Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Suomi vuonna 2050

A-studio kysyi puoluejohtajilta, minkälaisena he näkevät Suomen vuonna 2050. Tässä vastaukseni, jota Ylen tulevaisuusasiantuntijat pitivät edistyksellisenä.

Millaista koulua suomalaiset käyvät?

Koulutus on maksutonta varhaiskasvatuksesta toiselle ja kolmannelle asteelle. Valtio teettää oppimateriaalit asiantuntijoilla ja ne ovat ilmaisia ja vapaasti kopioitavissa. Vapaaehtoiset asiantuntijat pitävät kouluissa erikoisopetuspäiviä, jotka kokoavat tietystä aiheesta kiinnostuneet oppilaat eri puolilta kaupunkia yhteen.

Miten suomalaiset liikkuvat? (liikennevälineet ja -järjestelmä)?

Liikkuminen pohjautuu vähäpäästöiseen sähköön ja vähäpäästöisellä sähköllä tuotettuihin polttoaineisiin. Suoraan sähköllä toimivat junat ja sähköautot, lentoliikenne ja hybridiautot käyttävät myös vähäpäästöisiä polttoaineita – ellei akkuteknologiassa ole tapahtunut suurta harppausta.

Koska asutus on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin asemien lähelle, ovat kaupunkeja yhdistävät luotijunat suosituin pitkän matkan liikkumisen muoto. Asumisen ja työnteon keskittyminen kaupunkeihin on parantanut valtion taloustilannetta runsaasti, ja joukkoliikenne avainreiteillä on maksutonta.

Mitä suomalaiset syövät? (ravinnontuotanto ja  -kulutus)?

Suomalaiset syövät pääosin terveellistä ja herkullista kasvisruokaa. Jotkut syövät luonnollisen kaltaista synteettistä lihaa ja kalaa. Eläintuotannon poistuessa on paljon peltoalaa vapautunut ja metsitetty hiilinieluina toimiviksi luonnonsuojelualueiksi ja virkistyskäyttöön.

Miten suomalaiset hoitavat terveyttään? (terveydenhoitojärjestelmä, elämäntavat)?

Ruoka on terveellistä kasvisruokaa, jossa on paljon luonnollisia vitamiineja. Ihmiset saavat geeneihinsä ja elämäntapoihinsa mahdollisimman hyvin sopivan heille räätälöidyn dieetin.

Terveydenhuoltojärjestelmä on tasa-arvoisempi kuin nyt, koska se keskittyy erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten varhaiseen tukemiseen.

Mielenterveyttä, fyysistä terveyttä ja sosiaalisia tekijöitä kuten yksinäisyyttä tai työttömyytta käsitellään kokonaisuutena. Olisikin parempi puhua kokonaisuudesta "yhteiskunnan tukipalvelut", kuin pelkästä terveydenhuollosta.

Perusterveydenhoidossa on valinnanvapaus niin, että jos hoito on hyväksytty yhteiskunnan korvattavaksi voi itse valita mm. jonotustilanteen perusteella hoidetaanko asia julkisella vai yksityisellä puolella.

Miten suomalaiset pitävät yhteyttä, hankkivat tietoa ja viihdyttävät itseään? (teknologian ja sen sovellusten kehitys)?

Tietokoneet on integroitu suoraan aivoihin, eikä esimerkiksi erillistä näyttöä tarvita kun kuva tulee suoraan näköhermoon. Osa ihmisistä elää pitkälti virtuaalitodellisuudessa, osa taas on kieltäytynyt aivo-integraatiosta ja keskittyy luonnolliseen elämään mitä tietokoneet vain huomaamattomasti avustavat, eivät häiritse.

Miten suomalaiset tekevät päätöksiä? (demokratia, puoluejärjestelmä, ylikansallinen päätöksenteko)?

Käytössä on hybrididemokratiamalli:  

  1. Jokaisella edustajalla on niin monta ääntä kuin hänellä on äänestäjiä. Eli 12 543 äänestäjän edustaja äänestää 12 543 äänellä.

  2. Äänestäjä voi halutessaan siirtää äänensä toiselle edustajalle tai ehdokkaalle. Aiemmalla edustajalla on silloin yksi ääni vähemmän ja uudella yksi enemmän. Kerran vuodessa ne edustajat, joilla on vähemmän ääniä kuin valitsematta jääneillä ehdokkailla vaihdetaan.

  3. Jos äänestäjälle tietty eduskunnan äänestys on tärkeä, voi hän käyttää äänensä siinä suoraan. Silloin hänen edustajallaan on kyseisessä äänestyksessä yksi ääni vähemmän.

Sama malli on otettu käyttöön EU:n parlamentissa. EU:n hallintoa on yksinkertaistettu ja myös komission sekä Eurooppa-neuvoston johtajat valitaan hybrididemokratialla.

YK:n rooli on kasvanut ja sille ollaan siirtämässä lisää valtaa, jotta maailman asioista voidaan päättää kaikki tasapuolisesti huomioon ottaen.

Miten suomalaisia verotetaan?

Kaikilla suomalaisilla on automaattinen perustulo. Alle 18 vuotiaiden perustulo on pienempi, lapsilisän kaltainen tulonsiirto. Veroprosentit ovat samat ansio-, osinko- ja myyntivoittotuloille. Kaikkia tuloja verotetaan kaksiportaisella tasaverolla, joka tuottaa perustulon kanssa halutun progressiokäyrän. Esimerkiksi kaikesta tulosta tiettyyn rajaan asti maksetaan 10% ja rajan yli 40%. Yritystuet, yritysten verohuojennukset ja yksityishenkilöiden verovähennykset on laajalti poistettu, ja kaikkien verotusta alennettu vastineeksi tasa-arvoisesti.

Verokeinottelu- ja suunnittelu on käytännössä hävinnyt koska järjestelmä on niin yksinkertainen ja tasa-arvoinen, ettei porsaanreikiä löydy eikä konsulteilla ole tehtävää.

Miten suomalaiset huolehtivat ympäristöstään?

Energiantuotanto on erittäin vähäpäästöistä. Lihantuotannon tarvitsemaa peltoalaa on metsitetty luonnonsuojelualueiksi. Kasvihuoneilmiön myötä ilmastomme on lämpimämpi ja pakolaisia on tullut lisää, mutta koska päästöjä on alennettu kovalla työllä elää toivo, että vuosisadan loppuun povattu katastrofi voidaan välttää.

Miten suomalaisten energia tuotetaan?

Pääasiassa ydinvoimalla, jonka päästöt ovat yhtä pienet kuin tuulivoiman mutta tuotanto tasaista ja jatkuvaa. Suomella on mahdollisuus tulla Euroopan toiseksi Norjaksi eli energian suurviejäksi, paitsi että me voimme viedä erittäin vähäpäästöistä ja puhdasta ydinsähköä. Peruskalliossa riittää uraania ja toriumia ja voimme rakentaa tänne parikymmentä sarjatuotetuista pienreaktoreista koostuvaa voimalaa, ja vähentää Keski-Euroopankin päästöjä sinne suuntautuvalla sähkön viennillä. Rakentamalla polttoaineen rikastuslaitoksen voimme olla omavaraisia - ydinjätteen loppusijoitukseenhan meillä on jo ratkaisu, ellei jätettä käytetä uusien reaktorien polttoaineena.

Millaista on suomalaisten työelämä?

Työelämä on nykyistä joustavampaa työaikojen ja -paikkojen osalta´. Suurin osa ihmisistä menee kuitenkin edelleen säännöllisesti työpaikalle tekemään töitä muiden kanssa samassa tilassa, koska se on tehokasta, luonnollista ja mukavaa.

Tehtaat toimivat melkein kokonaan roboteilla, mutta ihmiset tekevät työtä ihmisten kanssa –- aitoa empatiaa ja tunteita kokevaa tekoälyä ei olla onnistuttu kehittämään, vaikka sellaista on luvattu 1950-luvulta asti. Palveluammattien kirjo on nykyistä laajempi, ja entistä useampi elättää itsensä tuottamalla luovia sisältöjä ja kokemuksia.

Millä suomalaiset elävät? (kansantalouden, tuotannon ja palvelujen kehitys)

Valtava tulonlähde on ollut laadukkaiden uusien asuinalueiden kaavoitus ja tonttien myynti asuntorakentamiseen maahanmuuttajille. Suomalainen teollisuus hyödyntää robotiikkaa ja luonnonvaroja tehokkaasti ja on kansainvälisesti kilpailukykyistä esimerkiksi ekoturismissa, koulutusviennissä ja yhteisöllisessä taiteessa. Pääosa kansasta on palveluammateissa, osa tuottaa luovia sisältöjä ammattimaisesti ja jotkut ovat perustulolla tekemässä hyväntekeväisyys- ja järjestötyötä.

Missä suomalaiset asuvat? ( maan alueiden, kaupunkien, maaseudun kehitys)

Väestö on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin, joissa asutus keskittyy asemien lähistölle. Korkealla ja laadukkaalla rakentamisella asuntoja on tarpeeksi, ihmiset ovat hyvin lähellä palveluja ja julkista liikennettä, ja talojen vieressä on laajat mahdollisimman luonnontilaiset virkistysalueet.  

Korkeissa asuintaloissa voi olla ulkona parvekkeilla puita ja pensaita, jolloin ne toimivat puistoina itsekin.

Millainen suomalainen kulttuuri on? (perinteet/uudet virtaukset, maahanmuutto yms.)

Maahanmuutto on ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntynyt. Suomi on selvästi monikulttuurisempi, mutta ihmiset tulevat tänne pääasiassa tekemään töitä ja rakentamaan yhteiskuntaa kantaväestön kanssa. Suomen kansainvälistyminen on lisännyt maan innovatiivisuutta ja edistänyt vientiä. Suomalaiset vientiyritykset löytävät täältä helposti eri maista kotoisin olevia lahjakkaita työntekijöitä hoitamaan asiakaspalvelua ja myyntiä.

Miten Suomen puolustus hoidetaan?

EU:ssa on rakennettu vahva yhteinen puolustusorganisaatio, joka toimii myös Naton osana. Onneksi kansainväliset jännitteet ovat lieventyneet Venäjän ja Kiinan demokratiakehityksen ansiosta.

--

Voit äänestää edistyksen puolesta Helsingissä numerolla 67. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Marco de Wittin tulevaisuuden skenaario oli paljon hauskempi tai siis sitä ei pystynyt nauramatta lukemaan, ja oli omien sanojensa mukaan työstänyt sitä päivätolkulla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

En toki halua oman puolueeni ehdokkaita Helsingissäkään syrjiä, mutta jos jollakulla pääkaupungin äänestäjällä on tilanne, ettei löydä itselleen mieleistä ehdokasta meidän joukoista, niin ehdottomasti ehdokas Pennanen on parempi vaihtoehto kuin äänestämättömyys tai Kokoomuksen tahi peräti Vihreiden äänestäminen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset