Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Yksinkertainen ja tasa-arvoinen vaalitapa

Nykyisessä vaalitavassa on merkittäviä ongelmia. Isomman kannatuksen saaneet puolueet voivat saada vähemmän edustajia kuin pienemmän kannatuksen saaneet, kuten nyt on käynyt Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kanssa. Toisaalta vaalipiirien käyttö ääntenlaskennassa nostaa kannatuskynnyksen jolla pääsee läpi paljon korkeammaksi kuin tasa-arvoinen 0,5% eli 1/200 äänistä. Suuret puolueet tarvitsevat kansanedustajan paikkaan paljon vähemmän ääniä kuin pienet. 

Mutta tarvitaanhan vaalipiirejä! Muuten pienet maakunnat eivät saisi kansanedustajia, eikös niin?

Selvitin asiaa muuttamalla nykyisen vaalitavan vähän yksinkertaisemmaksi. Poliittisen realismin nimissä kaikki muu säilyy ennallaan, paitsi että kansanedustajia valittaessa vertausluku lasketaan puolueen koko maan äänimäärästä ja ehdokkaan sijoituksesta suhteessa puolueen koko maan ehdokkaisiin. Poikkeus on Ahvenanmaa, josta valitaan aina yksi ehdokas.

Näin kaikki ehdokkaat ovat samalla viivalla ja puolueet saavat enemmän edustajia kun kannatus kasvaa. Läpipääsyn kynnys on tasa-arvoinen 0.5% äänistä puolueelle, eli pieniä puolueita ei sorsita.

Kuinka kävi, jäivätkö pienet maakunnat ilman edustajia?

Eivät jääneet. Vaalipiireistä pienin eli Lappi sai yhdeksän edustajaa, kun nykyisellä laskutavalla heitä tuli vain seitsemän. Toisaalta vaalipiireistä suurin eli Uusimaa vähensi peräti kahdeksan edustajaa nykyisestä 35:stä 27:ään. Muutos tapahtui ääripäissä päinvastoin kuin on pelätty. Ääripäiden välissä muutokset olivat pieniä, plus miinus pari paikkaa, paitsi Helsingissä joka sai kuusi edustajaa lisää nykyisen 22:n lisäksi. Nämä muutokset riippuvat kunkin vaalipiirin vaalikohtaisesta äänestyskäyttäytymisestä ja vaihtelevat vaaleista toiseen. Kyseessä ei siis ole joidenkin vaalipiirien suosiminen muiden kustannuksella.

Eduskunnan paikkajaon muutokset näkyvät tässä.

yksivaalipiiri

Kuinka tasa-arvoinen yhden laskentaan käytettävän vaalipiirin järjestelmä on? Tässä kuvassa näkyy äänien määrä per kansanedustaja kullekin puolueelle.

ääniä

Nykyjärjestelmä selvästi suosii suuria puolueita, ja antaa niille paikkoja vähemmillä äänillä. Kristilliset tarvitsivat 21 004 ääntä yhtä kansanedustajaa varten, Keskustalle riitti 12 769. Tämä on väärin, sillä eri puolueita äänestäviä kansalaisia kohdellaan hyvin eriarvioisesti. Piraateilla pylväs ei mahdu kuvaan sillä 25105 ääntä ei nykyjärjestelmässä tuottanut yhtään paikkaa.

Vihreistä palkeista nähdään yhden vaalipiirin järjestelmän huomattava tasa-arvoisuus. Keskusta saa yhden edustajan 14550 äänellä ja Kristilliset 15 000 äänellä.

Nykyisten äänestysalueiden ja yhden laskennallisen vaalipiirin järjestelmä ei siis suosi suuria maakuntia pienten kustannuksella. Se tuottaa äänestysalueiden saamaan edustajamäärään vaalikohtaista vaihtelua, mutta saa puolueet radikaalisti tasa-arvoisemmiksi.

Koska eduskunnassa asioista päättävät puolueet, eivät maakunnat, on puolueiden tasa-arvoisuus vaalijärjestelmässä olennaisen tärkeää. Siksi yhden laskennallisen vaalipiirin järjestelmään siirtyminen on helppo mutta tärkeä edistysaskel demokratialle.

Ehdottamassani järjestelmässä minä olisin se ainukainen Piraattien kansanedustaja. En kuitenkaan ehdota uutta järjestelmää itseni vaan paremmin toimivan demokratian vuoksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kannatan yhtä vaalipiiriä. Eduskunnassa tulee ajaa Suomen asiaa, ei maakuntien keskenään kilpailla siltarummuista. Kuntavaalit sitten erikseen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

kappas, sä olitkin tehnyt ton, olin juuri ite vastaavaa laskemassa.

tietty noit muutoksia vois olla muitakin. ainaski yks vaihtoehto ois, nukkuneiden tilalle arvotaan nukkuvat. sillon tippus joka puolueelta vajaa 40%. saattas pelottaa nukkujia äänestää, ei tarviis lähtee eduskuntaan.

toinen mikä kans ois ovela ja heikentäs puoluekuria (jos se nyt jonkun mielestä on ongelma) - henkilökohtainen äänimäärä ratkasis, painoarvo ois äänimäärä eduskunnas. elikkä kun eduskunta äänestäs, omat äänet painas.

tos tulis tietty iso hukkkaan menemisen riski. pitäs olla mahdollisuus äänestää ainakin viittä. ekale ensteks, ellei pääsit, tokale jne.

tietty sit ne jotka ei mitään noistä hyväksys, vois käyttää ääntää suoraan.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"pitäs olla mahdollisuus äänestää ainakin viittä. ekale ensteks, ellei pääsit, tokale jne."

Eli siirtoäänivaalit, jota Piraattipuolue ajaa tärkeimpänä, muttei ainoana demokratiaparannuksena.

Käyttäjän TuomoValkonen kuva
Tuomo Valkonen

Tokihan tuossa voisi maakuntien kiintiöt vielä poliittisena lisärealismina pitää — käytetään vain valtakunnanlaajuista vertailulukua maakuntien sisäistä järjestämistä varten — vaikka tämä ehdotettu järjestelmä kivasti maakunnat automaattisesti tasapainottaakin. Teitkö laskelmia, mitenkä tasa-arvoinen moinen järjestelmä puolueiden suhteen olisi?

Kalevi Wahrman

Olennaisemppaa kuin matematiikka olisi, että äänestettäisiin politiikkaa eikä naaman mukaan. Ns. pitkät listat politisoisivat vaalit. Vaalirenkaiden kautta voisi rakentaa liittoutumia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pitkät listat vahvistaisivat puoluejohdon valtaa äänestäjien, siis sen laillisen valtiovallan haltijan, kustannuksella.

Oieka muutos olisi palata ennen nykyistä puoluelainsäädäntöä vallinneeseen tilanteeseen. Ratkaiseva muutos tapahtui 1970-luvun alussa, jolloin kansanvalta alkoi Suomessa murentua. Muutos oli mahdollista kansalaisten välipitämättömyyden takia.

Juhani Kahela

Kansanvallan murentuminen alkoi 60-luvun puolessa välissä. Kun Suomeen tuli puoluetukijärjestelmä, niin silloinen aito englantilainen englannin opettaja sanoi, että puoluetuki on aidon demokratian loppu. Hänen järkeen käyvät perustelut olivat. Kun puoluejohto pääsee päättämään miten puoluetuki jaetaan kentälle, niin puolujejohtoa tukevat saavat rahaa ja vastustajat eivät. Ilman puoluetukijärjestelmää puolueen johdon on huomioitava kaikki, myös erimieliset, jotta rahaa tulee kassaan perusjäseniltä. Jos puolueen toiminta ei nauti jäsennistön kannatusta, niin se näkyy kassassa. Joudutaan jalkautumaan ihmisten/äänestäjien tasolle. Kuka puoluejohtaja haluaa ryhtyä " karjapaimeneksi" , kun kabineteissa eläminen on luksusta?

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Itse ole maakuntahallinnon puolesta Lapissa. Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnollinen asema on ylläpitänyt sen hyvinvoinnin.

Lappi toimii hyvin eri tavalla kuin muu Suomi. Tämän lisäksi Lappi on tärkeä raaka-aineiden valtakunta, joten se on Suomen viennin veturi. Vienti taas on Suomen talouden pohja.

En nyt lähde tämän vaalisysteemin matematiikkaa värkkäämään. Mutta sellainen kysymys on, että jos Lapista tuli 9 edustajaa, millä äänisaaliilla yksi niistä olisi ollut piraattipuolueen ehdokas? Tällä saan itse kuvan tämän laskutavan konkreettisesta toiminnasta näissä vaaleissa.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Juu, väsynyt pää ei ymmärtänyt lukemaansa. Ehkä se nyt ymmärsi. Tuossahan se oli: "kansanedustajia valittaessa vertausluku lasketaan puolueen koko maan äänimäärästä ja ehdokkaan sijoituksesta suhteessa puolueen koko maan ehdokkaisiin"

Toisin sanoen, kun sain vaalipiirissäni saman suhteellisen kannatuksen kuin sinä, niin olisin silti ollut kymmenes läpimenijä puolueessamme.

Tietenkin olisin kyllä saanut ihan erilaisen vaalituloksenkin kaiken palautteen perusteella, jos olisin voinut saada äänen mistä tahansa Suomessa.

Itselleni olisi erityisen tärkeätä, että lapista tulisi edustaja, joka olisi ryhmässään ilman puoluekuria riippumatta puolueesta. Liian moni asia jää täysin pimentoon nykypolitiikalla, ja Lappia on kurjistettu 20 vuotta.

Olisin valmis kokeilemaan esittämääsi vaalitapaa. Niin kauan, kun vaalien laksutapaa ei muuteta nykyisestä, suosittelen tekemään nämä laskutoimitukset vaalien jälkeen. Saammepa konkreettista tutkimustietoa.

Hyvä, Petrus!

Janne P Hukkinen

Vaalipiirijako säilyi ehdotuksessa käsittääkseni äänesräjän kannalta ennallaan, mutta vertailuluku laskettaisiin puolueen koko maan äänisaaliista.

Et siis olisi saanut ääniä Lapin ulkopuolelta

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi

En kyllä ymmärrä, miksi pitäisi valita jokin muu kuin paras tunnettu vaalitapa, eli siirtoäänivaalitapa. D'Hondtin vaalitavassa on mahdollista olla tulematta valituksi, vaikka olisi ääniharava ja toisaalta siinä paljon ääniä saaneet voivat vetää mukanaan eduskuntaan ehdokkaita, joita ei kirjaimellisesti kukaan ole äänestänyt. Lisäksi siirtoäänivaalitapa pudottaisi pohjan aika hyvin puoluekurilta, koska siinä äänestetään ihmisiä eikä puolueita.

Tuota henkilökohtaista äänimäärää, jonka #2 mainitsee, on myös kritisoitu siitä, että valta keskittyisi vielä lisää.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Tässä ei ollut kyseessä parhaan mahdollisen vaalitavan esittely vaan mininimuutos, jolla saadaan vaalijärjestelmämme huomattavasti tasa-arvoisemmaksi.

Mielestäni parhaan vaalitavan olen esitellyt täällä:
http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192...

Siirtoäänivaalitapa on varsin ankea vaihtoehto tuohon verrattuna. Pitää olla kuitenkin poliittista realismia, asiat muuttuu yleensä vähän kerrallaan.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Toisaalta demokratian suurin ongelma ei ole vaalitekninen vaan sivistyksellinen. Kansalaisien sivistystason nostaminen politiikan eri aihealueista niin peruskoulun kuin mediankin kautta parantaisi huomattavasti heidän valmiuksiaan tehdä perusteltua arviointia ehdokkaiden välillä. Toki koko edustuksellisen demokratian muuttaminen siihen suuntaan ettei kansalaiset ja edustajaehokkaat ole riippuvaisia median tuottamasta informaatiosta, lisäisi hiukan demokratian "laatua".

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tässä on hyvä muistuttaa taas siitä, että Suomessa toimi Vapaan koulutuksen tukisäätiö vuosina 1973–1991. VKTS oli elinkeinoelämän rahoittama säätiö. Sen päämääränänä 1970-luvulla oli vasemmistolaisen koulutuspolitiikan vastustaminen ja demokratian kitkeminen koululaitoksesta.

Asiasta on kirjoittanut tyhjentävän selvityksen Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari Suutarinen.
http://www.kasvatus-ja-aika.fi/dokumentit/suutarin...

Käyttäjän MattiKarvonen kuva
Matti Karvonen

Selvästikin oppositiotyötä tarvitaan myös eduskunnan ulkopuolella. Onneksi ulos jääneillä oli pitkiä ehdokaslistoja ja motivoitunutta porukkaa, niin saadaan varmasti jotain aikaiseksi lähitulevaisuudessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vaalipiirijärjestelmän tarkoitus on kaksijakoinen: ensinnäkin taata alueellinen edustus (mikä on vesitetty mahdollistamalla sen, etttei ehdokkaan tarvitse olla kirjoilla vaalipiirissään) ja takaamalla oletetuille vähävaraisemmille (suurperhealueille) aikuisväestöä suurempi edustus eduskunnassa.

Molemmat ovat kansanvaltaisen oikeusvaltion perusideologian mukaisia järjestelyitä.

Lisäksi perinteinen systeemi on paljon oikeudenmukaisempi kuin täysin mielivaltainen äänikynnys. Itse tuon äänivertailulaskelman ongelmiin en tässä puutu.

Kansanvaltainen oikeusvaltio ei ole yhdenäänen diktatuuri.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Yhden vaalipiirin järjestelmä parantaisi puolueiden välistä poliittista suhteellisuutta nykyjärjestelmään verrattuna. Vallipiirit on kuitenkin otettu käyttöön siksi, että poliittisen suhteellisuuden lisäksi toteutuisi myös alueellinen suhteellisuus, eli halutaan, että kaikki alueet saisivat edustajia eduskuntaan suhteessa väkilukuunsa.

Yhden vaalipiirin järjestelmässä olisi se mainitsemasi ongelma, että esim. Savon ja Karjalan edustajien määrä vaihtelisi satunnaisesti. Tätä ongelmaa suurempi ongelma olisi se, järjestely suosisi systemaattisesti keskuspaikkakuntia suhteessa laita-alueisiin. Kävisi siis todennöäköisesti niin, että Helsinki saisi järjestelystä suurimman edun. Yksi syy tähän on se, että kaikki tuntevat pääkaupungin "julkkikset", mutta maakunnan ehdokkaita ei tunneta pääkaupunkiseudulla.

Tämä ongelma ei kuitenkaan estä uudistusta. On täysin mahdollista toteuttaa järjestelmä, joka toteuttaa hyvin sekä poliittisen että alueellisen suhteellisuuden. Itse asiassa Suomessa jo hyväksyttiin kertaalleen Lauri Tarastin työryhmän työn pohjalta uudistus, jossa poliittinen suhteellisuus olisi laskettu valtakunnan tasolla, ja paikat olisi jaettu suhteellisesti vaalialueille tämän jälkeen. Hyväksytyssä mallissa oli tosin poliittista suhteellisuutta tuhoava vika, sillä siihen haluttiin liittää äänikynnys, joka olisi poistanut pienimmiltä puolueilta mahdollisuuden saada edustajia.

Tuon jo hyväksytyn ehdotuksen kanssa kävi kuitenkin niin, että isoimmat puolueet tulivat kai katumapäälle, ja ilmeisesti tuo ehdotus päätettiin perua hallitusneuvotteluissa (Kataisen hallitus). Tilalle tuli nyt toteutettu uudistus, joka korjasi vain sen vihreiden ongelman, joka oli pitkälti saanut uudistushankkeet liikkeelle. Vuonna 2007 vihreiden puheenjohtajaa, Tarja Cronbergia ei valittu Pohjois-Karjalasta eduskuntaan, vaikka hän sai suuren äänisaaliin. Nyt vaalipiirejä on hieman vähemmän, ja ne ovat ieman isompia - sopivasti niin, että nyt vihreät saivat 2015 vaaleissa edustajiaan läpi myös Itä-Suomessa.

Kun nyt entistä suurempi osa eduskunnassa istuvia puolueita on saanut muokattua vaalijärjestelmää itselleen taktisesti edullisemmaksi, voisi olettaa, että eduskunnassa ei ole enää kovin suurta kiinnostusta muutoksiin, jotka ulottaisivat reilun poliittisen suhteellisuuden koskemaan myös pienimpiä puolueita. Valitettavasti.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"Kun nyt entistä suurempi osa eduskunnassa istuvia puolueita on saanut muokattua vaalijärjestelmää itselleen taktisesti edullisemmaksi, voisi olettaa, että eduskunnassa ei ole enää kovin suurta kiinnostusta muutoksiin, jotka ulottaisivat reilun poliittisen suhteellisuuden koskemaan myös pienimpiä puolueita. Valitettavasti."

Pelkään pahoin että olet oikeassa.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Ainakin tämä olisi Vihreiden, Vasemmiston ja KD:n selvä etu, luulisi että heillä olisi kiinnostusta toimia tasa-arvon puolesta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Toteutetut uudistukset viittaavat valitettavasti siihen suuntaan, että suhteellisuutta parannellaan siihen rajaan asti, että nykyisten eduskuntapuolueiden pahimmat ongemat poistuvat. Viimeisin uudistus oli siis tilaustyö vihreille tilanteeseen, jossa niillä ei ollut kunnollista mahdollisuutta saada edustajaa Pohjois-Karjalasta.

Vasemmistoliiton voi katsoa olevan samassa kokoluokassa, joten uudistus palvelee myös heitä karkeasti samalla tasolla. RKP saa äänensä ja paikkansa keskitetysti muutamasta vaalipiiristä, joten sillekin tuo valittu linja on ok. Kristillisetkin hyötyivät vaalipiiriuudistuksista Itä-Suomessa, mutta se on edelleen ehkä ainoa eduskuntapuolue, joka joutuu usein vaalipiirikohtaisen piilevän äänikynnyksen uhriksi (= vaalipiirissä ei yhtään edustajaa, ja annetut äänet menevät tavallaan "hukkaan").

Vuoden 2015 vaaleissa tuo vaalipiirikohtainen piilevä äänikynnys tosin leikkasi paikan myös kokoomukselta Lapissa. Kokoomuksen kannatus Lapissa oli 10,1%, mutta se ei siis rittänyt ensimmäiseen paikkaan.

Valittu linja on siis ollut se, että vaalipiirien rajoja ja lukumäärää rukataan niin, että pienimmät vaalipiirit katoavat, ja näin nykyiset pienetkin eduskuntapuolueet (hieman KD:ta sortaen) voivat kohtuudella saada paikkoja kaikissa vaalipiireissä. Tämä linja jättää tätä kokoa pienemmät puolueet, kuten piraattipuolueen täysin parannusten ulkopuolelle.

Ehdottamasi tyyli, jossa puoli prosenttia valtakunnan äänistä oikeuttaa yhteen edustajapaikkaan, olisi reilu. Mutta tämän linjan vallassa olevat poliitikot näyttävät siis hylänneen, ja keskittyvät laskemaan rimaa vain sille tasolle, millä vallassa olevat puolueet saavat ehdokkaansa riittävän hyvin läpi. Mainitun Tarastin työryhmän erilaisten ehdotusten jälkeen en ole havainnut yhdenkään eduskuntapuolueen tavoittelevan toivomaasi tarkaa poliittista suhteellisuutta.

Kapanjointia kannattaa jatkaa. Ehkä jonain päivänä oikeudenmukaisuuden vaatimuksia ei voi enää sivuuttaa. Perusteluna äänikynnyksille ja vastaaville on käytetty sitä (mainittu mm. Tarastin työryhmässä), että poliittsta järjestelmää ei saa päästää "pirstaloitumaan". Mielestäni tuo vaatimus on Suomessa täysin perusteeton. En ole esimerkiksi havainnut vasenryhmän ja muutos 2011:n aiheuttaneen mitään katastrofia eduskunnassa viime kaudella. Yksi piraatti ja joku muu yrittäjä ei pahentaisi tilannetta, vaan todennäköisemmin rikastuttaisi Suomen poliittista elämää. Poliittinen järjestelmämme ei siis ole vaarallisesti hajoamispisteessä (ja siksi epädemokraattisten suojaustoimenpiteiden tarpeessa), vaan ennemminkin niin jähmeä, että uudet mielipiteet voisivat piristää sitä sopivasti.

Janne P Hukkinen Vastaus kommenttiin #20

Että siis sitten jos kansallista päätöksentekoa lamauttava pirstaloituminen koittaisi (esim. muutama putlinistipuolue lisää), niin vaalijärjestelmää voitaisi muuttaa takaisin pienimät karsiviksi?

Onko tämä suurempi riski (vähintään yksi eduskunnan kausi epäjärjestystä) kuin demokratian yhdenvertaistuminen?

Miksi kansan tyhmyys pelottaa? ;)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #30

Usein ajatellaan myös niin, että putinistit ja vastaavat ovat harmittomampia, jos ne otetaan järjestelmään sisään eikä jätetä sen ulkopuolelle. Yksi ääni Putinille eduskunnassa ei vääntäisi päätöksiä mihinkään suuntaan. On mahdollista, että seuraavissa vaaleissa saataisiin eduskuntaan kaksi putinistia (kun putinistien tukijat huomaavat, että läpimeno on mahdollista), mutta ei tämäkään mitään muuttaisi. Ehkä putinistit haluaisivat niin paljon Audin takapenkille, että lähtisivät hallitukseen ja kesyyntyisivät siellä tavallisiksi mitään aikaansaamattomiksi ja paljon selitteleviksi mainstream-poliitikoiksi :-). Mutta pointti tällaisessa sirpalepuolueiden sallimisessa on siis se, että on parempi jos järjestelmään kriittisesti suhtautuvat tahot rähjäävät eduskunnassa, kuin että heittelisivät pommeja kaduilla (kun eivät muuten saa ääntään kuuluviin ja pääse vaikuttamaan asioihin).

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ja vielä hieman suorempi vastaus.

Ainakin vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat jo lähellä strategista optimiaan, jossa niiden edustajat pääsevät läpi, mutta piraatit ja muut leikataan ulkopulelle. Ei siis ole strategista kiinnostusta. Pitää vedota moraaliin tms.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Poliittista nollatutkistelua. Ei maailma eikä Suomi sääntökirjan pilkkuja fiilaamalla miksikään parane.

Janne P Hukkinen

Millä paranisi?

(Vertailu auttaisi väitteen arvioinnissa).

Reino Jalas

"Kristilliset tarvitsivat 21 004 ääntä yhtä
kansanedustajaa varten, Keskustalle riitti 12 769.
Tämä on väärin, sillä eri puolueita äänestäviä
kansalaisia kohdellaan hyvin eriarvioisesti."

Missähän nykyisessä vaalipiirissä tarkalleen on noin käynyt? Jos ei ole missään vaalipiirissä niin käynyt, niin ei nykyjärjestelmä silloin aivan toivoton kuitenkaan ole.

Pienten Piraattipuolueiden ym. toivo on tietenkin koko maan kokoisessa yhdessä vaalipiirissä. Aika harvassa maassa, jos sitten yhtään missään, on tällaista järjestelmää maan parlamenttivaaleissa käytössä

"En kuitenkaan ehdota uutta järjestelmää
itseni vaan paremmin toimivan demokratian vuoksi."

Tämä rehellinen toteamus on tietenkin positiivinen asia, ja sellainen on otettava asian mahdollisissa jatkokeskusteluissa huomioon.

---
No, aika harva uusi puolue pääsee kerralla sisään. Mutta jos 3..4 Eduskunavaaliakin jaksaa täysillä kampamjoida, niin saattaa sieltä vähitellen alkaa väkeä pääsemään sisäänkin.

Sitkeys kuitenkin lopulta palkitaan. Ja aivan päiväperhoja valtakunnan tason politiikka ei ehkä loppujen lopuksi tarvitse lainkaan.

Eihän kaikki kansalaisaloitteetkaan toteudu. Hyvä jos yksi viidestä tai yksi kymmenestä menee Eduskunnassa saakka läpi. Joku kuitenkin aina lopulta pääsee läpikin asti.

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi

Tuo 21 004 (tai oikeastaan 21026,8 tarkastuslaskennan jälkeen) ääntä tulee käsittääkseni koko maan Kristillisdemokraattien saamista äänistä jaettuna saaduilla edustajanpaikoilla. Petrus Pennasen logiikka pätee, mikäli halutaan jakaa paikat koko maan tuloksen mukaan eikä pelkästään yksittäisten vaalipiirien.

Yksittäisten ehdokkaiden kohdalla voi olla ja ihan todellisuudessakin on isoja eroja siitä, miten paljon ääniä he tarvitsevat päästäkseen eduskuntaan: http://mikkommm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185101-ep...

Minä olen kriittinen ylipäätään listavaalien mielekkyydestä. Puolueista äänestäminen:
* Mahdollistaa puoluekurin aika tehokkaasti
* Tekee puolueeseen kuulumattomien valituksi tulemisesta lähes mahdotonta näin pakottaen ehdokkaita aika lailla tiettyihin puolueiden vaaliohjelmien asettamiin muotteihin
* Tarvittava henkilökohtainen äänimäärä voi vaihdella hyvinkin paljon puolueiden välillä (no, ainakin D'Hondtin vaalitavassa) ja paljon ääniä saanut ehdokas voi vetää mukanaan muitakin, jotka eivät ole saaneet paljon yhtään.

Siirtoäänivaalitavassa sen sijaan äänestetään ihmisistä eikä puolueista. Heitä voi laittaa niin paljon kuin jaksaa mieleisyysjärjestyksessä äänestyslipulle ja vaalitapa pitää huolen, että juuri heille tulee siitä mahdollisimman iso hyöty. Siirtoäänivaalitavassa ääniä ei siis mene juuri yhtään niinsanotusti "hukkaan", taktinen äänestäminen olisi todella vaikeaa ja suhteellisuus toteutuu automaattisesti kaikkien äänestäjäkunnassa olevien mielipideryhmien välillä. Toki ehdokkaat voivat olla näennäisesti puolueiden tai muiden listojen riveissä ehdolla, mutta tällä ei ole laskennallista merkitystä ja sitä tehtäisiin vaan helpottamaan äänestäjien työtä saada tietoa ehdokkaiden arvomaailmoista.

Janne P Hukkinen

Tässä melko yksityiskohtaista vertailua er vaalitavoista:

Tiukahko johdanto vaalitapojen problematiikkaan -…: https://youtu.be/LK7T_WEod3k

Janne P Hukkinen

"Pienten Piraattipuolueiden ym. toivo on tietenkin koko maan kokoisessa yhdessä vaalipiirissä. Aika harvassa maassa, jos sitten yhtään missään, on tällaista järjestelmää maan parlamenttivaaleissa käytössä"

Ehdotuksessa toivottiin vain koko maan LASKENNALLISTA vaalipiiriä vertailuluvun laskemiseen. Käsittääkseni äänestysvaalipiirit pysyisivät samoina.

Jyrki Koivisto

Laskelmissasi on perustavaa laatua oleva virhe.

Vaalien tulos jota käytät laskelmissasi perustuu vaaleihin jotka on käyty vaalipiireittäin, miksi kuvittelet että yhden vaalipiirin vaaleissa ihmiset äänestäisivät oman entisen vaalipiirinsä edustajaa? Todennäköisempää on että äänet kasaantuisivat muutamalle paljon julkisuutta saaneelle ehdokkaalle. Äänet loppuisivat kesken eikä pienpuolueille enää riittäisi tarpeeksi ääniä vaan äänet menisivät muutamalle puolueelle. Alueellinen ja laajapohjainen demokratia ei millään muotoa toteutuisi.

Yksinkertaisesti sanottuna: et voi käyttää eri vaalitavan dataa uuden vaalitavan tuloksen laskemiseen.

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi

Olen aika varma, että olet ymmärtänyt tekstin väärin. Petrus Pennanen puhuu nykyisten äänestysalueiden ja yhden laskennallisen vaalipiirin järjestelmästä. Tämän itse ainakin ymmärrän niin, että ihmiset edelleen saisivat äänestää vain oman äänestysalueensa (jotka ilmeisesti vastaisivat alueiltaan nykyisiä vaalipiirejä) ehdokkaita.

Jyrki Koivisto

Pysyn kannassani, laskuissa ei ole mitään järkeä koska ovat vailla pohjaa. Graafeissa lukee selkeästi "yksi vaalipiiri"

Mikäli Petrus Pennanen tarkoittaa että vaalipiireistä ei enää menisi läpi tietty ennakolta sovittu määrä edustajia olisi ollut paljon yksinkertaisempaa se sanoa suoraan.

Toisin sanoen tarkoittaako hän vaalipiirien poistoa vai vaalipiireihin allokoitujen edustajien määrän poistoa? Mikäli jälkimmäistä niin miksi puhe on vaalipiirien poistosta?

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi Vastaus kommenttiin #26

Yksi laskennallinen vaalipiiri tarkoittaa tuota, että "vertausluku lasketaan puolueen koko maan äänimäärästä ja ehdokkaan sijoituksesta suhteessa puolueen koko maan ehdokkaisiin". Se ei silti poissulje sitä, että ainoastaan oman äänestysalueen ehdokkaita voi äänestää, jota Petrus vaikuttaisi ajavan.

Jyrki Koivisto Vastaus kommenttiin #27

Yhden laskennallisen vaalipiirin vaalit tarkoittaisi sitä ettei maakunnista(monista vaalipiireistä yhden laskennallisen vaalipiirin vaaleissa?) pääsisi enää läpi niillä suhteellisen pienillä äänimäärillä millä nyt saattaa päästä. Tämä johtaisi siihen että äänestäjät keskittäisivät äänensä muutamille vaalipiirinsä ehdokkaille. Puolueet eivät myöskään ottaisi kuin muutaman ehdokkaan listoillensa koska se olisi paras tapa varmistaa äänten keskittyminen henkilöille joiden toivotaan pääsevän läpi.

Janne P Hukkinen Vastaus kommenttiin #28

En ihan päässyt jyvälle, mihin tämä perustuu? Voitko kenties avata logiikkaa, jotta muutkin voivat helpommin ymmärtää kritiikin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset