*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Keskuspankki maksamaan perustuloa!

  • Euroopan keskuspankki jakaa 60 miljardia euroa joka kuukausi - pankeille.
    Euroopan keskuspankki jakaa 60 miljardia euroa joka kuukausi - pankeille.

Automaattisesti jokaisen kansalaisen tilille maksettava perustulo  on tehokkain tapa taata sosiaaliturva. Se ei jätä ketään tyhjän päälle toisin kuin nykyjärjestelmä. Yrityksen perustaminen ei vaikuta automaattiseen perustuloon, ja kaikki työnteko on kannattavaa kun palkasta maksetaan kaksiportainen tasavero.

Perustulo korvaa sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömyysturvan, opintotuen ja kansaneläkkeen perusosat. On laskettu, että valtion kustannukset eivät lisäänny jos perustulo on noin 600€ kuukaudessa. Hallinnon ja byrokratian kannalta automaattinen, kaikille aikuisille samansuuruinen perustulo on erittäin yksinkertainen.  Sen valtakunnalliseen pyörittämiseen tarvitaan hyvin vähän virkamiehiä verrattuna nykyiseen kalliiseen hakemuksiin perustuvaan sosiaaliturvaan. Siirtämällä hallinnon säästöt suoraan perustuloon voidaan kuukausittaista summaa nostaa kymmeniä euroja. 

Suomen valtion ei kuitenkaan tarvitse olla ainoa perustulon rahoittaja.

Euroopan keskuspankki EKP käyttää nykyään noin 60 miljardia euroa kuukaudessa Euroopan valtioiden ja instituutioiden velkakirjojen ostoon (ns. Quantitative Easing). Tämän keskuspankin luoman uuden rahan tarkoitus on tukea Euroalueen taloutta. Ostot tehdään pääasiassa pankeilta, eli nuo 60 miljardia ovat rahansiirto keskuspankilta muille pankeille. 

Sama raha voitaisiin käyttää taloustukeen toista kautta. Se voitaisiin yhtä hyvin jakaa suoraan euroalueen kansalaisten tileille. Tämä tukisi talouskasvua  tehokkaammin kuin pankkien rahoitus, sillä kansalaiset käyttäisivät summasta suuren osan suoraan kulutukseen. Se myös suoraan nostaisi kansalaisten elintasoa, mikä lienee talouspolitiikan päämäärä. 

Euroalueella on noin 270 miljoonaa aikuista asukasta. Ohjaamalla EKP:n tuki pankkien sijasta kansalaisille saisi jokainen kuukaudessa nykytilanteessa noin 220 euroa tuloa valtion maksaman perustulon lisäksi. 

Jokainen suomalainen voi siis saada nykyisessä taloustilanteessa n. 600€ kuukaudessa valtiolta ja yli 200€ Keskuspankilta. Yhteensä ýli 800 euron veroton perustulo takaa jokaiselle kansalaiselle varman pohjan ihmisarvoiselle elämälle sekä mahdollisuuden tehdä töitä tai yrittää ilman huolta tukien menettämisestä. 

Asiassa on syytä siirtyä tuumasta toimeen. Tarvitsemme vain päättäjät jotka keskittyvät oman imagon ja uusien virastojen rakentamisen sijasta yksinkertaiseen ja toimivaan julkishallintoon, joka maksimoi kansalaisten hyvinvoinnin. 

Elvytetään kansalaisia, ei pankkeja!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Keskuspankki voisi maksaa myös verot puolestamme.

Antti Anttila

Tunnetaan myös nimellä tasavero.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

http://blogit.image.fi/rahajatalous/mihin-verotust...

"Vaikka verotus onkin tärkeää, on ymmärrettävä, että sillä ei todellisuudessa ole rahoituksellista funktiota."

"Koska verotuksella palautetaan aiemmin luotuja rahavirtoja, se on erittäin tehokas kokonaiskysynnän supistamisen väline. Koska verotus siis heikentää toimijoiden ostovoimaa, voidaan sen avulla hillitä inflaatiota ja ehkäistä talouden ylikuumentumista.

Toinen verotuksen keskeinen tehtävä liittyy kulutuksen ohjaamiseen. Verotuksen avulla voidaan esimerkiksi kannustaa ekologisempiin kulutusvalintoihin. "

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Keskuspankki voi myydä ostamansa velkakirjat myöhemmin, joten kyseessä ei ole rahan syöttäminen talouteen vastikkeettomasti. Velkakirjojen myyjät menettävät velkakirjat kaupan seurauksena.

Velkakirjojen ostoa ei siis voi verrata siihen, että annetaan kansalaisille vastikkeetonta perustuloa. Velkakirjojen ostaminen on pikemminkin verrannollinen infrastrutuurin tms. rakentamiseen, sillä siinäkin rahoille saadaan vastineeksi jotain rahanarvoista.

Rahan painaminen ja syöttäminen talouteen vastikkeettomasti on vero kaikille rahaa hallussapitäville ja vääristää lisäksi talouden toimintaa. Talousdemokraattien hörhöilyihin ei kannata lähteä mukaan: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2016/01/...

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

"vero kaikille rahaa hallussapitäville"

Eikö tämä ole devalvaation määritelmä?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Ihmisten rahoitusolojen keventäminen vääristää markkinoita vähemmän kuin pankkien / valikoitujen yritysten / osakekurssien tukeminen. Ihmiset osaavat valita järkevän tuotantorakenteen itse paremmin kuin keskuspankkiiri. Tästä syystä helikopteriraha on parempi QE:n muoto kuin nykyiset ohjelmat. Helikopteriraha ei ole talousdemokraattien hörhöilyä, vaan oikeat taloustieteilijätkin pohtivat sitä (mm. Milton Friedman aikanaan) ja siitä keskustellaan hyvissä lehdissä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Pikemminkin velkakirjojen ostaminen vääristää markkinoita vähemmän kuin saman rahan jakaminen ihmisille vastikkeetta, sillä jos keskuspankki myy velkakirjat nopeahkosti pois samaan hintaan, vaikutus markkinoihin jää pieneksi. Ihmisille vastikkeetta jaettua rahaa ei sen sijaan saa enää takaisin.

Velkakirjojen myyjät saavat siis keskuspankin tukea vain, jos keskuspankki ostaa velkakirjat kalliimmalla kuin myy (pl. pääomakustannus).

Keskuspankkirahoituksen käyttäminen osana perustulon rahoitusta on myös sikäli outo ajatus, että keskuspankkirahoitusta käytetään yleensä vain tilapäisesti tietyssä taloustilanteessa, kun taas perustulon on tarkoitus olla pysyvä järjestelmä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #12

Velkakirjan myyjät saavat tukea kylläkin, mikäli keskuspankki ostaa velkakirjoja yli markkinahintaan. Ylipäätään keskuspankkien aktiivinen osallistuminen talouteen näin epäneutraalisti vääristää markkinoita.

Helikopteriraha "vääristää markkinoita" vähän samaan tapaan kuin inflaatio, eli se on kohtuu neutraali rahapoliittinen toimenpide, sillä se osuu velkakirjaostoja tasapuolisemmin ihmisiin. Jotkut taloustieteen koulukunnat vastustavat kaikkea rahapolitiikkaa, mutta suurin osa taloustieteilijöistä kannattaa aktiivista rahapolitiikkaa, johon helikopteriraha ja korkotason muutokset ovat järkeviä käytettävissä olevia keinoja. Helikopterirahaa vastustetaan lähinnä moraalisista syistä sekä joistain ratkaistavissa olevista käytännön syistä (velkakirjojen osto on helpompaa). Vastikkeellisuus sinänsä ei ole rahapolitiikan vaatimus. Eihän inflaatiosta kärsineetkään saa kompensaatiota häviöilleen.

Petruksen kirjoituksessa keskuspankin osuus perustulosta riippuu suhdanteesta, eli on sikäli oikeaoppinen helikopteriraha. Valtion pysyvien menojen rahoittaminen painokoneilla taas on sitä talousdemokraattien sähköä töpselistä -hörhöilyä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #13

"Velkakirjan myyjät saavat tukea kylläkin, mikäli keskuspankki ostaa velkakirjoja yli markkinahintaan"

Eiköhän ne velkakirjat osteta markkinahintaan, muuten kyseessä on korruptio.

"Helikopteriraha "vääristää markkinoita" vähän samaan tapaan kuin inflaatio, eli se on kohtuu neutraali rahapoliittinen toimenpide, sillä se osuu velkakirjaostoja tasapuolisemmin ihmisiin."

Taloustieteiljöiden mukaan inflaatio on regressiivinen vero, joka haittaa eniten köyhiä, joiden varallisuudesta suhteellisen suuri osuus on rahana: http://www.cato-unbound.org/2013/12/02/jerry-l-jor...

"Inflation is a dishonest, divisive, regressive form of taxation—yet politicians prefer to impose it rather than cut spending or raise explicit tax revenue to cover the level of spending."

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #16

Cato-instituutti ei ole mikään neutraali taho, joka edustaisi taloustieteilijöitä, vaan libertaari ajatuspaja joka on randilaisuuteen ja itävaltalaisuuteen kallellaan.

Vaikka osa oikeista taloustieteilijöistä onkin inflaatiofoobikkoja, ei se muuta tosiasiaa, että inflaatio on neutraalimpaa ja vähemmän vääristävää kuin velkakirjojen osto (=lainamuotoinen yritystuki).

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #23

"Vaikka osa oikeista taloustieteilijöistä onkin inflaatiofoobikkoja"

Kyllä heitä käsittääkseni on paljon: https://en.wikipedia.org/wiki/Inflation_tax

"Many economists hold that inflation affects the lower and middle classes more than the rich, as they hold a larger fraction of their income in cash, they are much less likely to receive the newly created monies before the market has adjusted with inflated prices, more often have fixed incomes, wages or pensions, and lack the means to avoid domestic inflation by reallocating assets overseas."

"inflaatio on neutraalimpaa ja vähemmän vääristävää kuin velkakirjojen osto"

Siihen saadaan selvyys vasta kun keskuspankki on ostanut ja myynyt velkakirjat. Jos keskuspankki sai niistä operaationsa jälkeen markkinatuoton, vääristävä vaikutus jäi hyvin pieneksi kansalaisosinkona jakamiseen verrattuna.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #16

en tiedä paljonka keskimääräisellä köyhällä on käteistä tai tilirahaa. mulla yleensä alle 40 000e.

eli jos inflaatio syö 50% säästöistäni, menetän maksimissaan 20 000 e.

jos siis pitää valita työttömyys ja säästöjen arvon säilyminen tai säästöjen puolittuminen ja duuni 100% palkankorotuksella (reaaliansio siis pysyisi samana), mä voitan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #16

"Taloustieteiljöiden mukaan inflaatio on regressiivinen vero, joka haittaa eniten köyhiä..."

Korjaus; joidenkin taloustieteilijöiden. Taloustieteilijöiden parissa ei todellakaan ole mitään yhteisymmärrystä että inflaatio haittaisi eniten köyhiä(tai oikeastaan mistään muustakaan). Ja jos otetaan huomioon että inflaatiota vastustaa pääasiassa ainoastaan tahot jotka ajavat kynnet verissä varakkaiden etua asiassa kuin asiassa, olisi tuollainen altruisminpuuska varsin kummallinen.

Cato-instituutti on kyllä hauska tapaus, he ovat taloustieteessä niin äärilinjalla että sankareiden piti perustaa ihan oma instituuttinsa kaikkien muiden yliopistojen edustaessa heidän linssiensä läpi katsottuna "kommareita".

Käyttäjän oskuraunio kuva
Osku Raunio Vastaus kommenttiin #29

Uuden rahan luomista voidaan pitä verona vanhan rahan omistajia kohtaan. Köyhät ovat tosiaankin niitä ihmisiä, joihin tämä vero kohdistuu rankemmin, koska näillä suurempi osa varoista on käteisenä, tai muuten inflaatiolta suojaamattomana. Käteisen lisäksi arvoaan menettävät tulevaisuuden velkasaatavat. Vaikka monella onkin asuntolainaa, niin itse laina on sidottu inflaatioon, joten yllättävä inflaatio ei välttämättä helpota pientuloista. Näillä puolestaan on saatavan työstään sovittu palkkatulo, tai rahamääräinen eläke yms.. Suurempituloisella on paremmat mahdollisuudet ja taidot suojata omaisuus inflaatiolta, ja monet voivat kikkailla rikastuen inflaatiolla. Varsinkin rahoitusala hyötyy tästä, koska sen liikevaihto kasvaa.

Vakaan rahan taloudessa kuka tahansa voisi tallettaa "sukan varteen" ja luottaa, että talletuksen arvo kasvaa talouden tuottavuuden mukana. Jokainen pienituloinen saisi suoraan tämän koron hyvin pienellä sijoitusriskillä.

Keskuspankin puuttuminen markkinoihin ostamalla arvopapereita, tietenkin vääristää markkinoita, sehän on toimenpiteen tarkoitus. Markkinahinta aina reagoi kauppatapahtumiin. Kun keskuspankki ostaa jotain (lisää kysyntää), niin silloin kyseisen tuotteen hinta nousee tarjontakäyrän mukaan. Kyseisten papereiden myyjä siis saa korkeamman myyntihinnan, kuin olisi muilta ostajilta saanut. Tämä hintaerotus on keskuspankin jakamaa ilmaista rahaa pankeille ja niiden kautta papereiden alkuperäisille liikkeellelaskijoille.

Helikopterilla ruiskittu raha on kokonaisuudessaan ilmaista keskuspankkirahaa, ja siten hintojen muutos voi olla jopa useamman suuruusluokan verran suurempi.

Pankeille syydetty raha aiheuttaa taloudessa vääristymiä, koska yritykset ja muut lainanottajat, kuten kunnat ja valtiot, saavat hintasignaalin, joka kehoittaa ottamaan lainaa. Tälöin markkinamekanismi sallii suuremman määrän vähemmän tuottavia investointeja ja syvempää velkaantumista. Lopputuloksena valtiot, kunnat ja yritykset joutuvat yhtäaikaisiin rahoitusvaikeuksiin, kun rahahanat joudutaan lopulta sulkemaan. Tämä on syy jatkuville ja kiihtyville talouskuplille ja lamakausille.

Helikopteri raha taas nostaa ensin kulutustuotteiden hintoja voimakkaammin. Jos raha jaetaan perustulona, niin silloin myös pienituloiset hyötyvät suhteessa enemmän, ja suurimpia kärsijöitä ovat keskituloiset, joiden palkassa perustulo ei juuri näy, mutta muu omaisuus ei ole suojassa hintainflaatiolta.

Oletetusta tasaisuudesta huolimattakin myös tämä helikoperirahakin voi päätyä sijoituksiin, jolloin se vääristää korkomarkkinoita, kuten QE:ssä. Jos rahamäärän kasvu on ajallisesti tasaista, niin silloin markkinat voivat ottaa paremmin huomioon tämän, jolloin ongelma on enemmän vain hyvin korkea jatkuva hintainfaatio. Tässä sitä kuitenkin ehdotettiin talouden hetkelliseksi elvyttäjäksi, lisäämään kulutusta korekammalle tasolle, kuin se normaalisti laman aikana olsi, eli ohjataan ihmiset elämään, kuin heillä olsi korkea tuottavuus.

Kumpikaan ei ole oikein hyvä vaihtoehto, eikä kumpaakaan pystyttäisi tekemään puhtaana, vaan todennäköisesti molemmista seuraa hintainflaatio ja taloussyklisyys. Väliaikainen keskuspankkiperustulo todennäköisesti jäisi pysyväksi keskuspankkituloksi (kuten vaikka nykyinen 0-korkotaso), ja keskuspankki tekisi edelleen talouden tekohengitystä arvopaperiostojen muodossa. Pelkkä paperiosto taas aiheuttaa kuplia ja vaativat velkantuneiden valtioiden, kuntien, eläkerahastojen ja "too big to fail" pankkien ja suuryritysten vastikkeetonta paperirahoittamista.

Catosta taas sen verran, että se on pääasiassa kallellaan Friedmanilaiseen monetarismiin, joka ei paljon poikkea esim. Fedin Bernanken ideologiasta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #33

"Köyhät ovat tosiaankin niitä ihmisiä, joihin tämä vero kohdistuu rankemmin, koska näillä suurempi osa varoista on käteisenä, tai muuten inflaatiolta suojaamattomana."

Köyhille ja keskituloisille suurin osa varoista on tulevana palkkana ja taskussa olevan omaisuuden osuus häviävän pieni. Inflaatio myös patistaa investointeja liikkeelle ja siten parantaa työllisyyttä - ainakin varsin yleisesti hyväksyttyjen taloustulkintojen mukaan. Työllisyyden parantuminen taas parantaa köyhien taloudellista asemaa enemmän kuin mikään finanssimaailmallinen tekijä. Asia ei siis todellakaan ole lainkaan noin yksioikoinen.

"Markkinahinta aina reagoi kauppatapahtumiin. Kun keskuspankki ostaa jotain (lisää kysyntää), niin silloin kyseisen tuotteen hinta nousee tarjontakäyrän mukaan."

Niin, siis tämäkin huomattavan yksinkertaistavan teorian mukaan. Käytännössä noin tapahtuu aniharvoin mallien mukaisesti, ja joskus niin ei tapahdu lainkaan.

"Helikopterilla ruiskittu raha on kokonaisuudessaan ilmaista keskuspankkirahaa, ja siten hintojen muutos voi olla jopa useamman suuruusluokan verran suurempi."

Joka taas on useimpien taloustieteilijöiden mukaan vain hyvä asia. Nykyisen deflaatiotilanteen kannattajia löytyy ainoastaan pahimmista libertaaripiireistä, sillä jopa osa itävaltalaisista kannattaa maltillista inflaatiota.

"Tämä on syy jatkuville ja kiihtyville talouskuplille ja lamakausille."

Taloushistoria ei tunne ainuttakaan aikakautta, jolloin talouskuplia ja lamakausia ei olisi ollut. 1800-luvulta 1900-luvulle oltiin yli 44% ajasta lamassa. Sen jälkeen homma on tasaantunut ja parantunut huomattavasti. Syyt ovat siis ihan jossain muualla kuin moderneissa keskuspankeissa.

Käyttäjän oskuraunio kuva
Osku Raunio Vastaus kommenttiin #34

"Köyhille ja keskituloisille suurin osa varoista on tulevana palkkana ja taskussa olevan omaisuuden osuus häviävän pieni. Inflaatio myös patistaa investointeja liikkeelle ja siten parantaa työllisyyttä - ainakin varsin yleisesti hyväksyttyjen taloustulkintojen mukaan. Työllisyyden parantuminen taas parantaa köyhien taloudellista asemaa enemmän kuin mikään finanssimaailmallinen tekijä. Asia ei siis todellakaan ole lainkaan noin yksioikoinen."

Ja kuten sanoin, inflaatio pienentää tätä tulevan palkan ostovoimaa. Tällä siis koitetaan saada ihmiset tekemään töitä palkalla, jota he eivät vapaehtoisesti tekisi, jos tieteäisivät inflaation pienentävä palkkaa. Tämä kuitenkaan ei voi kestää ikuisesti, koska inflaation huomattuaan ihmiset ottavat inflaation huomioon uusissa palkkaneuvotteluissa, jolloin inflaatiota pitäisi nostaa aina enemmän, kuin odotetaan.

Inflaatio ei itsessään poista niitä syitä, miksi alunperin on työttömyyttä, eli minimipalkkalakeja ja korvaavaa sosiaaliturvaa. Ammattiliitot nostavat omia palkkavaatimuksia, ja sosiaaliturvaa vaaditaan seuraamaan inflaatiota. Teollisuuden tuottavuus ei parane, kuin hetkellisesti, seuraavaan romahdukseen saakka, jolloin alkuvaiheen inflaation liian optimistiset sijoitusodotukset paljastuvat tappiollisiksi.

"Niin, siis tämäkin huomattavan yksinkertaistavan teorian mukaan. Käytännössä noin tapahtuu aniharvoin mallien mukaisesti, ja joskus niin ei tapahdu lainkaan."

Jos joskus sijoitat osakkeisiin, tai muihin vastaaviin arvopapereihin, niin jos katsot edellsitä kauppahintaa, niin se voi olla vaikka 45,12€. Myyntitarjouksena voi olla vaikka 45,15€ 500 kpl ja ostotarjouksena 45,10€ 1000kpl. Jos päätät ostaa tai myydä saman tien, niin silloin valitsen tarjotun hinnan. Tällöin sinun valintasi muuttaa suoraan kyseisen osakkeen kauppahintaa. Vilkkaina aikoina ja suosittujen papereiden kohdalla voluumi on sen verran suurta, että yksittäisen piensijoittajan vaikutus on häviävän pieni, mutta kun pankki sen tekee, niin niiden miljardien tarkoitus on nimenomaan vaikuttaa markkinahintaan.

"Joka taas on useimpien taloustieteilijöiden mukaan vain hyvä asia. Nykyisen deflaatiotilanteen kannattajia löytyy ainoastaan pahimmista libertaaripiireistä, sillä jopa osa itävaltalaisista kannattaa maltillista inflaatiota."
Kymmenien prosenttien vuosi-inflaatio ei ole kenenkään mielestä hyvä asia.

"Taloushistoria ei tunne ainuttakaan aikakautta, jolloin talouskuplia ja lamakausia ei olisi ollut. 1800-luvulta 1900-luvulle oltiin yli 44% ajasta lamassa. Sen jälkeen homma on tasaantunut ja parantunut huomattavasti. Syyt ovat siis ihan jossain muualla kuin moderneissa keskuspankeissa."
Kyllä ne varhaisemmatkin keskuspankit ja muut valtion rahoituslaitokset korkoa säätelivät. Eivät kyssynnän ja tarjonnan lait ilmestyneet vasta viimevuosisadalla, vaan en ovat vallinneet, niin pitkään, kuin on ollut vaihtoa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #35

"Tällä siis koitetaan saada ihmiset tekemään töitä palkalla, jota he eivät vapaehtoisesti tekisi, jos tieteäisivät inflaation pienentävä palkkaa."

Höpöhöpö! Sillä koitetaan saada ihmiset tekemään töitä, joita ei olisi olemassakaan ilman inflaation pääomia liikkeelle puskevia voimia. Ylivoimaisesti suurin osa maailman yksilöistä eivät todellisuudessa päätä tekevätkö töitä vai eivätkö. He joko tekevät töitä tai elävät sietämättömässä kurjuudessa. Työttömyyden tulkitseminen työttömän yksilön omaksi ympäristöstä ja muista riippumattomaksi valinnaksi on täysin riittämätön tapa tarkastella asiaa.

"Inflaatio ei itsessään poista niitä syitä, miksi alunperin on työttömyyttä, eli minimipalkkalakeja ja korvaavaa sosiaaliturvaa."

Markkinataloudessa olennaisin työttömyyden syy löytyy NAIRU:sta. Sen sanelemat vaihtoehdot ovat:
1) täystyöllisyys ja hyperinflaatio
2) täystyöllisyys ja säännelty palkkakatto
3) työttömyyttä

Työttömyyttä on myös ollut olemassa jo ennen minipalkkalakeja ja sosiaaliturvaa. Olipahan 1800-luvun Englannissakin työttömyyttä, vaikka työttömiä hirtettiin melko innokkaasti. Työttömyyden kitkeminen kokonaan ei yksinkertaisesti ole realistista ilman rankkaa sääntelytaloutta, joten työttömien kurmuuttaminen ei ole missään mielessä inhimillinen tapa lähestyä ongelmaa.

"Teollisuuden tuottavuus ei parane, kuin hetkellisesti, seuraavaan romahdukseen saakka, jolloin alkuvaiheen inflaation liian optimistiset sijoitusodotukset paljastuvat tappiollisiksi."

Hurja väite. Tuolle väitteelle pitäisi saada jotain muutakin taustalle kuin pelkkä toteamus. Teollisuuden tuottavuus paranee aina kun tehdään uusi tuottavuutta parantava innovaatio ja se otetaan käyttöön. Teknologinen kehitys puolestaan on ollut jokseenkin tasaista exponentiaalista kehitystä, enkä näe äkikseltään mitään merkkiä siitä että inflaatio olisi sitä hidastanut.

"Jos joskus sijoitat osakkeisiin, [...]"

Hyppäsit aiheesta toiseen ihan miten sattuu. Ensin puhuit keskuspankkitoiminnan suhteesta kupliin ja lamoihin, mutta nyt hyppäsit osakemarkkinoiden hintamekanismeihin.

"Kymmenien prosenttien vuosi-inflaatio ei ole kenenkään mielestä hyvä asia."

Kuka on puhunut kymmenien prosenttien vuosi-inflaatiosta? Kai tyydyn vastaamaan tähän samalla mitalla; satojen prosenttien vuosideflaatio tuskin on kenenkään mielestä hyvä asia.

"Kyllä ne varhaisemmatkin keskuspankit ja muut valtion rahoituslaitokset korkoa säätelivät. "

Jaha, ettei mene ihan täydeksi Nirvanoinniksi niin kerro milloin ja missä ei ole ollut lainkaan keskuspankkia, lamoja tai kuplia.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #33

"Kun keskuspankki ostaa jotain (lisää kysyntää), niin silloin kyseisen tuotteen hinta nousee tarjontakäyrän mukaan. Kyseisten papereiden myyjä siis saa korkeamman myyntihinnan, kuin olisi muilta ostajilta saanut. Tämä hintaerotus on keskuspankin jakamaa ilmaista rahaa pankeille ja niiden kautta papereiden alkuperäisille liikkeellelaskijoille."

Hintaerotus on kuitenkin hyvin pieni, jos keskuspankki ostaa velkapapereita hiljalleen. Velkapapereiden markkinahinta hakeutuu niiden oletettua tuottoa vastaavaksi, eikä ostaminen aiheuta mitään pysyvää markkinavääristymää.

Jotkut yritykset jakavat voittojaan osingonjaon sijasta ostamalla voittovaroilla omia osakkeitaan. Tämäkään ei käytännössä ole vain osakkeitaan myyvien osakkaiden subventoimista, vaan osakkeisiin käytetyt rahat nostavat kaikkien osakkaiden omistusosuutta yrityksestä, ja voitot siis jakautuvat kaikille osakkaille kuten osingonjaossakin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ymmärtääkseni keskuspankki ostaa käytännössä velkakirjoja niiden markkina-arvoa suuremmalla hinnalla, eli toimii roskapankkina. Maksetun hinnan ja markkina-arvon välinen erotus on pankeille vastikkeetonta tuloa.

Tulevaisuudessa on edessä joko rahan painaminen ja vastikkeeton jakaminen kansalaisille, tai negatiiviset reaalikorot.

Jälkimmäistä on jo kokeiltu, ja se vääristää aivan varmasti talouden toimintaa, ensimmäisen vaikutukset voivat tosin olla yhtälailla haitalliset, tai ainakin arvaamaattomat.

Molemmat ovat kuitenkin yhtälailla vero niille joilla rahaa on, kysymys on vain siitä, että kenen hyväksi.

Komppaan kuitenkin Petrusta, sillä näen kuluttajien velkataakan monetarisoimisen (ainoana) ratkaisuna tilanteeseen jossa olemme:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203298-h...

Mitä Talousdemokraatteihin tulee, heidän näkemyksensä on rahoittaa julkissektoria painokoneella - tätä en missään tapauksessa kannata.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Tulevaisuudessa on edessä joko rahan painaminen ja vastikkeeton jakaminen kansalaisille, tai negatiiviset reaalikorot."

Valtio(t) voi myös mallintaa yritysten toimintaa, ja investoida (infrastruktuuriin) lainarahalla nyt kun korot ovat matalat. Lainaaminen ei vääristä taloutta samalla tavalla kuin rahan määrän lisääminen.

Suomessa esim. voitaisiin kaavoituksen yhteydessä rakentaa lainarahalla infraa (teitä, viemäreitä ja muita julkisia palveluita) Helsingin lähialueille, ja tällä paitsi stimuloitaisiin rakentamista, myös helpotettaisiin pääkaupunkiseudun asuntopulaa. Lainoja voitaisiin myöhemmin maksaa takaisin rakennettujen alueiden kohonneiden maapohjan kiinteistöverojen avulla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #22

Kannatan kyllä infrainvestointeja, ja myös julkista asuntorakentamista tässä tilanteessa. Tämä ei tosin poissulje kansalaisten helikopterirahaa, tai sen tarvetta.

Jyrki Paldán

"Rahan painaminen ja syöttäminen talouteen vastikkeettomasti on vero kaikille rahaa hallussapitäville ..."

Ja tuo on huono asia koska? Nykyisellään tulo- ja varallisuuserot ovat kestämättömän suuria ja vähävaraisimpien elämä huomattavan kurjaa.

"ja vääristää lisäksi talouden toimintaa."

Ei ole olemassakaan mitään absoluuttista taloutta tai yhteiskuntajärjestelmää. "Vääristää" on kuvaavana sanana ihan turhaa semanttista höpötystä jos sillä kuvataan ihan mielivaltaisesti määriteltävää asiaa.

Jukka Laine

Tuo on yhtä hyvä idea kuin laittaa usan,turkin, venäjän, saudi-arabian jne. johtajat tuomiolle sotarikoksista.

Käyttäjän MarjaJauhiainen kuva
Marja Jauhiainen

Finanssipolitiikan rajoitteet ohitettaisiin ohjaamalla rahat yksilöille , ei pankille ?

https://www.youtube.com/playlist?list=PLYjkNmWiW-j...

kannattaa katsoa !

Käyttäjän monrepoo kuva
Juho Nieminen

Tällaista toimintaa pelätään, koska se aikaansaisi inflaatiota. EU:n yhtenä periaatteena on ollut alusta saakka juuri inflaation torjuminen.

Toisaalta viime aikoina on ollut paljon merkkejä deflaatiosta, eli kansalaisille suoraan jaetun rahan inflatoriset seuraukset voisivat tasapainottaa taloutta. Lisäksi eurojen painaminen ja jakaminen alentaisi euron vaihtokurssia, ja sitäkin on toivottu vientiteollisuuden elvyttämiseksi. (En tiedä toivooko sitä saksa, ja briteillä on jo oma valuutta.)

Ne, joilla rahaa on paljon eivät tällaista elvytystä kuitenkaan toivo, sillä heille rahan jakaminen näyttäytyisi devalvaationa. Kun rahan määrä lisääntyy absoluuttisesti, se lähes aina menettää arvoaan. Velan kautta lisääntyvä raha menee varoivaisemmin kulutukseen, joten se toimii eri tavalla.

Ehdotuksesi on siis mielenkiintoinen, mutta epärealistinen, koska tässä demokratiassa asioista eivät päätä kansa. En tiedä päättääkö missään. Sentään nykyään aika monet talousasiantuntijat ovat alkaneet miettiä asioita myös kansan näkökulmasta, koska velkaan perustuva järjestelmämme on luhistumassa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Missä tuollainen EU:n periaate on lukenut?

Nimittäin EU:lla on hyvin vähän sanottavaa inflaation määrään..EKP:llä edes vähän,mutta hyvin vähän nykyisillä säädöksillä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Keskuspankin ajatus arvopaperiosto-ohjelmissa on, että se vain lainaa tasettaan hetkeksi. EKP ostaa vaikkapa Espanjan velkakirjoja taseeseensa, istuu eräpäivään ja Espanjan valtio maksaa takaisin.

Se, että ostan Suomen valtion velkakirjoja miljoonalla eurolla, on sijoitus, ja vaikutusyritys omaisuuserien hintaan. Tappioriski on maltillinen.

Jos annan miljoonan kaikille kavereilleni käytettäväksi, se on puhdas menoerä, uponnut kustannus.

Tämä tarkoittaa, että kynnys (poliittisista tai ihan taloudellisistakin syistä johtuva) siirtyä osto-ohjelmista "helikopterirahaan" on korkea.

Pidän myös itse helikopterirahaa välttämättömänä toimenpiteenä. Ensin toki kokeillaan kaikki muut toimenpiteet ja annetaan huonon tilanteen jatkua. Ilmeisesti vasta pakon edessä siirrytään toimiviin lääkkeisiin. Aiheesta lisää:

http://willembuiter.com/helifinal.pdf

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"On laskettu, että valtion kustannukset eivät lisäänny jos perustulo on noin 600€ kuukaudessa."

Tämä ei ihan pitänyt paikkaansa, vaan Vihreät muistaakseni kattaisivat sen jäljelle jäävän osan parilla ylimääräisellä haittaverolla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kun joku keksii miten jatkuva velkaantuminen (julkisella ja yksityisellä puolella ja pahin näistä on yksityisen ylivelkaantuminen) saadaan käännettyä muilla keinoin kuin QE for people järjestelyin,niin antaa ilmoittaa vaan.

Käyttäjän AirZero kuva
Eetu Rantakangas

Jospa aloitettaisiin pienestä: lykätään kaikille EKP:lta kymppi käteen kuussa. Tuskin vaikuttaa markkinoita vääristävästi kovinkaan paljon, ja määrää voidaan sitten jatkossa kasvattaa siihen asti, että mahdolliset uhkat alkavat näyttää realisoitumisen merkkejä. Nykyisillä sosiaaliturvajärjestelmillähän jo euronkin "varma" tulo kuussa olisi parannus verrattuna kuukausien täysin tulottomaan paperisotavaiheeseen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ehdotus on hyvä, ja toteuttamiskelpoinen - kannatetaan!

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

"Siirtämällä hallinnon säästöt suoraan perustuloon voidaan kuukausittaista summaa nostaa kymmeniä euroja."

Tätä voisi tarkentaa hieman.

Pelkät hallinnon säästöt per asukas ovat aika olemattomat. Mutta byrokratian rattaissa jauhettavat ihmiset, "asiakkaat", ts. alamaiset tuottavat aivan poskettomia kustannuksia.

Kun töihin ei kannata mennä, koska riskeeraisi karenssin.

Kun vapaaehtoistyötä ei kannata tehdä, koska tuet vietäisiin.

Kun opiskelu on parempi lopettaa kesken, että saisi ruokaakin pöytään.

Kun tuilla elävän kannattaa elää mieluummin yksin kuin yhdessä, oli kumppani sitten palkansaaja tai ei. Veronmaksajat maksavat sen asunnon koska joku joskus luuli että näin säästettäisiin.

Kun...

Mieleeni tulee niin paljon esimerkkejä asioista, jotka vain lisäävät kustannuksia, vaikka tarkoituksena oli vähentää niitä.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Lisäksi kaikki tempputyöllistäminen, joka vääristää työmarkkinoita entisestään.

Kunnat voivat nykyään siivota ihmisiä pois työkkärin jonosta pakottamalla nämä "harjoitteluihin" toisensa jälkeen, tukien menettämisen uhalla, mutta samalla menetetään työpaikkoja ja verotuloja ja saadaan aina vain lisää työttömiä orjakaruselliin.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Mutta mikä estää, että tuet eivät vaan siiry suoraan vuokramarkkinoille ja kulutushintoihin? Toisaalta pitäisi tietää mitä tehdä suuren määrän byrokraattien kanssa , kun yhtenäinen tukimuoto vähentää niidenkin työosuus.

Käyttäjän LeoPatrikainen kuva
Leo Patrikainen

Mannaraha jokaiselle eurooppalaiselle on maanosan pelastus, kuitenkin tämä tuhoaisi EK Häkämiehen unelman rahattomista kansalaisista ja kuihtuvista valtioiden talouksista.
Maailman varallisuuksien hyödyntäminen kansojen käyttöön kulkee ohi joutavien unelmien, kutsunkin sitä mannarahaoperaatioksi millä estetään lamanuhan kehittyminen lamaksi.
Suomen talous on tuhottu muutamien taitamattomien politiikkojen toimesta, siksi sisäiset virheet on korvattava ensisijaisesti.
Välittömästi 90-luvun salaisiksi merkityt asiakirjat on saatava julkisiksi ja perusteella, että ne ovat syntyneet ymmärtämättömien politiikkojen ja oikeuslaitoksen lakimiesten toimesta.
Presidentin valtaoikeuksien palauttaminen niin, että presidentille suodaan poliittisen vallankäytön valvonta.
Oikeuslaitoksen perusteellinen uudistaminen ja jälkitarkastuskomission perustaminen Norjan mallin mukaisena.
Maataloustukien yksinkertaistaminen ja solidaarisempi jako.
Häikäilemätön pankkien tukeminen lopetettava ja niiden valvonta jälkitarkastuskomissiolle.
Vaaleissa otettava käyttöön listat, diktaattorit voidaan rauhoittaa.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Ongelma on siinä, että trickle-down economy, eli murusien variseminen rikkailta köyhille on todellakin vain murusia, tieteen jo monesti vääräksi todistamaa tollo-ekonomiaa. Todellisuus toimii niin, että ihmiset tekee työtä ja vaihtaa työnsä tuloksia ja kirjanpitokikalla tyhjästä luotu raha on enimmäkseen vain katalyytti, joka helpottaa tätä toimintaa.
Kun tyhjästä luotu raha syötetään ekosysteemin pohjalle, raha hyödyttää ensimmäiseksi reaalitaloutta. Reaalitalous joutuu kilpailemaan saadakseen rahat haltuunsa.... siitä se lähtee...

Käyttäjän PetriSutinen11 kuva
Petri Sutinen

FIAT-rahan määrä on noussut taloutta nopeammin ja se nousee nyt varsin progressiivisella tavalla taloutta nopeammmin. FIAT-raha on leimattu pelikortti, jonka liikepankki saa keksiä lainaa myöntäessään.

Keskuspankeilta ostot ja Kreikan lainojen anteeksiantamattomuus johtuu samasta syystä.

Systeemi alkaa olla kuilun partaalla. Yhä suurempia verhoiluja tarvitaan reaalisen vajeen peittämiseen. Koko maailma on varsin yleisluonteisesti ja kattavasti velkaantunut pääosin keksityllä rahalla.

Velkaa on otettu ja sitä on globaalisti jo aivan liikaa. Mm. Deutche Bank tekee -mielestäni - erittäin arveluttavia toimia pitääkseen päätään pinnalla.

There is no such thing as free lunch.

Muutoin hyvä blogi ja hyvä idea.

Sami Hyrskylahti

"Kirkon polttajat tuomittu aiemmin maksamaan miljoonakorvaukset – ”Jo pelkät viivästyskorot ovat niin suuret, ettei niitä voi maksaa”

"20 "Älä peri toiselta israelilaiselta korkoa rahasta, ruoasta äläkä mistään muustakaan, mitä yleensä korkoa vastaan lainataan. 21 Vierasmaalaiselta voit periä korkoa mutta maanmieheltäsi et. Kun noudatat näitä määräyksiä, Herra, sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikissa toimissasi siinä maassa, jonka nyt menet ottamaan haltuusi."

"Ei ole ihme, että pankit ovat maailman suurimpia yrityksiä. Niiden päätuotteen valmistaminen ei maksa niille mitään.

Onko tätä kaikkea vaikea uskoa? Et ole epäilyssäsi yksin. Viime vuosisadan toiseksi suurin taloustieteilijä John K. Galbraith selitti tämän epäilyksen syytä näin: "Prosessi, jolla pankit luovat rahaa on niin yksinkertainen, että ihmismieli hylkii sitä." Galbraith oli oikeassa: prosessi on niin yksinkertainen, ettemme halua myöntää maksavamme siitä."

in "god" they trust (8

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset