*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Leikataanko palveluita, nostetaanko veroja vai avataanko silmät?

  • Leikataanko palveluita, nostetaanko veroja vai avataanko silmät?

Valitse puolesi, vasen tai oikea!

Näissä vaaleissa ollaan taas politiikan suuren kysymyksen äärellä. Sanoman vaalikoneessa kysytään perinteikkäästi

"Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto."

Kysymyksen sisällä piilee vanha kunnon köyhät vastaan rikkaat -vastakkainasettelu. Palvelut joita leikattaisiin ovat tärkeimpiä vähävaraisille, ja verojen korotus kohdistuu varakkaisiin. Me vastaan ne, luokkasodan hengessä hamaan tulevaisuuteen!

Itse koen voimakkaasti että olemme kaikki täällä yhdessä: Vastakkainasettelu on keinotekoista. Haluaisin että miettisimme kokonaisuutta ja kaikkien elämänlaadun parantamista. Miten julkiset palvelut tuotetaan ja verovarat käytetään nykyistä fiksummin? Ehdotan tähän kahta keinoa.

 

Valta hallintohimmeliltä terveyskeskukselle

Työelämässä olen oppinut, että työt sujuvat parhaiten kun ihmisille annetaan vastuuta omasta työstään ja valtaa päättää sen yksityiskohdista. Käskytyksen pohjalta töiden tekeminen ei ole hauskaa ja tukahduttaa työntekijän luovuuden. Menneen maailman konttoreissa ja tehtaissa työläiset istuivat rivissä ja noudattivat robottimaisesti johtajan ohjeita. Nykyajan menestyvissä yrityksissä johto keskittyy hyvien työolosuhteiden luomiseen ja antaa tekijöiden itse miettiä, mitkä keinot ovat parhaita tavoitteen saavuttamiseksi.

Helsingin kaupungin hallinto elää historiassa. Vitsikäs sana "hallintohimmeli" ei todellisuudessa ole vitsi. Kaupunkilaisille palveluita tarjoavat yksiköt kuten terveyskeskukset ja lastentarhat kärsivät käsittämättömästä byrokratiasta. Seitsenportainen, historiallinen hirviö kuristaa kaupunkilaisia auttavia työntekijöitä.

Terveyskeskuksen johtaja ei voi edes päättää, montako röntgenkuvaa viikossa voi ottaa. Yksityiskohtaiset käskyt tulevat sähköpostilla joltain ylemmältä sosiaali- ja terveysviraston hallintoportaalta, eikä käskyjä vastaanottava johtaja välttämättä edes tiedä keneen voisi ottaa yhteyttä niiden muuttamiseksi.

Ahdistavan mikromanageerauksen lisäksi kaupungin työntekijät kärsivät liiallisesti raportoinnista. Esimerkiksi työajan käytön yksityiskohtainen kirjaaminen laskee sekä mielialaa että työnteon tehokkuutta.

Ratkaisu on yksinkertainen: Poistetaan tarpeettomat hallintoportaat ja annetaan valta yksiköille. Budjettinsa ja lakien puitteissa ne voivat itse päättää, miten juuri heidän asiakkaitaan voidaan parhaiten palvella. Tarpeettoman hallinnon poistaminen säästää suoraan rahaa, ja yksiköt voivat käyttää sisäisesti budjettinsa tehokkaammin kun työaikaa ei kulu turhaan byrokratiaan.

Saamme siis sekä paremmat palvelut että säästämme rahaa, sen sijaan että leikkaisimme palveluja ja korottaisimme veroja.

 

Siirretään sääntelyresurssit tekemään hienompaa kaupunkia

Kaupungin palveluksessa on töissä noin sata arkkitehtia. He säätävät rakennuskaavoja ja muita rakentamiseen liittyviä määräyksiä, eli käytännössä tekevät yksityiskohtaiset suunnitelmat kunkin alueen rakennuksista. Yksityisen puolen arkkitehdeilta tämä vie työtä ja alistaa heidät kaupungin sanelemien kattokulmien, materiaalien ja värien vangiksi. Tuloksia saamme ihailla kaupungin lähiöalueilla kuten Pikku-Huopalahdessa, joissa talot sosialidemokraattisessa tasa-arvossa hehkuvat solidaarisuutta kaakelipinnoillaan. 

Maailman pääkaupungit kuten Tokio ja New York sen sijaan sääntelevät rakentamista hyvin vähän keskittyen lähinnä turvallisuusasioihin. Vanhojen pienten tiilitalojen vieressä voi olla futuristinen vääntyvä, auringossa oudosti kiiltelevä metallitorni. Joidenkin mielestä mahdottoman epämääräistä ja villiä, mutta itse valitsen mielummin Tokion tai Nykin ultramodernit pilvenpiirtäjät historiallisten kortteleiden välissä kuin homogeenisen helsinkiläislähiön. Ihan kivasti näkyvät myös asukkaat ja turistit viihtyvän noissa kaupungeissa. Vapaassa maassa rakentaja voi ottaa omaa näkemystä ja suunnitella jotain ennennäkemätöntä ilman että virkamies pitää kynästä kaksin käsin kiinni.

Helsingin on syytä ottaa opiksi suurkaupungeista. Voimme tehdä kaupungista vielä hienomman ja säästää samalla runsaasti verorahaa. Kun kaupungin rakennusmääräyksiä vähennetään syntyy yksityiselle puolelle automaattisesti lisää työtä. Kaupungilla töissä olevista arkkitehdeista yli puolet voi siirtyä yksityiselle puolelle suunnittelemaan entistä hienompia taloja rakentajien piikkiin.

--

Ehdotan siis että parannamme palveluita ja säästämme rahaa kahdella tavalla:

1) Lisäämällä palveluyksiköiden autonomiaa ja muuttamalla hallinto niiden yläpuolella paljon yksinkertaisemmaksi, ja

2) Vähentämällä sääntelyä mm. rakennus- ja ravintola-alalla niin että yksityiselle puolelle syntyy lisää työpaikkoja.

Olen politiikassa koska olen ihmetellyt miksi vallassa olevat puolueet eivät edistä näitä asioita. Ne keskittyvät uusien virastojen, sääntöjen ja määrärahojen keksimiseen.

Tehdään mielummin yksinkertainen ja järkevä kaupunginhallinto, joka antaa tilaa kaupunkilaisten luovuudelle. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Leikataanko palveluita, nostetaanko veroja vai avataanko silmät?''

Mennään vaan entiseen malliin.

Nostetaan veroja, koska on pakko ja leikataan palveluja, koska niihin ei ole rahaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mitkä ovat tosiseikat?
Suomen julkishallinnon tehokkuus on parhaasta päästä Euroopassa.
Bruttokansantuote (bkt) koostuu taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvosta, ei julkisista ja yksityisistä menoista.
Vuonna 2013 julkinen sektori tuotti 21 % bkt:sta, yksityinen sektori 79 % bkt:sta.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on 58 %, yksityisten menojen suhde on 239 %.

Sosiaaliturvan osuus on noin 43 % ja julkishallinnon osuus noin 8,5 %. Julkishallinnon kulut ovat pysyneet suunnilleen samoina aikajaksolla 1990–2013.

Muihin julkisen sektorin menoeriin kuuluu mm.
-tieverkon rakentaminen ja ylläpito, rataverkko, KELA-korvaukset, eläkkeet, EU-maksut, investointiavustukset,
-maatalous- ja liikennetuki, työnantajan sosiaaliturvamaksut, tehdyt investoinnit.

Vaatiessanne leikkauksia julkiseen sektoriin vaaditte tosiasiassa leikkauksia sosiaaliturvaan, koulutukseen, terveydenhuoltoon, eläkkeisiin, opintotukiin, lapsilisiin ja vastaavaan.
Lähde:
Tilastokeskus. Julkisyhteisöjen kokonaismenot 1990–2013.
Tilastokeskus. Tilastot asiasanoittain.
Veronmaksajain keskusliitto. Julkisten menojen kehitys.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#6
''Vuonna 2013 julkinen sektori tuotti 21 % bkt:sta, yksityinen sektori 79 % bkt:sta.''

Mikä oli suorittajien suhde? Paljonko julkinen sektori otti siihen velkaa?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #7

Jaa a? Paljonko yksityinen sektori sai valtiontukia kansan verovaroista?
Paljonko sen annettiin jättää veroja maksamatta ?
Nuo kun löydään yhteen niin veikkaan että veronmaksajat hävisi palveluissa ja sosiaaliturvassa mihin he veroja maksoi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #8

#8
Yksityinen sektori ei saa koskaan mitään, vaan maksaa kaikki verot. Verohelpotus ei ole siten mikään tuki.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #9

Eiks toisinpäin? Palkansaajat /veronmaksajat ei pääse koskaan veroja pakoon millä tuotetaan julkisenpuolen palvelut.

Nämä pääsee:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052419728986_u...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #10

#10
Palkansaajat ja nauttijat ovat julkisella ja yksityisellä puolella. Yritykset tuottavat jaettavan hyvän.

Nyt niitä on liian vähän ja talous sakkaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #11

On liian vähän. Kun palkansaajia on n.2,2 Milj. ja palvelut pitäisi tuottaa 5,4 miljoonalle,edm. veroilla.
Palvelut ja sosiaaliturvahan rahoitetaan kansan verovaroilla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12

#12
Tuo huoltosuhde on vinoutunut. Työntekijöitä on, mutta työnantajat puuttuvat.

Osaatko kertoa miksi juuri kukaan ei halua työnantajaksi?

Käyttäjän PanuHeinonen kuva
Panu Heinonen Vastaus kommenttiin #11

Eipä ole ihan noin yksinkertaista. Kaikki julkisen sektorin menot kilahtavat aina yksityisen sektorin taskuun. Virkamiehenä työskentelevä opettaja saa rahansa julkiselta sektorilta ja edustaa itse yksityistä. Sama koskee julkisia hankintoja. Eli kun julkinen kuluttaa, yksityinen tienaa ja tuottaa korvaukseksi jotakin lisäarvoa yhteiskunnalle (opetusta, terveyspalveluita yms.)

Jos tarkastellaan rahavirtoja niin asia on itseasiassa juuri päin vastoin! Yksityinen sektori saa merkittävän osan tuloistaan julkisista menoista. Toisen sektorin menot + toisen sektorin tulot = 0. Tämä johtaa siihen, että jos yksityinen sektori säästää rahojaan eikä kuluta niitä, täytyy julkisen sektorin väistämättä ottaa velkaa koska se ei voi tienata veroilla "takaisin" aiemmin kuluttamiaan rahoja.

Tämä taas johtaa siihen, että jos julkinen sektori vähentää menojaan merkittävästi, yksityinen sektori menettää tulojaan yhtä paljon mikä taas vähentää kokonaiskysyntää, huonontaa työllisyyttä, aiheuttaa lisää sosiaaliturvamenoja ja niin edelleen. Eli julkinen sektori ei voi itse päättää onko se ylijäämäinen vai ei! Tämä riippuu täysin siitä, kuinka paljon yksityinen sektori kuluttaa/tekee asioita jotka tuottavat verotuloja.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #14

#14
Jos se on noin, niin veroja lisää.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''köyhät vastaan rikkaat -vastakkainasettelu. Palvelut joita leikattaisiin ovat tärkeimpiä vähävaraisille, ja verojen korotus kohdistuu varakkaisiin.''

Ei se noin ole. Vaan kansa vastaan virkamiesdiktatuuri.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Noin näppituntumalla väittäisin, että ei se pahin ongelma ole virkamiesdiktatuuri vaan poliitikkojen diktatuuri. Virkamiehissä löytyy varsin paljon pätevää väkeä, jotka ymmärtävät asioiden järkevän järjestelyn päälle. Heidän äänivaltansa vain on monesti liian vähäinen. Näistä hallintohimmeleistä päättävät poliitikot, jotka ajattelevat ja toimivat iskulausetasolla. Heille riittää primitiivinen tahtominen. Virkamiehistön paras osa sentään pystyy analyyttiseen työhön ja he tietävät, että he joutuvat elämään niiden himmelipäätösten kanssa.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Hyvä puheenvuoro. Tulevaisuus on joka tapauksessa pienempi kuin ennen, ja nykyinen meno ei voi jatkua elleivät valtiot saa takaisin oikeutta rahan painamiseen. Sittenkin meno jatkuu vain sen aikaa, kun velka muuttuu vaaleanpunaisiksi elefanteiksi (siis kuvitteelliseksi osaksi kulttuuria, kuten katolilaiset pyhimykset).

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Noista listaamistasi tavoitteistasi, jos saisi toteutettua edes puolet, olisimme pitkällä demokratiassa ja (työ)hyvinvoinnissa.
Poliitikot ajaa suuryhtiöitten ja monopolien sekä omaa ja lähipiirinsä etua! Korruptiotako? Aivan varmasti, ja paljon enemmän kuin virallinen tilasto kertoo.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset