Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Yksinkertaisuus on älykästä

Yhteiskunta on nykyään kovin monimutkainen. Edes vuosikymmeniä opiskellut lakimies ei tunne kaikkia suomalaisia säänteleviä lakeja. Lakeja toteuttavat EU:n ja valtion virastot ovat vielä monimutkaisempia. Tavallinen kansalainen ei tunne edes nimeltä Euroopassa ylintä valtaa pitäviä neuvostoja. Meitä lähempänä olevat valtiollisen ja kunnallisen tason valio- ja lautakunnat ovat useimmille myös mysteeri.

Moneen muka mahdottomaan asiaan on kuitenkin olemassa helppo ja edullinen ratkaisu. Esimerkiksi kunnan toiminta avautuisi asukkaille aivan eri tavalla, jos kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät olisi suljettuja. Useimmat niissä käsiteltävät asiat ovat julkisia, joten kokoukset voisivat aivan hyvin olla oletuksena avoimia. Avoimuus on myös arvo itsessään. Minun demokratiaani kuuluu, että äänestäjät tietävät, miten suuret päätökset tehdään.

Isot päätökset avoimiksi ja demokratia tutuksi

Tein viime vuonna aloitteen Helsingin kaupunginvaltuuston lautakuntakokousten avaamisesta. Aloitetta kannatettiin, mutta moni koki avoimien kokousten hidastavan asiota, olevan kamalan kallista tai työlästä. Kokousten livelähetysten hinnaksi arvioitiin tuhansia euroja per lähetys
Kerroin valtuustossa, miten me pidämme omat kokouksemme. Satasen webbikamera päälle ja eikun striimaamaan. Kaikkia asioita kuten yksityishenkilöiden tietoja ei voi esitellä julkisesti, joten ne puhutaan erikseen. Aikaa ei kulu sen enempää kuin suljetussakaan kokouksessa.

Asia eteni, kuten toimivassa demokratiassa kuuluukin. Seuraava sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 23.4. on julkinen. Tavoitteeni on toteuttaa sama eduskunnassa valiokuntien kokouksissa julkisten asioiden osalta.

Mitä jos koko hallintorakenteemme olisikin yksinkertainen ja avoin - niin että tavallinen ihminen pystyisi ymmärtämään sen. Se lienee utopiaa? Sillä eihän lakeja, virastoja tai kompleksisia valtion ICT-systeemeitä ole huvin vuoksi rakennettu.

Kysykää vaikka lähimmältä poliitikolta. Hän ei välttämättä ehdi vastata, sillä kiirettä pitää uusien lakien säätämisessä ja määrärahojen järjestämisessä entisten lisäksi pystytettäville virastoille ja ministerinsalkuille. Voi olla että hän ei pysty vastaamaan, koska valtion monimutkainen ICT-systeemi kansalaispalautteen antamiseksi on taas nurin.

Yritystuet

Tekes-tuki on monelle aloittavalle yritykselle hyödyllistä. Tuen hakeminen on kuitenkin prosessi, johon saattaa kulua melkein saman verran aikaa, kuin jolta tukea saadaan. Kymmenien tai satojen sivujen hakemusten kirjoittamiseen kulutettu aika on pois itse tuotteen kehittämiseen ja myymiseen käytetystä ajasta.

Suomessa annetaan yrityksille tukia lähinnä verohuojennusten muodossa noin kahdeksan miljardia vuodessa. Niistä iso osa on perusteettomia ja valuu suoraan osakkeenomistajien taskuun. Poistamalla suurimman osan yritystuista saisimme valtion budjetista n. 10% rahoitettua, mikä kannattaisi käyttää kaikkien verotuksen tasa-arvoiseen alentamiseen ja sote-palvelujen ja koulutuksen parantamiseen.

Verotus

Mitä jos poistaisimme yritystukien lisäksi myös vaikeatajuiset vähennykset ja alentaisimme kaikkien verotusta tasa-arvoisesti? Samalla säästäisimme satoja miljoonia vuodessa verohallinnossa – ihmisten hakemusten täyttämiseen kuluvan ajan lisäksi.

Nykyään rikkaat maksavat useimmiten vähemmän veroa kuin keskituloiset. Esimerkiksi itse myin yritykseni miljoonilla, ja maksan hankintameno-olettaman vuoksi voitosta veroa n. 20%. Keskituloiset voivat maksaa 30–40% veroja ansiotuloistaan. Se johtuu ansio-, osinko- ja myyntivoittotulojen erilaisesta kohtelusta eikä ole oikein.

Ehdotan, että kaikista tulolajeista maksetaan samat prosentit. Ensiksi kaikki saavat perustulon. Sen päälle pienistä tuloista maksetaan pieni vero, vaikkapa 10 %. Tietyn rajan ylittävistä huomattavasti suurempi kuten 40 %. Säätämällä prosentteja ja tulorajaa saadaan näin yksinkertaisella mallilla aikaiseksi esimerkiksi nykyisen tuloveron kaltainen veroprogressio – niin että suurituloiset maksavat enemmän myös osingoista ja myyntivoitoista!

Perusturva 

Suomessa perusturva kuten toimeentulotuki perustuu myös hakemiseen ja vastikkeellisuuteen. Eli käytännössä paljon aikaa vievään, turhauttavaan ja epävarmuutta aiheuttavaan paperien pyöritykseen. Työpaikan menettänyt joutuu elämään puilla paljailla viikkoja ja nuorelta voivat pudota kaikki tuet, jos hän ei hae vähintään kahta eri opiskelupaikkaa. Tuo rahattoman kansalaisen ja virkailijoiden aika kuluu mukavasti hakemuksia rustaillessa ja niistä riidellessä. Kun työttömyysturva on saatu, sen menettää välittömästi jos vain rekisteröi yrityksen ilman mitään tuloja tai aloittaa opiskelun.

Automaattisesti jokaisen tilille kuukausittain tuleva perustulo vaatii vain muutaman virkamiehen järjestelmän pyörittämiseen ja antaa vähävaraisille aidon vapauden yrittää ja opiskella. Eli aktivoi työttömiä paljon paremmin kuin hallituksen aktiivimalli.

--

Yksinkertaisia, toimivia ratkaisuja esitetään nykyään politiikassa harvoin. Olen huomannut että niiden kertominen herättää muissakin poliitikoissa ajatuksia siitä, tarvittiinko kompleksisuutta oikeastaan mihinkään. Voit edistää yllä kuvattua yksinkertaista, ymmärrettävää ja toimivaa yhteiskuntaa kirjoittamalla Helsingissä äänestyslappuun numeron 67.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Yhteiskunta _on_ monimutkainen. Tavalliset ihmiset ei tunne edes Suomen politiikkaa. Edes poliittiset aktiivit ei tunne EU-politiikkaa, joten mitä mahdollisuuksia tavallisella kansalaisella on? :(

Yritystuet on luonnollisesti erittäin hyödyllisiä. Sille firmalle joka niitä saa. Valtion selvityksen mukaan niitä hakee ja saa jatkuvasti samat firmat koska ne osaa hakea ja tuen myöntäjät tuntee ne joten niille on helppo antaa tukea. Tukisysteemiä tuskin tarkoitettiin tuolla lailla toimivaksi. Kaikki muut firmat maksaa käytännössä veroja että muutama firma saa yritystukia. Jos niitä karsisi, olisi ehkä varaa laskea yhteisöveroakin joka hyödyttäisi kaikkia firmoja.

Ehkä joku vähentäisi toimintaa kun ei saakaan ilmaista rahaa, mutta useimmille muille yrityksille kilpailuasetelma ja kannattavuus paranisi.

Perustulo ftw. Nykyjärjestelmä on barbaarinen kun jotkut huono-osaiset eivät välttämättä kykene hakemaan tukia tai edes tiedä mitä voisivat saada. Turvaverkon paikkaaminen olisikin sen tärkein ominaisuus.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"Perustulo ftw. Nykyjärjestelmä on barbaarinen kun jotkut huono-osaiset eivät välttämättä kykene hakemaan tukia tai edes tiedä mitä voisivat saada. Turvaverkon paikkaaminen olisikin sen tärkein ominaisuus."

Tämä on hyvä ja osuva pointti. Ja myös todellista.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Elämme jälkiteollisen yhteiskunnan loppukaaressa, eikä sille voi tehdä enää mitään. Waltaria hieman tangentiaalisesti siteeratakseni:

"Näin on aina ollut, ja näin on aina oleva".

Monimutkaisuus on historian perspektiivissä lyhyeksi jääneen aikakauden saannos. Aikanaan oli varaa paisuttaa järjestelmä niin monimutkaiseksi, että vanha sananlasku siitä voiko Jumala tehdä niin suuren kiven että ei jaksa sitä nostaa, muuttuukin ympäröiväksi todellisuudeksi.

Ne valtiot, joissa ei ole varaa paisuttaa mekanismeja äärettömyyksiin, keskittyvät olennaiseen. Meillä on toisinaan tapana kutsua sellaisia maita jollakin halventavalla termillä, näkemättä kuinka itse kompuroimme.

Kehitys ei aina ole kehitystä.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

Hear, hear! Pragmaattisuus takaisin politiikkaan!
Monesti ongelmiin vastataan todella suurilla uudistuksilla, vaikka pieni viilaus riittäisi, tietysti on poikkeuksiakin. Sekin vielä, että suuret uudistukset yritetään tehdä ilman kunnollista valmistelua, tätä on nyt ollut aivan liian kauan.
Se missä on pikkuvika, laitetaan toimivaksi, se taas missä vaarallinen valuvika (esim kannabiksen kieltolaki), pitää uusia kokonaan.
Visca pirates!

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Yksinkertaisuutta ja mutkattomuutta janoavat kaihtavat esittää ideoitaan julkisesti, koska pelkäävät leimaantuvansa vähintäänkin mitään ymmärtämättömiksi tai jopa tyhmiksi.

Sama koskee politiikkaa. Selkokieltä vältellään, koska pelätään leimaantumista sivistymättömäksi ja kenties jopa rahvaanomaiseksi tolloksi.

IT-firmat välttelevät yksinkertaisia ICT-toteutuksia, koska eihän sellaisesta ilkeä laskuttaa miljoonia. On liiketaloudellisesti kannattavampaa kehittää ja ohjelmoida mahdollisimman hankalakäyttöisiä ratkaisuja, koska silloin tilaaja kokee saaneensa maksamalleen rahalle vastinetta.

ICT hankkeissa pitäisi ottaa oppia aseteollisuudesta. Jopa monimutkaiset ohjusjärjestelmät toimivat siten, että palveluskelpoisuudn rajoillakin oleva mokkeri voidaan opettaa käyttämään sellaista. Sodassa monimutkaisuus on kuoleman synonyymi.

Jos Tieto Oy suunnittelisi armeijan seuraavan rynnäkkökiväärin, niin varusmiehillä menisi kuukausia sellaisen käytön opettelemiseen ja siitäkin huolimatta aseessa olisi jatkuvia virhetoimintoja ja käytön hankaluuden aiheuttamia ongelmia.

Juuri tämän kaltaisten ongelmien parissa painii jokainen julkishallinnossa työskentelevä virkamies tai toimihenkilö.

Pähkinän kuoren saa rikki sopivalla kivellä. Ei siihen tarvita hienoa tuhansia euroja maksavaa murskainta, jota ei saa käyttää ilman soveltuvaa koulutusta.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Lakiesityksiä valmistellaan Suomessa anonyyminä ja salaisena virkamiestyönä.

Rauno Partanen

Tiedän, että kaiken muun hässäkän ohella voi vaikuttaa aika pieneltä kysymykseltä, mutta sitä se ei ainakaan identiteettivarkauden uhreille (joita lainsäädäntö ei tällä hetkellä tunnista ja jotka lienevät ainoita rikoksen uhreja, joiden on todistettava syyttömyytensä) ole: miten parantaisit identiteettivarkauden uhrien asemaa, siis ei sitten joskus kun vaikkapa hetu on ehkä ensi vuosikymmenellä saatu uusittua (mikä sinänsä, toisin kuin aiheesta ainoana konkreettisena lopputuloksena on hetun uudistusta koskevan työryhmän väliraportissa todettu, välttämättä paranna uhrin asemaa mitenkään, varsinkin aikataulu huomioiden) vaan ihan ensi vaalikauden aikana - hyvällä perustellulla koulutus... eikun lupauksella jaossa ainakin yksi ääni...?

Pieneltä ja yksinkertaiselta tuntuva asia - julkishallinto ("lähtökohtaisesti oletamme, että meille ilmoitetaan oikeita tietoja" tiesi PRH:n edustaja hiljan kaupparekisterin osalta lausua) ja yritykset ihan oikeasti varmistaisivat, kenen kanssa ovat tekemisissä ennen kuin tekevät oikeudellisesti ja taloudellisesti sitovia sopimuksia jonkun koijarin kanssa, tuntuu olevan kaikkea muuta kuin pientä ja yksinkertaista; hetulla tunnistaminen on "vakiintunut kulttuuri" julkishallinnon puolella, firmat kiertävät velvoitteitaan ilmeisesti vaikkapa ilmoittavansa noudattamalla Ruotsin lainsäädäntöä (mitvit! ilmoitusluontoinen asia se sitten ilmeisesti sitten ainakin tietosuojavaltuutettumme mielestä on, taidanpa ilmoittaa alkaa noudattavani Burman lakeja...) ja itä-Euroopan koijarit rynnivät markkinoillemme, koska täällä on niin arkaaiset prosessit ja järjestelmät.

Sinänsä luottamukseen perustuva järjestelmä (esim. jotain Sovrinin kaltaista, vaikka ihmisen tekemä toki aina tulee olemaan ihmisen korkattavissa, mutta ehkä ainakin vahinkoja saisi rajattua) olisi ideaalinen, mutta luottumus ja hölmöläismäinen hyväuskoisuus eivät ole sama asia.

Jos kerran hetu on identiteetin synonyymi, siihen tulisi aina ja kaikkialla suhtautua samalla huolellisella kunnioituksella kuin siihen suhtaudutaan vaaliuurnilla: https://vaalit.fi/artikkeli/-/asset_publisher/henk...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset