*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Lopetetaan julkisen sektorin IT-sekoilut!

  • Lopetetaan julkisen sektorin IT-sekoilut!

Kymmenet miljoonat eurot ovat pikkusummia kun puhutaan valtion ja kuntien rahankäytöstä IT-järjestelmiin. Tuloksista kuulemme säännöllisesti uutisia: Miljoonasijoitusten jälkeen VR, HSL ja muut tarjoavat kansalaisille käsittämättömän vaikeakäyttöisiä, vikoihin kaatuvia palveluja joiden korjailuun käytetään vuosia ja lisää miljoonia. Mikä tässä oikein mättää?

Olen perustanut ohjelmistoyrityksen ja johtanut sitä pitkään, ja päässyt näkemään läheltä miten IT-alan hankintoja tehdään Euroopassa ja Yhdysvalloissa suuryrityksissä. Toki tuhlaavia hankintoja tehdään myös yksityisellä puolella, mutta mikään ei yksityisellä puolella vedä vertoja sille miten Suomen julkishallinnossa asiat hoidetaan.

 

Valot sammutettuina kohti kallioleikkausta: Julkishallinnon IT-hankintaprosessi

1. Ensiksi kootaan ohjausryhmä, johon otetaan mukaan paljon ihmisiä omasta virastosta. Esimerkiksi surullisen kuuluisan, arviolta 600M€ Apotti-hankkeen ohjaus- ja kehittämisryhmässä on n. 50 jäsentä. Muista virastoista tai kunnista ei yleensä kysellä onko siellä mahdollisesti samanlaisia hankkeita, koska "heidän kanssaan ei puhuta" (todellinen lainaus).

2. Palkataan määrittely ja- ja kilpailutuskonsultit, jotka saavat tuntipalkkaa työajan mukaan. Pidetään isoja kokouksia, missä ohjausryhmän kaikki jäsenet kertovat konsultille mitä kaikkia ominaisuuksia uudessa järjestelmässä pitäisi olla. Vaatimuslistasta tulee hyvin pitkä ja monipuolinen. Jokainen keksitty vipstaaki kirjataan ylös! Konsultti on tyytyväinen, sillä mitä enemmän kokouksia ja mitä monimutkaisempi dokumentti, sitä enemmän hänelle maksetaan.

3. Kun vaatimuslista on valmis, se lukitaan ja julkaistaan tarjouspyyntönä. Kilpailutuksen lähtökohta on että kaikki toteutetaan tyhjästä, valmiista tuotteista ei yleensä kysytä mitään. Ja koska ominaisuuslista on niin pitkä ja monimutkainen ei mikään valmis tuote sitä pystykään suoraan hoitamaan.

4. Valitaan toteuttaja, odotetaan ja maksetaan. Ihmetellään kun systeemi ei oikein toimi. “Yllättäen” toteutuksen aikataulu ei pidä, ja korjailu ja ylläpito maksaa paljon enemmän kuin odotettiin -  varsinkin jos on maksettuna tuntityönä tehty suljettua koodia jota muut firmat eivät voi kehittää.

Jos tämän jälkeen budjettia jostain syystä jää yli, ei sitä palautetta kaupungin tai valtion kassaan vaan saatetaan ostaa vaikka televisioita IT-johtajien koteihin. Budjetin alittaminen ei ole mahdollista - sehän johtaisi määrärahojen pienenemiseen seuraavana vuonna!

 

Yksinkertaisin toimiva tuote: Kuinka menestyssovellus kehitetään

Yksityisellä puolella IT-hankkeet hoidetaan eri lailla. Esimerkiksi sopii tyypillisen maailmanmenestykseen palvelullaan yltävän startup-yrityksen prosessi.

1. Kootaan muutama alansa huipputekijä samaan tiimiin. He selvittävät mitä on saatavilla markkinoilla ja mitä tuotteella halutaan saavuttaa. Yhden parhaiten menestyneen miljoonien käyttäjän monimutkaisen tietojärjestelmän, Supercellin Clash of Clansin, kehitystiimissä on ollut noin kymmenen henkilöä sisältäen suunnittelijat.

2. Tiimin budjetti on rajallinen, samoin aika. He eivät saa sitä enemmän rahaa mitä kauemmin toteutusta tehdään, vaan rahallinen menestys on sidottu tuotteen suosioon käyttäjien keskuudessa. Tiimi miettii yhdessä, mitkä ovat yksinkertaisimman toimivan tuotteen ("Minimum Viable Product") vaatimukset, joilla se tarjoaa käyttäjille sen tärkeimmän palvelun helposti ja luotettavasti eikä mitään turhaa tai ylimääräistä. Tässä vaiheessa kaiken A ja O on karsia vaatimusmäärittelystä turhat vivut ja vipstaakit - täysin päinvastoin kuin julkishallinnon puolella.

3. Toteutuksesta tehdään karkean tason suunnitelma ja aletaan hommiin. Apuna käytetään mahdollisimman paljon laadukkaita olemassaolevia komponentteja ja palveluita. Pyörää ei keksitä uudestaan. Vain olennaiset uudet osat, joita ei saa kätevästi muualta, koodataan itse.

4. Kun tuote on kokeilukunnossa se otetaan testikäyttöön. Palvelua hiotaan testikäyttäjien palautteen perusteella. Hiomisen jälkeen palvelu julkaistaan laajalti. Jos kaikki toimii ok, voidaan tässä vaiheessa asiakkaita herkällä korvalla kuunnellen alkaa miettiä niitä muita vipuja ja vipstaakeja, joita palveluun voisi lisätä. Tässä vähemmän on enemmän, ja karsinta lisäysten suhteen on tiukkaa.

 

Mitä pitää muuttaa?

Julkishallinnon IT-hankintaprosessi pitää uudistaa ottaen oppia startup-yrityksiltä.

Määrittelyvaiheesta alkaen pitää keskittyä mahdollisimman yksinkertaisen ja perustehtävänsä hyvin hoitavan palvelun toteuttamiseen. Määrittelyjä tekevän konsultin ei pidä saada sitä enemmän palkkaa mitä monimutkaisempi häkkyrä tehdään, vaan palkkaus on liitettävä kokonaiskustannusten alhaisuuteen ja järjestelmän valmistumiseen ajoissa.

Toteutuksen suhteen on kartoitettava valmiit, ilmaiset tai edulliset ratkaisut. Jos toteutuksen tai sen osan saa valmiina avoimen lähdekoodin ohjelmistona tai kustannustehokkaana palveluna rajapinnan kautta, kannattaa valita valmis ratkaisu ja unohtaa oman systeemin koodaaminen.

Nykyään kaupunkien ylimmän IT-johdon tehtävät näyttävät liittyvän pitkälti siihen, montako miljoonaa budjettia laitetaan mihinkin projektiin. Ja kun budjetit on asetettu pitää ne myös käyttää. Tämä pitää muuttaa niin, että sekä johtajat että työntekijät saavat palkkaansa bonusta budjetin alittamisesta. Säästetyt rahat siirretään kunnan tai valtion kassaan.

Näillä muutoksilla vaikutukset sekä julkishallinnon IT-järjestelmien kustannuksiin että toimivuuteen tulevat olemaan valtavat. Vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikka se, että Virossa julkishallinnon järjestelmät maksavat tyypillisesti alle kymmenesosan siitä mitä Suomessa, tulevat valmiiksi nopeammin ja toimivat paremmin.

Eikä tässä ole edes laskettu sitä aikaa ja vaivaa, jonka kansalaiset säästävät kun systeemit ovat helppoja käyttää ja oikeasti toimivat.

--

Olemme nähneet miten nykyiset valtapuolueet käyttävät yhteisiä rahoja. Toimintaan tarvitaan järjen ääntä, ja sitä saa Helsingissä numerolla 1048.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Siinäpä mietitte sitten, millä lihaksilla nykyinen kuppausjärjestelmä saadaan purettua. Tekninen puoli on siihen verrattuna helppoa...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Aika oikeaan osuvan tuntuista havainnointia- Yhden asian nostaisin esiin, nimittäin ostajapuolen hankintaosaamisen. Kyllä julkisella puolella on onnistuneitakin IT-projekteja ja kokemukseni mukaan niissä on ollut yksi yhteinen tekijä. Tilaajapuolella on ollut suhteellisen pieni ja asiantunteva porukka, jolla on ollut riittävät valtuudet hankkeen läpiviemiseen. Valitettavasti näin on suhteellisen harvoin. Ostajapuolelta ei ylipäätään löydy läheskään aina riittävää asiantuntemusta eikä myöskään halua koota pätevää hankintatiimiä ja delegoida sille riittäviä valtuuksia. Niinpä sitten kootaan niitä toiveiden tynnyreitä joissa erilaisten toiveiden hyöty/kustannussuhteita ei pahemmin arvioida. Eikä se huonoin tapaus suinkaan ole se, että tämä toiveiden tynnyri yritetään toteuttaa puhtaalta pöydältä. Pahin tapaus on se, että yritetään hankkia valmis järjestelmä johon nämä toiveiden tynnyrin sisältämät vaatimukset rakennellaan erilaisten muutostöiden ja viritysten kautta.

Käyttäjän VilleHurmalainen kuva
Ville Hurmalainen

Julkisen sektorin IT-sekoiluissa on taustalla monia asioita. Monet lait, varsinkin tietosuoja ja hankintalaki, ovat täysin ehdottomia ja taipumattomia. On näköjään aivan sama, tehdäänkö itse, ostetaanko vai teetetään konsultilla, aina nämä taustalla olevat säädökset potkaisevat hankkeita nilkkaan.

Viron järjestelmät olivat julkishallinnolle vapaasti käytettävissä, mutta kun ominaisuudet, lait ja säädökset eivät mahdollista X-roadin käyttöä, niin minkäs teet.

Pitäisi olla mahdollista, että rakenteilla olevissa ja käyttöönotossa olisi jonkinlainen "villi ja vapaa" erikoislupa. Se, että laeilla estetään järkevä toiminta, on kamalaa. Kukaan ei ole oikeastaan koskaan ajatellut, miten paljon tietosuojalaeista on hyötyä ja haittaa. Olisi ehkä pitänyt miettiä!

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Apotti on jotain niin uskomatonta sekoilua, että ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. 600 miljoonaa valmiiksi vanhetuneesta tekniikasta. Paljonko ylläpitokulut ovat monopoliasemassa? Kysyn vaan miksi ei päädytty ohjelmistoon jossa on paljon osaamista ja kilpailua? Installaatiokulut ovat vain pieni osa elinkaarikustannuksia kuten hyvin tiedetään.

Virossa vastaava hanke tehtiin muutamalla miljoonalla ketterien ohjelmistotoimittajien toimesta.

Näitä kirjoituksia kaipaisi lisää. Sote- ja maakuntauudistus tulee sotkemaan kenttään entisestään. Tilaajia ja budjetteja on entistä enemmän.

Itse en olisi kaivannut koko maakuntamallia yhtään mihinkään. Yksi täysin turha byrokraattinen lisä. Eikö hallituksen pitänyt ryhtyä byrokratia- ja normipurkutalkoisiin?

Juuso Hämäläinen

Näiden ict-hankkeiden vastuulliset virkamiehet on saatava näkyville kuvan ja nimen kanssa.

Terveydenhuollossa pääkaupunkiseudulla ovat tietojärjestelmät hyvin heikkotasoisia. Niiden integrointi on epäonnistunutta ja käyttöliittymät samoin. Järjestelmiä käyttävät ovat siinä käsityksessä, etteivät he voi mitenkään vaikuttaa järjestelmien laatuun vaan ne ovat annettuja työkaluja.

On järjetöntä tuottaa uusia sovelluksia, joiden sujuvan käytön este on esim tietosuojan tulkinnat. Toki ennen uuden sovelluksen toteutusta muutetaan asetuksia ja lakeja ensin niin, että järjestelmien käyttö voidaan tehdä paremmaksi. Esimerkiksi yliopistollisen sairaalan ja kaupungin sairaaloiden välinen potilastietokantojen läpinäkyvyys on oltava itsestäänselvyys. Hallintorajst ovat yksi kirous sinällään. Kukaan ei kaipaa niitä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Apotti on ohjelmistotoimittajien näkökulmasta hunajapurkki, ne parveilevat sen ympärillä kunnes hunaja on syöty - jäljelle jää vain tyhjä purkki, jolla emme tee mitään.

Ostan leipätyökseni ohjelmistoprojekteja, ja komppaan Petruksen kirjoitusta täysin - julkissektorilta puuttuu tarvittava osaaminen ja ymmärrys.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kiitos Amos! On hienoa että meillä vaaliliitossa olevien puolueiden kärkiehdokkaina on hyvin yhteneväiset näkemykset kaikista vaaliteemoista.

Jussi Männistö

Olipa niin järkevä puheenvuoro, että voisi uskoa kirjoittajan olevan vaikka ydinfysiikan tohtori...

Itse taistelen päivätöissäni terveydenhuollon tietojärjestelmien kanssa ja Apotista olen sen kohdanneilta kuullut asioita jotka antavat odottaa aina vain pahempaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mitä pitää muuttaa?"

Pitää lakata uskomasta siihen mitä koulussa opetettiin yhteiskunnan toiminnasta. Lue Marxin Pääoma niin ymmärrät.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Petrus Pennanen haastelee asiaa! Kuvaus yksityisen puolen projekteista on hyvä. Ehkä vielä yksi poliitikoille ennenkuulumaton lisäys: vaiheissa 2 ja 3 projekti voidaan viheltää poikki, jos se on menossa pieleen. Julkiset hankkeet viedään läpi muodollisesti, koska epäonnistumista ei myönnetä/siihen ei koskaan varauduta. Ainoastaan pitkittyminen sallitaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset