*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Tiedettä politiikkaan: Ydinkaukolämpöä yli puoluerajojen

  • Tiedettä politiikkaan: Ydinkaukolämpöä yli puoluerajojen

Olen kampanjoinut aktiivisesti ympäristöystävällisen energiantuotannon puolesta ja huomannut että kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalla kiinnostaa ihmisiä. Ilmastoa saastuttamaton kaukolämmitys olisi yksi isoimmista asioista minkä Suomen kaupungit voivat tehdä ympäristön suojelemiseksi.

Ajattelin, että olisi hyvä saada muita ehdokkaita yli puoluerajojen mukaan kertomaan tästä pitkään vaietusta vaihtoehdosta. Siksi tein viime sunnuntai-iltapäivänä Suomen Ekomodernistien keskusteluryhmässä aloitteen kuntavaaliehdokkaiden yhteisestä kannanotosta. Tavoitteena olisi käytännössä Suomen kaupunkien käyttöön soveltuvien ydinkaukolämmön ratkaisujen selvittäminen. 

Nyt torstai-aamuna kannanotto on julkaistu, allekirjoittajina reilusti yli sata ehdokasta kahdeksasta eri puolueesta. 

Allekirjoittaneiden listaa katsoessa yksi piirre erottuu vahvasti: Mukana on paljon luonnontieteellisen ja teknisen alan asiantuntijoita ja opiskelijoita. Kyseessä on selvästi kannanotto, joka yhdistää tiedettä ymmärtäviä ja tieteellisesti ajattelevia ehdokkaita yli puoluerajojen. Listan kokoaminen on sujunut nopeasti. Puoluerajat ylittävä yhteistyö on tiede- ja tekniikkapohjalta helppoa, koska ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan asiakeskeisesti ideologian noudattamisen sijaan. 

Osittain Trumpin vaikutuksesta Suomenkin tiedeyhteisö vaikuttaa nyt aktivoituneen poliittisesti. Se on hieno asia, sillä politiikka niin Suomessa kuin muualla kaipaa kipeästi keskittymistä tosiasioihin ja toimiviin ratkaisuihin sloganeiden ja ideologioiden sijasta. Humanismi on myös tärkeää, mutta jos luonnontieteellistä asiantuntemusta ei ole valtuustoissa lainkaan on järkevien päätösten tekeminen esimerkiksi energia-asioista vaikeaa. 

Toivottavasti moni listalla olevista tulee valituksi ja tieteeseen perustuva yhteistyö jatkuu valtuustoissa vaalien jälkeen!

--

Kuntavaaliehdokkaiden kannanotto:

 

Ydinkaukolämpö mukaan kaupunkien energiapalettiin

 

Ilmastonmuutos on jatkanut ennätysten sarjaa lämpötilan korkeudessa ja jään määrän vähäisyydessä. Nykyisissä kuntavaaleissa tarkastelun kohteena ovat Suomen kaupunkien kasvihuonepäästöt. Esimerkiksi Helsingin kaikista päästöistä yli puolet tulee kaukolämmön tuotannosta, joka tapahtuu suurelta osin kivihiilellä.

Suunniteltu hiilen korvaaminen hakattuja metsiä polttavilla pellettilaitoksilla ei vähennä päästöjä tarpeeksi. Sen lisäksi lisääntyvillä hakkuilla on tuhoisat vaikutukset luonnolle.

Kaukolämmön tuotantoon löytyy kuitenkin erittäin vähäpäästöinen vaihtoehto: ydinvoima. Uuden sukupolven sarjatuotetut pienoisreaktorit ovat lähtökohdiltaan Olkiluoto 3:n kaltaisen massiivisen prototyyppilaitoksen vastakohta. Reaktorit kuljetetaan tehtaalta voimalaan valmiina, jolloin rakentaminen on nopeaa. Ne voivat olla myös passiivisesti turvallisia, jolloin kaikkien turvajärjestelmien pettäessä reaktori vain sammuu itsestään.

Allekirjoittaneet kuntavaaliehdokkaat haluavat, että vaihtoehtoja kaukolämmön tuotantoon ydinvoimalla aletaan selvittää. Selvitys Suomen kaupunkeihin käytännössä sopivista ratkaisuista voidaan tehdä siihen osallistuvien kaupunkien yhteishankkeena.

 

Katso allekirjoittajat täältä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Miksi et kampanjoi esim vetyyn perustuvaan energiatuotannon puolesta ? Vedystä voisi rakentaa puhtaan energian tuotannon muotoa. Ainoa huono puoli siinä on ettei siihen voisi rakentaa keskitettyä rahastustusta kanavaa Big Energy sektorille.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Vety pitää tuottaa jotenkin ja se kuluttaa energiaa. Ympäristöystävällinen tapa tuottaa vetyä on ydinvoima. Se onko esim. autojen parempi käyttää akkuja kuin vetyä ratkennee markkinoilla ilman valtionohjausta.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Toivottavasti tässä olisi alku, eli unohdettaisiin välillä se mitä puoluetta ehdotuksen esittäjä kannattaa. Olen saanut sen käsityksen, että hyväkin ja kannatettava ehdotus "torpataan" heti, jos ehdottajan "jäsenkortti" on väärän värinen, tämä pätee oikealta vasemmalle, ja unohtamatta keskustaa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Suunniteltu hiilen korvaaminen hakattuja metsiä polttavilla pellettilaitoksilla ei vähennä päästöjä tarpeeksi. Sen lisäksi lisääntyvillä hakkuilla on tuhoisat vaikutukset luonnolle."

Vähentääkö se päästöjä oikeastaan ollenkaan, se puun polttaminen. Olen saanut sen käsityksen, että yleensä vedotaan puun mädätessä metsässä kuitenkin tuottavan niitä hiiliä ilmaan. Tuossa tunnutaan unohdettavan yksi tai oikeastaan kaksikin tosiasiaa, ensiksikin sillä puulla voisi olla vielä "elinvuosia" jäljellä jopa kymmeniä jos ei kaadettaisi sitä. Ja näiden vuosien aikana tuo puu sitoisi ilmasta hiiltä. Hakkuutähteet on toinen asia mutta niillä ei tätä maata lämpöisellä pidetä kuin pieneltä osin.
Toinen mietteeni on, että se puu poltetaan muualla missä se kasvoi, ja yleensä sitä palaa paljon, joten ne päästötkin tulevat pistekuormina.

Oikeastaan minun pitäisi jäävätä itseni puunpolton arvostelun suhteen, kävin juuri äsken lataamassa stokerin pelleteillä mutta eikö se jääväämättömyys ole tavallaan maan tapa...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Nyt rakenteilla olevat Olkiluodon ja Fennovoiman yksiköt ovat turhan kaukana asutuksesta kaukolämmön siirtoa ajatellen. Loviisan vanhat taas ovat alasajoa odottelemassa, eikä Fortumilla näytä olevan mielenkiintoa uuden toimilupahakemuksen tekoon. Teoriassa kannatan vahvasti ajatusta, mutta pidän sen toteutumista epätodennäköisenä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Onko näitä sarjatuotettuja pienoisreaktoreja jo tuotantokäytössä? Miksi isoja ydinvoimaloita ylipäätään rakennetaan, jos pienoisreaktori on monella kriteerillä parempi?

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Sarjatuotettuja pienoisreaktoreita on esim. Yhdysvaltain laivastolla ollut käytössä kymmeniä vuosia - liikkuvissa laivoissa ja sukellusveneissä ahtaissa tiloissa - ilman yhtään onnettomuutta. Uuden sukupolven pienoisreaktorit ovat vielä näitä kehittyneempiä myös turvallisuuden suhteen.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Ruotsissa on ollut vuosikymmeniä käytössä (ymmärtääkseni) näitä. Niiden ongelma on nyt, että ne ikääntyvät eikä ekopuolueet halua antaa lupia peruskunnostaa/tehdä uusia. Vanhan systeemin riskit nousevat ja niissä on ollut vikojakin.

Kaukolämmön ottaminen sähköydinvoimalasta madaltaa hyötysuhdetta, eikä se tule ilmaiseksi siinä sivussa. (termodynamiikkaa) Lämmön pumppaamisesta esim Loviista Helsinkiin vaatii valtavan investoinnin ja paljon energiaa. Voi olla parempi siirtää sähkönä kuin esim vetenä. Yksi idea on tuoda kuuma vesi ja johtaa mereen Hgisssä joka puolittaa ongelmaa. Vetyn hyötysuhde on noin 33 %, joten vetyenergia on populismia aika pitkälti. Ehkä jotain toista kemiallista energiaa voisi miettiä.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tämä on erinomainen aloite!

Voi hyvin olla että ydinkaukolämpö ja pienet reaktorit ovat kaukaista tulevaisuutta tai eivät välttämättä tule koskaan käyttöön. Aloite on silti erittäin kannatettava, koska kaukolämmön polttoaineiden korvaaminen on yksi Suomen ilmastopolitiikan suurimpia päänsärkyjä. Olemassa olevat, ympäristömielessä hyvin ongelmalliset suunnitelmat biomassan laajamittaisesta käytöstä eivät välttämättä ole yhtään sen realistisempia tai edes edullisempia kuin pienten reaktoreiden rakentaminen lämpöä tuottamaan.

Vaikka yhtäkään kaukolämpöreaktoria ei rakennettaisi, niin asian selvittäminen kirittäisi muiden suunnitelmien kunnianhimon tasoa. Ydinkaukolämpö isoissa kaupungeissa voisi aivan todella lopettaa kaukolämmön päästöt eikä vain vähän vähentää niitä, samalla kun kestävästi korjattavissa oleva biomassa säästyisi pienempien kuntien käyttöön. Mutta koska tätä mahdollisuutta ei ole 1980-luvun jälkeen edes vakavammin harkittu kilpailevana vaihtoehtona, kaukolämmön dekarbonisoinnissa tyydytään puuhastelemaan marginaalisten ratkaisujen kuten biomassan kanssa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Petrus Pennaselle:

Minua kiinnostaa eksakti tiede ja teknologia, sekä käytännön tieto ja kokemus, miten Toriumista tuotetaan energiaa turvallisesti, -semminkin jos ks. "kapseleita" valmistetaan, toimitetaan ja viedään pois kun sidosenergia on hyödynnetty. Mihin nämä kapselit tullaan sijoittamaan jos ja kun niiden määrä alkaa kasvamaan x^n.

Kyllä minusta uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttö tulee räjähdysmäisesti lisääntymään.

Maailmalla on lukuisia innovaatioita esim. kasvihuoneilmiötä ja konvektiota hyödyntäviä voimaloita, -niin ilmaa kuin vettä ja sitä kautta sähkögeneraattoreita liikuttavia.

Esimerkiksi tuulivoimaloiden suhteen ollaan vielä lasten kengissä. Roottoriperiaateella toimivia "myllyjä" on pyöritelty jo satoja vuosia. Uudet innovaatiot ovat jo kulman takana (materiaalikehitys ja sijoitukset korkeampiin rakennuksiin ym).

AU-paneeleista on saatu hyviä tuloksia maailmalla jne..

Hukkalämmöstä generoidaan sähköä jne..

On selvää että akuuttiin energiatarpeeseen tarvitaan keinoja, joilla saavutetaan "vihreää" sähköä, mutta käsittääkseni Torium - voimalat tulevat todella kalliiksi ja jos niitä pystytetään joka kaupunkiin tässä maassa, riskit ymmärrettävistä syistä tulevat lisääntymään.

On hyvä tunnistaa nämä todelliset riskit ja ottaa ne huolellisesti huomioon ei pelkästään teoriassa, vaan myös käytännössä ja erityisesti Suomen oloissa.

Ydinenergia ei ole turvallista niin kauan, kun luotamme siihen 110%:sti jos ja kun nämä em. kapseleita kuljetetaan edestakaisin ympäri Suomea.

Torium on myös radioaktiivinen.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Se että joku juttu on radioaktiivinen, ei kerro vielä yhtään mitään turvallisuudesta. Se riippuu aina siitä, mitä säteilyä se on, kuinka voimakkaasti, partikkelikoko, annos(joka ei ole lineaarisesti paheneva)ja puoliintumisajasta.

Esim. Fukushimankaan "tappavan" säteilevä neliön koko ei ole vaarallinjen, ellei joku nyt väkisin halua sinne ängetä tai rakentaa hotellia just siihen kohtaan.
Uunikin on ihan yhtä vaarallinen ihmisille, jos sinne väkipakolla änkeää sen ollessa päällä. Säteilyyn sielläkin kuolee heti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kaikki Th:n isotoopit alkaen Th-232:sta tuottaa sekä Alfa -että Gammasäteilyä. Puoliintumisaika vaihtelee, -riippuen isotoopista,- mutta se on vaatimattomat 14 milj. vuotta. Sillä on myös stokastisia vaikutuksia kudoksiin (syöpäriski).

Eli ei tarvitse laittaa päätänsä uuniin, -ellei välttämättä halua,- ilman sitäkin efekti on yksiselitteinen.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Ei pidä paikkaansa, syöpäriskin noususta alle 100mSv annoksilla ei ole tieteellistä näyttöä vaikka asiaa on tutkittu hyvin perusteellisesti hyvin suurilla ihmisjoukoilla.

Säteily on luonnollinen osa elämää, ehkä hyödyllinenkin pieninä annoksina, eikä joku ihmisen luoma mörkö joka tappaa annoksesta riippumatta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mikä takaa alle 100mSv:n säteilyannoksen, ei juuri mikään.

Prosessi joka sammuttaa itsensä automaattisesti turvajärjestelmien pettäessä ja gravitaation vetäessä nesteytyneen polttoaineen säilytysastiaan jäähtymään, mitä hyötyä silloin turvajärjestelmistä on?

Minun ymmärrykseni mukaan jos turvajärjestelmät pettävät, prosessi karkaa käsistä.

Toisaalta jos turvajärjestelmä pettäessään kykenee luotettavasti pysäyttämään prosessin, se on kokonaan toinen kysymys. Tässä on kuitenkin oleellisena osana kontrolloivan teknologian täydellinen luotettavuus ja todistettavasti missään olosuhteissa sellaista ei ole. Tiedän sen kokemuksesta.

Luonnollisesti luonnossa esiintyy radioaktiivista säteilyä pieninä määrinä ja Toriumia käytetään hyväksi monin paikoin, mutta se ei ole nyt tässä relevanttia.

Uusiutuvia energialähteitä ja niitä hyödyntäviä prosesseja tulisi edelleen kehittää. Niissä on suunnattomasti potentiaalia ja enemmän turvatakuita.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Thorium -suolaliuos ydinreaktoria on kehitetty jo vuosia. Mikä on estänyt reaktorien valmistamisen jo aikaa sitten, sehän olisi ratkaissut energiatuotannon kerta heitolla niin meillä Suomessa kuin koko maailmassa?

Fuusio ym. reaktorien kehittely voitaisiin lopettaa samantien, -samoin uusiutuvien energialähteiden hyväksi käyttäminen.

Thorium -suolaliuos reaktorien valmistamisen esteet tuskin johtuvat energiapolitiikasta, koska jokainen asiantunteva tutkija ja energiasta vastaavat ministerit tunnistaisivat valtavan potentiaalin ja koko energiahuolto olisi mennyt uusiksi.

Jo viimeistään nyt, miljardiluokan panostukset Suomessa olisi realiteetti. Miksi siis vielä epäillä, vai johtuuko kehityksen eteenpäin vieminen osaamista, jota meillä ei vielä ole.

Se potentiaali joka löytyy uusiutuvista energialähteistä (aurinko) tuottaa ilmaista energiaa vielä vähintään 2 miljardia vuotta ja olen täysin vakuuttunut, että se hyöty mikä auringosta tullaan saamaan suoraan ja välillisesti, poistaa perinteiset energiayksiköt markkinoilta tulevaisuudessa..

Kysymys on tietysti myös ekonomiasta, kuinka edullisesti sähköä osataan tuottaa nyt ja tulevaisuudessa. Jätehuolto on myös yksi haasteista ja kuinka jälleenkäsittelylaitosten rooli tulee vaikuttamaan energiakiertoon.

Radioaktiivisia jätteitä ei kyetä kierrättämään ja päästöjen varastointi on jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen Vastaus kommenttiin #16

Voin olla väärässäkin, mutta rahat pistettiin käsittääkseni reaktoreihin joista saadaan helpommin asemateriaalia. Jos olisi pistetty samat rahat parempiin vehkeisiin, olisi ne ollut käytössä jo aikaa sitten. Kyse ei välttämättä ole siis kehitysvuosista, vaan kehitysmiesvuosista, jota saa isommalla rahalla enemmän.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ja toisaalta jos puhutaan kasvihuoneilmiöstä (joka liittyy blogin teemaan) ja CO2:n ym. kasvihuonekaasujen vaikutuksista, -nesteaerosolit (sumu, -vesihöyry, -pilvet ym.) on se suurin vaikuttaja, joka konsentroi kasvihuonekaasuja ilmakehään.

Nesteaerosolit vaikuttavat ilmastonmuutokseen merkittävämmin, ei suoranaisesti kasvihuonekaasut, -mutta toki pitoisuuksina.

Kosmisella säteilyllä on myös kyky muodostaa ilmakehään hiukkasia, jotka toimivat aerosolien (vesipisarat) ytiminä (aerosolimassa kasvaa) ja ennen muuta auringon aktiivisuudella.

Näillä efekteillä ilmastonmuutos kiihtyy.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset