*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Hiilikasat historiaan: Tilalle metallipallo!

  • Hiilikasat historiaan: Tilalle metallipallo!

Helsingin Hanasaaren massiiviset hiilikasat saavat monen kaupunkilaisen mietteliääksi. Hiilivuori poltetaan kaupungin lämmittämiseksi uunissa ja tuprutetaan savut taivaalle kasvihuonepäästöjen ollessa suurempia kuin millään muulla energiamuodolla. Maailman yhden edistyksellisimmän ja kehittyneimmän maan pääkaupunki toimii yhtä vastuuttomasti kuin pahin kehitysmaasaastuttaja. 

Poliitikkojen standardiratkaisu hiiliongelmaan on panostaa uusiutuvaan energiaan. Minustakin tuuli- ja aurinkovoima on lähtökohtaisesti hyvä asia, ja aurinkopaneelien asentaminen katoille on syytä tehdä helpommaksi. Helsingissä ja muissa Suomen kaupungeissa paneelit tai tuulimyllyt eivät kuitenkaan pysty tuottamaan kaukolämpöä, josta suurin osa kasvihuonepäästöistämme koostuu. Eikä kumpikaan usein tuota edes sähköä silloin kun sitä eniten tarvitaan, eli sydäntalven pakkasilla. 

Siksi Helsingissä on valittu "uusiutuvan bioenergian" strategia. Hakataan metsät ja poltetaan ne uunissa - sehän on luonnollista! Jo nyt, ennen suunnitelman toteuttamista, Yhdysvalloissa hakataan ja laivataan Eurooppaan miljoona tonnia puuta kuukaudessa. Se poltetaan tuottaen ilmakehään valtavat määrät sekä kasvihuonepäästöjä että tappavia pienhiukkasia. Uusiutuva bioenergia ei ole hyväksi ympäristölle ja ilmastolle. 

Helsingin Energian työntekijät kertovat painostavasta ilmapiiristä. Kun tieteellisiä tosiasioita kerrotaan ylimmällä johdolle on reaktio tyrmäävä. Uusiutuva bioenergia on valittu, korvat ja suut kiinni jos joku kertoo paremmasta ratkaisusta. Kun poliitikot ovat päättäneet linjan millä ääniä kalastellaan on tutkijoiden ja insinöörien parempi olla hiljaa. 

Minusta taas politiikan perustana tulee olla tutkijoiden ja insinöörien kuuntelu tarkalla korvalla. Kun tosiasioita katsotaan silmiin ainoa vaihtoehto ympäristöystävälliseen, järkevän hintaiseen kaukolämmön tuotantoon Helsingissä on ydinvoima

--

Ydinvoiman suhteen paras vaihtoehto on uusien sarjavalmisteisten minireaktorien käyttö. Olkiluoto kolmoseen ei niitä kannata verrata: Se on äärimmäisen suurena prototyyppilaitoksena sarjatuotetun minireaktorin vastakohta. Modernia voimalaa ei tarvitse rakentaa tuhansien ihmisten voimalla kymmentä vuotta, vaan sen reaktori tuodaan kapselina paikalle rekalla. Useiden vuosien käytön jälkeen kapseli lähetetään takaisin tehtaalle kierrätykseen ja korvataan uudella.

Polttoainetta ei tarvitse välissä ladata, koska käteen mahtuvassa pallossa ydinpolttoainetta on yhtä paljon energiaa kuin isossa hiilikasassa - tai rahtilaivallisessa Amerikassa hakattua metsää. Kuvassa näkyvä pallo on aitoa toriumia, uraanin kaltaista polttoainetta, joka on niin vaarallista että sitä voi huoletta kantaa paljain käsin. Tästä yhdestä pallosta voi tuottaa useiden kymmenien tuhansien helsinkiläisten päivässä käyttämän sähkö- ja lämpöenergian. Yksi käteen mahtuva pallo korvaa ne tuhannet hiilitonnit, jotka Hanasaaren voimalaitos kuluttaa vuorokaudessa täydellä teholla käydessään.

Uuden sukupolven reaktorit eroavat vanhoista myös siinä, että jos kaikki menisi mahdollisimman pahasti pieleen eikä edes henkilökuntaa olisi paikalla reaktori vain sammuisi itsestään - ilman tarvetta sähköllä tapahtuvaan jäähdytykseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan. 

Kaukolämpöä tuottavan modernin ydinvoimalan sijoituspaikaksi löytyy useita vaihtoehtoja. Kaukolämpöputki voidaan järkevillä kustannuksilla rakentaa jopa 90 kilometrin päästä Loviisasta jos sinne tehdään uusi voimala. Inkoossa 50km Helsingistä löytyy rakennuspaikaksi käytöstä poistettavan hiilivoimalan alue. 

Voimala voidaan sijoittaa myös lähemmäksi kaupunkia meren rannalle tai saareen. Kallioon kaivettu voimala tuottaa puhdasta ja turvallista kaukolämpöä koko pääkaupunkiseudun tarpeisiin, eikä huonelämpötiloja tarvitse laskea kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi. Samalla kaupungin kaikki päästöt romahtavat alle puoleen nykyisestä ja voimme olla luonnonsuojelun malliesimerkki koko maailmalle. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ongelmana on se, ettei toriumvoimaloita ole missään tuotantokäytössä. Elintärkeitä yhteiskunnan toimivuusratkaisuja ei voi koskaan rakentaa keskeneräisten teknologioiden varaan ilman nykyisin toimiviin ratkaisuihin perustuvia varasuunnitelmia. Tämä koskee toriumvoimaloiden lisäksi myös fuusiovoimaa, robottiautoja, tekoälyn käyttöä asiantuntijatehtävissä ja tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetun energian suurvarastointiratkaisuja.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kyllä toriumia käyttämään pystyviä voimaloita on tuotantokäytössä - Wikipediassa lisää tietoa. Torium on vain yksi vaihtoehto polttoaineeksi. Muita ovat uraani ja ydinjätteet. Reaktorivaihtoehdoista valitessa käyttöönoton nopeus on tietysti olennainen kriteeri.

Niklas Sillander

Eikös Intiassakin tuotannossa oleva Thoriun voimala ole perinteinen muunneltu PWR -reaktori?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Kyllä toriumia käyttämään pystyviä voimaloita on tuotantokäytössä ... "

Tämä on tietenkin eri asia kuin se, että toriumia käyttäviä voimaloita olisi tuotantokäytössä ja herättää ainakin kaksi kysymystä. Ensinnäkin, onko testaamalla osoitettu, että kyseiset laitokset olisivat ajettavissa toriumpolttoaineella ja toiseksi, mistä syystä kyseisiä laitoksia kuitenkin ajetaan uraanilla, jos toriumin käyttö olisi taloudellisempaa?

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #27

Eiköhän se ongelma ole juuri tuo jälkimmäinen. Eli nykyisillä reaktoreilla ei päästä lähellekään samaan kannattavuuteen, kuin uraaniraaka-aineella.

Käyttäjän PasiRonkainen kuva
Pasi Ronkainen Vastaus kommenttiin #27

Jos täällä on joku joka ei tiedä että ydinvoima ei ole ollut, eikä tule koskaan olemaan kilpailukykyinen energian tuotantotapa, verrattuna uusiutuviin, joiden hinta onkin keinotekoisesti, poliittisin päätöksin pidetty keinotekoisesti korkealla, niin käsi ylös nyt.

Kuten kaikki viitseliäät ja itseänsä sivistäneet ihmiset hyvin tietävät, "ydinvoimateollisuus" toimii kauppanimenä suurelle yleisölle, ydinasetuotannosta, jonka yksi, kallis prosessi uraanin halkominen on. Toisin sanoen ydinasetuotanto on sosialisoitu kansalle, kalliina ydinsähkönä. Nyt kun ydinasetuotannon kustannukset edeleen nousevat ja kun sähkön hintaa ei voida perustellusti nostaa uusiutuvia korkeammaksi, jouduttiin sähköverkot yksityistämään, notta päästään kikkailemaan siirtohinnoilla kokonaiskustannuksia piiloon suurelta yleisöltä.

Tosiasia kun on että jo nykyisillä, yhdistetyllä uusiutuvien energiamuotojen talteenottojärjestelmillä, sekä energiataloudellisella rakentamisella päästään kokonaiskustannuksissa, niin omakoti- kuin kerrostaloasumisessa ydinteknologian kanssa viivan alapuolelle.

Ainoastaan teollisuus on sanottavasti hyötynyt ydinvoimasta. Juuri siitä syystä eliitti on hyväksynyt ydinvoiman JÄRJETTÖMINEN RISKEINEEN, muiden vaihtoehtojen edelle, koska se on palvellut heidän intressejään.

On tragikoomista seurata sellaista keskustelua tärkeistä asioista, joissa kaikki osallistujat tuntuvat olevan yhtä kaukana ja eksyksissä energiatalouden kausaliteeteista. Energiataloutta ohjataan poliittisista lähtökohdista käsin, valtaa käyttävien intresseistä sen sijaan että todella haluttaisiin järkeviä, kestävänkehityksen mukaisia, korkean teknologian energiaratkaisuja.

Kun täällä on esitetty vertailuja ja arvioita eri energiavaihtoehdoista, kuka osaa sanoa kuinka paljon maksaa yksi ihmiselämä tai eläimen elämä, joka tuhoutuu tai mikä on koko ekosysteemin saastumisen hinta? Ihmiset jotka ovat statisteina ydinaseteknologian valheiden alttarilla, jonka ympärillä tekin asianosaiset nyt hyöritte, aikuisten oikeasti älkää olko naiveja ja eläkö valheessa!

Se kaikkein pahin mitä ydinteknologiassa voi tapahtua on jo tapahtunut. 600 tonnia, eli kolmen reaktorin mox-polttoaineet ovat sulaneet maaperiin. Ymmärtääkö teistä kukaan, ydinvoiman kannattajista, minkälaisten asioiden äärellä nyt ollaan?

Todennäköisesti ei. ONGELMA ON RATKAISEMATON, KESTOLTAAN 1000 VUOSIA JATKUVA. VAHINGON MITTAAMINEN MIELIKUVITUSRAHALLA ON MAHDOTONTA.

JOKA MUUTA VÄITTÄÄ ON VALEHTELIJA.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20170306220008118...

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Ihan vaan tiedoksi, että puuhun sitoutuu tietty määrä hiilidioksia per kilo kun puu kasvaa. Kun puu mätänee tai palaa vapautuu aivan sama määrä hiilidioksia - hiili siis kiertää luonnossa kuten muutkin ravinteet luonnon kiertokulussa. Jos uusi puu kasvaa tilalle hilidioksidi ei lisäänny se kiertää!!!! Ja tämä on ihan luonnollista;-)

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kyllä tämä on oikein hyvin tiedossa. Se että metsään sitoutuu hiilidioksia sen kasvaessa ei suinkaan tarkoita että puun polttaminen olisi päästötöntä. Päästöjä aiheutuu mm. puun kaatamisesta, kuljetuksesta ja prosessoinnista, ja ne on arvioitu tarkasti tutkijoiden toimesta. Biomassan polton kasvihuonepäästöt ovat pienemmät kuin hiilen, mutta silti noin 20-kertaiset ydinvoimaan nähden. Lisäksi puun poltto saastuttaa paljon pienhiukkaspäästöillä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Energiakeskustelussa esiintyy harmittavan paljon ajatus joka vie harhaan. Eli että jos joku tekniikka toimii idean tasolla ja ehkä jossain laboratoriokokeessa, riittää vain kun otetaan se laajamittaisesti käyttöön. Ja miksi ei oteta, johtuu vain jostain salaliitosta, kuten vihreä politikointi tai suurteollisuus. Kulloinkin tarpeen mukaan.
Onneksi meidän energiantuotannosta vastuullisillamme on huimien visioiden lisäksi vastuu.

Mitä näihin modulaarisiin pieniin ydinvoimaloihin tulee, niin tuotetun energian kustannuksillakin on jotain merkitystä.
Ja mitä ydinkaukolämpöön tulee, niin kuinka moni Helsingin asukas ostaa ajatuksen, että pattereissa kiertää ydinvoimalakierron vesi.

Pienpoltossa kyllä hiukkasia kun halutaan suuri lämpöteho nopeasti huonosti säädetyllä poltolla. Isoissa CHP-laitoksissa joita kaukolämpöön käytetään, hiukkaset poistetaan sähkösuodattimilla ja palaminen hallittua. Meidänkin yliopiston mittaajat on todenneet ison laitoksen savukaasut hiukkasista puhtaiksi.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #24

"Energiakeskustelussa esiintyy harmittavan paljon ajatus joka vie harhaan. Eli että jos joku tekniikka toimii idean tasolla ja ehkä jossain laboratoriokokeessa, riittää vain kun otetaan se laajamittaisesti käyttöön."
- Näin on. Parhaimpana esimerkkinä tehokkaat akut, suprajohteet niissä, aurinkopanelit jotka ei kulu tai kapasitteettikerroin olisi hyvä. Savonius tuulivoimalat ym. you name it.
Teslakin käyttää vielä 1990 luvulta Panasonicin 18650 "patteria" autoissaan ja akuissaan.

SMR taas on ihan koeteltua juttua. Laivoissa niitä on ollut käytössä jo pitkään ja toriumilla on reaktoreja ajettu jo vuonna 1969.
Ainoa uutuus on siis konttiin sijoittaminen, se ei ole hi-tekkiä.

Eihän siellä koskaan tule kiertämään ydinvoimalakierron vettä vaan toisiokierron vesi. Pelottelulla niin kuin nykyäänkin saadaan kyllä sekin hoidettua, ettei kukaan uskalla, mutta se on taas sitten ihan toinen asia, samaa populismia mitä tänä päivänäkin harjoitetaan.

SMRn suurin rajoite on lupapolitiikka. Miljoona pientä vihreää miestä on kiljumassa että muistakaa Fukushiman ydinvoimalan säteilyn uhreja.

http://www.world-nuclear.org/information-library/n...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Eikös ilma ole täynnä erilaisia pienhiukkasia ja on ollut sitä koko ihmisen olemassaolon ajan. Kyse lienee siitä, mitkä hiukkaset ovat ihmiselle vaarallisa ja mihin hiukkasiin ihmisen elimistö on evoluution aikana tottunut.

Esimerkiksi poltetusta puusta syntyvän savun kanssa ja sen seassa ihminen on elänyt alkaen 750 000 - 500 000 vuotta, mutta viimeistään 250 000 vuotta sitten ( Wikikirjasto). Jos puun poltosta saavupiipun kautta ilmaan pääsevän savun haju ja sen pienhiukkaset olisivat niin vaarallisia, kuin on annettu ymmärtää, niin tuskin ihmiskuntaa olisi enää olemassa. Olisimme kuolleet sukupuuttoon jo aikoja sitten. Savuhormithan ovat olleet laajemmin käytössä vasta muutamia satoja vuosia.

Muuten, kun mainitsit tuon puun korjuuseen, kuljetukseen ja käsittelyyn kuluvan energian, niin mistä siitä saisi lisää tieota. Kysehän lienee siitä, että paljonko puun toimittamiseen polttokelposena voimalaitoksen kattilan alle kuluu energiaa suhteessa puusta voimalaitoksella saatavaan energiaan. Voidaanko puhua puupolttoaineen energiataseesta ?

Oma tarinansa on sitten puusta valmistettavan etanolipolttoaineen energiatase. Nythän Kemiin ollaan valmistelemassa kiinalaisen yhtiön miljardiluokan etanolipolttoainetehdasta. Tehtaan tuotannon kannattavuus tuntuu olevan kytköksissä siihen, että lainsäädännöllä pakotetaan autoilijat käyttämään 40 - 50 % etanolipitoista polttoainetta, ns. sekoitevelvoitteella ( Mauri Pekkarinen ).

Samaan aikaan ollaan sitten vielä puuhaamassa Suomesta sähköautojen suurmaata. Noinkohan suomalaisen yhteiskunnan rahkeet riittää kaikkiin näihin suuriin hankkeisiin ? Tuleeko niistä koskaan taloudellisesti kannattavia ? Mikä tulee näiden hankkeiden kustannusvaikutukset olemaan niin kuluttajille, talouselämälle kuin julkiselle sektorille ?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #38

Tulevaisuuden puunpolton mittakaava tulee olemaan ihan eri kuin nykyään tai ennen on ollut. Kotimainen raaka-aine ei edes riitä vaan Helen meinaa tuoda merkittävän osan ulkomailta.

Samaa tavaraahan se hiili ja puu on, hiili on vain paineessa puristunutta kasvisolukkoa. Samaa nokea niistä tulee lopputuotteena.

Ilkka Hirvonen

Ja mites paikallisuus? Puun poltto ja siitä vapautuvat päästöt voimalan seudulla vs. hiilen sitoutuminen kasvavaan metsään jossain satojen tai tuhansien kilometrien päässä, josta sitä kaadetaan poltettavaksi.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Ai, että uraanin tuotannossa ei sitten käytetä konevoimaa? Talvivaara on hyvä kotimainen esimerkki puhtaan uraanin tuotannosta.

Päästötöntä energian tuotantoa ei ole. Syöminenkin tuottaa päästöjä. Mutta vaihtoehtoja pitäisi punnita kokonaisuuksina ja miettiä myös vaikutuksia kansantalouteen. Kotimaisuus ei ole paha asia, jos täällä jotain sosiaaliturvaa aiotaan yllä pitää. Myös työpaikat on hyvä asia. Huoltovarmuus on hyvä asia.

Mutta koska vihreiden kannatus kasvaa niin eikö se tarkoita sitä, että myös hiilen käyttö ja hiilikasojen kasvattaminen lisääntyvät - näin on tähän mennessä ainakin todellisuudessa käynyt.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kyllä uraanin tuotannossa käytetään konevoimaa. Kuten sanoin, eri energiamuotojen päästöjä on tutkittu tarkasti tieteellisesti. Näet eri energiamuotojen päästöt täällä:

http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185...

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Anteeksi vaan mutta tuollainen diakrammi on tasan yhtä luotettava kuin arviot maatalouden ravinnepäästöistä...
- minä voin tuottaa bioenergiaa kun otan kirveen käteen. Koitapa tuottaa ydinenergiaa kirveellä ja lihasvoimalla;-)

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen Vastaus kommenttiin #8

Se diagrammi on IPCC:n sadoista tutkimuksista koostama yhteenveto, eli luotettavinta tieteellistä tietoa.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila Vastaus kommenttiin #9

Tieto varmaan perustuu tietyn kokoluokan voimalaitosten tunnuslukuihin ja siksipä tuollaisten tietojen omaksuminen on aika vaarallista.

- jos Afrikassa paikallinen pienviljelijä polttaa kamelinpaskaa tai minä kerään pellonojasta puita puuhellaan niin lisääntyykö hiilidioksi- tai jotkut muut päästöt? Jos lisääntyy niin mitkä päästöt?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #10

Oma kokemus voittaa taas tieteen. :)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

En löytänyt verkosta tietoa toimivasta Thoriumvoimalasta. Ilmeisen pätevä tapa tuottaa noin suht puhdasta energiaa, mutta hieman outoa ettei viellä käytössä. Toki ymmärrän että energia asiat ovat usein politiikkaa, jolla ei ole planeetan yleisen edun tai järjen kanssa välttämättä mitään tekemistä.

A Forgotten War Technology Could Safely Power Earth For Millions Of Years. Here's Why We Aren't Using It http://www.iflscience.com/technology/a-forgotten-w...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Oak ridge ja Norja ajaa/ajoi thoriumilla testireaktoreita.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Joskus 1980-luvulla oli esillä suunnitelma lämmittää pääkaupunkiseutu Loviisan ydinvoimaloiden lauhdevesillä... Mihin tämä fiksu suunnitelma on haudattu ja miksi?

Thoriumin puoliintumisaika on n. 14 miljardia vuotta... vaikuttaako tämä tieto jotenkin loppusijoitukseen yms... alfa-säteilyä wikin mukaan uvassa vain tosin.

Lopuksi Petrukselle tällainen tieto: Metsän m3 tuotto laskee puuyksilöiden lukumäärän ollessa liian suuri => hiilidioksidin sitomiskyky pienenee. Luonnonoloissa metsää harventavat eläimet ja metsäpalot. Olisiko edullisempaa kaataa ylimääräiset yksilöt ilman polttoa tuottamaan tulevaisuudessa lahoamisen tuloksena sen hiilidioksidin ja metaanin vaiko polttaa kakluunissa... ymmärrän, että jossain se nollarajakin kulkee...

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Petruksen artikkeli on toisaalta ihan hyvä - noin fyysikoksia ja poliitikoksi. Mutta entä tieteiden kannalta ajatellen? Ydinvoiman "vapautuvan" massan energiatiheys on suuri jo fissioprosesissa, sen toki tiedämme ihan käytännössäkin. Ehkä liiankin monella tapaa. Olipa meillä sitten uraani tai torium hajoavina atomirakenteina, ongelmana on erityisesti noiden aineiden kyky toimia myös joukkotuhonnan välineinä. Tämä lienee se kaikkein ongelmallisin seikka, johon me aggressiivinen homo sapiens-laji emme ole kyenneet vielä(kään) löytämään takuuvarmasti rauhanomaista ratkaisua. Vai mitä tästä tuumaat Petrus Pennanen?

Ilkka Hirvonen

Ihmisiä on varmaan tapettu koivuhalolla kalauttamalla enemmän kuin ydinpommeilla, eikä koivuhalkojakaan silti pidä kieltää energiamuotona.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Sodassakin oli parempia joukkotuho aseita. Kiinalaiset yrittivät huuhtoa Japanilaisia pois ja avasivat kolmen joen padot. Miljoona ihmistä kuoli.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Toriumreaktiori on käsittääkseni pommin rakentamisen kannalta kehno vaihtoehto. Sanovat että uraanireaktoreiden kehittämiseen päädyttiin aikanaan juuri siksi, että niistä saa hyvää pommimateriaalia, toisin kuin toriumista.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Itse asiassa uraani ilman ydinvoimalaa on se pommimateriaali.
Nykyiset reaktorit pilaavat uraanin ja plutoniumin eikä siitä saa pommia enää millään aikaiseksi. Ei vaikka kuinka haluaisi.
Pommimateriaalireaktoreita oli aikoinaan Magnox ja RBMK, PWR ei siinä hommassa toimi.

Pommia kun halutaan tehdä, pitää olla fissiili isotooppi, sitä ei saa pilata epäfissiili isotooppi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #16

En tunne nukyisten uraanireaktoreiden tekniikkaa riittävästi sanoakseni, millä ehdoilla niiden polttoaineesta ja polttojätteistä saisi pommimateriaalia. Se kuitenin pitänee paikkansa, että toriumreaktorit ja niiden polttoaineet ovat tässä suhteessa ongelmattomampia kuin uraanivetoinen linja.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #25

Painevesireaktorista tuleva plutonium pitää sisällään liikaa Pu-240 isotooppia. Se pilaa fissiilin Pu-239n. Pu-240 saa olla enintään 7% ydinpommissa, muuten ketjureaktio ei käynnisty. PWR tuottaa Pu-240 noin 30% plutoniumista ja niitä ei saa millään eroteltua.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pommimateriaalien valmistuksessa olennaisin kysymys on halkeavien alkuaineiden, kuten esimerkiksi uraani-235:n rikastusaste. Ydinvoimalaa pystyy pyörittämään huomattavasti epäpuhtaammalla aineella kuin millä pystyisi räjäyttämään pommin. Ydinaseen valmistus vaatii siis teknisesti kehittyneempiä ja siten myös paljon kalliimpia sijoituksia jalostukseen kuin voimalapolttoaineen valmistus. Tämä on pääasiallinen syy siihen, miksi ydinaseita on niin harvoilla valtioilla.

Kaikesta ydinase- ja ydinpolttoainemateriaalin käsittelystä on ilmoitettava Kansainväliseen atomienergiajärjestöön ja sellainen toiminta on säädelty kansainvälisissä sopimuksissa luvanvaraiseksi. Suomi kuuluu useiden länsimaisten demokratioiden joukossa niihin, jotka tällaisista rehelliset ilmoitukset tekevät, mutta tietenkin on maita, jotka ainakin yrittävät olla tässä asiassa salamyhkäisempiä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #29

Jeps, tämän takia tehtiin mm- sopimus Iranin kanssa. Saatiin fuugit pois ja kunnon PWR niille, niin ei ole vaaraa ydinaseista.

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen

Thoriumrektoreissa ei synny ydinasemateriaalia.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kun ydinaseet on kerran keksitty, ne ja tieto niiden valmistamisesta on läsnä koko ihmiskunnan loppueliniän ajan joka tapauksessa. Ydinaseiden olemassaolo ei siis voi olla perusteena olla käyttämättä ydinvoimaa rauhanomaisesti energiantuotantoon ja ihmisten elinoloja parantamaan. Sähköenergian tarve tuntuu olevan monille nykyihmisille liian abstrakti asia ymmärrettäväksi, etenkin se, että energian puute köyhdyttäisi ja nälkiinnyttäisi nykyisissä teollisuusyhteiskunnissa elävät kansat nopeasti.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hampurissa otettiin syksyllä 2015 käyttöön tuliterä hiilivoimala jonka teho on 1654 MW, Suomessa ne pyritään lopettamaan. Hiiltä Hampurin uusi voimala polttaa 480 tonnia tunnissa, ja toimii 61 % hyötysuhteella. Hanasaari tuottaa sähköä 240 MW, hiiltä kuluu 100 tonnia tunnissa. Hyötysuhde 90 % ja päästöiltään vähäisempää (per tuotettu energiayksikkö) - Saksa ohjaa energiaremonttia myös Suomessa, ja myy Suomeen suuria tuulivoimaloita.

Ei Saksa omalle maalleen näitä Suomeen ostettuja 3 - 5 MW:n jättivoimaloita pystytä, Saksassa tuulivoimalat ovat pieniä n. 0,5 - 2,5 MW:n tuulivoimaloita joiden lukumäärällä esitetään kuinka siellä hoidetaan energiantuotanto uusiutuvalla puhtaalla, ilmaisella tuulella. Hampurissa turvataan sähkön saanti ja lämpö "puhtaasti" toimivalla uudella hiilivoimalalla. Suomeen ei kannata tuulivoimatuen aikana pystyttää muita sähköntuotantolaitoksia kuin tuulivoimaloita syöttötariffia syömään.

- Hiilivoimaloita joudutaan pitämään käytössä jatkuvasti ajoittaisen tuulivoiman takia, kun niiden käynnistäminen on hidasta eikä pystyisi vastaamaan tuulivoiman ailahteluun, jos ne olisivat kylmänä. Tästä syystä niitä joudutaan ajamaan vajaateholla, jolloin hyötysuhde kärsii

Helsinki on vihreän ilmastopolitiikan ”ansiosta” lopettamassa 250 MW:n CHP-voimalansa, jonka hyötysuhde on vaivaiset 90%! Helsingin voimalaitokset puhdistavat kaupunki-ilmaa niin, että savukaasuista ei ole mitattavissa laitoksen omia tuotoksia eikä myöskään kaupunki-ilman sisältämiä epäpuhtauksia eikä esim. vaarallisia pienhiukkasia.

Yksi Helsingin CHP-laitos puhdistaa kaupunki-ilmaa 700 000 m^3 tunnissa!

http://www.hamburg-news.hamburg/en/cluster/renewab...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Tuulivoimalat voi uusien periaatteiden mukaan rakentaa aiempaa lähemmäksi rantaa. Se on voimalayhtiölle halvempaa. Mutta tuleeko Helsinkiin tuulivoimaloita ihan oikeasti?"

http://yle.fi/uutiset/3-8642941

Tuulivoiman kannatus on Helsingissä, tuulisähköä vaativat hesalaiset kuluttajat, mutta ei tuotantoa saa rakentaa Helsingin lähelle, se selvitettiin jo v. 2001:

http://www.hel.fi/static/ksv/www/yk2002/Tuulivoima...

Selvityksen perusteella ratkaisu tuulivoimaloiden paikaksi oli länsirannikko ja Pohjanmaa.

"Suomessa kansalaiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

Käyttäjän arnold kuva
Antti Arola

Toriumin käyttämättömyys kaupallisissa voimaloissa on ymmärtääkseni vain investointikysymys -- toistaiseksi reaktorikelpoinen uraani on halpaa ja perinteinen PWR/LWR-tekniikka halvinta pystyttää.

Siis samasta syystä kuin hankalampiin öljylähteisiin ja pumppaustekniikoihin ei ole kannattanut panostaa niin kauan kuin vanhat ovat riittäneet ja öljyn projektoitu hinta pysynyt investoinnin kannattavaksi tekevää rajaa matalammalla.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Suomen hiilidioksidipäästöt vuodessa 77.66 MtCO2e.
Kiinan hiilidioksidipäästöt vuodessa 9,679.30 MtCO2e.

(Lähde: wikipedia)

Päästömme ovat 0,8% suhteessa Kiinaan, ja 0,2% suhteessa maailmaan.

Kun me vähennämme CO2-päästöjä, Kiina nostaa niitä.
Joten pelkästään tämä ei toimi luonnonsuojelun perusteluksi.

Mutta...

Onhan toki niin, että toriumiin, fissioon, maalämpöön, aaltotekniikkaan, aurinkoon ym. on tässä panostettava tulevaisuudessa. Energiaa tarvitaan, ja tervettä luontoa sitäkin enemmän.

Siksi on erityisen hienoa, jos voimme toimia maana, joka näyttää tietä kohden puhtaampaa ja energiarikkaampaa tulevaisuutta. Kannatan Petruksen näkemystä, ja toivon, ettemme ajautuisi vanhanaikaiseen mentaliteettiin "antaa toisten tehdä ensin".

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Harjunharja. Hieman realismia peliin. Suomessa ei ole yhtään yhtiötä, joka pystyisi kehittämään jonkinsortin ydinvoimalaitoksen- edes pienen. Voimme olla korkeintaan kärjessä uusien tekniikoiden soveltajana, mutta ydinvoiman kehitys ei onnistu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Onko Otaniemen koulutustaso niin surkea, että ydinvoimalan kehittäminen ei onnistuisi, vaikka halua olisi, ja tarvittavat resurssit annettaisiin käyttöön? Suomessa kehitettiin sukellusveneitäkin tuosta vain. Ja ydinvoimaloiden turvallisuutta on valvottu, ja neuvostovalmisteisia voimaloita paranneltu. Mikä tekee ydinvoimalasta sukellusvenettä vaikeamman tehtävän?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #35

Jos puhut niistä neuvostoliitolle Rauma-Repolan Lokomon tehtailla Tampereella rakennetuista MIR 1 ja MIR 2 pienoissukellusveneistä, niin niiden ehkä suurin teknologiakehitys oli painekuvun valaminen tyhjiövalumenetelmällä. Tällä saavutettiin kuoren teräkselle tavallista terästä huomattavasti suurempi lujuus.

Pienoissukellusveneet ovat kuitenkin monta dekaadia vaatimattomampia kehitettäviä kuin ydinvoimalaitokset. Sitä paitsi Suomella on jo tulossa melkoisia kehitysprojekteja, kun Suomesta mm. aiotaan tehdä sähköautomaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #44

Ydinvoimala on kyllä suurempi kuin syvänmeren sukellusvene, mutta tekniikka on siinä mielessä vertailukelpista, että molemmissa valmistetaan paineastia, jonka on kestettävä äärimmäisiä olosuhteita. Tarinan mukaan yhdysvatalaiset eivät uskoneet suomalaisten pystyvän rakentamaan MIR:ejä, mutta pystyivät kuitenkin. Suuria projekteja suomalaiset osaavat kyllä hallita (vaikkapa paperikonetoimituksia).

Osaatko sanoa tarkemmin, mikä osa-alue on se, jota suomalaiset eivät pysty hallitsemaan? Periaatteessa Suomessa ymmärretään hyvin noiden nykyisten ydinvoimaloiden toiminta, ja niitä voisi vanhaa apinoiden ja parannellen rakentaa lisää. Sähköautojen lisäksi Suomeen mahtuu varmasti muitakin projekteja.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja Vastaus kommenttiin #35

Olin reissun päällä. Kiitos tästä vastauksesta. :)

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Petra kerrot että ”Kun tieteellisiä tosiasioita kerrotaan ylimmällä johdolle on reaktio tyrmäävä.”

No jos biolaitos tehdään niin siinäkin on jopa toteuttamistavan logiikassa , samanlainen ajatusmoka mitä kerrot tuossa muista faktoista. Minulla on kokemus tästä:

Samaa voidaan sanoa vuodesta 2011 jatkuneesta Suomen liikenneverkko sekoilusta

Helsingin biovoimalaan tulevan raaka aineen kuljetuksille käy mitä ilmeisimmin samoin, mitä Jyväskylän energian osalta 2005-2010. Maahan ei tehdä sisävesi väylästön minimi investointeja, joilla olisi voitu välttää suuret maantieliikenne investoinnit ja käyttökulut sekä tehdä parhaat ilmastopoliittiset EU:ssa sovitut ratkaisut /Eu tuella. MUTTA
Maanteitse ajatellaan kuljetettavan myös tulevaisuudessa kotimainen poltto aine !

Tämä on hallituksen ja edukunnan EU liikennestrategiasta poikkeava tahtotila sitten vuoden 2012 jolloin EU sopimuksista poikkeava liikenteen rakenteellinen tahtotila hyväksyttiin.

No mitenkäs muuten jos ei maanteitse ja raiteilla kuljetettaisiin. ?
No lähdetään vaikka siitä, että EU:ssa oli vuonna 2011 jo liikennepoliittisessa strategiassa sovittu(myös Suomi mukana tekemässä tätä päätöstä) ja valittu toimenpiteet siitä että myös Suomessa sisämaan liikenteessä tulisi alkaa siirtää maantieliikennettä vesille.

Omien epävirallisten laskelmien mukaan volyymejä voitaisiin siirtää noin 40-60 miljoonaa tonnia / vuosi teollisuuden ja kaupan vuosittaisesta raaka aine , ja valmistuotannon tarvitsemista maantieliikenne kuljetuksista sisävesiliikenteen piiriin ,toteuttamaan ilmasto energia ja kestävän kehityksen mukaista taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää liikennettä, sellaista josta EU:ssa on sovittu ,ja jolle on varattu noin 28 miljardista noin 10% toteuttamistukea vuoteen 2022 mennessä.

Me vaan Suomesta emme ole hakeneet tähän tarkoitukseen penniäkään.

Siksi että maasta ei vaan löydy poliittista kiinnostusta rakentaa halvinta ja kestävän kehityksen mukaista sisävesi liikenneverkkoa tähän maahan.

On mielestäni suorastaan kansallinen häpeä että maassa, joka kehuu itseään Arktisen liikenteen jäänmurron osaajaksi ei löydy tahtotilaa toteuttaa liikennettä omien ja EU tavoitteiden mukaisesti sisävesiliikenteen osalta. Puhutaan vaan jopa kahden ex pääministerin vahvasti lobbaamalla raide ja maantieliikenteen eduista. Joihin panostetaan vuodesta toiseen.

Vaikka

Maassa on EU kolmanneksi tihein sisä ja rannikko vesitieväylästö ( km2/ km vesiväyliä) . Maan vesitie väyliä vaan ei ole otettu hyötykäyttöön. Meillä on noin 12500 km sellaista vapaata sisävesi ja rannikko väylästöä mitä ei ole yhdistetty sellaiseksi verkoksi, jolla voitaisiin harjoittaa rahtilaivaliikennettä .

Erityisesti bioenergian ja konttiliikenteen muutokset edellyttäisivät sisävesiväylien ( Kokemäenjoki, Vuoksen vesistö ja Kymijoen vesistö) yhdistämisen keskenään ja mereen.

Tuloksena olisi niin Helsingin kuin monen muun rannikko- ja sisämaakaupungin biopoltto ainetta käyttävän energialaitoksen pelastus raaka aineen saamiseksi kotimaasta taloudellisilla kuljetuskustannuksilla, sen sijaan, että poltto aineet tuotaisiin joko kuorma autoilla kotimaasta tai laivoilla ulkomailta/ jopa valtamerten takaa.

Puhumattakaan muun rahtiliikenteen siirroista rannikoilta sisämaan laitureihin lähemmäs loppukäyttäjiä, ilman pitkiä maantierahteja.

Käyttäjän OrvoMarjamki kuva
Orvo Marjamäki

Mielestäni ydinvoima on ok, mutta ei ole mitään järkeä lopettaa toimivaa hiilivöimalaa jonka piipusta tulee puhtaampaa ilmaa kuin mitä uuniin ajetaan. Maailman perhaalla hyötysuhteella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Laitosta tullaan ihailemaan ulkomailta ja porukka lähtiessään koputtelee otsaansa kun kuulee että laitos romutetaan. Kyllä sille hiilikasalle varmasti joku ratkaisu löytyisi jos löytyisi halua.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Niin, ei järkeä vaihtaa pelletteihin, mutta näin ne nyt ovat päättäneet.

Käyttäjän mikkokem kuva
Mikko Toivonen

En ole kovin tarkkaan lukenut kaikkien kommentteja mutta yleissilmäyksellä näkee, että aivan perusteetta keskitytään Torium voiman ruotimiseen totaalisen perusteitta. Jokainen tietää tai täytyisi tietää, että Torium voima on vielä "äitiyskorissa". Toimii kyllä, mutta ei ole juurikaan prototyyppiastetta pidemmällä. Siinä on kuitenkin tulevaisuuden massiivista potentiaalia siksi, että Toriumia on maaperässä noin kolme kertaa enemmän kuin Uraania.

Tavallisessa uraani ja mixox poltoainetta käyttävissä reaktoreissakin on riittävästi jo koeteltuja pien- ja suurreaktorimalleja joita voidaan aivan erinomaisesti ottaa merkittävästi enemmän käyttöön, jopa esimerkiksi Helsingin kaupunkialueella käyttöön.

Kuten muualla jo viittasin niin MSR el molten salt reaktoritekniikkaa ollaan varsin valmiina tuomaan markkinoille erityisen kaupunki, jopa kohdekohtaisina reaktoreina. Tätä kehitystä on varjeltava ja lisää tehtävä sillä jos asioita rehellisesti haluaa tarkastella niin ydinvoimassa on todellakin tällä hetkellä ainoa tunnettu valmis energia pitämään nykyinen maapallon väestö olemassa.

Biomassalla se tuhottaisiin nopeastikin. Satunnaisvoimat kuten tuuli-ja aurinkovoimat jäävät aina triviaan ja pikkupiirien rahansiirtovoimaksi. Niiden käyttö pitäisikin mahdollisimman n opeasti tehdä täysin tuettomaksi ja maksamaan niitä varten pakosta ylläpidettävä oikea stand By voima joka suurissa tuulivoima maissa on poikkeuksetta hiilivoima. Vain kolmessa massa muuta standby voimaa riittää eli Norjassa, Sveitsissä ja Itävallassa suurten korkeuserojen ja vesimäärän vuoksi. Ruotsissa osin.
Uraania riittää maapallolla loputtomiin varsinkin sen jälkeen kun sitä opitaan erottamaan merivedestä. Suomessa uraani9a riittäisi omasta takaa helposti ja suhteellisen luontoystävällisesti nostettuna oman sähkön tarpeen muutaman tuhannen vuoden tuottamiseksi. Toriumia sitten sen päälle vielä se kolminkertainen määrä kunhan sen voimalakehitys on sen muutaman tuhannen vuoden aikana sarjoitettu. Tosin siihen mennessä varmaankin toimii jo fuusiovoimakin tai jokin muu uusi kehitys.

Siis olemme täysiä Uunoja ellemme lisää ydinvoimaa myös kaupunki ja piensovellutuksissa ja ala tuottamaan perusuraania muualla polttoainejalostettavaksi, jos emme poliittisesti kykene päättämään sen polttoainejalostustakin kotimaassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset