*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Puhdasta lämpöä Helsinkiin

  • Puhdasta lämpöä Helsinkiin

Tänä vuonna joulua on pohjoisnavalla odoteltu lämpimissä tunnelmissa. Keskilämpö on ollut jopa 20 astetta normaalia korkeampi. Myös etelänavalla on ollut normaalia leudompaa. Tämän seurauksena merijään pinta-ala on nyt radikaalisti pienempi kuin koskaan aikaisemmin mittaushistorian aikana sekä pohjoisnavan että etelämantereen ympärillä. Yhteenlaskettuna jäätä on järkyttävän vähän - katso kuva. Sen lisäksi että jäätä on vähän on koko käyrä lähtenyt aivan uudelle uralle. Se mitä nyt seuraa on arvailujen varassa. 

Ilmastonmuutoksen todellisuutta epäilevät ovat oikeassa siinä, että muutoksen ennustaminen on hankalaa. Maapallon ilmakehä on monimutkainen, koko ajan muuttuva järjestelmä, ja sinne tuprutetaan valtavat määrät ylimääräisiä kaasuja ihmisten toimesta. Pitkän tähtäimen seurauksista on hienoimmallakaan tietokonemallilla vaikea sanoa muuta, kuin että ne voivat olla arvaamattomia ja rajuja. 

 

Helsingissä rakennusten lämmitys kuluttaa puolet koko kaupungin energiankulutuksesta laivat ja autot mukaanlukien. Kaukolämpö tuotetaan kivihiiltä, maakaasua ja öljyä polttamalla ilmastoa raskaasti saastuttaen. Yli puolet kaupungin kaikista ilmastoa lämmittävistä päästöistä tulee kaukolämmön tuotannosta. 

Uusiutuvaa energiaa on hehkutettu ratkaisuna Helsingin energiantuotantoon. Tuulimyllyt ja aurinkopaneelit eivät kuitenkaan tuota lämpöä. Ne tuottavat vain sähköä, eivätkä sitäkään kylmän talven keskellä kun energiankulutus on huipussaan. Käytännössä niistä ei ole ollut apua kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Lämmön tuotantoon onkin kovasti ajettu biomassaa eli puun polttoa. Helsingissä tuotetaan noin prosentti energiasta puupelleteillä. Tämä voi kuulostaa kivalta, mutta "uusiutuva bioenergia" on valitettavasti kasvihuonepäästöiltään edelleen suurta ja vahingoittaa luontoa vakavasti lisääntyneiden metsänhakkuiden kautta. 

Onneksi kaukolämmön luotettavaan tuotantoon on olemassa vähäpäästöinen ratkaisu. Pienellä sarjatuotetulla ydinreaktorilla voidaan tuottaa puhtaasti kymmenien tuhansien ihmisten kaukolämpö ja sähkö, muutamalla reaktorilla koko Helsingin. Minireaktori on käytännössä rekkaan mahtuva kapseli, joka tuodaan voimalaan paikalleen ja viedään pois parinkymmenen vuoden päästä kun tehtaalla ladattu polttoaine on kulutettu. 

Eikö kyseessä ole epävarma, uusi tekniikka? Pieniä modulaarisia reaktoreita on käytetty maailmassa kymmeniå vuosia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen laivastolla on ollut noin sata reaktoria laivojen ja sukellusveneiden voimanlähteinä. Vaikka reaktorit ovat ahtaissa tiloissa heiluvilla ja liikkuvilla alustoilla, ei niillä ole ollut yhtään onnettomuutta yli 60 vuoden käyttöhistorian aikana. 

Ydinvoiman yleisen turvallisuuden suhteen kannattaa muistaa, että se on yksi kaikkein vähiten kuolemia aiheuttava energiamuoto aurinko- ja tuulivoiman rinnalla. Suuria otsikoita aiheuttaneessa Fukushiman onnettomuudessa ei kuollut kukaan säteilyyn, mutta hiilivoima tappaa saasteillaan miljoona ihmistä joka vuosi.

 

Minusta Helsinki on ehkä maailman hienoin kaupunki ja voi näyttää muille esimerkkiä myös puhtaassa energiantuotannossa. Siksi on syytä lopettaa hiilen poltto ja antaa metsien olla rauhassa. Tämä tehdään siirtymällä kaukolämmön tuotannossa moderniin päästöttömään ydinvoimaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tuo ei oikein vakuuttanut Olkiluodon rakennusurakkaan liittyneiden kommellusten jälkeen.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Olkiluodolla ei ole sarjatuotettujen minireaktoreiden kanssa mitään tekemistä, se on niiden vastakohta.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Muistelen joskus vuosia sitten lukeneeni jostain, että tulevaisuudessa voidaan pienestä jääkaapin kokoisesta energiamyllystä tuottaa sähkö ja lämpö suurehkoihin kerrostaloihin. Mihin sitten lienee tuo järkevältä kuulostava kehitys/visio pysähtynyt? No onhan meillä näemmä "edistystäkin" tapahtumassa, kun kivihiilestä aiotaan luopua ja tilalle lisätään turvetuotantoa. Ei varmaan kovin järkevää.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Minkähänkokoiseta jääkaapista oli kysymys ?

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Jos bloggaaja puhuhuu neljännen sukupolven reaktoreista niin kyllä, muuten ei.

Miksi ydinvoimala hukkaa niin paljon energiaa?
http://yle.fi/uutiset/3-7328401

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mielenkiintoinen ajatus, pari muttaa tulee mieleen. Tuollaisia minivoimaloita ei käsittääkseni ole myytävänä missään, joten ne pitäisi kehittää itse. Ja mikä mahtaisi olla tuotetun lämmön hinta? Referenssiasennukset lienevät lentotukialuksia ym., joissa minireaktoreihin on päädytty tyystin muista syistä kuin ympäristöystävällisyyden tai käyttökustannusten takia.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Minireaktoreita mainitsemaani käyttöön tuotteistetaan aktiivisesti usean yhtiön toimesta. Täältä löytyy lista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Small_modular_reactor

Tässä yksi esimerkki manitsemani kaltaisesta minireaktorista: http://www.gen4energy.com/

Olavi Rissanen

Ihan oikeesti täytyy löytyä parempaa lähdetietoa kuin Wikipedia tai kuva täysin hypoteettisesta konseptivoimalasta. Näistä oli sivulauseessa juttua energiatekniikan luennoilla jo 90-luvulla. Miksi esim. nykyisten ydinvoimaloiden jätevesi/lauhdevesi ei kelpaa kaukolämmön tuotantoon? A) se on lähtökohtaisesti aivan liian kylmää ja b) välimatka käyttökohteisiin liian iso. Ja b-kohta ohuesti leikkaa nykyisyyttä hypoteettisen "minireaktorin" kohdalla: NIMBY ja tarvittava kaukolämmön teho on aika suuri loppupeleissä vaikka suurimmassa käyttökohteessa eli pk-seudulla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Fortum olisi tarjonnut pk-seudulle kaukolämpöä mikäli olisi saanut uuden ydinvoimaluvan Loviisaan.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Fortumin lupien torppaaminen on yksi Suomen energiapolitiikan epäloogisimmista valinnoista.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Niinpä, mihin joutuu sellainen valtio joka ei aja omaa etuaan?

Juha Muurinen

Espoossa on käynnistynyt mielenkiintoinen projekti kaukolämmön tuottamiseksi isossa mittakaavassa maalämmöllä. Kilometrien syvyisellä porauksella on tarkoitus tuottaa kolmasosa Espoo tarvitsemasta lämpöenergiasta. Eiköhän odoteta tämän projektin tuloksia ennen kuin aletaan rakentamaan ydinvoimaloita Helsinkiin.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Jos ja kun poraustekniikat tästä nopsaa kehittyy niin +10km syvyyksissä alkaa täällä mannerlaatan keskelläkin olla sellaiset lämmöt että geoterminen energia on täysin varteenotettava energiantuotannon muoto. Kannatan geotermista energiaa.

Joskus olen tainnut asiasta bloginkin väsätä, en vaan jaksa kaivaa.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Jeps, "jos ja kun". Ydinvoima sen sijaan on jo vuosikymmeniä ollut täysin toimivaa tekniikkaa.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri Vastaus kommenttiin #14

Hyväksyn suuremmassa mittakaavassa ydinvoiman vaan siinä tapauksessa että kyseessä on neljännen sukupolven sulasuolareaktorit (hyötörekatori).

Geoterminen energia kun on kans aika puhdasta ja sulasuolareaktoreilla voidaan polttaa nykyisten voimaloidemme ydinjätettä. Pienennetään ydinjätteen määrää ja pudotetaan sen säteilyaika alle 500v

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #15

"sulasuolareaktoreilla voidaan polttaa nykyisten voimaloidemme ydinjätettä."

Nyt on siis hyvä aika rakentaa uusia ydinvoimaloita, samalla valmistetaan polttoainetta tulevaisuuden reaktoreille.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri Vastaus kommenttiin #16

Mailmassa on jo niin paljon ydinjätettä että sillä voisi kattaa kaiken ihmisten tarvitseman energiantarpeen 100v ajaksi.

https://planeetta.wordpress.com/2014/05/12/ydinjat...

Että se niistä uusista (painevesipommit) vanhentuneen tekniikaan omaavista reaktoreista.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #17

Melkoinen houdini saa olla että PWRstä pommin saa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Edelleen linkki tuohon harhaanjohtavaan kuvaan biomassan yhteiskäytön CO2-päästöistä jossa valtaosa muodostuu muusta polttoaineesta kuin biomassasta.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kyllä siellä näkyy se pelkän biomassankin pylväs, mikä ei hyvältä näytä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Se on aina miten lasketaan ja kuka laskee. Suomen metsäbiomassan kasvu sitoo hiiltä paljon enemmän kuin se energiakäytössä päästää. Ja hakkuita on varaa lisätäkin.

Ydinsähkö tuottaa päästöjä polttoaineen louhinnassa, rikastuksessa ja jalostuksessa, logistiikassa. Samoin jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Samoin moduulireaktoreiden logistiikassa, asennuksessa, purkamisessa.
Poissa silmistä on poissa mielestä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #22

Ydinvoimalan elinaikainen hiilijalanjälki on tuulivoiman luokkaa polttoaine kaivuineen ja kuoppaamisineen per tuotettu kWh. Paljon pienempi siis kuin biomassan.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #30

Kuten sanoin, miten lasketaan ja kuka laskee. Ydinvoiman elinkaaripäästöistä olen nähnyt huonompia lukemia. Bioenergia Suomessa on jätteestä jossa suurin osa puusta hyödynnetään muihin tuotteisiin.

Lisäksi voisi tietysti puhua huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta, miksei sähkön tuotantokustannuksista ja kotimaisesta työllistävyydestä. Kotimaista ydinvoimaosaamista on hintsusti, päätellen OL3:n etenemisestä. Ydinvoimamoduulilla tehty sähkö tuskin sähkön nykyistä tuotantokustannusta saavuttaa. Kaupungin asukkaat ehkä huonosti ydinlämpöä pattereihinsa ottavat, vaikka monenkin lämmönvaihdinpiirin läpi olisi otettu.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #32

Tottakai näkee ja löytää. Mutta jos vain tutkitut ja legitiimit, niin sitten ei löydä enää.

http://shrinkthatfootprint.com/wp-content/uploads/...

Marienna Savolainen

...onhan näitä nähty ja yritetty, mutta josko nyt onnistuisi. Biokaasu on myös vaihtoehto, mutta ehkäpä paranneltu uusi teknologia tekee ydinvoimasta turvallisempaa.

Ydinvoima on kuitenkin siinä mielessä hankala, koska laitokset vaativat suojelua siinä missä polttoaine erikois säilytys paikan...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

On naurettavaa tuoda esille yhden vuoden sää olosuhteet esille, kun puhutaan ilmaston muutoksesta. Se on aivan sama, kun minä esitän nyt että itä-suomessa on tällä hetkellä kolme kertaa enemmän lunta kuin keskimäärin.

http://aijaa.com/haU4Z8

Korjaa blogisi järkeväksi, tai olet vain naurunalainen.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kuvassa on esitetty tietoa 38 vuodelta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Niin, mitä siitä ?? Ymmärsitkö pointin?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #25

Petrus Pennasen pointin uskon ymmärtäneeni, mutta sinun pointistasi en ole varma. Eka kappaleessa kuvataan pohjoisnavan tilannetta tänä vuonna ja kuvassa on käyräparvi 38 vuodelta. Viittaat kenties siihen, että muutokset säässä ovat eri asia kuin ilmastonmuutos?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #31

Niin kuin jo sanoin ei yhden vuoden sää ilmiöillä ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen arvioinnissa. On typerää yrittää alarmisoida tuollaisella. Lisäksi pitää nähdä kokonaisuus, ei vain jonkin tietyn alueen.

Toisekseen kaaviossa on tahallisesti esitetty vain skaalattu osuus. Saadaan siten näyttämään poikkeama hälyyttävämmältä.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

ASEA/ABB oli jo 1980-luvulla kehittänyt pienen SECURE/PIUS reaktorin. Pahaksi onneksi Long Mile Island- haaveri sai Ruotsin päättäjät kieltämään siellä kaiken ydinreaktoreihin ja niiden valmistukseen tähtäävän toiminnan.

http://www.ans.org/pubs/journals/nt/a_34035
http://heservhanscapre.club/asea-secure-reaktor-ma...
http://www.iaea.org/inis/collection/NCLCollectionS...
https://www.euronuclear.org/e-news/e-news-17/nps-k...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Niin, ydinvoimala ei kärsi sikäli kauheasti tekniikan puutteesta, tosin kuin uusiutuvat.

Ts, modulaari-reaktorin saisi heti aikaiseksi, jos politiikka sen sallisi.

Olavi Rissanen

Väite, että kaukolämpöä tuotetaan lämmitykseen on harhaanjohtava. Kaukolämpö on sähköntuotannon ilmainen (tuotettaessa) oheistuote. Jos haluaa vähentää ympäristön kuormitusta, on vähennettävä sähkönkäyttöä Suomen leveyspiireillä. Sähkön- ja lämmöntuotannon hyötysuhde on kombivoimalaitoksissa äärimmäisen hyvä. Toisilla leveysasteilla tämäkin jätelämpö menisi täysin hukkaan. Jos haluaa päästä eroon oheistuotteesta, täytyy päästä ensin eroon primäärituotteesta. Silloin täytyy kuitenkin miettiä, millä se oheistuote korvataan eli lämmitys järjestetään.

Käyttäjän mikkokem kuva
Mikko Toivonen

Kyllä Pennanen on täysin oikealla asialla. Eri muotoinen ydinvoima on Helsingin energiantarpeelle täysin epäilyksittä kaikkein paras tapa hoitaa sekä sähkön, että kaukolämmön tarve.
Juuri se ydinvoiman hukkalämmön talteenotto ja käyttö on pääosassa kaukolämmöntuotantoa, mutta melko puhtaan lämpöydinvoimankin rakentaminen olisi erityisen turvallista ja edullista. Aivan ensimmäisiä ydinvoiman applikaatioitahan olivat juuri lämmöntuotannon piensovellutukset joita käytettiin sekä avaruusaluksissa, että majakoissa ja poijuissa.

Täällä huomaa heti, että liian monella kommentoijalla on puhtaan pinnallinen käsitys mini ydinvoimaloista, puhumattakaan "pienistä" y7dinvoimaloista tai niiden nykyteknologian tasosta ja käyttökelpoisuudesta.

Kun asia on siis yleisön tajunnalle liian vaikea niin viittaan vain hyvin ymmärrettävään todellisuuteen eli sukellusveneiden ydinreaktoreihin joiden aivan vieressä ihmisiä työskentelee vuositolkulla saamatta mitään haittoja siitä tai että niiden reaktoreissa olisi tapahtunut fataaleja vahinkoja enää vuosikymmeniin

MSR reaktorit ovat vuorenvarmasti tulossa kaupunkeihin. Niitä on hyvinkin pieniä ja ne ovat ns. rakenteellisesti täysin turvallia.

Prism tyyliset reaktorit, eli MSR/Fast breeder reaktorit kykenevät lisäksi käyttämään melkein kaiken nyt pieneltä osaltaan käytetyn ydinpolttoaineen, jota asioita täysin tuntemattomat punavihreät pitävät sinä kamalana ydinjätteenä mikä täytyisi haudata kilometrin syvyyteen sadoiksi tuhansiksi vuosiksi vaikka puhdas kemiallisfyysinen totuus on että kun tuosta osakäytetystä polttoaineesta poistetaan aktinidit niin se jäähtyy tuhannessa vuodessa taustasäteilyn tasolle.

Oikea energiaratkaisu Helsingin kaupungille siis olisikin aloittaa heti siirtyminen kombinoituu ydinsähkön ja kaukolämmön tuotantoon MSR tai Prism reaktoreilla. Yksi nykyinen Prism reaktori on 330 MW. 4 sellaista eri puolille kaupunkia sen kallioihin sijoitettuna olisi jo mukava tapa saada puhdasta sähköä ja kaukolämpöä.

Liikenteessa kaupunki voisi helposti muuttaa raskaan bussikalustonsa joko biokaasu, LNG tai jopa LPG toimiseksi ja siten radikaalisti pudottaa pienhiukkas-ja kaasupäästöjä. Kaikki on puhtaasti osaamisesta ja tahdosta kiinni. Nyt molemmat puuttuvat kaupungin vihreältä ja punaiselta johdolta

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset