta hillitä: Kaupungin ilmastostrategiaa on syytä terävöittää.

Helsingin on otettava tärkeimmäksi ympäristötavoitteekseen voimakas kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Nykyinen tavoite on parin prosentin vähennys 2020 mennessä. Sopiva tavoite on kokonaispäästöjen vähentäminen vähintään 50% vuoteen 2040 mennessä 2016 tasosta. Siksi olen laittanut kaupunginvaltuuston aloitejärjestelmään ehdotuksen, jonka kautta voimme realistisesti toteuttaa 50% vähennyksen ja päästä selvästi alle Tukholman tason. Kiitos jos te kaupunginvaltuutetut ehditte katsoa sen.

 

]]>
25 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239037-toimiiko-helsinki-ilmastonmuutosta-vastaan-vai-puhuuko-vain#comments Helsingin Energia Hiilivoima Ilmastonmuutos Ydinvoima Wed, 21 Jun 2017 17:32:11 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239037-toimiiko-helsinki-ilmastonmuutosta-vastaan-vai-puhuuko-vain
Helsingin omaisuutta myydään alihintaan http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238119-helsingin-omaisuutta-myydaan-alihintaan <p>Helsingin uusi valtuusto aloitti eilen mukavissa tunnelmissa. Heti ensimmäisessä kokouksessa päästiin kuitenkin kyseenalaisen politiikan pariin: Clarion-hotellin arvotontti Jätkäsaaressa myytiin vahvaan alihintaan sijoitusyhtiölle. Uskottavia perusteluja kauppahinnalle ei esitetty.</p><p>Tontti myytiin hintaan 476&euro; / kerrosneliö, kun kantakaupungin normaali hintataso on 1500-2500&euro;. Keskeisellä rantapaikalla sijaitsevan tontin arvo on epäilemättä haarukan yläpäässä. Esitetylle ja läpi menneelle myyntihinnalle oli annettu perusteeksi hämärä, epärealistisiin korkoprosentteihin perustuva vertailu olemassaolevan vuokrasopimuksen tuottoon. Salissa käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että todellinen syy oli jotain aivan muuta - huhuiltiin lakimiehen &quot;unohduksesta&quot; ottaa myyntioptio mukaan vuokrasopimukseen ja varainsiirrosta jonkun kaverille, mutta faktat jäivät kertomatta.</p><p>Yhteisesti omistettu tonttimaa keskeisellä alueella ei ole pikkuasia, joka voidaan myydä kymmenien miljoonien alihintaan ilman että kaupunkilaisille kerrotaan miksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka myynnin todelliset perustelut jäivät kertomatta, äänestivät Kokoomus, Vihreät ja SDP ryhmäkurilla myynnin puolesta. Jos politiikan linja on jatkossakin epäilyttävien päätösten teko perusteita kertomatta ei tarvitse ihmetellä, miksi nuoret jättävät äänestämättä ja äänestävien osuus saattaa kohta pudota alle 50 prosentin.</p><p>Kyllä yhteistä omaisuutta voidaan myydä yrityksille hyödylliseen tarkoitukseen, mutta hinnan on oltava lähtökohtaisesti markkinahinta. Jos sen alle mennään pitää perustelujen olla todella hyviä ja ne pitää myös kertoa kansalaisille ja asiasta äänestäville valtuutetuille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin uusi valtuusto aloitti eilen mukavissa tunnelmissa. Heti ensimmäisessä kokouksessa päästiin kuitenkin kyseenalaisen politiikan pariin: Clarion-hotellin arvotontti Jätkäsaaressa myytiin vahvaan alihintaan sijoitusyhtiölle. Uskottavia perusteluja kauppahinnalle ei esitetty.

Tontti myytiin hintaan 476€ / kerrosneliö, kun kantakaupungin normaali hintataso on 1500-2500€. Keskeisellä rantapaikalla sijaitsevan tontin arvo on epäilemättä haarukan yläpäässä. Esitetylle ja läpi menneelle myyntihinnalle oli annettu perusteeksi hämärä, epärealistisiin korkoprosentteihin perustuva vertailu olemassaolevan vuokrasopimuksen tuottoon. Salissa käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että todellinen syy oli jotain aivan muuta - huhuiltiin lakimiehen "unohduksesta" ottaa myyntioptio mukaan vuokrasopimukseen ja varainsiirrosta jonkun kaverille, mutta faktat jäivät kertomatta.

Yhteisesti omistettu tonttimaa keskeisellä alueella ei ole pikkuasia, joka voidaan myydä kymmenien miljoonien alihintaan ilman että kaupunkilaisille kerrotaan miksi.

 

Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon!

 

Vaikka myynnin todelliset perustelut jäivät kertomatta, äänestivät Kokoomus, Vihreät ja SDP ryhmäkurilla myynnin puolesta. Jos politiikan linja on jatkossakin epäilyttävien päätösten teko perusteita kertomatta ei tarvitse ihmetellä, miksi nuoret jättävät äänestämättä ja äänestävien osuus saattaa kohta pudota alle 50 prosentin.

Kyllä yhteistä omaisuutta voidaan myydä yrityksille hyödylliseen tarkoitukseen, mutta hinnan on oltava lähtökohtaisesti markkinahinta. Jos sen alle mennään pitää perustelujen olla todella hyviä ja ne pitää myös kertoa kansalaisille ja asiasta äänestäville valtuutetuille.

]]>
10 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238119-helsingin-omaisuutta-myydaan-alihintaan#comments Avoin demokratia Avoin hallinto Helsinki Tonttipolitiikka Thu, 08 Jun 2017 06:21:30 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238119-helsingin-omaisuutta-myydaan-alihintaan
Unohdetaan ideologiat: Tehdään aidosti vihreä Helsinki http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235318-unohdetaan-ideologiat-tehdaan-aidosti-vihrea-kaupunki <p>Kaupunkisuunnittelussa eturyhmät määräävät. Pyöräilijät ennen autoilijoita: Suljetaan sillat ja tunnelit autoilta. Lapsiperheet ennen yksinasuvia: Rajoitetaan yksiöiden määrää. <a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233714-leikataanko-palveluita-nostetaanko-veroja-vai-avataanko-silmat">Hallintoportaat</a> ennen kaikkia muita: Määrätään talojen väri, kattokulma ja pintamateriaali viraston mahtikäskyllä.</p><p>Voitaisiinko ratkaisut tehdä kaikkien hyvinvointi huomioiden? Mitä jos lähdettäisiin puhtaalta pöydältä järjen ja tieteen pohjalta eikä puolueen historiallisen pääideologin linjauksista.</p><p>Liikenteen suhteen näyttää siltä, että pyöräilijöiden ja autoilijoiden vastakkainasettelu vain kärjistyy. Itse kannatan kävelykeskustaa. Mutta kannatan myös että autoa mielestään tarvitseville, kuten lapsiperheillä ja liikuntaesteisillä, on siihen mahdollisuus eikä heidän elämäänsä yritetä väkisin vaikeuttaa.&nbsp;</p><p><strong>Keskustatunnelin</strong> on väitetty olevan mahdoton jo hintansa vuoksi. No, Ruoholahdesta Kaisaniemeen on jo <a href="http://www.iltalehti.fi/autot/201702222200074192_au.shtml">ajettava tunneli</a> jonka kustannuksista ei ole kukaan valittanut, joten mahdoton se ei ole. Etelä-Helsingissa asuvana tiedän, että Mannerheimintien ja Espan kaistojen sulkeminen johtaisi järkyttäviin ruuhkiin - ellei autoja päästetä tunneliin. Nykyistä suurempaa tunnelia voi rahoittaa maksuilla, jotka säätyvät automaattisesti niin että liikennettä on tunnelissa sopivasti. &nbsp;Olisi varsin erikoista että vahvan peruskallion Helsingissä tunneleita ei voisi rakentaa, kun kaikkialla muualla Tampereesta ja Tukholmasta alkaen ne ovat itsestään selvä ratkaisu.</p><p>Autojen vastustus on mennyt överiksi, kun sillat ja tunnelit missä olisi tilaa suljetaan täysin jopa takseilta. <a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228640-helsingin-kalliit-tunnelit-kansalaisten-kayttoon">Paloheinän ja Haagan tunnelit</a> sekä <strong>Kruunusillat</strong> voidaan avata rajoitetulle autoliikenteelle automaattisilla puomeilla. Myös säätyvien maksujen käyttö on mahdollista. Kruunuvuoren ratikkasillalla ei kulje yhtään ratikkaa yöllä ja päivällä ratikoiden välissä on tilaa, joten autojen täyskielto on perustelematon. Puomi voi mennä hyvissä ajoin kiinni että ratikka pääsee vapaasti etenemään.</p><p><strong>Kaupunkibulevardit</strong> ovat suunnitelma, joka ei tunnu edistävän oikein kenenkään asiaa. Miksi moottoritie hidastettaisin autojonoksi, jonka vieressä on keskuspuistoon rakennettuja taloja? Katetaan mielummin moottoritie puistokannella jonka päällä on muutama korkea talo, ja säilytetään keskuspuisto entisellään.</p><p>Rakentamisen suhteen tärkeintä on että laadukkaita asuntoja tehdään paljon lisää ja niiden hinnat halpenevat. Se onnistuu tekemällä&nbsp;<strong>korkeampia taloja</strong>. Lisäksi asuntojen kokorajoituksista, parkkipaikkanormeista ja ulkonäön yksityiskohdista määräävistä rakennuskaavoista pitää luopua. Silloin rakentajat tekevät sellaisia asuntoja kuin asukkaat haluavat. Niitä myös tehdään enemmän jolloin asumiskustannukset laskevat.</p><p>Nykyään puistoalueita peitetään kolmikerroksisten talojen kentällä, ja aivan metroaseman vieressäkin on matalia taloja. Malmin lentokenttäkin ollaan muuttamassa talopelloksi. Laitetaan sinne metroaseman viereen mielummin kunnon tornit, pidetään puistot mahdollisimman luonnontilaisena ja&nbsp;<strong>Malmin kenttä</strong> lentokäytössä. Tornitalojen ei myöskään tarvitse olla&nbsp;kiiltävää lasia, vaan ne voivat kantaa kasvillisuutta seinillään kuten kuvassa. Vihreys ja korkeus sopivat hyvin yhteen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Luonnontilaiset virkistysalueet, laadukas korkea rakentaminen ja kaikkien liikennemuotojen kehittäminen - näiden puolesta tulen tekemään töitä valtuustossa.</p><p>&nbsp;</p><p>1048, Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunkisuunnittelussa eturyhmät määräävät. Pyöräilijät ennen autoilijoita: Suljetaan sillat ja tunnelit autoilta. Lapsiperheet ennen yksinasuvia: Rajoitetaan yksiöiden määrää. Hallintoportaat ennen kaikkia muita: Määrätään talojen väri, kattokulma ja pintamateriaali viraston mahtikäskyllä.

Voitaisiinko ratkaisut tehdä kaikkien hyvinvointi huomioiden? Mitä jos lähdettäisiin puhtaalta pöydältä järjen ja tieteen pohjalta eikä puolueen historiallisen pääideologin linjauksista.

Liikenteen suhteen näyttää siltä, että pyöräilijöiden ja autoilijoiden vastakkainasettelu vain kärjistyy. Itse kannatan kävelykeskustaa. Mutta kannatan myös että autoa mielestään tarvitseville, kuten lapsiperheillä ja liikuntaesteisillä, on siihen mahdollisuus eikä heidän elämäänsä yritetä väkisin vaikeuttaa. 

Keskustatunnelin on väitetty olevan mahdoton jo hintansa vuoksi. No, Ruoholahdesta Kaisaniemeen on jo ajettava tunneli jonka kustannuksista ei ole kukaan valittanut, joten mahdoton se ei ole. Etelä-Helsingissa asuvana tiedän, että Mannerheimintien ja Espan kaistojen sulkeminen johtaisi järkyttäviin ruuhkiin - ellei autoja päästetä tunneliin. Nykyistä suurempaa tunnelia voi rahoittaa maksuilla, jotka säätyvät automaattisesti niin että liikennettä on tunnelissa sopivasti.  Olisi varsin erikoista että vahvan peruskallion Helsingissä tunneleita ei voisi rakentaa, kun kaikkialla muualla Tampereesta ja Tukholmasta alkaen ne ovat itsestään selvä ratkaisu.

Autojen vastustus on mennyt överiksi, kun sillat ja tunnelit missä olisi tilaa suljetaan täysin jopa takseilta. Paloheinän ja Haagan tunnelit sekä Kruunusillat voidaan avata rajoitetulle autoliikenteelle automaattisilla puomeilla. Myös säätyvien maksujen käyttö on mahdollista. Kruunuvuoren ratikkasillalla ei kulje yhtään ratikkaa yöllä ja päivällä ratikoiden välissä on tilaa, joten autojen täyskielto on perustelematon. Puomi voi mennä hyvissä ajoin kiinni että ratikka pääsee vapaasti etenemään.

Kaupunkibulevardit ovat suunnitelma, joka ei tunnu edistävän oikein kenenkään asiaa. Miksi moottoritie hidastettaisin autojonoksi, jonka vieressä on keskuspuistoon rakennettuja taloja? Katetaan mielummin moottoritie puistokannella jonka päällä on muutama korkea talo, ja säilytetään keskuspuisto entisellään.

Rakentamisen suhteen tärkeintä on että laadukkaita asuntoja tehdään paljon lisää ja niiden hinnat halpenevat. Se onnistuu tekemällä korkeampia taloja. Lisäksi asuntojen kokorajoituksista, parkkipaikkanormeista ja ulkonäön yksityiskohdista määräävistä rakennuskaavoista pitää luopua. Silloin rakentajat tekevät sellaisia asuntoja kuin asukkaat haluavat. Niitä myös tehdään enemmän jolloin asumiskustannukset laskevat.

Nykyään puistoalueita peitetään kolmikerroksisten talojen kentällä, ja aivan metroaseman vieressäkin on matalia taloja. Malmin lentokenttäkin ollaan muuttamassa talopelloksi. Laitetaan sinne metroaseman viereen mielummin kunnon tornit, pidetään puistot mahdollisimman luonnontilaisena ja Malmin kenttä lentokäytössä. Tornitalojen ei myöskään tarvitse olla kiiltävää lasia, vaan ne voivat kantaa kasvillisuutta seinillään kuten kuvassa. Vihreys ja korkeus sopivat hyvin yhteen. 

 

Luonnontilaiset virkistysalueet, laadukas korkea rakentaminen ja kaikkien liikennemuotojen kehittäminen - näiden puolesta tulen tekemään töitä valtuustossa.

 

1048, Helsinki

]]>
4 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235318-unohdetaan-ideologiat-tehdaan-aidosti-vihrea-kaupunki#comments Kaupunkisuunnittelu Kävelykeskusta Kruunusillat Liikennepolitiikka Malmin lentoasema Sat, 08 Apr 2017 06:54:47 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235318-unohdetaan-ideologiat-tehdaan-aidosti-vihrea-kaupunki
Yhdessä tehty kulttuuri on parasta http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235095-yhdessa-tehty-kulttuuri-on-parasta <p>Menin ensimmäisiin reiveihini Vappuna 1990 Katajanokalla. Olin juuri täyttänyt 18, ja tajusin vasta ovella että äsken avaamaani valkkaripulloa ei saisi viedä sisään. Tyhjensin sen nopeasti ja astuin sepelillä täytettyyn tiilimakasiiniin.</p><p>Värikkäät valokeilat halkoivat savulla täytettyä salia jossa jymisi acid house -musiikki. Tunnelma oli outo ja sepelillä vaikea kävellä. Viini alkoi kuitenkin mukavasti lämmittää ja biitti potki liskoaivoa ovelasti. Yhtäkkiä heiluin rumpukoneen tahdissa ja vietin seuraavat viisi tuntia transsissa iloisten uusien kavereitteni kanssa.</p><p>Reiveissä yleisö ei istunut rivissä katsomassa esiintyjää, vaan tanssi ja jutteli toistensa kanssa. Tapahtuman keskeinen luonne oli luoda se osallistujien kesken yhdessä, ja osa tanssijoista siirtyi välillä tiskin taakse soittamaan tai valoja ohjaamaan. Bileissä tapasinkin ihmisiä läpi yhteiskunnan täysin oman fysiikan opiskelijakuplani ulkopuolelta. Keskustelut kampaajien, rakennustyöläisten ja muusikoiden kanssa olivat kuin liima, joka sitoi minut muuhun yhteiskuntaan.</p><p>90-luvulla reivejä syntyi eurooppalaisten kaupunkien tyhjille alueille. Eniten niitä ilmestyi Berliiniin jossa suuret keskusta-alueet olivat vapautuneet muurilta. Uusi vapaa, yhdessä luotu kulttuuri sykki niissä voimakkaana. Puhtaimmillaan se oli, kun tapahtuma oli kaikille avoin ja epäkaupallinen. Tyhjäksi jääneet tilat täytti ihmisiä yhteen sitova, taidetta ja uusia ajatuksia tuottava dynamo.</p><p>--</p><p>Nykyään Berliinin keskusta-alueet ovat täynnä magneettilukoilla suljettuja lasipintaisia toimistoja ja ostoskeskuksia. Missään ei ole tilaa tanssia ja luoda taidetta yhdessä: Bileet ovat siirtyneet pois keskustasta. Myös Helsingissä vaalimökkimme vieressä Kampin keskuksessa on tilaa vain ostamiseen. Kauppakeskuksessa mitään ostamaton ihmisiä tapaamaan tullut on lähtökohtaisesti asiaton ja poistettava. Tarjoamme mökilllämme tilan ihmisille olla ja luoda uutta yhdessä, vaikka sitten maalaamalla ehdokkaan auto oman näkemyksen mukaan.&nbsp;</p><p>Helsingissä avointa, yhdessä luotua kulttuuria on ilmestynyt tyhjäksi jätetyille alueille. Sompasaaressa kavereiden kaikille rakentama Sompasauna ja Konttiaukiolla järjestetyt ilmaiset bileet näyttävät suuntaa kaupungin politiikalle. Rahan arvoinen, turisteja tehokkaasti houkutteleva kulttuuri ei tarvitse kalliita puitteita ja kaupungin holhousta: Riittää, että sille annetaan tilaa ja sitä ei kielletä.</p><p>Ehdotankin, että kulttuuria edistetään yksinkertaisesti ja edullisesti kaavoittamalla kauppakeskuksiin sopiva prosenttiosuus vapaata, epäkaupallista kohtaamis- ja kulttuuritilaa. Asuinalueilla tyhjiin liiketiloihin avatut korttelihuoneet tarjoavat mahdollisuuden tutustua naapureihin ja tehdä yhdessä sen sijaan, että aika kuluisi kitkerillä nettifoorumeilla.&nbsp;</p><p>Helsingin rooli ei ole seurata Berliiniä ja muuta Eurooppaa, vaan näyttää niille esimerkkiä myös kulttuuripolitiikassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Menin ensimmäisiin reiveihini Vappuna 1990 Katajanokalla. Olin juuri täyttänyt 18, ja tajusin vasta ovella että äsken avaamaani valkkaripulloa ei saisi viedä sisään. Tyhjensin sen nopeasti ja astuin sepelillä täytettyyn tiilimakasiiniin.

Värikkäät valokeilat halkoivat savulla täytettyä salia jossa jymisi acid house -musiikki. Tunnelma oli outo ja sepelillä vaikea kävellä. Viini alkoi kuitenkin mukavasti lämmittää ja biitti potki liskoaivoa ovelasti. Yhtäkkiä heiluin rumpukoneen tahdissa ja vietin seuraavat viisi tuntia transsissa iloisten uusien kavereitteni kanssa.

Reiveissä yleisö ei istunut rivissä katsomassa esiintyjää, vaan tanssi ja jutteli toistensa kanssa. Tapahtuman keskeinen luonne oli luoda se osallistujien kesken yhdessä, ja osa tanssijoista siirtyi välillä tiskin taakse soittamaan tai valoja ohjaamaan. Bileissä tapasinkin ihmisiä läpi yhteiskunnan täysin oman fysiikan opiskelijakuplani ulkopuolelta. Keskustelut kampaajien, rakennustyöläisten ja muusikoiden kanssa olivat kuin liima, joka sitoi minut muuhun yhteiskuntaan.

90-luvulla reivejä syntyi eurooppalaisten kaupunkien tyhjille alueille. Eniten niitä ilmestyi Berliiniin jossa suuret keskusta-alueet olivat vapautuneet muurilta. Uusi vapaa, yhdessä luotu kulttuuri sykki niissä voimakkaana. Puhtaimmillaan se oli, kun tapahtuma oli kaikille avoin ja epäkaupallinen. Tyhjäksi jääneet tilat täytti ihmisiä yhteen sitova, taidetta ja uusia ajatuksia tuottava dynamo.

--

Nykyään Berliinin keskusta-alueet ovat täynnä magneettilukoilla suljettuja lasipintaisia toimistoja ja ostoskeskuksia. Missään ei ole tilaa tanssia ja luoda taidetta yhdessä: Bileet ovat siirtyneet pois keskustasta. Myös Helsingissä vaalimökkimme vieressä Kampin keskuksessa on tilaa vain ostamiseen. Kauppakeskuksessa mitään ostamaton ihmisiä tapaamaan tullut on lähtökohtaisesti asiaton ja poistettava. Tarjoamme mökilllämme tilan ihmisille olla ja luoda uutta yhdessä, vaikka sitten maalaamalla ehdokkaan auto oman näkemyksen mukaan. 

Helsingissä avointa, yhdessä luotua kulttuuria on ilmestynyt tyhjäksi jätetyille alueille. Sompasaaressa kavereiden kaikille rakentama Sompasauna ja Konttiaukiolla järjestetyt ilmaiset bileet näyttävät suuntaa kaupungin politiikalle. Rahan arvoinen, turisteja tehokkaasti houkutteleva kulttuuri ei tarvitse kalliita puitteita ja kaupungin holhousta: Riittää, että sille annetaan tilaa ja sitä ei kielletä.

Ehdotankin, että kulttuuria edistetään yksinkertaisesti ja edullisesti kaavoittamalla kauppakeskuksiin sopiva prosenttiosuus vapaata, epäkaupallista kohtaamis- ja kulttuuritilaa. Asuinalueilla tyhjiin liiketiloihin avatut korttelihuoneet tarjoavat mahdollisuuden tutustua naapureihin ja tehdä yhdessä sen sijaan, että aika kuluisi kitkerillä nettifoorumeilla. 

Helsingin rooli ei ole seurata Berliiniä ja muuta Eurooppaa, vaan näyttää niille esimerkkiä myös kulttuuripolitiikassa.

]]>
6 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235095-yhdessa-tehty-kulttuuri-on-parasta#comments Berliini Helsinki Kaupunkikulttuuri Tanssi Tekno Wed, 05 Apr 2017 16:20:35 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235095-yhdessa-tehty-kulttuuri-on-parasta
Annetaan oppilaiden innostua! http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234951-annetaan-oppilaiden-innostua <p>Pääsin miettimään koulujen kehittämistä <a href="https://www.youtube.com/watch?v=5dOthCsRh1Y">vaalipaneelissa Snellmanin ala-asteella</a> Helsingin Punavuoressa. Ilmapiiri oli luova, ja mieleen tuli nopeasti useita keinoja, joilla voimme parantaa opetusta ja liittää koulut paremmin muuhun yhteiskuntaan.</p><p>Tasapäistäminen on Suomen koululaitoksen perinteinen ongelma. Olin &nbsp;itse onnekas koska kävin peruskoulun Yliopiston alaisessa Normaalikoulussa, jossa opetus oli ilmeisesti tavallista laadukkaampaa. Sain matematiikassa lukea yläluokkalaisten kirjoja mutta monen muun tilanne oli huonompi: Tasapäistäminen on kouluissamme edelleen niin vahvaa, että nopeammasta etenemisestä <u><a href="http://m.iltalehti.fi/uutiset/201703272200092311_uu.shtml">jopa rangaistaan</a>.</u></p><p><strong>Asiantuntijat opettamaan kiinnostusryhmiä</strong></p><p>Työkaverini lapsi Piilaaksossa rakentaa robotteja koulunsa kiinnostusryhmässä. Suomessa voidaan tehdä samoin. Tarvitaan vain asiantunteva opettaja, innostuneet oppilaat &nbsp;ja opetusvälineita.</p><p>Ehdotan, että erikoisryhmien opetusta aletaan tarjota koulujen yhteistyönä. Tietysti asiasta - oli se sitten vesilinnut, öljyvärimaalaus tai mustat aukot - kiinnostuneet oppilaat eri kouluista voivat kokoontua yhteen ja saada asiantuntijalta erityisopetusta päivän tai viikon ajan.</p><p>Asiantuntija voi olla yliopistotutkija tai yrityksen työntekijä, ja opetus tapahtua yliopistolla tai yrityksessä. Silloin lapsi oppii erityisalan lisäksi myös yhteiskunnan eri puolista ja pääsee tutustumaan mahdolliseen työ- tai opiskelupaikkaansa. Ulkopuolinen asiantuntija voi saada työstään vastaavaa palkkaa kuin oikeakin opettaja, mutta luulen että moni olisi kiinnostunut tekemään elämää rikastuttavia opetuskeikkoja myös ilman korvausta.</p><p><strong>Kodit ja koulut opettamaan yhdessä</strong></p><p>Asiantuntija voi olla myös lapsen vanhempi ja opetuspaikka koti. Suomessa on mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuus kotiopetuksena ja sillä on myös <u><a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002825226.html">saavutettu hyviä tuloksia</a></u>. Kotiopetusta saa Suomessa vain muutama sata oppilasta, mutta sen suosio saattaa jatkossa lisääntyä. Kodissa opettavat ovat valittaneet, että järjestelmä hylkii heitä: Oppikirjoja ei saa, ja jopa lastensuojeluilmoituksia on tehty.&nbsp;</p><p>Kotiopetuksen yleistyessä on vaarana, että &ldquo;eliitin&rdquo; lapset eriytyvät muusta yhteiskunnasta. Siihen auttaa kotikoulujen yhteistyö tavallisten koulujen kanssa. Kotiopettaja voi tarjota opetusta erityisalalta vierailevalla koululaisryhmälle. Myös kotioppilaan käynnit valitsemillaan tavallisen koulun tunneilla kannattaisi sallia.</p><p><strong>Yhdistetään lapset ja vanhukset</strong></p><p>Yhteiskuntaamme vaivaa ihmisten eristyminen omiin laitoksiinsa. Vanhukset ovat vanhainkodissa, aikuiset työpaikalla ja lapset koulussa. Laitostumisen seurauksena moni vanhus kärsii Suomessa yksinäisyydestä. Ongelma ratkeaa viemällä lapset käymään vanhainkodissa ja vanhukset koulussa.</p><p>Vanhuksilla on taitoja moneen asiaan - ensimmäisenä tulee historian opetus oman kokemuksen kautta. He voivat myös tehdä käsitöitä, piirtää tai laulaa lasten kanssa. Samalla saattaa syntyä tärkeitä ystävyyssuhteita. &nbsp;</p><p><strong>Tietokoneet ovat luomista varten</strong></p><p>Koulujen IT-strategiassa on monesti edetty laitteet edellä. Tarvitaan tabletteja, koska ne ovat nykyaikaa. Jos tabletteja käytetään saman monisteen lukemiseen ruudulta, mitä aiemmin luettiin paperilta, on sijoitus pääosin turha. Tietokoneet pitää nähdä laitteina joilla voi luoda uutta, ei mediankulutusvälineinä. Vanhalla läppärillä voi olla enemmän annettavaa opetukseen kuin kiiltävällä iPadilla.</p><p>Yksi luomisen muoto voi olla rakentaa pieni tietokone osista tai aukaista vanhan läppärin kuoret ja yhdistää komponentit uudella tavalla. Tietokoneen ohjelmointi vaikkapa robotin ohjaamiseksi voi onnistua pieneltäkin lapselta. On tärkeää päästää lapset leikkimään ja keksimään koneilla: Heillä saattaa kohta olla uutta opetettavaa aikuisille.</p><p><strong>Monikulttuurisuus uhkasta resurssiksi</strong></p><p>Suomessa on yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia oppilaita. He puhuvat kieliä, joiden osaaminen on työelämässä tärkeä kyky. Laitetaan lapset opettamaan kieliä toisilleen! Suomalainen kieliopetus on liian keskittynyt teoreettiseen kielioppiin. Lasten jutellessa toisilleen oppivat he tehokkaasti käytännön keskustelukieltä.</p><p><strong>Vähemmän byrokratiaa, enemmän autonomiaa</strong></p><p>Koulut, kuten muutkin kuntien palveluyksiköt, kärsivät usein liiallisesta byrokratiasta. Helsingissä Opetusviraston hallintoportaat sääntelevät ja seuraavat tiukasti koulujen toimintaa. Koulut ovat kuitenkin täynnä fiksuja opettajia, jotka näkevät itse paikallisen tilanteen ja pystyvät päättämään kannattaako budjetti käyttää videotykin vai viherkasvien hankintaan.&nbsp;Vähentämällä hallintoportaita ja lisäämällä koulujen autonomiaa saamme iloisemmat opettajat ja säästämme rahaa. Se voidaan sijoittaa <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3426609/Helsingin+opetusviraston+tyontekijat+veivat+kaupungin+televisioita+kotiin"><u>hallintojohtajien kotitelevisioiden</u></a> sijasta vaikkapa koulujen kehittämiseen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääsin miettimään koulujen kehittämistä vaalipaneelissa Snellmanin ala-asteella Helsingin Punavuoressa. Ilmapiiri oli luova, ja mieleen tuli nopeasti useita keinoja, joilla voimme parantaa opetusta ja liittää koulut paremmin muuhun yhteiskuntaan.

Tasapäistäminen on Suomen koululaitoksen perinteinen ongelma. Olin  itse onnekas koska kävin peruskoulun Yliopiston alaisessa Normaalikoulussa, jossa opetus oli ilmeisesti tavallista laadukkaampaa. Sain matematiikassa lukea yläluokkalaisten kirjoja mutta monen muun tilanne oli huonompi: Tasapäistäminen on kouluissamme edelleen niin vahvaa, että nopeammasta etenemisestä jopa rangaistaan.

Asiantuntijat opettamaan kiinnostusryhmiä

Työkaverini lapsi Piilaaksossa rakentaa robotteja koulunsa kiinnostusryhmässä. Suomessa voidaan tehdä samoin. Tarvitaan vain asiantunteva opettaja, innostuneet oppilaat  ja opetusvälineita.

Ehdotan, että erikoisryhmien opetusta aletaan tarjota koulujen yhteistyönä. Tietysti asiasta - oli se sitten vesilinnut, öljyvärimaalaus tai mustat aukot - kiinnostuneet oppilaat eri kouluista voivat kokoontua yhteen ja saada asiantuntijalta erityisopetusta päivän tai viikon ajan.

Asiantuntija voi olla yliopistotutkija tai yrityksen työntekijä, ja opetus tapahtua yliopistolla tai yrityksessä. Silloin lapsi oppii erityisalan lisäksi myös yhteiskunnan eri puolista ja pääsee tutustumaan mahdolliseen työ- tai opiskelupaikkaansa. Ulkopuolinen asiantuntija voi saada työstään vastaavaa palkkaa kuin oikeakin opettaja, mutta luulen että moni olisi kiinnostunut tekemään elämää rikastuttavia opetuskeikkoja myös ilman korvausta.

Kodit ja koulut opettamaan yhdessä

Asiantuntija voi olla myös lapsen vanhempi ja opetuspaikka koti. Suomessa on mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuus kotiopetuksena ja sillä on myös saavutettu hyviä tuloksia. Kotiopetusta saa Suomessa vain muutama sata oppilasta, mutta sen suosio saattaa jatkossa lisääntyä. Kodissa opettavat ovat valittaneet, että järjestelmä hylkii heitä: Oppikirjoja ei saa, ja jopa lastensuojeluilmoituksia on tehty. 

Kotiopetuksen yleistyessä on vaarana, että “eliitin” lapset eriytyvät muusta yhteiskunnasta. Siihen auttaa kotikoulujen yhteistyö tavallisten koulujen kanssa. Kotiopettaja voi tarjota opetusta erityisalalta vierailevalla koululaisryhmälle. Myös kotioppilaan käynnit valitsemillaan tavallisen koulun tunneilla kannattaisi sallia.

Yhdistetään lapset ja vanhukset

Yhteiskuntaamme vaivaa ihmisten eristyminen omiin laitoksiinsa. Vanhukset ovat vanhainkodissa, aikuiset työpaikalla ja lapset koulussa. Laitostumisen seurauksena moni vanhus kärsii Suomessa yksinäisyydestä. Ongelma ratkeaa viemällä lapset käymään vanhainkodissa ja vanhukset koulussa.

Vanhuksilla on taitoja moneen asiaan - ensimmäisenä tulee historian opetus oman kokemuksen kautta. He voivat myös tehdä käsitöitä, piirtää tai laulaa lasten kanssa. Samalla saattaa syntyä tärkeitä ystävyyssuhteita.  

Tietokoneet ovat luomista varten

Koulujen IT-strategiassa on monesti edetty laitteet edellä. Tarvitaan tabletteja, koska ne ovat nykyaikaa. Jos tabletteja käytetään saman monisteen lukemiseen ruudulta, mitä aiemmin luettiin paperilta, on sijoitus pääosin turha. Tietokoneet pitää nähdä laitteina joilla voi luoda uutta, ei mediankulutusvälineinä. Vanhalla läppärillä voi olla enemmän annettavaa opetukseen kuin kiiltävällä iPadilla.

Yksi luomisen muoto voi olla rakentaa pieni tietokone osista tai aukaista vanhan läppärin kuoret ja yhdistää komponentit uudella tavalla. Tietokoneen ohjelmointi vaikkapa robotin ohjaamiseksi voi onnistua pieneltäkin lapselta. On tärkeää päästää lapset leikkimään ja keksimään koneilla: Heillä saattaa kohta olla uutta opetettavaa aikuisille.

Monikulttuurisuus uhkasta resurssiksi

Suomessa on yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia oppilaita. He puhuvat kieliä, joiden osaaminen on työelämässä tärkeä kyky. Laitetaan lapset opettamaan kieliä toisilleen! Suomalainen kieliopetus on liian keskittynyt teoreettiseen kielioppiin. Lasten jutellessa toisilleen oppivat he tehokkaasti käytännön keskustelukieltä.

Vähemmän byrokratiaa, enemmän autonomiaa

Koulut, kuten muutkin kuntien palveluyksiköt, kärsivät usein liiallisesta byrokratiasta. Helsingissä Opetusviraston hallintoportaat sääntelevät ja seuraavat tiukasti koulujen toimintaa. Koulut ovat kuitenkin täynnä fiksuja opettajia, jotka näkevät itse paikallisen tilanteen ja pystyvät päättämään kannattaako budjetti käyttää videotykin vai viherkasvien hankintaan. Vähentämällä hallintoportaita ja lisäämällä koulujen autonomiaa saamme iloisemmat opettajat ja säästämme rahaa. Se voidaan sijoittaa hallintojohtajien kotitelevisioiden sijasta vaikkapa koulujen kehittämiseen.

 

]]>
0 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234951-annetaan-oppilaiden-innostua#comments Erityisopetus Opetusvirasto Oppiminen Peruskoulu Tue, 04 Apr 2017 10:17:34 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234951-annetaan-oppilaiden-innostua
Lopetetaan julkisen sektorin IT-sekoilut! http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234161-lopetetaan-julkisen-sektorin-it-sekoilut <p>Kymmenet miljoonat eurot ovat pikkusummia kun puhutaan valtion ja kuntien rahankäytöstä IT-järjestelmiin. Tuloksista kuulemme säännöllisesti uutisia: Miljoonasijoitusten jälkeen VR, HSL ja muut tarjoavat kansalaisille käsittämättömän vaikeakäyttöisiä, vikoihin kaatuvia palveluja joiden korjailuun käytetään vuosia ja lisää miljoonia. Mikä tässä oikein mättää?</p><p>Olen perustanut ohjelmistoyrityksen ja johtanut sitä pitkään, ja päässyt näkemään läheltä miten IT-alan hankintoja tehdään Euroopassa ja Yhdysvalloissa suuryrityksissä. Toki tuhlaavia hankintoja tehdään myös yksityisellä puolella, mutta mikään ei yksityisellä puolella vedä vertoja sille miten Suomen julkishallinnossa asiat hoidetaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valot sammutettuina kohti kallioleikkausta: Julkishallinnon IT-hankintaprosessi</strong></p><p>1. Ensiksi kootaan ohjausryhmä, johon otetaan mukaan paljon ihmisiä omasta virastosta. Esimerkiksi surullisen kuuluisan, arviolta 600M&euro; Apotti-hankkeen ohjaus- ja kehittämisryhmässä on n. 50 jäsentä. Muista virastoista tai kunnista ei yleensä kysellä onko siellä mahdollisesti samanlaisia hankkeita, koska &quot;heidän kanssaan ei puhuta&quot; (todellinen lainaus).</p><p>2. Palkataan määrittely ja- ja kilpailutuskonsultit, jotka saavat tuntipalkkaa työajan mukaan. Pidetään isoja kokouksia, missä ohjausryhmän kaikki jäsenet kertovat konsultille mitä kaikkia ominaisuuksia uudessa järjestelmässä pitäisi olla. Vaatimuslistasta tulee hyvin pitkä ja monipuolinen. Jokainen keksitty vipstaaki kirjataan ylös! Konsultti on tyytyväinen, sillä mitä enemmän kokouksia ja mitä monimutkaisempi dokumentti, sitä enemmän hänelle maksetaan.</p><p>3. Kun vaatimuslista on valmis, se lukitaan ja julkaistaan tarjouspyyntönä. Kilpailutuksen lähtökohta on että kaikki toteutetaan tyhjästä, valmiista tuotteista ei yleensä kysytä mitään. Ja koska ominaisuuslista on niin pitkä ja monimutkainen ei mikään valmis tuote sitä pystykään suoraan hoitamaan.</p><p>4. Valitaan toteuttaja, odotetaan ja maksetaan. Ihmetellään kun systeemi ei oikein toimi. &ldquo;Yllättäen&rdquo; toteutuksen aikataulu ei pidä, ja korjailu ja ylläpito maksaa paljon enemmän kuin odotettiin - &nbsp;varsinkin jos on maksettuna tuntityönä tehty suljettua koodia jota muut firmat eivät voi kehittää.</p><p>Jos tämän jälkeen budjettia jostain syystä jää yli, ei sitä palautetta kaupungin tai valtion kassaan vaan saatetaan ostaa vaikka <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3426609/Helsingin+opetusviraston+tyontekijat+veivat+kaupungin+televisioita+kotiin"><u>televisioita IT-johtajien koteihin</u></a>. Budjetin alittaminen ei ole mahdollista - sehän johtaisi määrärahojen pienenemiseen seuraavana vuonna!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yksinkertaisin toimiva tuote: Kuinka menestyssovellus kehitetään</strong></p><p>Yksityisellä puolella IT-hankkeet hoidetaan eri lailla. Esimerkiksi sopii tyypillisen maailmanmenestykseen palvelullaan yltävän startup-yrityksen prosessi.</p><p>1. Kootaan muutama alansa huipputekijä samaan tiimiin. He selvittävät mitä on saatavilla markkinoilla ja mitä tuotteella halutaan saavuttaa. Yhden parhaiten menestyneen miljoonien käyttäjän monimutkaisen tietojärjestelmän, Supercellin Clash of Clansin, kehitystiimissä on ollut noin kymmenen henkilöä sisältäen suunnittelijat.</p><p>2. Tiimin budjetti on rajallinen, samoin aika. He eivät saa sitä enemmän rahaa mitä kauemmin toteutusta tehdään, vaan rahallinen menestys on sidottu tuotteen suosioon käyttäjien keskuudessa. Tiimi miettii yhdessä, mitkä ovat yksinkertaisimman toimivan tuotteen (&quot;Minimum Viable Product&quot;) vaatimukset, joilla se tarjoaa käyttäjille sen tärkeimmän palvelun helposti ja luotettavasti eikä mitään turhaa tai ylimääräistä. Tässä vaiheessa kaiken A ja O on karsia vaatimusmäärittelystä turhat vivut ja vipstaakit - täysin päinvastoin kuin julkishallinnon puolella.</p><p>3. Toteutuksesta tehdään karkean tason suunnitelma ja aletaan hommiin. Apuna käytetään mahdollisimman paljon laadukkaita olemassaolevia komponentteja ja palveluita. Pyörää ei keksitä uudestaan. Vain olennaiset uudet osat, joita ei saa kätevästi muualta, koodataan itse.</p><p>4. Kun tuote on kokeilukunnossa se otetaan testikäyttöön. Palvelua hiotaan testikäyttäjien palautteen perusteella. Hiomisen jälkeen palvelu julkaistaan laajalti. Jos kaikki toimii ok, voidaan tässä vaiheessa asiakkaita herkällä korvalla kuunnellen alkaa miettiä niitä muita vipuja ja vipstaakeja, joita palveluun voisi lisätä. Tässä vähemmän on enemmän, ja karsinta lisäysten suhteen on tiukkaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä pitää muuttaa?</strong></p><p>Julkishallinnon IT-hankintaprosessi pitää uudistaa ottaen oppia startup-yrityksiltä.</p><p>Määrittelyvaiheesta alkaen pitää keskittyä mahdollisimman yksinkertaisen ja perustehtävänsä hyvin hoitavan palvelun toteuttamiseen. Määrittelyjä tekevän konsultin ei pidä saada sitä enemmän palkkaa mitä monimutkaisempi häkkyrä tehdään, vaan palkkaus on liitettävä kokonaiskustannusten alhaisuuteen ja järjestelmän valmistumiseen ajoissa.</p><p>Toteutuksen suhteen on kartoitettava valmiit, ilmaiset tai edulliset ratkaisut. Jos toteutuksen tai sen osan saa valmiina avoimen lähdekoodin ohjelmistona tai kustannustehokkaana palveluna rajapinnan kautta, kannattaa valita valmis ratkaisu ja unohtaa oman systeemin koodaaminen.</p><p>Nykyään kaupunkien ylimmän IT-johdon tehtävät näyttävät liittyvän pitkälti siihen, montako miljoonaa budjettia laitetaan mihinkin projektiin. Ja kun budjetit on asetettu pitää ne myös käyttää. Tämä pitää muuttaa niin, että sekä johtajat että työntekijät saavat palkkaansa bonusta budjetin alittamisesta. Säästetyt rahat siirretään kunnan tai valtion kassaan.</p><p>Näillä muutoksilla vaikutukset sekä julkishallinnon IT-järjestelmien kustannuksiin että toimivuuteen tulevat olemaan valtavat. Vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikka se, että Virossa julkishallinnon järjestelmät maksavat tyypillisesti alle kymmenesosan siitä mitä Suomessa, tulevat valmiiksi nopeammin ja toimivat paremmin.</p><p>Eikä tässä ole edes laskettu sitä aikaa ja vaivaa, jonka kansalaiset säästävät kun systeemit ovat helppoja käyttää ja oikeasti toimivat.</p><p>--</p><p>Olemme nähneet miten nykyiset valtapuolueet käyttävät yhteisiä rahoja. Toimintaan tarvitaan järjen ääntä, ja sitä saa Helsingissä numerolla 1048.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kymmenet miljoonat eurot ovat pikkusummia kun puhutaan valtion ja kuntien rahankäytöstä IT-järjestelmiin. Tuloksista kuulemme säännöllisesti uutisia: Miljoonasijoitusten jälkeen VR, HSL ja muut tarjoavat kansalaisille käsittämättömän vaikeakäyttöisiä, vikoihin kaatuvia palveluja joiden korjailuun käytetään vuosia ja lisää miljoonia. Mikä tässä oikein mättää?

Olen perustanut ohjelmistoyrityksen ja johtanut sitä pitkään, ja päässyt näkemään läheltä miten IT-alan hankintoja tehdään Euroopassa ja Yhdysvalloissa suuryrityksissä. Toki tuhlaavia hankintoja tehdään myös yksityisellä puolella, mutta mikään ei yksityisellä puolella vedä vertoja sille miten Suomen julkishallinnossa asiat hoidetaan.

 

Valot sammutettuina kohti kallioleikkausta: Julkishallinnon IT-hankintaprosessi

1. Ensiksi kootaan ohjausryhmä, johon otetaan mukaan paljon ihmisiä omasta virastosta. Esimerkiksi surullisen kuuluisan, arviolta 600M€ Apotti-hankkeen ohjaus- ja kehittämisryhmässä on n. 50 jäsentä. Muista virastoista tai kunnista ei yleensä kysellä onko siellä mahdollisesti samanlaisia hankkeita, koska "heidän kanssaan ei puhuta" (todellinen lainaus).

2. Palkataan määrittely ja- ja kilpailutuskonsultit, jotka saavat tuntipalkkaa työajan mukaan. Pidetään isoja kokouksia, missä ohjausryhmän kaikki jäsenet kertovat konsultille mitä kaikkia ominaisuuksia uudessa järjestelmässä pitäisi olla. Vaatimuslistasta tulee hyvin pitkä ja monipuolinen. Jokainen keksitty vipstaaki kirjataan ylös! Konsultti on tyytyväinen, sillä mitä enemmän kokouksia ja mitä monimutkaisempi dokumentti, sitä enemmän hänelle maksetaan.

3. Kun vaatimuslista on valmis, se lukitaan ja julkaistaan tarjouspyyntönä. Kilpailutuksen lähtökohta on että kaikki toteutetaan tyhjästä, valmiista tuotteista ei yleensä kysytä mitään. Ja koska ominaisuuslista on niin pitkä ja monimutkainen ei mikään valmis tuote sitä pystykään suoraan hoitamaan.

4. Valitaan toteuttaja, odotetaan ja maksetaan. Ihmetellään kun systeemi ei oikein toimi. “Yllättäen” toteutuksen aikataulu ei pidä, ja korjailu ja ylläpito maksaa paljon enemmän kuin odotettiin -  varsinkin jos on maksettuna tuntityönä tehty suljettua koodia jota muut firmat eivät voi kehittää.

Jos tämän jälkeen budjettia jostain syystä jää yli, ei sitä palautetta kaupungin tai valtion kassaan vaan saatetaan ostaa vaikka televisioita IT-johtajien koteihin. Budjetin alittaminen ei ole mahdollista - sehän johtaisi määrärahojen pienenemiseen seuraavana vuonna!

 

Yksinkertaisin toimiva tuote: Kuinka menestyssovellus kehitetään

Yksityisellä puolella IT-hankkeet hoidetaan eri lailla. Esimerkiksi sopii tyypillisen maailmanmenestykseen palvelullaan yltävän startup-yrityksen prosessi.

1. Kootaan muutama alansa huipputekijä samaan tiimiin. He selvittävät mitä on saatavilla markkinoilla ja mitä tuotteella halutaan saavuttaa. Yhden parhaiten menestyneen miljoonien käyttäjän monimutkaisen tietojärjestelmän, Supercellin Clash of Clansin, kehitystiimissä on ollut noin kymmenen henkilöä sisältäen suunnittelijat.

2. Tiimin budjetti on rajallinen, samoin aika. He eivät saa sitä enemmän rahaa mitä kauemmin toteutusta tehdään, vaan rahallinen menestys on sidottu tuotteen suosioon käyttäjien keskuudessa. Tiimi miettii yhdessä, mitkä ovat yksinkertaisimman toimivan tuotteen ("Minimum Viable Product") vaatimukset, joilla se tarjoaa käyttäjille sen tärkeimmän palvelun helposti ja luotettavasti eikä mitään turhaa tai ylimääräistä. Tässä vaiheessa kaiken A ja O on karsia vaatimusmäärittelystä turhat vivut ja vipstaakit - täysin päinvastoin kuin julkishallinnon puolella.

3. Toteutuksesta tehdään karkean tason suunnitelma ja aletaan hommiin. Apuna käytetään mahdollisimman paljon laadukkaita olemassaolevia komponentteja ja palveluita. Pyörää ei keksitä uudestaan. Vain olennaiset uudet osat, joita ei saa kätevästi muualta, koodataan itse.

4. Kun tuote on kokeilukunnossa se otetaan testikäyttöön. Palvelua hiotaan testikäyttäjien palautteen perusteella. Hiomisen jälkeen palvelu julkaistaan laajalti. Jos kaikki toimii ok, voidaan tässä vaiheessa asiakkaita herkällä korvalla kuunnellen alkaa miettiä niitä muita vipuja ja vipstaakeja, joita palveluun voisi lisätä. Tässä vähemmän on enemmän, ja karsinta lisäysten suhteen on tiukkaa.

 

Mitä pitää muuttaa?

Julkishallinnon IT-hankintaprosessi pitää uudistaa ottaen oppia startup-yrityksiltä.

Määrittelyvaiheesta alkaen pitää keskittyä mahdollisimman yksinkertaisen ja perustehtävänsä hyvin hoitavan palvelun toteuttamiseen. Määrittelyjä tekevän konsultin ei pidä saada sitä enemmän palkkaa mitä monimutkaisempi häkkyrä tehdään, vaan palkkaus on liitettävä kokonaiskustannusten alhaisuuteen ja järjestelmän valmistumiseen ajoissa.

Toteutuksen suhteen on kartoitettava valmiit, ilmaiset tai edulliset ratkaisut. Jos toteutuksen tai sen osan saa valmiina avoimen lähdekoodin ohjelmistona tai kustannustehokkaana palveluna rajapinnan kautta, kannattaa valita valmis ratkaisu ja unohtaa oman systeemin koodaaminen.

Nykyään kaupunkien ylimmän IT-johdon tehtävät näyttävät liittyvän pitkälti siihen, montako miljoonaa budjettia laitetaan mihinkin projektiin. Ja kun budjetit on asetettu pitää ne myös käyttää. Tämä pitää muuttaa niin, että sekä johtajat että työntekijät saavat palkkaansa bonusta budjetin alittamisesta. Säästetyt rahat siirretään kunnan tai valtion kassaan.

Näillä muutoksilla vaikutukset sekä julkishallinnon IT-järjestelmien kustannuksiin että toimivuuteen tulevat olemaan valtavat. Vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikka se, että Virossa julkishallinnon järjestelmät maksavat tyypillisesti alle kymmenesosan siitä mitä Suomessa, tulevat valmiiksi nopeammin ja toimivat paremmin.

Eikä tässä ole edes laskettu sitä aikaa ja vaivaa, jonka kansalaiset säästävät kun systeemit ovat helppoja käyttää ja oikeasti toimivat.

--

Olemme nähneet miten nykyiset valtapuolueet käyttävät yhteisiä rahoja. Toimintaan tarvitaan järjen ääntä, ja sitä saa Helsingissä numerolla 1048.

]]>
11 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234161-lopetetaan-julkisen-sektorin-it-sekoilut#comments Kotimaa Apotti-hanke HSL IT-hankkeet Julkishallinto Tuhlaus Sat, 25 Mar 2017 09:24:05 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234161-lopetetaan-julkisen-sektorin-it-sekoilut