Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Mantrojen toistelusta todelliseen luonnonsuojeluun

Autojen kasvihuonepäästöistä on nykyään helppo saada tietoa: Mainoksissa kerrotaan kuinka monta grammaa per kilometri auto päästää keskikulutuksellaan. Ongelma on, että kerrottu päästölukema johtaa harhaan: Auton valmistuksesta ja kierrätyksestä aiheutuvia suuria päästöjä ei ole huomioitu mitenkään. Tämä kärjistyy sähköautojen markkinoinnissa, jossa suurella energiankulutuksella valmistettujen monimutkaisten koneiden härskisti valehdellaan olevan nollapäästöisiä.

Energiantuotantoa vaivaa sama ongelma. Vaikka tietoa eri energiamuotojen elinkaaripäästöistä on saatavilla, siitä ei juuri välitetä jos valtion tuille on tiedossa sopiva osoite. Maakuntia ja sijoittajia rikastavia bioenergiaprojekteja tuetaan iloisesti "nollapäästöisinä" virallisen hallitusohjelman mukaisesti, vaikka ne ovat kaukana siitä kuten kuvasta näkyy.

paastot

Aurinkopaneelit ovat viime aikoina olleet viime aikoina innostuksen kohteena. Puhdasta energiaa taivaalta! Paneeli katolla ja pihalla ei tosiaan saasteita päästä. Mutta kiinnostaako ketään mitä tapahtuu paneelitehtaalla? Ylläoleva kuva, jossa paneelien päästöt ovat suhteellisen pienet, edustaa valitettavasti parhainta tapausta, missä paneelit on valmistettu länsimaassa huolellisesti energiaa säästäen. Suosittujen kiinalaisten halpapaneelien päästöt voivat olla moninkertaiset eurooppalaisiin verrattuna ja jopa suuremmat kuin fossiilisen energian. Lisäksi paneelitehtaista on päästetty luontoon suuria määriä tappavia myrkkyjä

Aurinko- ja tuulienergian ongelma on tuotannon epätasaisuus. Siksi akkuja on markkinoitu ahkerasti uusiutuvan energian varastoimiseen. Kellarissa möllöttävä design-akku ei pilaa ilmaa - vai miten sen valmistuksen kanssa oli? Tesla ja muut alkuvalmistajat pitävät suun tiukasti supussa päästötietojen suhteen, mikä on ympäristöystävällisyydellä ratsastaville firmoille erittäin epäilyttävää. Litiumin kaivaminen maan sisältä ja jalostus akuiksi ei varmasti ole saasteetonta toimintaa. Kuinka ilmastonmuutoksesta huolestunut kuluttaja voi tietää, auttaako kallis "ekotuote" oikeasti päästöjen vähentämisessä vai onko ostopäätöksen tuloksena ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja luonnon tuhoutuminen?

Faktat esiin

Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu. Arvioidaan ja ilmoitetaan tuotteiden elinkaaripäästöt grammoina / km ajoneuvoille ja grammoina / kilowattitunti energiaratkaisuille. Elinkaaripäästöjen arviointi on syytä tehdä riippumattoman tahon toimesta, kuten kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on tehnyt energiamuodoille. Esimerkiksi EU-tasoinen tutkimusorganisaatio voisi hoitaa homman kun valmistajat on velvoitettu antamaan tarvittavat tiedot. Kilometrikohtaiset päästöt saadaan käyttämällä autojen keskimääräistä ajomatkaa elinaikanaan, samoin kuin tuotettua energiamäärää vastaavat päästöt käyttämällä keskimääräistä tuotanto- tai varastointimäärää. 

Nyt ilmastonmuutosta on yritetty ratkaista toistamalla trendikkäitä mantroja, kuten "uusiutuva energia", "bioenergia" ja "akut". On aika siirtyä mantroista todelliseen ongelmanratkaisuun ja valita tuotteita, joiden päästöjen pienuus on tosiasia eikä markkinointivalhe. Muuten vaarana on, että hyvää tarkoittava kuluttaminen vain kiihdyttää ilmastonmuutosta ja tuhoaa luontoa.  Ilman faktoja on parempi jättää ostopäätös odottamaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Oma suosikkini tuulivoima näyttää olevan vähäpäästöisintä.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Yhtä vähäpäästöistä kuin ydinvoima. Mutta tuuli ei ole tasaista toisin kuin ydinvoiman tuotanto, mikä tekee tuulivoiman laajamittaisesta käytöstä Suomen energiatarpeen tyydyttämiseen täysin epärealistista. Pienimuotoiseen ja paikalliseen tuotantoon sopivissa olosuhteissa se sopii hyvin.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Aurinkovoimaan satsaamista joskus tulevaisuudessa puoltaa se, että aurinkoenergian kehitys on todella nopeaa niin kustannustehokkuuden kuin ekologisuudenkin osalta. Tietääkseni tuulivoiman kohdalla ei ole vastaavaa kehitystä.

Ydinvoima puolestaan näyttäytyy dinosauruksena, josta nopeasti kehittyvät uusiutuvan energiantuotannon muodot pyyhältävät ohitse. Veikkaan että Kiina on ekologisen energiatekniikan kärkimaa ennen kuin Olkiluoto 3 valmistuu.

Fukushiman tapahtumat puolestaan osoittavat, että varovaisuusperiaate on edelleen hyvä syy vastustaa ydinvoimaa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #9

Fukushiman onnettomuudessa ei kuollut ketään. Varovaisuusperiaate?

Ydinvoima on uusin keksitty primarienergiamuoto. Auringosta on tehty lämpöä ja valoa miljoonia vuosia.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo Vastaus kommenttiin #13

Vanhassa vara parempi? Aurinko hajasijoittaa Maapallon pinnalle parissa tunnissa saman verran energiaa kuin mitä ihmiskunta kuluttaa vuodessa (~600 eksajoulea). Potentiaalia siis riittää.

"Fukushiman onnettomuudessa ei kuollut ketään."

Mutta 160 000 ihmistä evakuoitiin eikä ole mitään takeita siitä että he voivat ikinä palata koteihinsa. Aurinkovoiman kohdalla äärimmäinen katastrofi on että mökin paneeli menee epäkuntoon ja jääkaappi ehtii lämpenemään.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #18

Meinaatteko milloin alkaa ottaa sen talteen? Meinaan ilmastonmuutoksen kanssa on kiire jo.
Isot luvut on aina niin kivoja, että kun jaat tuon neliöille, niin kas kummaa. Per neliö sitä ei nyt niin paljoa olekaan tarjoilla. Siitä vaan 30000 Suvilahtea rakentamaan. Yhden kun saatte päivässä, niin sadan vuoden päästä teillä alkaa olla Fennovoiman verran kasassa.

Fukushiman säteily on vähemmän, kuin luonnollinen säteily monessa paikassa. Esim Brasilian Guarapari.
http://webecoist.momtastic.com/2013/01/22/hot-spot...

Sieltä tuskin olisi koskaan evakuoitu ketään, ellei sätilöintipelko olisi niin kova.
https://www.triumf.info/wiki/pwalden/index.php/Are...

Kyllä jos tuo sun energialähde sammuu, ollaan suurissa ongelmissa. Aavistuksen pahempi juttu kuin ongelmajäte-paneeli.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo Vastaus kommenttiin #27

"Isot luvut on aina niin kivoja, että kun jaat tuon neliöille, niin kas kummaa. Per neliö sitä ei nyt niin paljoa olekaan tarjoilla. Siitä vaan 30000 Suvilahtea rakentamaan."

En usko enkä toivo että Suomeen rakennetaan 30 000 Suvilahden tapaista aurinkovoimalaa. Aurinkovoiman yhtenä etuna on se, että myös omakotitaloudet voivat itse tuottaa aurinkosähköä ostamillaan paneeleilla ja myydä ylituotantoa verkkoon. Tämä tosin vaatii älykkäitä sähköverkkoja joita kannattaisi mielestäni jo ruveta rakentamaan, sillä aurinkosähkön hinnan laskulle ei näy loppua: http://blogs.scientificamerican.com/media/inline/b... (toteutunut kehitys 1980-2009, siitä eteenpäin ennuste, huomaa logaritminen asteikko.

Mitä keskitetyn sähköntuotannon lukuihin tulee, niin keväällä rakennettu Suvilahden 300 KW:n laitos maksoi 600 000 euroa. Fennovoiman kenties joskus valmistuva 1200 MW:n voimalaitos maksaa ehkä noin 7 miljardia euroa. Eli sekä valmistuskustannuksissa että sähköntuotannossa on kertaluokkaa 10 000:n ero jo nykyisellä aurinkosähkötekniikalla. Tekniikan kehittyessä vuosikymmenen sisällä aurinkosähköpaneelien ostaminen ja asentaminen kotitalouksiin tulee olemaan kannattavampaa kuin ostaa kaikki sähkö ydinsähkönä.

Suomessa ei ole tietääkseni mitään akuuttia sähköpulaa jota paikkaamaan tarvittaisiin ydinvoimaloita. Sähköntuotantoa voidaan nostaa uusiutuvilla ja kulutusta voitaisiin laskea järkeistämällä.

Perinteinen sähkörohmu raskas teollisuus on karkaamassa Suomesta ja tilalle tulevat ratkaisut kuten sähköä _tuottavat_ sellutehtaat (esim. Äänekosken 1400 GWh/a sellutehdas) muuttavat tilannetta radikaalisti. Kotitalouksien osalta löytyy huomattavasti parannettavaa sähkönkäytön järkevyydessä. Esimerkiksi kotitalouksien lämmitykseen kului Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen* mukaan sähköä noin 20 000 Gigawattituntia vuonna 2011. Tämä olisi korvattavissa pitkälti esimerkiksi keskitetyllä geotermisellä energialla, lämpöpumpuilla ja aurinkolämmöllä.

* https://www.tem.fi/files/35856/Kotitalouksien_sahk... (s. 21)

"Sieltä [Fukushimasta] tuskin olisi koskaan evakuoitu ketään, ellei sätilöintipelko olisi niin kova."

Oletko tosissasi? Fukushimassa säteilytaso on tällä hetkellä n. 80 000 nSv _tunnissa_:

http://jciv.iidj.net/map/

Se, että maailmalla on olemassa paikkoja joissa säteilytaso on luonnostaan vaikka kymmenkertainen ydinvoimaloiden työntekijöiden turvarajaan verrattuna, kertoo lähinnä siitä että luonto ei piittaa ihmisten terveydestä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #32

Omakotitalot ja mökit saa rakentaa ihan mitä ne tykkää ja se ei vaikuta Suomen mittakaavassa mihinkään. Kotitaloudet kuluttaa 22% Suomen sähköstä, loput syö teollisuus. Ja se on se, mikä kiinnostaa meitä.

Vaikka aurinkosähkö olisi ilmaista, sillä ei tee mitään koska sen kapasiteettiarvo on nolla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että siirtomaksut nousee ja se säätö-sähkö tulee maksamaan poskettomasti. Muuten talvella palellaan. Tyhmää pakottaa sähköyhtiöitä jätesähkö, koska se nostaa taas sähkön hintaa muille.

Ei vielä ole akuuttia pulaa, mutta kun tulee maalämmöt, sähköautot, kasvosaunat ja yleensäkkin kaikki nippelit sähköistyy, niin sähkönkulutus ei ainakaan laske, vaikka kuinka säästettäisiin.

Toivottavasti ei karkaa teollisuus, koska sitten me mennään konkurssiin koko Suomi. Muutamalla sellutehtaan ylijäämä-sähkölläkään ei pitkälle pötkitä, koska koko 1400MW ei tule verkkoon, vaan tehdas käyttää siitä itse leijonan osan. Ja ainahan sellutehtaat ovat olleet liki omavaraisia sähkönsaannissaan.
Puun riittävyyskin kaikkeen on kyseenalainen asia, jota jopa GP kritisoi.

Lämpöpumppu tarvitsee sähköä, geoterminen ei tuota sitä Suomessa. Eli sähköä tarvitset yhtälöösi lisäksi.

80000nSv löytyy vain ykkösreaktorin kyljestä. Kilometrin päässä, laitosalueen sisällä on enää ~3000nSvtä. Eli 3 mikrosieverttiä tunnissa. Guaraparin ympäristössä on noin 16000nSvtä ja semmoisia lukemia ei löydä linkistäsi kuin 2-3 paikkaa.

Siellä ei kumminkaan ole syöpätapauksia/epämuodostumia ym. sen enempää kuin muuallakaan.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo Vastaus kommenttiin #34

Tutustuin hieman tarkemmin Juha-Matin mainitsemaan Guaraparin tapaukseen. Tuntuu hieman järjenvastaiselta että alueella vierailevilla turisteilla on tapana peittää itsensä toriumpitoiseen "lämmittävään hiekkaan" josta saatu säteilyannos voi olla 20 mikrosievertiä tunnissa. 25 tunnissa täyttyisi ICRP:n määrittelemä maksimiraja _vuodessa_ kertyvän säteilyannoksen suhteen. Kuitenkin Guaraparissa on vähemmän syöpätapauksia kuin vähäisemmän säteilyn alueilla.

Ilmiön selittää ilmeisesti hormeesi eli elimistön vastine DNA-vaurioihin, jonka seurauksena solujen DNA:ta korjaavat prosessit alkavat toimimaan kiihtyvällä tahdilla. Hormeesi on myös liitetty urheilusuorituksista aiheutuvan oksidatiivisen stressin terveyshyötyihin.

Ilmeisesti sillä on aika paljon merkitystä mistä lähteestä säteily tulee. Esimerkiksi Tsernobylin katastrofin seurauksena ympäristöön levinnyt radioaktiivinen jodi-131 on aiheuttanut katastrofin aikana alueella asuneissa nuorissa ihmisissä myöhemmin kilpirauhassyöpää, sillä jodi-131:a kertyy kilpirauhasiin. Suomessa puolestaan keuhkoihin päätyvä radon on terveysriski monilla alueilla.

Juhani Kahela Vastaus kommenttiin #9

Energian tarpeemme on suurinta joulu-helmikuussa. Mistä auringosta revit silloin sähkösi? Teemu.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo Vastaus kommenttiin #31

Juhani Kahela: talven suuri sähkönkulutus johtuu pääasiassa siitä, että kotitalouksia lämmitetään sähköllä. Tuolle on paljon järkevämpiä vaihtoehtoja kuten puun pienpoltto, lämpöpumput ja keskitetty geoterminen energia. Aurinkokeräimillä voidaan saada lämmintä käyttövettä jo helmikuussa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #33

Pienpoltto tappaa paljon ihmisiä hiukkaspäästöineen.
Lämpöpumppu tarvii sähköä.
Geotermisen energian toimivuudesta ei ole Suomessa vielä tietoa.

Joo, tehdään noin. :)

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo Vastaus kommenttiin #35

Pienhiukkaset lienee ongelma lähinnä kehitysmaissa, joissa ruokaa laitetaan avotulella majan sisällä.

Lämpöpumpuissa pointti tietysti on, kuten varmasti tiedät, että pumppu tuottaa energiaa lämmön muodossa enemmän kuin se kuluttaa sitä sähkön muodossa. Parhaissa lämpöpumpuissa lämpökerroin on seitsemän luokkaa joten ideaalitilanteessa perinteisen sähkölämmityksen korvaaminen lämpöpumpulla kutistaa lämmitykseen tarvittavan sähkön seitsemäsosaan.

Geotermisen energian osalta todettakoon, että Espoossa on voimala rakenteilla. Joten ei kulu kauaa kun saadaan vastaus siihen miten toimii.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #37

THLn mukaan 400 ihmistä kuolee puunpolton hiukkaspäästöissä Suomessa. Se on 400x enemmän kuin Fukushimassa kuoli ydinonnettomuudessa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128864133583...

Vaikka se tuottaa lämpöä kuinka paljon, se ei ilman sähköä toimi. Se siis lisää sähkön kulutusta, jos omakotitaloissa vaihdetaan öljyä lämpöpumppuihin.

Geotermisestäkään ei tosiaan sähköä saa, että sekään ei helpota, koska se korvaa lähinnä kaukolämpöä.
Jos se toimii ja kuinka pitkään. Sen selvittäminen vie jokusen vuoden varmaankin.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo Vastaus kommenttiin #38

" THLn mukaan 400 ihmistä kuolee puunpolton hiukkaspäästöissä Suomessa. Se on 400x enemmän kuin Fukushimassa kuoli ydinonnettomuudessa."

Myönnän että tuo THL:n luku yllätti minut suuruudellaan. Toisaalta kiinnostaisi tietää kuinka paljon nuo pienhiukkaspäästöjen kontolle laitetut sydäntautitapaukset nipistävät pois elinajanodotteesta.

Klapien polttoa olen ajatellut lähinnä haja-asutusalueiden lämmön lähteeksi. Kuten jutussa todetaan, ongelmia esiintyy lähinnä kun asutuskeskuksissa turvaudutaan pienpolttoon. Onhan se selvää että jos sisälle puskee jatkuvasti savun hajua naapurista, tilanteessa on korjaamisen varaa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #54

Klapien polton sijaan puuta voi polttaa aluelämpö(ja sähkö)keskuksessa, jonne voidaan asentaa hiukkasia poistavat tehokkaat sähkösuodattimet tai muu filtteritekniikka.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

"Yhtä vähäpäästöistä kuin ydinvoima."

Moneltakohan sadalta tuhannelta vuodelta ydinjätteen vartioinnin ja varastoimisen aiheuttama kuormitus on laskettu?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #20

Mitä ne päästää? Vartijat metaania tietysti, mutta muuten, mitä kasvihuonekaasuja sieltä tulee?

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen Vastaus kommenttiin #28

Joopa joo, syvien kallioluolien louhinnassa, vahvistamisessa, jätteiden kapseloinnissa, luolien ylläpidossa, huollossa ja valvonassa ei synny kun suolikaasua. Näin helppoa se on.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #36

Hanhikivi tekee elämänsä aikana ~500TWh sähköä. Se on 500 000 000 000kWh. Siitä laskemaan paljonko vaikuttaa huolto ja ylläpito per kWh.
Jos Fenno menee vielä Onkaloon, niin voinee tuplata tuon kWh määrän.

Vastaus on häviävän vähän.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Voisitko laittaa viitetiedot mistä kuvasi data on peräisin?

Sinänsä ihan samaa mieltä, ei "bioenergia" tosiaan ole päästötöntä saati haitatonta, mutta omat etunsa siinäkin on.

Muutenkin viitteesi vaativat ensisilmäyksen perusteella vähän tarkempaa tutustumista (voivat olla ihan asiaakin), aurinkopaneeleita dissaavan sivuston otsikko on englanniksi: "Not the climate is threatened, but our freedom! Environmental Protection: Yes! Climate Protection: No"

Ja jos muillakin kuin minulla Saksa tökkii, niin translatorin avulla voi käydä tutustumassa sivuston muiden uutisten otsikoihin, ei vaikuta suoralta kädeltä ihan kaikkein mantrattomimmalta sivustolta, kun jokainen otsikko on negatiivinen uusiutuvia kohtaan.

https://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=...

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Data on IPCC:n viimeisimmästä AR5-katsauksesta joka julkaistiin viime vuonna. Otin tuon mainitsemasi viitteen pois, pitää etsiä parempi - virallinen laaja tutkimus aiheesta on edelleen linkattuna.

Käyttäjän hannutanskanen kuva
Hannu Tanskanen

Niin, pidettiin vitsinä, kun jenkeissä esitettiin elinkaaritutkimus joka totesi jättimaasturi Hummerin ekologisemmaksi kuin hybridi Priuksen, mutta tottahan se on.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Heti ensimmäiseksi: minulla ei ole olosuhteista johtuen tarkkoja lukuja esittää. Mutta, noista aurinkopaneeleista kannattaa pitää mielessä, että niiden päästöjä ja hyötysuhteita laskettaessa ei käytännössä KOSKAAN huomioidan niiden valmistamisen aiheuttamia päästöjä ja kustannuksia.

Sama "virhe" muuten tekee ns. energiansäästölampuista niin tehokkaita.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Onko tässä nyt mukana ydinvoiman osalta uraanin kaivamisen, rikastamisen, polttoainesauvojen kuljettamisen&käsittelyn sekä radioaktiivisen jätteen käsittelyn & maan sisään varastoinnin aiheuttamat päästöt?

Koska tässä kuten väität ja sen uskon, aurinko- ja tuulienergian kaikkia päästöjä ei huomioida eri valmistusmaista, niin voi olla kyseessä keskieurooppalainen näkemys, jossa siis bioraaka-aineita ei ole tarjolla uusiutuvaan energiantuotantoon ja täten tuloksia voi vähän kaunistella.

Maakuntien bioenergiaprojekteissa voi olla tosiaan aluepoliittisia intressejä, eikä lämmittäminen kovin fiksua puun käyttöä olekaan, mutta tällöin voidaan korvata edes tuontiöljyn käyttöä. Samoin en tiedä kannattaisiko sellutehtaiden jättää energiakelpoinen puujäte hyödyntämättä prosessin tarvitseman sähkön ja lämmön tuotannossa. Jos jättäisivät niin ydinvoimalastako se energia pitäisi ostaa. Puhumattakaan että sellutehtaalla keittokemikaalit saadaan kierrätettyä puun ligniinin polton kanssa samassa prosessissa soodakattilassa.

Kokonaispäästöjä paremmin kuvaava termi taitaa olla biodiversiteetti. Siinä khk-päästöt ovat yksi osa.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

"Samoin en tiedä kannattaisiko sellutehtaiden jättää energiakelpoinen puujäte hyödyntämättä prosessin tarvitseman sähkön ja lämmön tuotannossa."

Uudenaikaiset sellutehtaat tuottavat sähköä enemmän kuin kuluttavat ja esimerkiksi Kemin sellutehdas päihittää sähköntuotannossa Isohaaran vesivoimalaitoksen. En usko että nettokuluttavia sellutehtaita enää perustetaan Suomeen.
http://yle.fi/uutiset/sellutehdas_paihittaa_sahkon...

"Kokonaispäästöjä paremmin kuvaava termi taitaa olla biodiversiteetti. Siinä khk-päästöt ovat yksi osa."

En ole kuullut että biodiversiteetti-sanaa (luonnon monimuotoisuus) käytettäisiin tässä yhteydessä. Perusteellisesti tehdyt elinkaarianalyysit lienevät ainoa keino saada kokonaiskuva jonkin tuotteen ympäristövaikutuksista, mutta niiden laatiminen on hyvin vaativaa puuhaa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tekevät sen sähkönsä mustalipeän ja puujätteen poltosta, yliomavaraisestikin.

Biodiversiteetti oli nyt lapsus, kyseessä tosiaankin siis LCA. Biodiversiteetti on osa LCA:ta, samoin kuin kasvihuonekaasupäästöjen analysointi. Muita osa-alueita ovat maankäyttö, toksisuus jne.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Mantrojen toistelusta todelliseen luonnonsuojeluun

Siihen riittää että kehäkolmosen sisäpuolinen besserwisserporukka lopettaa luonnonsuojelusta höpöttämisen ja jättää luonnon ja sen suojelun ihmisille jotka asuvat ja saavat toimeentulonsa luonnosta ja maalta

yksittäinen auto viilettäessään lapin jänkhällä ei kovin suurta päästöä sinne aiheuta,,300000 autoa moskovan ruuhkissa aiheuttaa !

Silti suomalainen autoilija on syyllinen koko maailman pahuuteen !

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Kyllä ne huoltsikat edelleen karvanoppia myy, että ei muuta kun talla pohjaan ja kohti uusia ralleja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Irrationaalista ydinpelkoa (säteily) ei järjellä selitetä.

Käyttäjän SampoHonkala kuva
Sampo Honkala

Biomassassa ei ole yllä olevassa graafissa huomioitu sitä, että kaikki hiili mikä vapautuu, sitoutuu kasvavaan biomassaan takaisin. Bioenergian hiilijalanjälki on nolla. Tämä on jokaisen helppo ymmärtää ilman mitään diagrammeja: Kun kaadetaan puu ja poltetaan se, puun sisältämä hiili vapautuu ilmakehään. Kun puun tilalle kasvaa uusi saman kokoinen puu, sen rakennusaineeksi tarvitaan a) vähemmän hiiltä kuin edellisessä puussa oli b) saman verran hiiltä kuin edellisessä puussa oli vai c) enemmän hiiltä kuin edellisessä puussa oli? No saman verran.

Ajatellaan sata hehtaaria metsää, joka kasvaa Etelä-Suomelle tyypilliset 5m3/ha vuodessa, joka vuosi. Hakataan metsästä eräänä vuonna 500m3 puuta ja poltetaan se. Metsä kasvaa samaiset 500m3 puuta samana vuonna. Vuoden lopussa metsä sisältää nyt a) vähemmän hiiltä kuin vuoden alussa b) saman verran hiiltä kuin vuoden alussa vai c) enemmän hiiltä kuin vuoden alussa? No saman verran. Helppoa vai mitä?

Kestävän biotalouden hiilen määrä on metsässä aina vakio. Bioenergian kasvihuonepäästöjen taso on nolla. Osa saatavasta energiamäärästä kuluu korjuuseen ja ajoon, mutta edelleen päästöjen määrä on nolla, koska laskelman kannalta on aivan sama mihin vapautuva energia käytetään. Tästä päästäänkin siihen, että tuo yllä oleva pylväsdiagrammi on ihan huttua.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kivihiili on myös kasveista/puusta peräisin. Eli ilmasta sitoutunutta CO2ta. Eli onko myös kivihiilen päästötase nolla. Kivihiilen ja bioenergian erona on vaan sitoutumisaika, bioenergialla 100 vuotta, kivihiilellä miljoona.
Ilmastonmuutoksen kannalta on aivan sama, onko se sitoutumisaika sata vai miljoona vuotta, koska sataa vuotta se ei enää odota.

Muutenkin jos sähkö tehtäisiin ydinvoimalla, niin puut poistaisi jo olemassa olevaa CO2, eikä sitä mikä me tehdään sinne lisää.

Aivan täysi viherpesu.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

"Biomassassa ei ole yllä olevassa graafissa huomioitu sitä, että kaikki hiili mikä vapautuu, sitoutuu kasvavaan biomassaan takaisin. Bioenergian hiilijalanjälki on nolla."

Pohdin itsekin tuota asiaa, mutta tulkitsin asian niin, että biomassan poltosta seuraavat kasvihuonepäästöt kuvaavat niitä päästöjä, jotka syntyvät esimerkiksi biomassan kuljetuksessa syntyvistä fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Lähteenä Petrus Pennanen käytti tätä AR5:n osaa:
https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg3/...
(s. 29)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Biomassan yhteiskäyttö tarkoittanee sitä kun poltetaan sitä turpeen tai kivihiilen kanssa samassa voimalaitoksessa yhtä aikaa. Pitäisi tutustua tuohon raporttiin, kun en tiedä että miksi palkin koko on niin suuri.

Mikäli YHTEISKÄYTÖSTÄ puhutaan, niin kaaviohan ei osoita sitä absurdia tilannetta, mikä vaikka Saksassa vallitsee, että kun tuulen (ja auringon) osuutta on lisätty, niin tuulettomina päivinä on pitänyt polttaa hiiltä säätövoimaksi. Ja khk-päästöt ovat lisääntyneet. Yhteiskäytöksi tämänkin voi tulkita. Tämä esitystapahan sopii maille, joilla ei valtavia biomassavaroja ole, mutta fossiilista hiiltä.

Ylipäänsä tässä kirjoituksessa motiivina näyttää olevan saada ydinvoima näyttämään hyvältä (unohtaen raaka-aineen ja jätteiden käsittelyn päästöt?), mikä ei sinänsä ihmetytä kirjoittajan taustan kannalta, Eli mantran toistelu jatkuu.

Lauri Laakso

Selittääkö joku minulle mikä on "älykäs sähköverkko" ja kuinka se ratkaisee uusiutuvien tuotannon vaihtelun? Ei mitään jargonpohjaista höttöselitystä vaan se kuinka se auttaa energian varastoinnissa ja tekee esimerkiksi säätövoimainvestoinneista kannattavia?

Netistä ei löydy helposti mitään kvantitatiivisiä, kustannukset huomioivia laskelmia, äkkiseltään näyttäisi että tuolla voisi päästä johonkin 10% kokonaissäästöön realistisella teknologialla - tärkeää asia, muttei ratkaise varsinaista ongelmaa.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Minusta Petruksen avaus oli erinomainen. Hieman on vielä faktoissa tarkisteltavaa, erityisesti biopohjaisen energian osalta. Olen ihan samaa mieltä, että mantrojen sijaan tulisi keskittyä todelliseen luonnonsuojeluun. Ilmastonsuojelussa elinkaariajattelu on ehdottoman tärkeää!

Tässä ketjussa onkin jo tullut aivan selväksi, että puupohjainen energia on käytännössä aurinkoenergiaa, joka varastoituu kasvavaan puuhun yhdessä hiilen kanssa. Kun energia vapautetaan polttamalla, siihen varastoitunut hiili vapautuu myös. Vaikka Juha-Matti Hakalan mielestä kivihiili on samalla viivalla puun kanssa, koska sekin on syntynyt biomassasta joskus, ei tällaisiin virheajatteluihin kannata sortua. Ei myöskään kannata sortua miettimään yksittäisiä puita. Tässäkin kannattaa ajatella asiaa esimerkiksi metsikkötasolla tai vaikka koko Suomen osalta. Onko puuta enemmän vai vähemmän kuin aiemmin ja onko siihen siis sitoutunut enemmän hiiltä kuin on vapautettu. Jos vastaus on vähemmän, metsien käyttö vaikuttaa haitallisesti ilmastonmuutokseen. Suomessa puuta kasvaa 104 miljoonaa kuutiota vuodessa ja tämänhetkinen käyttö on n. puolet siitä. Suomen metsät ovat tehokkaita hiilen sitojia! Tämä taas perustuu Suomen pitkään metsienkäytön historiaan, joka varmistaa metsien kasvukyvyn.

Suojelualueilla kasvua ei juuri tapahdu ja senpä vuoksi tulisikin miettiä halutaanko oikeasti tehostaa taistelua ilmastonmuutosta vastaan ottamalla olemassa olevia resursseja käyttöön, vai halutaanko suojella yksikköä nimeltä hehtaari? Metsäsektorilla otetaan laaja-alaisesti huomioon luontoarvot tänä päivänä ja mm. Metsähallituksen monikäyttömetsien osalta on voitu todeta uhanalaisten lajien vähenemisen pysähtyneen metsätaloudesta huolimatta. Suojelualueiden hyötyjä tulisikin tutkia uusien menetelmien valossa ja tarvittaessa purkaa jo tehtyjä päätöksiä tai muuttaa rajauksia.

Lisätään elinkaariajattelua ja kokonaisuuden ajattelua päätöksenteon tueksi ja unohdetaan mantrojen hokeminen kaikin puolin parempaan huomiseen pääsemiseksi, kuten Petrus peräänkuuluttikin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tämä on totta, pitäisi nähdä metsä puilta. Näissä hiilitaseskenaarioissa on pyritty erottelemaan jokainen puulaji ja sen osiokin (latvat, kannot jne.) toisistaan ja arvioitu erikseen jokaisen hiilen päästämistä suhteessa uuden materiaalin kasvuun. Metsässähän se hiilidioksidi ei katso minkä tyyppisen biomassan kasvuun se sitoutuu fotosynteesin myötä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kerrotko ne muut erot kuin aikajana, siis khk osalta.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

12.2.2007 KTM julkaisu: ”Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa" kertoo että meillä on karkeasti vuotuinen energia sisältö noin 200 TWh eli puolet koko valtakunnan sähkön vuosikulutuksesta.
ja
Sama raportti toteaa että Suomen soiden turvemääräksi on arvioitu 6 miljardia tonnia kuiva ainetta. mikä riittäisi noin 80 vuodeksi sähkön tuotantoon...

ja meidän todellinen ongelma biomassan hyödyntämisessä on logistiikka/ja siinä lähinnä harjoitettu politiikka. Koska

Metsäteollisuus haluaa ettei vesiteitä kehitetä koska niiden avulla voidaan toimittaa nykyisten metsäteollisuuden tehtaitten ulkopuolisille alueille suurina halpoina kuljetuserinä ja tehtaitten aluehankinta kartellit häviäisivät.(mm Äänekoski)

Ja valtio on em syystä asettanut ilmasto politiikan edelle kansalliset metsäteollisuuden (löytyy mm. KTM raportti vuodelta 2007) edut ja yrittää kaikin voimin kuorma auto liikennettä kasvattaen kehittäen vastata ilmastotavoitteiden täyttämisistä maantieliikenteessä.

Viimeinen toteama on kuitenkin että maantieliikenteen osalta tällä EU liikennestrategian vastaisella linjalla ei kyetä enää vuoden 2020 jälkeen toteuttamaan sovittuja maantieliikenteen päästö vähennyksiä .

Puhumattakaan siitä tavoitteesta että vuoteen 2050 mennessä olisi 50% maantieliikenteestä siirrettynä raide ja vesiliikenteen piiriin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

toi päästöhomma ois helppo järkkää. asteittain nouseva hiilidioksidi vero. korvais alv tolla hiiliverolla tahtia 2% vuosi alvia alas.

tietty myös tuontitavaroille sama sama vero.

alkas tyeknologia kehittyä ilman tukia. mä joskus blokis laskin että bensan hinta pysyis suunnillee nykyisessä, hiili nousis raskaasti.

ydinvoimalassa ei ehkä ole huomioitu kaikkia päästöjä. betonin tuottaminen on varsin energia intensiivistä ja ydinvoimala on betonia. sen kuluista suurin osa on niidne betonirakenteiden kuoletus.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

biomassa pääsee nollaan koska mettään jätetty puu mätänee hiiliokdidiksi ja metaaniksi. blokini aiheesta:

Puun poltto ja hiilipäästöt
20.12.2013 01:49 Auvo Rouvinen

Ympäristö

5 kommenttia

Vastine hesariin joskus 2010, ei tietty julkaissut. Helsingin sanomat on hyökkäillyt jatkuvasti puun polttoa vastaan hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Onkin totta, puun palaminen aiheuttaa hiilidioksidi ja pienhiukkaspäästöjä. Helsingin sanomat käsittelee kuitenkin vain sitä vuotta jolloin palaminen tapahtuu. Puu kuitenkin kasvaa 70 vuotta ja palaa tunnin. Tällöin tilanne muuttuu.

Vuosi Tapahtuma

0-70 Tonni hiiltä sitoutuu puun kasvaessa.

71 Tonni hiiltä vapautuu puun palaessa.

Siispä pitkällä aikavälillä puun polttokäyttö on hiili neutraalia. Metsään jätetty puu mätänee. Mätänemisessä syntyy metaania ja hiilidioksidia. Metaani on 23 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi mutta säilyy vain 12 vuotta ilmakehässä kun taas hiilidioksidi säilyy 50 -200 vuotta. Oletamme hiilidioksidin säilymiseksi sata vuotta. Tällöin mätänemisen ilmastoa lämmittävä vaikutus on 1,8 kertaa suurempi kuin palamisen.

Suomessa on puuta ja tarvitsemme energiaa ainakin talvella. Energian tuotanto voidaan hoitaa puulla, maakaasulla tai hiilellä. Puu mätänee joka tapauksessa mutta laskemisen helpottamiseksi oletamme ettei se mätäne vaan oravat polttavat sen nuotiossa kymmenen vuoden aikana. Tämä korjaa hiilen ja maakaasun hiilitasetta.

Tuotamme energiaa 1 kwh energiaa jolloin ilmakehään pääsee hiiltä grammoina.

Maakaasu 198 g

Kivihiili 341 g

Puutähde395 g

Jos tuotamme sen energian maakaasulla hiiltä vapautuu :

1 vuosi 198 g + oksien palaminen 39,5 g = 237 g

10 vuotta kaasu 198 g + puu 395 g = 593 g

Kivihiilellä tuotettu energia vapauttaa hiiltä:

1 vuosi 341g hiilen palaminen + 39,5 g puun hajoaminen = 385 g

10 vuotta hiilen palaminen 341 g + puun hajoaminen 385 g = 726 g

Mikäli siis korvaamme kivihiilen hakkuutähteillä, ero puun hyväksi tulee esiin vuoden kuluttua.

Maakaasun suhteen puun hiilitase on parempi viiden vuoden kuluttua.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Eräs tärkeä pointti kannattaa myös pitää mielessä, kun lasketaan hiilitaseita ja vertaillaan eri haittatekijöitä. Nimittäin ihmisen perusvaatimukset! Ihminen tarvitsee ruokaa, suojaa ja lämpöä (Nykyihminen lisäksi tuhansia erilaisia kulutustuotteita, jotka mielletään perustarpeiksi). Nämä tarpeet tulee täyttää jollakin tavalla.

Energialähteenä onkin jo laskettu aika tarkoin puun ylivertaisuus pitkässä juoksussa, joten en mene enää siihen.

Maailman kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän myös ruokaa ja suojaa. Puuvillapellot halutaan ruoantuotantoon, mutta myös vaatteita tarvitaan edelleen. Tähän metsäteollisuudella on vastaus ollut jo pitkään. Puusta valmistettava viskoosikuitu vähentää puuvillan tarvetta ja samalla vaikuttaa myös välillisesti maailmaa vaivaavaan vesipulaan, koska puuvillan kasvatus vaatii hirmuiset määrät vettä alueilla, joissa siitä on pulaa.

Puu on myös ekologisesti kestävää rakennusmateriaalia. Puusta tehtyihin taloihin sitoutuu hiiltä jopa sadoiksi vuosiksi. Metsään, josta puut on kaadettu, perustetaan uusi taimikko kasvamaan ja sitomaan hiiltä seuraavien vuosikymmenten ajaksi. Betonista tehdyt talot taas ovat vapauttaneet hiilidioksidia valmistusvaiheessa suuria määriä, eivätkä raaka-aineen hankintaa varten kaivetut kuopat ikinä sido yhtään hiiltä!

Puun jalostus on myös kehittynyt hurjaa vauhtia. Nykyään puu on paljon monipuolisempi raaka-aine kuin esimerkiksi raakaöljy. Puusta voidaan tehdä kaikkea, mitä raakaöljystäkin ja paljon muutakin. Jokainen puusta valmistettu öljytynnyri vähentää raakaöljyn tarvetta. Lyhyellä ajatusmallilla voidaan ajatella esim. puupohjaisen liikennepolttoaineen päästävän jälleen hiilidioksidia ilmaan ja näin perustella, ettei se olisikaan ekologisesti kestävää. Jälleen, kun vertaillaan elinkaariajattelulla raakaöljyyn, puupohjainen polttoaine hakkaa raakaöljyn mennen tullen. Siinä kun raakaöljy on sitonut hiiltä miljoonia vuosia ja nyt tuhautetaan taivaalle, puupohjaisen polttoaineen vaikutus ilmakehään on jo lyhyellä aikavälillä (50-100 vuotta)kompensoitu uuden metsän kasvun myötä.

Todellista luonnonsuojelua onkin siis kehittää metsätalouden menetelmiä globaalisti sellaisiksi, että ne eivät uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja siten metsätalous voisi hyödyntää kaikkia metsäalueita ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja ihmisten tarpeiden täyttämiseksi! Tietysti joitakin alueita pitää säästää myös koskemattomina, mutta syyt olisivat aivan muita kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Menetelmät ovat jo nyt tutkitusti erinomaisia Suomessa, mutta kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä. Tietotaitoa tulisikin viedä tässäkin asiassa maailmalle.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Bioenergian osalta tapahtunut tulkintavirhe IPCC:n datoista on todettu Tuomas Vanhasen toimesta:
http://tuomasvanhanen.fi/blogi/bioenergian-paastot...

Eli: Bioenergialla tapahtuva sähköntuottokin on mahdollista olla hiilineutraalia, jopa negatiivista.

Toimituksen poiminnat