*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Verotetaan sitten, kun rahaa saadaan

  • Verotetaan sitten, kun rahaa saadaan

Kymmenen ihmistä työllistävä perheyritys on siirtymässä seuraavalle sukupolvelle. Osakkeet siirretään lapsille ja ne joutuvat perintöveron kohteeksi. Uusien omistajien pitää nyt maksaa satoja tuhansia euroja perintöveroa. Heillä on kuitenkin asuntolainat eikä käteistä löydy läheskään tarvittavia summia. Koska yrityksen osaa on hyvin hankala myydä, joutuvat he myymään koko yrityksen nopeasti ja halvalla ulkomaiselle kilpailijalle voidakseen maksaa perintöveron. Kilpailija lopettaa yrityksen työntekijöiden työsuhteet ja alkaa palvella asiakkaita omalla organisaatiollaan.

Startup-yritys haluaa työntekijänsä mukaan yrityksen omistajiksi. Tämä motivoisi työntekijöitä ja saisi heidätkin hyötymään yhdessä tehdyn tuotteen mahdollisesta menestyksestä. Kyseessä olisi kaikkien etu. Paperit on jo tehty valmiiksi, kun saadaan tieto että osakkeiden siirto johtaisi kymmenien tuhansien veroihin per työntekijä. Verottajan mukaan osakkeiden arvo on sama kuin äskettäisessä sijoituskierroksessa, ja kyseisen arvon mukaan pitää maksaa heti tuloveroa. Työntekijöillä ei ole mitään tietoa milloin osakkeista saisi rahaa  ja paljonko, sillä yritys voi vaikka mennä konkurssiin jolloin osakkeet tulevat arvottomiksi. Työntekijät eivät verojen vuoksi voi vastaanottaa osakkeita eivätkä pääse omistajiksi.

Kasvuyritys menestyy ja tekee voittoa. Omistajat haluaisivat laajentaa Saksan markkinoille, mikä kasvattaisi työntekijämäärää huomattavasti. Se vaatii kuitenkin miljoonien investoinnit. Yritysvero on vienyt voitoista sen verran että varat eivät riitä. Omistajat päättävätkin maksaa itselleen osinkoja ja jättävät laajentumissuunnitelman hyllylle.
 

Näitä tapauksia yhdistää verotusjärjestelmä, jossa veroja kerätään ennenkuin kansalainen saa rahaa tililleen. Seurauksena perheyritysten sukupolvenvaihdokset menevät mönkään, startuppien työntekijät jäävät ilman osuutta yhdessä tehdystä menestyksestä ja kasvuyritykset tekevät vähemmän investointeja.

Kaikissa näissä tapauksissa nykyinen verojärjestelmä heikentää Suomen työllisyyttä ja talouskasvua.

 

Ratkaisu on yksinkertainen: Kerätään veroja vasta sitten kun kansalainen saa rahaa.

Perintöveron sijasta verotus on syytä tehdä vasta silloin, kun perijä saa omaisuudesta tuloa esimerkiksi myydessään sitä. Työntekijöiden saamia osakkeita voidaan verottaa, jos he saavat osakkeita myytyä voitollisesti. Ja yritysten kohdalla vero kannattaa kerätä vasta, kun omistajat saavat rahaa osinkojen muodossa.

Valtion taloutta tämä ei heikennä. Kun yritykset kasvavat ja työllistävät, saa valtio paljon enemmän tuloja kuin maksamalla työttömille korvauksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tahallisen epätarkka kirjoitus?

Esimerkkitapaus 2 (start up): Tarkoitetaanko varainsiirtoveroa? Jos siitä on kyse niin lause "työntekijöiden saamia osakkeita voidaan verottaa, jos he saavat osakkeita myytyä voitollisesti" taitaa ontua melko pahasti. Varainsiirtovero ei voine olla kytköksissä myöhempään osakkeiden myynnin voitollisuuteen. Ehkä vero voisi olla kytköksessä osakkeiden myyntiin, mutta tuskin myynnin voitollisuuteen.

Asunnon ostaja maksaa ostostaan heti varainsiirtoveron (Helsingissä se voi helposti olla kymppitonni) ja joutuu veroa varten ottamaan asuntolainaa veron verran enemmän. Eli ei toden totta hänkään maksa veroa vasta sitten kun saa rahaa, päinvastoin ottaa siis velkaa.

Onko varainsiirtovero ylipäänsä hyväksyttävä? Sanoisin että ei. Samaa sanoi Etla hallitusohjelmamuistiossaan.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kirjoitukseni ei ole epätarkka, tiedän hyvin miten osakkeiden verotus toimii koska olen sen yritykseni kohdalla itse joutunut selvittämään.

Työntekijöille annettavien osakkeiden suhteen ongelma ei ole varainsiirtovero, vaan tulovero joka niiden verottajan laskemasta arvosta peritään.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Olisiko siis kyseessä osakkeiden lahjoitus ja siis lahjavero? Verottomia lahjoja ei tällä hetkellä taida olla (paitsi verottomuuden alaraja, joka lienee 4000 euroa riittävän harvoin tehtynä). Kyllä kai lahjavero on perittävä samalla tavalla kaikilta. Olisiko lahjan saajissa siis vapaamatkustajia? Ei, niin ei voi olla.

Pennasen esimerkkitapaus 3 (kasvuyritys): Tuo Viron malli ei ole itsestäänselvyys. Se johtaa yritysten kasvuautomatiikkaan. Eli yritykset syövät yhteiskunnan, tavallaan hävittävät muun yhteiskunnan, niistä tulee norsuja posliinikaupassa. Onko tämä mielekäs yhteiskunnan organisoitumisen tapa? Tuskin.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen Vastaus kommenttiin #3

Kyseessä ei ole varainsiirtovero tai lahjavero, vaan tulovero. Osakkeet katsotaan verotettavaksi palkkatuloksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #7

Ja näin pitää ollakin. Pitää olla aivan samantekevää, saadaanko palkka rahana, tavarana (osakkeet tms.) tai/ja esim. etuuksina.

Tuijottaminen rahan erilaisuuteen pohjautuu vanhentuneeseen kansantalouskäsitykseen.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen Vastaus kommenttiin #14

Eihän sitä palkkaa saada osakkeina koska nykyinen verojärjestelmä tekee osakkeiden siirron mahdottomaksi. Jos osakkeita pidetään palkkana josta maksetaan tulovero, niin maksetaan sitten se tulovero niinä samoina osakkeina. Rahaa ne eivät ole.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #23

Voisiko tätä kiertää optiojärjestelyn avulla?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #23

Sama koskee tietysti autoetua, asuntoetua, vaate-etua, ateriaetua jne. Eivät nekään rahaa ole. Verovirastoon voi yrittää lähettää dogibägin veronmaksuksi, mutta en usko, että kelpaa.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Jospa Keskusta seuraavalla pääministerikaudellaan saisi kuntoon asiat, joita ei kahdella Vanhasen kaudella kyennyt lainkaan edistämään. Ymmärtäneekö Sipilä mitään näiden asioiden päälle?

Eero Mattila

Osakkeiden siirrossa kyse olisi lahjaverosta.
- Kaiken kaikkiaan järjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Verolakien pitäisi olla kirjoittettu sellaiseen muotoon, että ne ymmärtää ilman lakimiehiä ja ennakkopäätöksiä. Eturistiriitatapauksessa pitäisi aina ratkaista asia asiakkaan eduksi.
- Uusien lakien sijaan pitäisikin nyt ryhtyä yksinkertaistamaan pykäliä. Verolakien ja erityisesti niiden tulkinnan lisäksi pitäisi yksinkertaistaa eläke-, sairasvakuutus-, yms. sosiaalisia tukia koskevaa päätöksentekoa yms. yms. Virkamiesten työaika pitäisi käyttää ihmisten palvelemiseen eikä kiusantekoon.
Pennasen ajatukset ovat ihan käyttökelpoisia, mutta sehän tässä yhteiskunnassa on vikana, että kansalainen saa kyllä keksiä ja ehdottaa ihan mitä vaan ei siitä kukaan mitään välitä vaikka ideat saisi ilmaiseksi käyttöön. Mutta kun virkamies tekee lakiluonnoksen ja oli se miten huono tahansa sitä ainakin yritetään hyväksyä ja kaiken kukkuraksi näille syöpäläisille maksetaan palkkaa ihmisten kiusaamisesta.
- Selitys tälle Suomen taudille taitaa olla se, että demokratia ei oikeasti toimi. Meidät alistetaan lakien ja virkamiesten pakkovallan alle, vaikka suuri osa kansansa pitää lakeja epäoikeudenmukaisina. Esim. paskalaki. Loppujen lopuksi lain tarkoitusperäkin saattaa olla hyvin epäselvä. Pitäisikö siis kansanedustajien lisäksi valita myös ainakin johtavat virkamiehet neljän vuoden välein??? Nykysysteemillä kansanedustajien vaihtaminen ei juurikaan vaikuta muutosta tuovan. Tämä taas johtaa ihmisten passivoitumiseen, miksi äänestäisi kun mikään ei kuitenkaan muutu.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Osakkeiden siirrossa kyseessä on siis tulovero palkasta, joksi ko. osakkeet katsotaan vaikka niitä ei voisi käytännössä muuttaa rahaksi mitenkään.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Toissa iltana TV-uutisissa puhuttiin uusista pikkuryhmistä. Oliko se tämä sama Pennanen ja ehkä joku toinen joka moitti sitä että kaikki nykypuolueet puhuvat vain talouden kasvua ja Euroopan pankkien pelastamista. Se oli hyvää puhetta, siinä vilahti nykyisen talouspuheen ja talouskäsitteistön kyseenalaistaminen. Sellaiselle puheelle minä annan ääneni. Olen totaalisen kyllästynyt näihin Suomen Pankin, Etlan, nykypuolueiden, Korkmanin ja muiden ekonomistien epä-älylliseen talouspuheeseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Anna kyllästymisesi näkyä äänestyskopissa.

Käyttäjän kalevisaas kuva
Eero Saastamoinen

Outo ajatus tuo, että jälkeläisille, jotka ilmeisesti Petrus Pennasen esimerkissä ovat varsin täysi-ikäisiä ja luopuvat vanhemmatkin siis jo ovat varmaan 65 vuotta ylittäneitä, etteivät isä ja äiti olekaan luottaneet aiemmin täysi-ikäisiin lapsiinsa - eli eivät ole pikkuhiljaa vuosien saatossa siirtäneet laillisin keinoin lapsille osakepääomaa ja kehittäneet heille erilaisia optio-ohjelmia, joilla olisivat keränneet varallisuutta lapsilleen, jotta he voisivat nyt lunastaa vanhemmat irti osakeyhtiöstä.

Tämä on nyt liikaa Nalle Walhroosimainen tarina, missä isäkin on äkkirikastunut valtionyhtiön avulla, jonne lapsia ei ole voinut mukaanottaa.

Miksi Nalle tarvitsee toisaalta itselleen perintöverohuojennusta, sillä eihän hänen tarvitse maksaa perintöveroa, eihän hän itseään peri.

Ja lapsiaanhan on lupa loputtomasti elättää, ei siinä ole kellään vaikeuksia saada isoakin omaisuutta katoamaan ilman perintöveroa, jos oikein tosissaan alkaa jälkipolveaan elättämään.

Ja jos on pitkäikäinen, niin 40 vuoden päästä ei niistä lapsille hankituista luxusajoneuvoista sitten tarvitsekaan maksaa perintöveroa, eikä silloin vielä antiikkiveroakaa.

Tavallisella yrittäjällä yritys on niin kuralla, että vanhempien pitää sinne syöttää pesämunaakin sisään, että sen toiminta jatkuisi.

Miksi huolehtia satojen miljoonien arvoisten yhtiöiden omistajien perintöveroja, sillä heitä ei ole Suomessa kuin kourallinen.

Ja toisaalta he ovat jo kyenneet siirtelemään omaisuudet moneen kertaan verottajalta karkuun.

Vertaa kreikkalaiset varustamot: ei veroa tulosta eikä perinnöstä - ei siis veroa mistään.

Tehtäisiinkö Suomestakin Kreikka?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Ydinfyysikko tekee mullistavan keksinnön, mutta hänellä ei olekaan rikkaita vanhempia, joilta periä pesämuna yritykselle, joka työllistäisi satoja Suomessa. Hän joutuu sitten menemään töihin kansainväliseen suuryritykseen, joka kaupallistaa ideat ja lakkauttaa työsuhteen. Innovaatiot valuivat taas ulkomaille.

Kaikenlaisia tarinoita voi satuilla, kun niistä tahallaan jätetään pois kaikki todellisen maailman vaihtoehdot. Yrittäjä on kumman tietämätön kapitalismin perusinstrumenttien olemassaolosta.

1) Perheyrityksen kymmenen työntekijää työllistänyt olisi voinut etsiä ulkoisen sijoittajan, kuitenkin vain velkaosuudelle. Tai järjestää henkilöstöannin. Tai lakata elämästä yli varojensa asuntolainoineen. Aikaa tälle uudelleenjärjestelylle on perintöveron maksuaikahuojennuksen puitteissa peräti viisi vuotta. Se on myös aika pitkä aika kerätä voittoa liiketoiminnalla – kun perintövero on maksimissaan 19%, tekee se 4% yrityksen arvosta vuodessa.

2) Lienee selvää, että osakkeiden antaminen työntekijöille on verollista, muutenpa kaikki bonukset tai jopa palkka kannattaisi aina maksaa osakkeina. Siksipä on keksitty sellainen juttu kuin optiot, joissa omistus ei siirry heti vaan sitten kun työntekijä haluaa – kuten myyntihetkellä. Työntekijöille voidaan myös antaa mahdollisuus osakkeiden ostamiseen.

3) Hallitus poistaa yritysverot kokonaan. Yritys pohtii laajentamista Saksaan, mutta ajatus huimien voittojen nopeasta realisoinnista saa omistajat perumaan laajentumisen. Miksi kituuttaa investoimalla kun voi polttaa rahaa ja elää leveästi. Olisi kiva saada uusi isompi asunto ilman ikävää asuntolainaa ja uusi ulkomainen autokin pitäisi saada, kun autovero juuri poistui.

Näitä tarinoitahan on ihan hauska kirjoitella, kun voi aivotkin jättää pienemmälle vaihteelle.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Vaalipostaukset alkavat näemmä mennä joiltain ehdokkailta jo epätoivoisiksi. Tuo kakkonen nauratti jo ääneen. Osoittanee myös tohtorinarvoon Suomessa kohdistunutta inflaatiota.

Kolmosessa voisi olla järkeä, jos sitä muuttaisi vaikka sovittuun kauppaan kohdistuvaksi, mutta ei jaksa.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

En tiedä miksi sinua naurattaa se, että työntekijät eivät kohtuuttoman verotusjärjestelmän vuoksi pääse firman osakkaaksi vaikka sekä yrityksen omistajat että työntekijät sitä haluavat. Sen sijaan että naureskelet suosittelen tutustumaan asiaan tarkemmin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

Eihän verotus estä osakkaaksi tuloa. Kyse vain on siitä, mitä omaisuuden lisääntymisen verotus on. Osakkaaksi työntekijä pääsee helpoiten suunnatun osakeannin kautta. Siihen verottaja ei sitten oikein voikaan puuttua.

Ei siitä kannata valittaa, ettei osaa tai tunne lainsäädäntöä. Täytyy vain ottaa selvää, se auttaa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minulla oli oma yritys ja olin yksityinen elinkeinoharjoittaja.

Minut ohjattiin yrityksien elinkeinofirmaan, joka päättää onko ideassani jotain hyvää ja sen lausunnon kautta sai starttirahaa ja ilman lausuntoa ei saisi.

Niinpä tämä pyysi minua hakemaan muutamilta tahoilta lausuntoja, että tällaista firmaa tarvitaan.

Saatuani lopulta starttirahalausunnon, niin muutaman kuukauden kuluttua tämä eräs taho tuhosi firmani tarjoamalla samaa palvelua ilmaiseksi kaikille ja huomioitavaa oli, että tekstit olivat suurilta osin minun omaa kirjoittamaani. Tämä taho sai RAY:lta miljoonia ideastani.

Tämä palvelu ei enää ole olemassa vaan se lopetettiin rahoituksen loputtua. Olin harkinnut oikeustoimeja ja se olisi kestänyt monta vuotta ja olisi vaatinut rahaa, mihin minulla ei ollut antaa.

Jos tällaista ei olisi ollut, niin minulla olisi edelleen firma ja olisin työllistänyt muutaman ihmisen.

Uskon, että on varmasti monia entisiä yrittäjiä, joilta ryöstettiin oma idea ja jälkeenpäin olisi varmasti ideoita mutta ei halua perustaa taas kerran firmaa. Minä tiedän muutaman idean mutta minä en halua taas yrittäjäksi.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kirjoitukseni pohjautuu todelliseen elämään ja käytännön mahdollisuuksiin yrityksissä, koska minulla on aiheesta omaa kokemusta.

"Perheyritys olisi voinut etsiä ulkoisen sijoittajan velkaosuudelle" - ulkoisia sijoittajia voi etsiä, mutta löytäminen on aivan eri asia. Myöskään henkilöstöllä ei normaalitilanteessa ole mitään mahdollisuuksia merkittävien rahasummien sijoittamiseen yrityksiin. Käsityksesi siitä miten helppoa satojen tuhansien sijoituksen hankkiminen pienen perheyrityksen vähemmistöosuutta vastaan on epärealistinen. Yrityksen myyminen kokonaan edulliseen hintaan sen sijaan on helpompaa.

"Palkka kannattaisi maksaa osakkeina". Palkkaa ei voida maksaa osakkeina joita ei voi myydä, koska työntekijät tarvitsevat rahaa maksaakseen elämisensä. Siinä, että osakkeista joita ei voi myydä pitää maksaa suuria summia veroja ei ole mitään kohtuullista tai järkevää.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #35

Niinpä. No aika usein on käytäntönä, että työntekijäannissa työntekijöille myytyjä tai annettuja osakkeita ei saa luvatta myydä eteenpäin. Tälläinen rajaus ei tietenkään ole välttämätön ja voidaan poistaa omistajien tahdosta.

Yhtä kaikki, omaisuuden antaminen työntekijöille on palkkaa. Optiot ovat yksi instrumentti, jolla tuo Petruksen ajama asia paljolti saavutetaan, mutta tämä instrumentti ei nähtävästi kelpaa, kun sen kanssa ei voi kiertää veroja saamalla ilmaista omaisuutta. Nykyään on kuitenkin tavanomaisempaa antaa työntekijöille mahdollisuus ostaa työnantajan osakkeita ja mahdollisesti saada lisäbonuksena ilmaisia osakkeita, joista siis maksetaan verot. Osakkeet saa ainakin pörssiyrityksissä myydä normaalisti eteenpäin.

Petrus joka tapauksessa haluaa luoda ongelmia rajaamalla skenaariot juuri sellaisiksi, joissa jonkinlainen ongelma saattaisi olla. Nykyjärjestelmä takaa valtavasti erilaisia mahdollisuuksia saavuttaa haluttu tarkoitus, mutta ei toki vapautta veronkiertoon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #38

Tässä nyt on kuitenkin keskeisintä, että joku haluaa antaa saajalle jotain rahan arvoista, ja nimenomaan palkkioksi/palkaksi työsuhteesta ja siinä suoritetusta toiminnasta. Millä ihmeen järjellä moinen EI olisi verotettavaa?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Samaa mieltä siitä että perintöverosta ja yhteisöverosta kannattaisi luopua.

Mutta sen sijaan että verotetaan nykyistä enemmän henkilökohtaisia tuloja, voitaisiin verottaa valtion antamia etuoikeuksia. Esim. maanomistajien maan arvoa voitaisiin verottaa n. 20 miljardia euroa vuodessa lisää ilman että verosta seuraisi haitallisia käyttäytymisvaikutuksia.

Taloustieteilijät kannattavat yleisesti maanomistuksen verottamista. Poliittisesti veronkorotus on vaikea toteuttaa, sillä maanomistajilla on paljon vaikutusvaltaa.

Linkkejä:
http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytik...
http://en.wikisource.org/wiki/Open_letter_to_Mikha...
http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18597...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tärkeintä on siirtyä järjestelmään, jossa valtio maksaa verot. On kohtuutonta, että veroja peritään kansalaisilta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän MarkusKiili1 kuva
Markus Kiili

Nyt olet kyllä ymmärtänyt ihan väärin verojen tarkoituksen. Ei verojen tarkoituksena ole kerätä varoja yhteiskunnan pyörittämiseen ja palveluiden hoitoon. Verojen tarkoitus on estää kenenkään vaurastumista "Minua" enemmän.

Arhinmäkikin ylpeänä kertoi kuinka oli heidän puolueensa ansiota, että vuona 2012 tuloerot kapenivat ja suhteellisen köyhyysrajan alle jäi vähemmän väkeä kuin vuonna 2011. Todellisuudessa tuloerojen kaventuminen ei johtunut köyhimpien tulojen lisääntymisestä, vaan rikkaimpien tulojen laskusta. Käytännössä vuonna 2012 jäi yli 700 ihmistä enemmän vuoden 2011 köyhysrajan alle. Mutta koska tavoitteena ei ole kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin ja tulojen lisääminen, vaan tuloerojen tasoittaminen, oli tavoite saavutettu ja sitä oli syytä juhlia.

Eli ehdotuksesi ei toimi, sillä se lisää kaikkien varallisuutta, mutta epätasaisesti. Mieluummin kaikki kuollaan nälkään, kuin annetaan naapurin rikastua enemmän.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Todellisuudessa tuloerojen kaventuminen ei johtunut köyhimpien tulojen lisääntymisestä, vaan rikkaimpien tulojen laskusta. "

Näin todella on. Mutta se taas ei johtunut miltään osin verotuksesta.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

En ole perehtynyt erityisen tarkasti verotusjärjestelmiin ja mielikuvani saattavat siten olla virheellisiä. Täytyy kuitenkin ottaa aiheeseen kantaa:

Yrityksen perintövero

Perheyrityksen tapauksessa, jossa verotus estäisi yrityksen toiminnan, olen täsmälleen samaa mieltä. Toimivalla yrityksellä ei välttämättä tai todennäköisestikään taida olla sellaisia käteisvarantoja, jotka voisi helposti irrottaa yrityksestä veronmaksamista varten. Tästä seuraava pakkomyynti, jota Pennanen kuvailee, vaikuttaa minusta moraalittomalta ja kaikille haitalliselta.

Ongelmalliseksi tämän näkökulman tekee kuitenkin kyseisen omaisuusmuodon suhde muunlaiseen omaisuuteen. Mikäli perittävien yritysten suhteen sovellettaisiin hyvin erilaista verotuskäytäntöä, se saattaisi aiheuttaa porsaanreikiä, joiden avulla perittävä omaisuus muutettaisiin yritysmuotoon ja veroa yritettäisiin välttää tällä tavalla. Tällä erää tämä on kuitenkin vain kuvitteellinen ongelma, eikä välttämättä lainkaan todellinen ongelma.

Näistä kahdesta ongelmasta minusta yrityksen toiminnan jatkumisen estyminen ja perijöiden asettaminen näin hankalaan tilanteeseen on minusta suurempi ongelma kuin tuo toinen mahdollinen ongelma.

Ratkaisu tähän mielestäni olisi juurikin sellainen kuin Pennanen kuvailee, eli veroja maksettaisiin vasta kun yrityksen omistamisesat syntyisi tuloja. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin että omistajilla on yrityksen arvoon suhteutettava pääomaverorästi, jota sitten pääomatulojen, vaikkapa osinkotulojen yhteydessä lyhennettäisiin.

Mutta tästä ratkaisusta syntyy myös ongelmia: Entä jos yrityksen arvo muuttuu? Esimerkiksi toiminta muuttuu kannattamattomaksi ja arvo putoaa? Tarkoittaako tämä että ihmisille jäisi verorästi? Minusta sellainen ongelma pitäisi ainakin yrittää välttää, eli siis veron määrä ei voisi absoluuttisesti asettua juuri perintöhetkellä, mikäli yrityksen toiminta jatkuu, muuttuu toimintaan liittyvä riski suuremmaksi, mikä tuottaa jälleen eräänlaisen pakkomyyntitilanteen. Vastaavasti tästä taas syntyy toinen ongelma. Perittävän veron määrän pitäisi olla mahdollista laskea yrityksen arvon aletessa, mutta veron määrä ei voi kuitenkaan nousta, sillä mikäli niin kävisi, sekin tuottaisi eräänlaisen pakkomyyntitilanteen ja aiheuttaisi ylimääräistä riskiä.

Näistä taas puolestaan syntyy ongelma esimerkiksi siirtohinnoittelun tai veroparatiisikikkailun vuoksi. Mikäli perijöillä tässä tapauksessa olisi ulkomainen yritys, jolle siirtohinnoittelisivat voittoja, tällöin perintöveron suuruus paikallisessa yrityksessä laskisi yrityksen kannattavuuden ja arvon laskiessa, mahdollisesti.

Kaiken kaikkiaan minusta tämä perintövero on monimutkainen, sen vuoksi että perittävä ei välttämätä ole rahaa vaan se voi olla jotain, jonka arvo muuttuu. Perintövero aiheuttaa silloin tämän pakkomyyntitilanteen ja veron määrän arvioiminen puolestaan vaikeuttaa sellaisten asioiden perimistä, joiden arvo voi muuttua ajan kuluessa.

Lisäksi byrokratiaan ja lakimiesten palkkoihin kuluvat varat ovat tässä yhteydessä kaikki hävikkiä. On ymmärrettävää että lakimiestä tarvitaan tällaisessa tilanteessa, mutta kaikki kulut kuitenkin silloin liittyvät byrokratian toteutumiseen, eivätkä varsinaisesti tuottavaan työhön. Tällä en tarkoita että lakimiehet eivät ansaitsisi leipääns työskennellen, vaan tarkoitans itä että mitä pienemmällä lakimiesten työpanoksella yhteiskunta pyörii, sitä tehokkaammin byrokratiakin toimii, ja nämä inhimilliset resurssit vapautuvat muihin tehtäviin.

Startup yritysesimerkki ja osakkeiden tuloverotus

Minusta tässä tapauksessa ongelma on pitkälti samanluontoinen kuin ensimmäisessäkin esimerkissä. Veron määrä asettuu välittömästi hetkellisen arvon perusteella, vaikka varsinaisen hyödyn arvo voi ajankuluessa muuttua. Tämä aiheuttaa ylimääräisen riskin, joka tekee osakkeesta vähemmän arvokkaan kyseiselle omistajalle, kuin se muutoin olisi. Sinänsä ironista, että verotus perustuu kuitenkin osakkeen arvoon, mutta verotus itse tässä tapauksessa laskee osakkeen arvoa.

Minusta on kuitenkin tavallaan ymmärrettävää että omistusosuuksien siirtyminen työntekijöille tulkitaan tuloksi. En tiedä miten tämän tyyppinen ongelma olisi ratkaistavissa, mutta varmaan jotakin saman suuntaista, että veroja varsinaisten tulojen mukaan.

Kasvavan yrityksen esimerkki sen sijaan on minusta virheellinen

Huom. Täytyy heti alkuun mainita että en ole varsinaisesti perehtynyt näihin asioihin ja käsitykseni siitä miten tämä toimii voi olla pahastikkin virheellinen.. Mutta mikäli käsitykseni on oikea, niin mielipiteeni on seuraavaksi vuorossa:

Yhteisövero suhteutetaan usein osinkojen verottamiseen ns. kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Tarkemmin ottaen käsittääkseni kyse on siitä erosta, että mikäli yritys maksaa palkkatuloja, tämä pienentää yrityksen tulosta, ja siten pienentää yhteisöveron suuruutta. Osingot eivät pienennä tulosta, vaan ne maksetaan siitä, eli yhteisöveron jälkeen jääneestä summasta.

Virhe kasvuyritysvertauksessa perustuu kuitenkin siihen että vaihtoehtoiskustannusten vertailu yhteisöveron tapauksessa paljastaa että korkeampi yhteisövero tekee investoinnit kannattavammiksi suhteessa osinkotuloihin. Toisin sanoen esimerkki, jossa yrittäjät päättäväkin maksaa mielummin osinkoja on täysin päinvastainen kuin yhteisöveron vaikutus todellisuudessa on, sillä mitä suurempi yhteisövero, sitä enemmän yrityksen tuloksesta maksettua veroa voidaan laskea mukaan investoinnin kannattavuuteen, vastaavasti mitä pienempi yhteisövero on, sitä enemmän osinkomaksaminen muuttuu halvemmaksi investointien tekemiseen.

Esimerkiksi jos yritys tekee tulosta 100 euroa. Tästä maksetaan yhteisövero, onko se nyt 24,5%. Jäljelle jää 75,5euroa. Siitä maksetaan osinkoja, joita myös verotetaan. Veroprosentti pörssinoteeratun osakeyhtiön osingoille on 40.000 euroon saakka 25.5% ja tästä eteenpäin 27.2%. Yhteisövero + osinkojen pääomavero on siten 43.75% ja 45.04% mikäli tulot ovat yli 40.000 euroa. Tarkemmin sanottuna osinkotuloista veronalaista on 85% ja vero prosentit ovat 30 ja 32, mutta se on minusta käytännössä täsmälleen sama asia kuin se että veroprosentit olisivat 25.5 ja 27.2, tässä minusta tavallaan johdetaan ihmisiä harhaan veroprosentin suuruuden suhteen.

Joka tapauksessa samassa esimerkissä jatkaen, 100 euron tuloksesta maksettaessa osinkoa verotukseen menee kokonaisuudessaan 43.75% tai 45.04%, eli osingoiksi jää 56.25 euroa tai 54.96 euroa.

Mikäli taas investointi maksaa 60 euroa, ja loput maksetaan osinkoina, veronalainen summa on ainoastaan jäljelle jäävä 40 euroa. Eli osinkoja maksetaan 22.50 euroa tai 21.98 euroa.

Näin ollen 60 euron investointi tuloksesta maksaa osinkoja 33.75 euroa tai 32.98 euroa.

Näin ollen investoinnin de facto suuruus verrattuna osakkeen omistajan osinkoihin on pienempi mitä suurempi yhteisövero on. Näin ollen yhteisövero tekee investoinneista kannattavampia.

Toisaalta on myös sellainen näkökulma, että varsinaisesti investoinnit eivät muutu 'kannattavammiksi' sillä investointien tuottama hyöty verotettaisiin kuitenkin saman geometrisen määrän mukaan. Tässä kohtaa minusta näiden verojen progressio muuttuu merkityksellisemmäksi, vaikka käytännössähän progression suuruus tulojen geometrisessa pudotuksessa per euroa mitattuna on vain -2.9% , eli progressio pienentää tuloja n. 3:lla prosentilla. Joka tapauksessa varsinainen pointti on että mikäli investointeihin yhdistää ajatuksen pienemmistä pääomatuloista nyt ja suuremmista investoinneista nyt vs. suuremmat pääomat tulot nyt ja ei investointeja, veroprogressio muuttaa geometrisen verotuksen suuruuttaa, mikä tekee investoinneista kannattavampia myös silloin kun huomioidaan että investointien tuottama hyöty on myöhemmin veronalaista, jos se yhdistyy alhaisemman progression verotukseen.

Yhteisövero on myöskin tärkeä pääomaverotuksen mahdollistamiseksi pörssiyhtiöissä. Pääomaverotuksen progression järjestäminen on käsitykseni mukaan sen vuoksi vaikeaa, että omistaminen ulkomailla on halvempaa jos osinkojen tulojen verottaminen on korkeata ja yhteisöveron verottaminen matalaa.

Saattaisikin olla niin että olisi kannattavampaa nostaa yhteisöveroa, pienentää osinkojen verotusta, mutta samalla muuttaa osinkojen verotus jyrkemmin progressiiviseksi. Tällä muutoksella mielestäni olisi seuraavat vaikutukset:

Yrityksen omistaminen Suomesta käsin olisi suhteellisesti kannattavaa kuin ulkomailta muutoksen jälkeen. Investoinnit ovat suhteellisesti kannattavampia, mikäli investointien ohella keskimääräiset osinkotulot ovat pienemmän progression piirissä, sillä ajatuksella, että investointien tekemättä jättäminen, ja osinkojen maksaminen, tarkoittaisi myös suurempaa progressiota pääomatulojen suhteen.

En tiedä pitääkö tämä nyt varsinaisesti paikkaansa, mutta minun mielestäni yhteisöveron poistamisen heikkous on juuri siinä, että se tekee osinkotulojen verottamisen vaikeaksi, ja yritysten omistamisen kannattavammaksi ulkomaitla käsin. Ainakin minusta olisi järkeväpää pyrkiä siihen, että Suomesta käsin kannattaa omistaa ainakin Suomalaisia yrityksiä - ja miksei ulkomaisiakin. Tästä näkökulmasta juuri osinkotulojen verotuksen pienentäminen ja yhteisöveron nostaminen olisi myöskin järkevää. Tällöin olisi kannattavampaa omistaa yritys jossain ulkomailla, sellaissa maassa jossa yhteisövero on alhainen, mutta osinkojen pääomaverotus olisi Suomessa kuitenkin alhaisempi. Vastavasti taas kotimaista yritystä ei kannattaisi omistaa ulkomailta käsin, kun täällä olisi osinkojen veroprosentti matalampi, mutta yhteisövero olisi kuitenkin vähennetty ulkomaillekkin maksettavista osingoista.

Korjatkaa toki jos meni pieleen, en ole perehtynyt näihin asioihin kunnollisesti, joten voi olla että tiedot eivät vastaa todellisuutta...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Verotusta pohdittaessa kannattaa pitää mielessä suomalainen oikeus- ja yhteikuntajärjestys: "Perheellä" ei ole omaisuutta, vaan omaisuus on henkilökohtaista. Näin yhden perheenjäsenen toiselle luovuttama omaisuus on saajalle tuloa, joka parantaa hänen veronmaksukykyään.

Suomalaisessa kansalllisesti yhteisvastuullisessa verotusjärjestelmässä veronmaksuvelvollisuus jakautuu veronmaksukyvyn mukaan. Lisääntynyt veronmaksukyky realisoituu lisääntyneenä veronmaksuvelvoitteena.

Ja SIIHEN perustuu perintövero.

Kun perintöverosta keskustellaan, tulee myös huomioida, kuinka suurista omaisuuksista ja veroista todellisuudessa on kyse. Suurin osa suomalaisista ei maksa vanhemmilta saamastaan perinnöstä latiakaan veroa, paitsi jos perintönä on kiinteää arvo-omaisuutta. Ja silloinkin maksettava osuus jää melko vaatimattomaksi.

Perintöverolla - ja siis sen poistamisella - on merkitystä vain rikkaille.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

En ole itse perehtynyt tähän asiaan, mutta yritys tuottaa, ja mikäli tuotanto täytyy lakkauttaa perintöveron vuoksi, minusta se on haitallista. Muodostuuko tällaisia tilanteita todella nykytilanteessa, en osaa sanoa.

Kommentissanne arveluttaa myös näkökulma, että yrityksen arvo suhteessa sen mahdollistamiin tuloihin ei välttämättä noudata esittämääsi logiikkaa. Mikä sinun mielestäsi on kohtuullinen kuukausiansioihin suhteutettu myyntihinta, jolla yritykset laitetaan sellaiselle verolle, että toimintaa joutuu jatkamaan joku muu? Tai mikä on kohtuullinen pudotus tällaisen yrittäjän kuukausiansioissa verojen vuoksi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #22

Sellaista tilannetta ei ole edes teoriassa, että tuotanto jouduttaisiin lakkauttamaan perintöveron vuoksi. Veron pohjana on veroviraston näkemys yrityksen "käyvästä arvosta", joka ei koskaan ole lähelläkään sen todellista myyntiarvoa, vaan aina alempi. Tämä johtuu kirjanpidon varauksista ja vähennyksistä yms. Näin ollen muutoinkin pientä perintöveroprosenttia pienentää, jos yrityksen sitten myy lain sallimalla tavalla reaalihinnasta, kun perintövero on maksettu.

Yrityksen arvo ei liity sen mahdollistamiin tuloihin. Tuojen lisäys ei koskaan laske tuoja verotuksen vuoksi. Ainoa poikkeus tästä on poikkeustilanteissa toimeentulotuki.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen Vastaus kommenttiin #30

Voi hyvinkin olla mahdollista että olette oikeassa, itse en ole perintöveroon perehtynyt millään lailla, mutta minusta Pennasen väite

"Koska yrityksen osaa on hyvin hankala myydä, joutuvat he myymään koko yrityksen nopeasti ja halvalla ulkomaiselle kilpailijalle voidakseen maksaa perintöveron. Kilpailija lopettaa yrityksen työntekijöiden työsuhteet ja alkaa palvella asiakkaita omalla organisaatiollaan."

vaikuttaa uskottavalta. Teidän väitteenne eivät ainakaan minun näkökulmastani vaikuta mitenkään uskottavammilta vertailussa.

"Yrityksen arvo ei liity sen mahdollistamiin tuloihin. Tuojen lisäys ei koskaan laske tuoja verotuksen vuoksi. Ainoa poikkeus tästä on poikkeustilanteissa toimeentulotuki."

Esimerkiksi tämä väittämä vaikuttaa hieman erikoiselta. Minun mielestäni esimerkiksi kiinteä pääoma vaikuttaa yrityksen arvoon, mutta kiinteän pääoman määrä ei ratkaise toiminnan kannattavuutta. Voi esimerkiksi olla että huolimatta työkoneista ja tiloista, joiden siis pitäisi nostaa maalaisjärkeen perustuen yrityksen arvoa, ei käytännössä synny vaikkapa vallitsevan taloustilanteen vuoksi kovinkaan paljoa tuloja omistajalle. Mikäli syntyvät tulot ovat pienet ja yrityksen arvo, ja siihen liittyvä vero korkea, minusta vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta, että verotus voisi siten aiheuttaa ongelmia.

Asia on tietysti poliittisesti latautunut ja puolueilla on puolueagendaan liittyviä kantoja, jotka voivat vääristää keskustelua mediassa. Käsitykseni on esimerkiksi että Kokoomuksen linjaan kuuluu perintöveron vastustaminen, jonka vuoksi ei ole vaikeaa kuvitella, että argumentteja perintöveroa vastaan muodostettaisiin myös vääristellen. Samalla tavalla vasemmistolla voi olla varallisuuden tasaiseen jakautumiseen perustuvia näkemyksiä siitä että suuret perinnöt täytyy laittaa verolle, ja voivat kannattaa perintöveroa haitallisessakin muodossa.

Minun näkemykseni kuitenkin rajoittuu siihen mahdollisuuteen, että mikäli perintövero estää tällaisen yrityksen toiminnan jatkumisen, se on haitallista, ja jos vero on mahdollista säätää tavalla, joka ei tätä jatkumista haittaa, se voisi olla kannattavaa.

Lisäys: Näiden kommenttien vaihdon punainenlanka vaikuttaa hieman karanneen, joten yritän tässä lisäyksessä tarkentaa mistä on kyse:

Kirjoitatte kommentissanne #19 "Lisääntynyt veronmaksukyky realisoituu lisääntyneenä veronmaksuvelvoitteena. Ja SIIHEN perustuu perintövero"

Ja kommentissanne #20 seuraavat kaksi väittämää:

#20.1 "Sellaista tilannetta ei ole edes teoriassa, että tuotanto jouduttaisiin lakkauttamaan perintöveron vuoksi."

#20.2 "Yrityksen arvo ei liity sen mahdollistamiin tuloihin. Tuojen lisäys ei koskaan laske tuoja verotuksen vuoksi."

Mielestäni nämä väittämät ovat keskenään ristiriidassa. Mikäli kommentin #20 toinen väittämä pitäisi paikkansa, eli yrityksen arvo ei perustu sen tuottamiin tuloihin, kohdan #19 väittämä ei pidä paikkaansa. Mikäli nämä molemmat kuitenkin pitäisivät paikkansa, silloin kommentin #20 ensimmäinen väittämä ei voi pitää paikkaansa, ettei verotus voisi estää toiminnan jatkumista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Ensinnäkin, kuten jo edellä totesin, perintöveron määrä yrityksen todellisesta arvosta on olematon. Jos yritystoimintaa halutaan jatkaa perillisten toimintana, perintöveron maksun voi jaksottaa usealle vuodelle. Lisäksi vero lasketaan verotusarvosta, joka on oikeastaan aina murto-osa realisointiarvosta.

"yrityksen arvo suhteessa sen mahdollistamiin tuloihin" Kuten totesin, näillä ei ole yteyttä. Yrityksen arvo on, mikä on, riippumatta siitä, onko perijä edes yrityksen palveluksessa, vai jossain muualla töissä, ja yritystä hoitaa vaikkapa veli, sisko tai elossa oleva vanhempi.

Perintövero ei KOSKAAn estä yritystoiminnan jatkamista. Jos joku muuta väittää, voinee hän esittää edes teoreettisen esimerkin tapauksesta, joka johtaisi tuollaiseen voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.

Tuohon "lisäykseen":

"Mielestäni nämä väittämät ovat keskenään ristiriidassa. Mikäli kommentin #20 toinen väittämä pitäisi paikkansa, eli yrityksen arvo ei perustu sen tuottamiin tuloihin, kohdan #19 väittämä ei pidä paikkaansa. Mikäli nämä molemmat kuitenkin pitäisivät paikkansa, silloin kommentin #20 ensimmäinen väittämä ei voi pitää paikkaansa, ettei verotus voisi estää toiminnan jatkumista."

Puhuit kuukausituloista. Verotus perustuu yrityksen arvoon. Ei siis siihen, kuinka paljon siitä uylosmitataan. Aivan samoin perityn asunnon perintövero perustuu sen arvoon, ei mahdollisuuteen ottaa siihen vuokralainen.

Kaikki kolme pitävät paikkansa. Millä mekanismilla perintöverotus - tai verotus ylipäätään - estäisi yrityksen toiminnan jatkamisen?

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen Vastaus kommenttiin #45

Väittämänne että perintövero perustuisi pelkästään lisääntyneeseen maksukykyyn, ei siis toimi tässä yhteydessä, sillä yritys ei välttämättä mahdollista tuloja. Sen tyyppinen ristiriita tässä siis on. Lisäyksessä oleva ehto perustuu ajatukseen, että näkisitte tämän lisääntyneen veronmaksukyvyn realisoituvan yrityksen myynnin yhteydessä kuitenkin, mutta tämä taas estäisi yrityksen toiminnan.

Turha tästä on yhtään enempää väitellä, en ole asiaan perehtynyt, ja perehtyminen varmaan ottaisi aikansa.

Huojennukset ja muissa kommenteissakin esille tullut pidennetty maksuaika varmasti lieventävät tätä ongelmaa, joten voi hyvinkin olla ettei perintövero tuota varsinaisia ongelmia.

Esimerkkiä en osaa muodostaa, se vaatisi kunnollista tutustumista asiaan. Mutta yritetään nyt kuitenkin, jos jonkintyyppistä esimerkkiä pitäisi luonnostella, jonka olettaisin sisältävän ongelmia, se olisi tapaus, jossa velattomalla yrityksellä on paljon kiinteää pääomaa, mutta toiminnan tuottavuus on matala. Esimerkiksi kalliita työkoneita, mutta urakat eivät mene kaupaksi. Pienten tulojen voisi ajatella tekevän veron maksamisen vaikeaksi, maksuajasta huolimatta.

Mutta noh en jaksa väitellä asiasta enempää, pitäisi perehtyä asiaan ja tutkia tämä kunnollisesti...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #46

No, teepä se, perehdy.

Kansantalouden mekanismeista ja verotuksesta helpostiluettavasti täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Käyttäjän erkkiaura1 kuva
Erkki Aura

Itse olen 72-vuotias tutkija-keksijä. Olen ollut työssä tutkijana yksityisessä yrityksessä, yliopistossa, valtion sektoritutkimuslaitoksessa ja myös omassa keksijäyrityksessä. On pelkästään positiivista, että Petrus Pennanen yrittää tuoda raikasta tuulahdusta tänhän suomalaiseen tunkkaiseen virkamiesmäiseen pykäläviidakkoon. Itse olen myös havainnut näppärien dynaamisten pienten perheyritysten liukuvan kansainvälisille suuryrityksille. Sitten myöhemmin toiminta loppuu kokonaan, mikä lisää paikallista työttömyyttä.

Uudet keksinnöt menvät käytäntöön tosi hitaasti. Vaikka rahaa on periaatteessa, niin politiikka on ilmeisesti sellaista, raha ei suosi kekseliästä yrittämistä. Valtion organisaatioiden varaan ei voida jättää dynaamisten yritysten syntyä. Tarvitaan nopeaa toimintaa. Päättäjien on luotava sellainen yhteiskunta, jossa markkinavoimat ohjaa rahaa uusien ideoiden ja keksintöjen kaupallistamiseen. Jos meillä keksiminen ja luova yrittäminen kuihtuu, niin miten ihmeessä yhteiskuntamme pystyy kilpailemaan nousevien talouksien kanssa. Otanpa esimerkin käytännöstä: Uuteen polttoainetekniikkaan tarvittava pienehkö vedestä vetyä tuottava laite maksaa EU:ssa 15000 euroa, niin vastaava kiinalainen noin 2000 euroa!

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tämä teidän ja Petruksen manaama pelko omistuksen siirtymisestä ulkomaille vaikuttaa vähän todellisuuden vastaiselta. Itse olen nähnyt, että henkilöstöanteja järjestetään nimenomaisesti siinä motivointitarkoituksessa, että jos firma onnistutaan myymään Isolle Bisnekselle Maailmalla, työntekijätkin saavat pikavoiton.

Kansallisesti on sitten vähän kaksipiippuista, halutaanko yritysten pysyvän kotimaisessa omistuksessa, vai halutaanko Suomeen työpaikkoja luovia ulkomaisia investointeja. Yritysten myyminen hyvällä hinnallahan samalla antaa omistajille pääomaa, jolla rakentaa jotain muuta uutta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin! Samat ihmiset kitisivät EU-jäsenyyden puolesta sillä argumentilla, että meille saataisiin lisää ukomaisia investointeja. Nyt, kun niitä saadaan, se onkin yht'äkkiä ihan kamalallisuudellista!

Kimmo Annala

Niin. Perintö- ja lahjaverotuksen muuttaminen vaatisi perustuslakimuutoksen(eli, että kaikki perinnöt/lahjat eivät ole samanarvoisia) muuten se johtaa Ruotsin mallin mukaiseen systeemiin jossa jo ennalta hengiltä verotettu keskiluokka maksaa kaikki perintöverotkin.

Kaikki haluavat tuon perintöveroasian ratkaista(verottajakin), mutta se ei ole kovin yksinkertaista, joten en siihen muutoksia syömättä odottaisi, kovin nopealla aikataululla ei tapahdu yhtään mitään.

Matti Heikkilä

Tässä "lakiesityksessä" sekoitetaan pari asiaa samaan soppaan.

Perheyrityksen sukupolvi siirrossa voidaan jo nyt tehdä merkittäviä verohelpotuksia. Tätä työllistämisnäkökohtaa käytetään vipuvartena muun omaisuuden perintöveron vapauttamiselle.

Nämä kaksi eivät voi olla samanlaisessa verotuksellisessa piirissä.

Esim yritys A verotettava arvo 100ke ->ei veroa jälkeläiselle
Henkilöllä asunto, vene ja muuosakekanta arvoa 100000 ->veroa perilliselle. Helpomminko likvitoitavissa.

Harvoin on tilanne näissä lobbareiden nostamissa keisseissä otettu huomioon henkilön muu omaisuus.

Tämä perintövero esitykset, jotka tulevat Nallelta ja Perheyhtiö ry:ltä eivät mielestäni edusta ajatusta, että raha liikkuisi ja tukisi kulutusta. Ja sitä kautta toisi yhteiskuntaa hyvinvointia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suurin osa kansalaisista tuntuu kokonaan uhohtavan, että Nalle on etujärjestö, jonka tavoite on vain ja ainoastaan ajaa jäsenistönsä etuja.

Antti Anttila

Miten olisi, jos poistettaisiin perintöoikeus kaikilta kokonaan? Eikä vanhemmilla olisi myöskään oikeutta siirtää omaisuuttaan lapsensa nimiin ilman lahjaveroa. Elättää kyllä, muttei siirtää pysyvää omaisuutta. Eikö tämä olisi omiaan tasa-arvoistamaan uusien lasten elämää? Jokainen uusi ihminen rakentakoot oman elämänsä tasa-arvoisemmista lähtökohdista. Miksi lapsella pitäisi olla oikeus vanhempiensa omaisuuteen? Ei hän ole sen eteen mitään tehnyt. Näin valtiolle saadulla omaisuudella voitaisiin keventää muita veroja. Jos tästä seuraa, että joku tahtoo polttaa kaiken omaisuutensa ennen kuolemaansa, niin siinähän polttaa. Itsekäs ihminen ja tekee hallaa yhteiskunnalle sekä lapsilleen, mutta tekee niin sentään tasapuolisesti kaikille.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin, siinä se porvarillisen ideologian "jokainen olkoon oman onnensa seppä" oikeasti pääsisi toteutumaan. Tämä perintöveroasia lienee hyvä ideologian rehellisyysmittari ja valitettavasti näyttää, että ideologia oikeasti on "olkaa te muut oman onnenne seppiä". Se, että joku saa rahaa ilman vastiketta on paha juttu vain, jos rahan saaja on joku muu kuin oma lapsi. Ei siinä ideologiassa sen kummempaa.

En nyt sataprosenttiseen perintöveroon lähtisi – vaikka se varmastikin olisi oikeudenmukaista, se voisi heikentää monien työ- ja säästämismotivaatiota turhan paljon. Omaisuuden polttaminen ei kuulosta järkevältä. Samoin tämä perheyritysten jatkuvuusaihe on relevantti käytännön huoli, joskin tekniset ratkaisut vaikuttavat riittäviltä sen osalta. Näiden käytännön ja oikeudenmukaisuuden tekijöiden väliltä on hyvä löytää järkevä kompromissi; perintöverossa voisi olla kiristysvaraa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Näinhän se on. Julkisia menojakin vaaditaan leikattavaksi siltä osin, kun se ei koske vaatijan omaan elämään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Blogissa on myös yksi tärkeä perusvirhe: Osakeyhtiön verot EIVÄT ole osakkaiden veroja. Osakeyhtiö on oma juridinen henkilö, jolla on omat tulot ja joka maksaa omat veronsa.

Se, että verottaja ei tätä periaatetta kaikissa tilanteissa noudata, on se todellinen ongelma, johon pitäisi puuttua; osakeyhtiön omistaja EI ole yrittäjä. Yrittäjiä ovat henkilöt, joilla on koko omaisuutensa yritystoimintansa suorana vakuutena, joilla on se kuuluisa henkilökohtainen yrittäjäriski.

Yrittäjiä ovat: ammatinharjoittajat, avoimen yhtiön osakkaat, toiminimen haltijat ja kommandiittiyhtiön vastuulliset yhtiömiehet.

EIVÄT MUUT!

Will Ahonen

Ei verottaja verota tunnearvoja, perintöveron suuruus perustuu kohtuulliseen arvioon yrityksen arvosta. Jos et saa pankista lainaa veroihin jotka ovat 8%-20% käyvästä arvosta, kannattaa ehkä pohtia onko yrittäminen muutenkaan oikea polku sinulle - vastaan tulee varmasti haastavampiakin neuvottelutilanteita kuin valtavilla ylivakuuksilla varustetun lainan nosto.
Jos taas ns. sipuli ei kestä ajatusta lainan ottamisesta, kannattaa jälleen pohtia yrityksen myymistä viiden vuoden maksuajan aikana oman mielenterveyden vuoksi.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Helppohan se on heitellä tuommoisia "ota pankista lainaa". Kun sitä lainaa ei saa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset