*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Työttömyys ja työvoimapula samaan aikaan - mitä ihmettä?

  • Byrokratia jäädytti työt.
    Byrokratia jäädytti työt.

Rekrytoimme viime vuoden lopussa ohjelmoijaa johtamaani yritykseen. Kun ilmoitus oli pistetty linjoille aloimme odottaa hakemusten vyöryä. Irtisanomisista ja YT-neuvotteluista IT-alaa unohtamatta oli uutisoitu koko ajan, joten vapaata työvoimaa oli varmasti liikkeellä. Suomen työttömyysaste on nyt noin 9%. Se on paljon vaikka 90-luvun laman 20% huippulukemat ovat vielä kaukana.

Tarjosimme rentoa työympäristöä, sijaintia Helsingin keskustassa, kilpailukykyistä palkkaa, kivoja työkavereita, ilmaista aamiaista ja kaikkea muuta mukavaa. Yllätys oli melkoinen kun hakemuksia ei meinannut maksullisesta näkyvyydestä huolimatta tulla juuri lainkaan. Eivätkö työttömät hae töitä? Mitä Suomessa oikein tapahtuu?

Emme olleet yksittäistapaus, sillä kuulin samaa muilta saman kasvualan eli internet-palveluiden parissa toimivilta yrityksiltä. Jotkut ovat jo siirtämässä toimintaansa ulkomaille kun työvoimaa ei Suomesta löytynyt millään keinolla.

Miksi työttömien taidot ja yritysten tarpeet eivät kohtaa? Ja miten asia voitaisiin korjata?

 

Vapaus oppia

Koulutusjärjestelmämme on laadukas, mutta jäykkä ja vanhanaikainen. Kiintiöt eri aloille päätetään poliittisesti ja kynnys päästä opiskelemaan suosittuihin kouluihin on korkea. Monesti tarvitaan valmennuskursseja ja hakemista vuosien ajan ennenkuin opinahjon ovet aukeavat. Työttömän ei ole helppoa tai nopeaa hankkia tutkintoa uudelta alalta.

On vähän tunnettu tosiasia että samaan aikaan lain mukaan korkeakouluopetus on julkista. Kuka tahansa voi osallistua luennoille ja käytännössä usein myös tentteihin. Ainoa mitä opinto-oikeudettomalta jää tällöin puuttumaan on suoritusten hyväksyminen osaksi tutkintoa. Rajoitus on monesti tarpeeton, sillä ylimääräiset kurssille osallistujat eivät kuluttaisi resursseja merkittävästi. Opiskelijoiden määräkiintiöistä voitaisiinkin useissa tapauksissa joustaa ja antaa kenen tahansa suorittaa kursseja ilman korkealle nostettua pääsykoerimaa, joka ei palvele kenenkään etua.

Toinen oppimista rajoittava tekijä on oppimateriaalien hankala saatavuus. Usein tieto on edelleen kymmenien eurojen hintaisissa paperikirjoissa jotka päivittyvät vuosien välein. Tämä lisää kustantajien voittoja, mutta ei ole yhteiskunnan etu. Kun oppimateriaalit ovat avoimia ja verkosta saatavia voi jokainen opiskella ajantasaista tietoa ilman kustannuksia silloin kun haluaa. Avoimet oppimateriaalit ry on tehnyt asiassa pioneerityötä, joka kannattaisi ottaa koko julkisen koulutusjärjestelmän perustaksi. 

Virallisen koulujärjestelmän rinnalle on syytä kehittää kansalaisten välistä koulutustoimintaa. Kasvussa olevan alan asiantuntija voisi korvausta vastaan opettaa työtä hakevien opintopiirille käytännön tietotaitoa. Kaiken opetukseen käytettävän rahan ei tarvitse mennä oppilaitoksille, sillä tavallisilla työtätekevillä on usein parasta tietoa siitä mikä uusilla aloilla käytännössä toimii.

 

Vapaus yrittää

Työpaikat eivät synny poliitikkojen päätöksillä vaan yrittäjien työllä. Tätä työtä haittaa se, että yrittäjältä puuttuu Suomessa perusturva ja viranomaiset ovat innokkaita laittamaan kapuloita rattaisiin poliitikkojen säätämän lakiviidakon pohjalta.

Näitä asioita ei ole vaikea korjata. Nykyään työttömyysturva katoaa jos kansalaisella on toimimatonkin yritys, ja konkurssin jälkeen saa tukia odotella kuukausikaupalla. Automaattinen perustulo takaisi minimitoimeentulon yrittäjille ja mahdollistaisi yritysten perustamisen myös vähävaraisille. Perustulo tekee myös palkkatyöstä aina kannattavaa vaikka se olisi osa-aikaista.

Työllistämistä koskeva säädökset ja sopimukset ovat nykyään aivan liian monimutkaisia. Työehtosopimuksissa on hyviäkin työntekijän etua suojaavia kohtia, mutta sen lisäksi kymmeniä sivuja haitallista byrokratiaa lisien lisistä ja tuntikirjanpidon poikkeuksista. Kaikki niihin käytetty aika on pois asiakkaiden palvelusta ja vähentää työllisyyttä. Lakeja ja säädöksiä pitää karsia vankalla kädellä ja työehtosopimuksia yksinkertaistaa merkittävästi. Pienyrityksissä on tärkeää että toimivat käytännöt voidaan sopia paikallisesti yrittäjien ja työntekiöiden kesken.  

 

Yksinkertaisuus on voimaa

Nykyisin verotus on raskasta ja monimutkaista, jonka vastapainoksi yritykset voivat hakea erilaisia tukia. Tukihakemusten täyttämiseen, käsittelyyn ja tulosten raportointiin menee paljon työaikaa, ja rahat tulevat joskus kuukausien päästä. Se mikä yritys saa tukea ja mikä ei perustuu viranomaisten arvioon tuotteen innovatiivisuudesta ja liiketoiminnan mahdollisuuksista.

Uusien kasvuyritysten tukemiseksi on ehdotettu yritysmuotoa, joka hakemuksen pohjalta vapauttaisi startupin veroista ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi. Vaikka tämä yksinkertaistaisi tukijärjestelmää ohjelmaan hyväksytyiltä toisi se taas uutta byrokratiaa ja viranomaisia päättämään, mikä on tarpeeksi trendikästä ja innovatiivista.

Haettavien tukien ja uusien yritysmuotojen sijaan kannatan tuista ja byrokratiasta vapautuvien summien siirtämistä kaikkien työverojen alennuksiin. Viranomaiset eivät tiedä mikä tulee menestymään ja mikä ei. Sen saa selville vain yrittämällä ja katsomalla meneekö tuote kaupaksi. Jos ei mene pitää muuttaa suuntaa ja yrittää uudestaan. Mitä helpommaksi tämä tehdään, sitä enemmän ihmisiä voimme työllistää.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (84 kommenttia)

Veijo Ylä-notko

Jotenkin saa kuvan, kuin olisit vasta suåmeen palannut, ihmettelemään kaikkea, mitä muut ovat ihmetelleet vuosia, nykyään tietäen mitä tarkoitetaan kun sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista ja mitä ei saa sanoa.

Eli olet pihalla. Myös tässä.

Käyttäjän petterik kuva
Petteri Karppinen

Jotenkin saa kuvan, että sinulla ei ole mitään kommentoitavaa.

Itse olet pihalla. Myös tässä.

Jouni Nordman

Mielensäpahoittajista ei kannata välittää, heille vai yleensä on vaikeata huomata muita kuin muiden virheet, mutta omat virheet jäävät huomaamatta.

Eli aihe on hyvä, mutta unohdit yhden asian ja se on meidän ammattiyhdistysliikkeen olemassa olo, joka oppisopimusta yrittää estää kaikin keinoin.

Käyttäjän MathiasLindy kuva
Mathias Lindy

Hyvin kirjoitettu,ennen kaikkea pisteet positiivisesta ja rakentavasta hengestä. Näin työntekijäportaan edustajana täytyy olla samaa mieltä siitä, kuinka vaikeaksi tässä maassa on tehty alanvaihto, kouluttautuminen aikuisena sekä monet mahdollisuudet hankkia edes pätkäduuneja. Hamppareita ei pääse paistamaan ilman hygieniapassia, raksalle ei lapiomieheksi ole asiaa jos työturvallisuuskortti uupuu ja baarimikon hommiinkin on oma läpyskänsä.

Koulutuksen osalta homma ei anna myöskään armoa juurikin näiden mainittujen kiintiöiden ja pääsykokeiden osalta, puhumattakaan kelpoisuusvaatimuksista. Veikkaan tästä valtakunnasta löytyvän kuitenkin enemmän täysipäisiä ja halukkaita työttömiä kuin hulluja ja haluttomia, jos vaatimuksia hieman liennettäisiin.

Toisaalta, tämäkin on vain mielipide, sillä en ole muodollisesti pätevä tietämään asiasta juuri mitään.

Jyrki Paldán

Perustulo auttaisi huomattavasti myös opiskelijoita, joiden on syystä tai toisesta vaihdettava alaa.

Ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään opintojen saatavuus, vaan se että käytännössä useat tuottavat työpaikat edellyttävät paljon parempaa osaamista kuin yksikään koulu voi antaa. Työkokemusta taas on hyvin hankala hankkia työpaikkojen ollessa kiven alla ja palkkauksen ollessa valtava riski etenkin pienille yrittäjille.

Vielä suurempi ongelma on että osa väestöstä ei kykene saavuttamaan inhimilliseen elämään riittävää tuottavuutta nykyisenkaltaisilla markkinoilla vaikka tekisivät mitä. Perustulo tietysti ratkaisisi tuonkin ongelman.

ulf fallenius

Tämä on markkinatalouden vitsauksia kaikki hyvät työntekijät on suorastaan ylikysynnässä ja joutuvat tekemään pitkää päivää ja huonot jää ylimääräisinä lillumaan kun ei kukaan niitä tarvitse nykytilanteessa.Taitaville ja oikealla asenteella oleville ammatti ihmisillä on aina kysyntää.

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

> Taitaville ja oikealla asenteella oleville ammatti ihmisillä on aina kysyntää.

Tai sitten ei. LinkedIn on täynnä keskusteluja joissa kerrotaan, miten joku 40v ja vähän päälle konkkari ei ole saanut edes haastattelukutsua vuosiin ja aina saanut kuulla sittemmin syyksi, että firma etsii nuorehkoa dynaamista porukkaa (selkokielellä: olet liian vanha tähän; mene pois).

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mistä näen sen työtarjouksen? Montako siihen sitten vastasi ja miksi ne eivät käyneet?

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

V.H."Mistä näen sen työtarjouksen?"
Kyse ehkä tästä työpaikasta mikä netistä löytyy. Vaatimukset tuntuvat aika kovilta, mutta koska itse en ole mikään asiantuntija alalla, niin ehkä se vaan johtuu omasta osaamattomuudesta.

Samat kysymykset muuten..eli montako paikkaa haki ja saatiinko niistä työntekijä palkattua? Lisäksi tekisi mieleni kysyä että montako sitä paikkaa olisi pitänyt hakea, että työnantaja olisi tyytyväinen?
Olen toisaalta taas ollut käsittävinäni, että jotkut työnantajat eivät halua edes laittaa mitään julkiseen hakuun, koska aika menisi satojen hakemusten pläräämisessä.

Juhana Räsänen

Ainakin tuossa ilmoituksessa oli: "We also appreciate: experience or interest in project manager role", tuo on iso punainen huutomerkki kokeneelle koodarille, jollaista tuossa haettiin. Pienessä firmassa toki joutuu aina väliin venymään, mutta managerit ja koodarit ovat silti eri eläimiä.

Montako hakemusta rockbändi saisi vokalistiksi, jonka kokemusta ja kiinnostusta kirjanpidosta arvostettaisiin suuresti?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

No, minä olen asiantuntija alalta, ja nuo ovat aika perusvaatimuksia vähänkään pätevälle Java-kehittäjälle. Usein työpaikkailmoitukseen laitetaan varmuuden vuoksi mahdollisimman tiukat kriteerit, jotta saataisiin se paras hakija, mutta tässä tapauksessa vaatimukset ovat melko vaatimattomat. Tuo on ihan peruskamaa.

Samaan hengenvetoon on tosin todettava, että (server side) Java-kehittäminen ei osu omalle osaamisalueelleni, enkä siten soveltuisi tehtävään, vaikka olen ollut ammattikoodaaja 15 vuotta. Tällä hetkellä Java/J2EE kaikkine kilkkeineen on yleisimpiä ellei yleisin kehitystyökalu, mutta monia kaltaisiani alalla pitkään olleita vaivaa se, että osaaminen ei ole kehittynyt uudemman teknologian kysyntää vastaavasti. Niitä JBossin conffauksia tai Hibernate-kikkailuja kun ei vapaa-ajalla opita, ja töissä ei toisaalta anneta tehtäviä, jotka vaatisivat uuden teknologian omaksumista. Yritykset ovat myös hyvin haluttomia kouluttamaan hakijoita uusiin teknologioihin, vaikka perusosaaminen olisi miten vankkaa ja oppiminen miten nopeaa. Suuri osa perinteisistä IT-firmoista on näet siirtynyt pääasiassa B2B-konsulttibisnekseen, ja niinpä halutaan tuloksia heti, ja mieluiten asiakkaalta tuntilaskutettavaa sellaista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #19

"Yritykset ovat myös hyvin haluttomia kouluttamaan hakijoita uusiin teknologioihin, vaikka perusosaaminen olisi miten vankkaa ja oppiminen miten nopeaa."

Ja miksiköhän näin?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #22

Valtio on ahne, kun se niin tolkuttomasti verottaa, ja yritys on ahne, kun se haluaa investoinnilleen nopeaa tuottoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #23

No mitä vastaukseksi..yritys odottaa valtion kouluttavan ja valtio odottaa yrityksen maksavan,mutta yritys tahtoo voittoa eikä tahdo itse kouluttaa?

Kyllä kansa maksaa vai?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #31

Minä olen sillä kannalla, että yritykset voisivat kouluttaa itse enemmän. Varsinkin IT-alalla on joka tapauksessa niin, ettei ole oikeastaan olemassa mitään yleispäteviä kriteereitä tai standardeja, joita joka työpaikassa yhdessä ja erikseen noudatettaisiin, vaan jokaisessa firmassa on omat käytäntönsä parhaiden työtapojen ja käytettyjen teknologioiden suhteen. Niinpä koulutuskaan ei voi niitä tarjota. Formaali koulutus antaa pääasiassa vain valmiudet omaksua lisää tietoa tämän mukaisesti, eikä formaalia koulutusta toisaalta monella alalla olevalla ole lainkaan, sillä juuri nämä tutkinnon oppimäärää vastaavat perusteet ovat omatoimisesti opeteltavissa. Koodaus on hyvin pitkälti enemmän käsityötä kuin eksaktia tiedettä, ja siihen pätee samat lainalaisuudet.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #34

Olen samalla kannalla,koska vain yritykset tietävät mihin he tahtovat panostaa.

"Koodaus on hyvin pitkälti enemmän käsityötä kuin eksaktia tiedettä, ja siihen pätee samat lainalaisuudet."

Tuo hieman kalskahti korvaan..aivan kuin koodaamisessa voisi tulla sattumia jotka eivät olisi riippuvaisia ykkösistä nollista ja niiden järjestyksestä.
Toki myös on niin etten tiedä asiasta oikeastaan yhtään mitään paitsi sen,että koodausta tehdään tietyn eksaktin maailman sisällä ja siksi se pysyy eksaktin tieteen maailman sisällä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #39

Juu, ykkösten ja nollien sisällä pysytään, mutta kun jokaisen loogisen ongelman ratkaisuun on olemassa kymmeniä eri tapoja. Epäilemättä voidaan laatia matemaattisia malleja esimerkiksi mahdollisimman tehokkaiden algoritmien suhteen, mutta yleensä siihen ei ole tarvetta, sillä vastaan saattaa tulla esimerkiksi toteutuksen selkeys tai sen laajennettavuus. Tällainen suorituskykykeskeinen koodaaminen korostuu lähinnä sellaisissa sovelluksissa, jotka vaativat mahdollisimman nopeaa suoritusaikaa, kuten reaaliaikainen tietokonegrafiikka.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #40

Kyllä..tuolta osin voin yhtyä tuohon käsityön ja koodaamisen yhteneväisyyteen näin käsityön edustajana.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen Vastaus kommenttiin #19

Tuosta paikasta tosiaan oli kyse eivätkä vaatimukset ole mitään kummallisia. Projektipäällikkö-taipumus ei ollut vaatimus vaan mahdollinen lisätaito, joita on tapana luetella ilmoituksissa.

Kommenttini koulutuksesta liittyvät juuri sinunlaisiisi tapauksiin, joiden olisi hyvä saada käytännön tietotaitoa uusista suosituista tehtävistä. Pitäisi olla joustavammat mahdollisuudet saada sekä koulu- että peer-to-peer opetusta esim. näistä Java-asioista.

Koulutus on minusta enemmän yhteiskunnan kuin yritysten tehtävä. Yhteiskunnalla on paljon resursseja koulutukseen mutta ne eivät ole tehokkaassa käytössä. Sinun pitäisi voida helposti osallistua yliopiston java-kursseille ja saada käytännön opastusta java-taiturilta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #25

Kenen mielestäsi pitäisi maksaa se koulutus yritysten tykinruuaksi?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #32

Voisikohan kuvitella, että tuossa voisi olla jotakin vastuuta sillä kaverille, joka haluaa sdaada siltä yritykseltä palkkaa? Ehkä myös sillä yhteiskunnalla, joka haluaa saada siitä palkasta maksettavia veroja?

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes Vastaus kommenttiin #25

Projektipäällikkö = PRINCE2/Agile/Lean-sertifiointi. Ei muuten löydy ihan jokaiselta. Sain ilmoituksesta sellaisen kuvan että tuossa haetaan kaveria joka voi toimia yhtä aikaa projektipäällikkönä, SysAdmin-tehtävissä, tietokantakehittäjänä ja ohjelmoijana.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #25

tossa nyt ei kyllä mun mielstä näkyny mitään hyvästä palkkauksesta taikka mitään muuta sellasta joka nappais. ne muutamat kerrat jolloin oon koodarin paikkoja kysynyt, on ilmoituksessa ollut jotakin erikoista. esim ohjelmoija kirjoitettu kokonaan isoilla kirjaimilla, luvattu kerran viikkoon hartiahieronta jne.

eli tarviis hiukka markkinoida.

tietty vois myös sen verran aktiivinen olla että kelais läpi työnhakijat ja soittelis niille ite. mä oon tähän mennessä joka kerta työllistynyt siten että joku on mulle soittanut ja pyytänyt duuniin.

en kertaakaan sillai että olisin johonkin firmaan ite ottanut yhteyttä. (yleensä firma joka osaa markkinoida työpaikkaa niin paljon että se käy kiinnostaa, saa niin paljon hakijoita että ei päästä hinnoista sopuun.)

tietty jos oisit blokannu aiheesta, tarvitaa sellanen kaver ja maksetaa sen verran, se ois voinu levitä nopeesti piireis. työkkärin palavelut on niin perseestä että ei niitä kukaan viitti käyttää. karessin saa pyytämättäkin, turha niiden huomiota kiinnittää.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #19

Itse vääntelen tällä hetkellä J2EE projektissa web-suunnittelijana ja hyppäsin siihen suoraan vanhasta, itse rakennetusta alustasta. Paikoin aika jyrkkä kurvi on ollut yrittää ja erehtyä, vaikkei ole serveripuoleen tarvinnut kajota. Muutenkin tuntuu, että koko homma käytäntöineen muuttuu jatkuvasti sellaisella tahdilla, että aikaisemmassa kokemuksessa vain perusasioista on jotain hyötyä ja lopun saa arvailla itse/googlata.

Ja sitten kun on törmännyt siihenkin ajatteluun, että periaatteessa alusta kai pitäisi valita aina projektin tarpeiden mukaan. Siitä sitten vaan.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #28

Tarpeeksi peruspätevä ammattilainen osaa kyllä toteuttaa, kun annetaan speksit ja manuskat käteen, ja sanotaan että alapas työstää. Vieruskaveri auttaa kyllä. Tällä tavalla olen itsekin tutoroinut töissä monia suoraan Otaniemestä tulleita dippainssejä, jotka eivät ensialkuun meinanneet hommaa hallita, mutta oppivat kyllä kysymällä. Hyvin vähän taitaa vaan olla riskinottohaluja tällaisen toimintatavan suhteen nykyään, vaikka tällä kädet saveen -metodilla saavutettiin hyviä tuloksia vielä wanhoina hyvinä aikoina.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #29

Joo, tuo unohtui pois, vaikka koko matka on melkein tultu tuolla pohjalla. Harvemmin sitä tosiaan tarvitsee pelkästään yksin asiaa selvitellä, mutta se vieruskaveri saattaa olla ihan yhtä ihmeissään. Toki yhdessä selvittäminen voi olla tehokkaampaa kuin yksin.

Se, että tuo prosessi on kokoaikaista, on kyllä tavallaan hidaste. Että kun löytää sen tavan tehdä, niin se onkin (hieman karrikoidusti) saman tien kun projekti on pulkassa se "vanha tapa" tehdä. Tosin projektejahan nämä ei kai minun työssä tarkalleen ole, vaan kehitys jatkuu, kunnes ympäristö alkaa hajota käsiin ja tehdään uusi. Nykyään on tietysti olemassa toivo jo siitä, että homma on niin modulaarinen, ettei se paisu niin helposti pullataikinaksi ja huonot kohdat voi vaihtaa helpohkosti.

Toisaalta esimerkiksi scrum tuo sen mukanaan, että ongelmat eivät ole koskaan henkilökohtaisia, vaan käyttäjän tarpeet ratkaistaan yhdessä. Se antaa aika paljon vapauksia toteuttaa ja siihen on suoraan sisäänrakennettuna se, että tehdään yhdessä.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes Vastaus kommenttiin #28

Noin minä aloitin urani ohjelmoijana. Valitettavasti nykyään on noussut trendi että jopa junior-deveiltä vaaditaan useita vuosia kaupallista kokemusta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #46
Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes Vastaus kommenttiin #60

Valitettavaa mutta totta. Joillekin työnantajille Github/Bitbucket-kontribuutiot eivät kelpaa vaikka olisit kirjoittanut koodia Linux-kerneliin. Sen sijaan jopa juniori-tason koodinikkarilta voidaan vaatia vuosien kokemusta. Palkkaa maksetaan toki junioritasolla... Näitä on nähty moneen otteeseen. Erityisen huvittavaa tämä on siksi että samoja paikkoja tunnutaan mainostavan kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen. Sitten ihmetellään miksi ei työpaikat täyty. :D

Käyttäjän VesaPalmu kuva
Vesa Palmu

Suomessa on hyvä teknisen työvoiman saatavuus. Otan tässä tosin vähän vapauksia sanan "hyvä" käytössä, hyvä verrattuna muualle. Meillä on ohjelmistoalan toimintaa kymmenessä eri maassa ja tällä hetkellä Suomessa rekrytointi on näistä markkinoista vähiten vaikeaa.

Allekirjoitan toki sanomasi siitä että Suomen työttömyysluvuilla rekrytoinnin pitäisi olla vielä merkittävästi helpompaa. On helpompaa ymmärtää rekryn olevan vaikkapa Briteissä vaikeaa, maassa on koko sen historian korkein työllisyysaste tällä hetkellä.

En itse ole varma onko teknisen työvoimaan saatavuudessa kyse kuitenkaan koulutuksen riittämättömyydestä. Luulen että monella nuorella on toimialasta väärä mielikuva, eikä alan koulutusta pidetä kiinnostavana. Esimerkiksi ohjelmointia pidetään yksinäisenä koneen naputteluna vaikka se nykypäivänä on tiimityönä tehtävää luovaa ongelmanratkaisua. Tässä IT-alalla voisi olla vähän markkinointia tehtävänä.

Susanna Kaukinen

No tuosta voidaan olla kahta mieltä. Osa ohjelmoijista on hyviä tiimityössä, toiset yksin ohjelmoitaessa ja kolmannet molemmissa. Jos tekee valintoja, jotka pakottavat ottamaan vain jotain näistä ryhmistä, sillä on se seuraus, että rekrytointimarkkina kapenee.

Itse sanoisin omasta kokemuksesta, että todennäköisesti suurin osa ohjelmoinnista - alasta riippuen - on sitä yksin naputtelua ja suurin osa ohjelmoijista pitää siitä. Usein on niin, että ohjelmoijat eivät ole kauhean kiinnostuneita työnantajien toimialan varsinaisista seikoista, mutta rakastavat ongelmanratkaisua.

Tämä on hyvä hyväksyä, niin pääsee helpommalla. :-)

Käyttäjän MaunuIdnpn-Heikkil kuva

Varmasti löytyy monta 40-50 vuotiasta ohjelmistoalan osaajaa, mutta voi olla että heidän osaamista olisi joutunut päivittämään. Jos työpaikkailmoituksessa on lukenut "nuorekkaaseen tiimiin" tms. keski-ikäiset eivät laita hakemusta. Jos etsit 20-30v huippuosaajaa niillä on jo todennäköisesti jo parempaa tekemistä paremmalla palkalla jossain muualla. Tässä maassa ei oikein uskota aikuiskoulutuksen voimaan, siellä ne motivoituneet ja kokeneet työttömät on. Sitten on Y-sukupolvi joille ei kelpaa mikä tahansa työ edes työuran alussa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Vanhempien ohjelmistoalan osaajien osaamisen päivittämiseen menee noin vuosi, joten ei ole mikään ongelma. Samassa osaamisen päivittämisen kierteessä ovat kaikki alalla töissä olevat iästä riippumatta. Heidän osaamisensa on ajankohtaista hyvin lyhyen aikaa. Sen lisäksi joudutaan kokajan päivittämään toimialaosaamista niinsanotusti lennossa.

Susanna Kaukinen

No mä olen kohta 41v. En näe, että mun osaaminen olisi yhtään vähemmän relevantti 10 vuoden päästä. Päinvastoin, osaan varmaan enemmän. Ohjelmointi on viime kädessä kuitenkin ohjelmointia ja jotkut professorit vääntää vielä eläkkeellä uusia ohjelmointikielten kääntäjiä.

Asia on tapauskohtainen. Ihmiset on erilaisia. Joku 50v kooderi voi olla helposti 10x parempi kuin 25v. Joskus voi olla toisin päin.

Tietenkin voidaan myös kysyä, että mitä se nuorekkuus edes tarkoittaa? Termi on mielestäni abysmaalinen ja tuo mieleen koulun pihan, jossa heikoimmat saa lumipesuja.

Martti Laari

Tämän päivän rekrytoinnssa on kohennettavaa. Firmat jättävät rekrytointitilanteessa monesti huomioimatta nuoret vähän tai ei ollenkaan työkokemusta omaavat henkilöt sekä pitkän työuran tehneet työttömät yli 45-vuotiaat työnhakijat. Jäljelle jäävät työelämässä olevat ns. "työpaikkashoppaajat", jotka etsivät vaitelua työuraansa. Hetken työskenneltyään he vaihtavat jälleen työpaikkaa.
Työntekijää etsivän olisi hyvä osata tunnistaa henkilöt, jotka ovat valmiita sitoutumaan. Itse olen havainnut, että työhaastattelutilanteissa kysymykset käsittelevät sitä samaa, joka on jo mainittu hakemuksessa. Ei tämäntapainen lähestyminen rekrytoinnissa palvele ketään.
Hauskinta mikä on tullut vastaan työnhaussa se, että ilmoituksessa luvataan ensin mahdollisuutta kehittää itseään, kohdata haasteita ja käyttää alan uusia työvälineitä. Sitten kuitenkin palkataan tekijäksi henkilö, joka ei sillä hetkellä tarvitse "päivitystä". Ei ihme, että kaikille aloille ei saada tekijöitä. Käytän itse tästä termiä puutteellinen kyky ottaa riskiä.

Susanna Kaukinen

Mjoo. Ite olin ekassa duunissa 8 vuotta ja 8 kk ja nykyisessä tulee viikon päästä 4 vuotta kasaan. Välissä oli lyhyitä pätkiä useamman vuoden ajan ja toivon, etten enää koskaan joudu siihen tilanteeseen.

Hyvä työpaikka on kullan arvoinen. Sitä ei kannata vaihtaa, koska vaihdossa on aina riskejä. Voi olla vittumaisia pomoja tai muuta olosuhteellista scheissea, joka ei ilmene heti päälle.

Mulle onni olisi sitä, että hommia riittäisi nykyisessä duunissa siihen saakka kunnes kämppä on maksettu. Vaikka 20 vuotta. Aika sitten näyttää miten käy. En mä ainakaan ite oo lähössä mihinkään.

---

Laulu onnesta

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

~ Eino Leino

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Pari pientä käytännön kysymystä: mainitsit että haitte ohjelmoijaa. Mistä kielistä ja teknologioista mahtoi olla kyse? Olen itsekin ohjelmistoalalla ja nähnyt työpaikkailmoituksia joihin kukaan ei ole hakenut. Yleensä tuohon hakemattomuuteen on joku syy, kuten mm. vaatimus jonkun tietyn hyvin kapean niche-teknologian osaamisesta.

Toiseksi, olen ainakin itse havainnut että työnantajat katsovat mm. Github-kokemusta nihkeästi ja ovat alkaneet vaatimaan useamman vuoden kaupallista kokemusta hommaan jota voisi tehdä vähemmälläkin kokemuksella. Nykymaailmassa kun tilanne on se että moni koodari aloittaa nimen omaan Githubin avulla.

Kolmanneksi, miltä kuulostaisi seuraava vaatimus vuonna 2011: "Hakijalta vaaditaan viiden vuoden kaupallista kokemusta HTML5:sta." Joo, näitä on nähty useampikin.

Lisäksi olen havainnut huolestuttavan trendin jossa koodareilta vaaditaan täysin epärelevantteja teknologioita. Esimerkiksi LAMP-arkkitehtuuriin erikoistuneelta web-kehittäjältä saatetaan vaatia useamman vuoden kaupallista kokemusta C# - ohjelmoinnista tai Java-ohjelmoinnista.

En tietenkään väitä että sinun firmasi syyllistyisi tällaisiin kuolemansynteihin, mutta mainitsin että nykyrekrytointi on todella tehotonta ja osaamatonta.

Susanna Kaukinen

On se näin. Tosin vastaavasti devaajat oppii kyllä lukemaan noita hakemuksia sillain, että jaaha, haluavat taas lentävän mursun. Jos nyt kuitenkin haen tota hommaa, koska ei ne ketään mua parempaakaan siihen saa. Palkkaavat sitten kun tajuavat, että lentäviä mursuja ei ole.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Esimerkki rekrytointiongelmasta:

"Etsitään luovan talouden asiantuntijoita:
Hakijalta toivotaan akateemisia tukintoja kolmelta alalta: 1) taloudesta, 2) taidealalta ja 3) tiedealalta.
Korkean tason työkokemusta toivotaan 10-20 vuoden ajalta, joista useampi vuosi ulkomailla.
Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, saksa ja yksi muu kieli.
Toivotaan joustavuutta ja sopeutumista kansainväliseen ympäristöön."

Sitten palkataan kaveri ko. hommaan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kaikilla työkykyisillä ohjelmoijilla on jo töitä. Teknologian vaihtaminen ei ole ongelma. Se opiskellaan töissä "lennossa" ja kursseilla ja itseopiskeluna.

Kortistossa ei löydy tekijöitä. Isommissa IT-yrityksissä on YT-neuvotteluja kokoajan. Sieltä lähtee väkeä koska heidän alue ei ole enää kannattava, he löytävät uuden työn muualta aika nopeasti.

Työmarkkinoilla on sovellussuunnittelijoita (ohjelmoijia) ja tietokantasuunnittelijoita aika vähän töitä etsimässä, koska ko alat eivät kiinnosta kuin pientä joukkoa koulun penkillä istuvia ihmisiä. Muuta alat ovat houkuttelevampia.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Lisäksi aika moni ohjelmoija suuntaa ulkomaille heti valmistuttuaan.

Susanna Kaukinen

No jaa, en tiiä. Takaisinkin tulevat, mitä olen katsellut. On sitäpaitsi kestämätöntä sosiaalisen kontrahtin rikkomista, että ensin otetaan äitiyspakkaus, lapsilisät, päiväkodit, peruskoulut, lukiot ja yliopistot ja sitten lähdetään veropakolaiseksi. Tuomitsen tällaisen oikeistoporvarillisen sosiaalishoppailun jyrkästi.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Miten sinä määrittelet työkykyisen ohjelmoijan?
Selvennätkö tuota käsitystäsi?

Jyrki Paldán

Veikkaisin että ne jotka eivät ole kortistossa. Muuten nimittäin voi olla aika vaikea löytää määritelmää, jolla tuo väite ohjelmoijien täystyöllisyydestä pitäisi paikkaansa.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ehdokas Pennasen kannattaisi perehtyä vähän peremmin työttömyyslukuihin ennen eduskunnan ovien kolkuttelua. Käyttämäsi Tilastokeskuksen luvut ovat poliittista viihdettä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tammikuun työllisyyskatsaus paljastaa laajan työttömyyden luvuilla työttömien määräksi 516 000. Työikäisestä väestöstä laskettu työttömyysprosentti on 13%.

Työvoimatoimistoissa oli tammikuun lopussa jokaista avointa työpaikkaa kohti 20 työtöntä työnhakijaa.

Pennanen käyttää kirjoituksensa todistusaineistona Tilastokeskuksen työttömyyslukuja ja prosentteja. Ne puolittavat todellisen työttömyyden suuruuden.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 230 000 ja työttömyysprosentti alle 9%. Miten tuo on mahdollista, kun samaan aikaan pelkästään rahallisen työttömyysturvan saajia oli lähes 400 000?

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Petrus,

Haitte näemmä seuraavanlaista "ohjelmoijaa” (http://tyonantaja.oikotie.fi/avoimet-tyopaikat/sen...). Puretaanpa ilmoitusta hieman.

1) Se on englanniksi. Ihan kiva. Mutta jos haette ohjelmoijaa nimenomaan Suomesta, olisiko ollut ylivoimaista asioida hakijoiden äidinkielellä?

2) Kuten edellisestä kohdasta selvisi, hakijan on puhuttava ja kirjoitettava ammattitaitoisesti englantia. Kas, kun ei kirkkoslaavia. Vähäiselläkin itsekritiikillä varustettu koodari ei väitä osaavansa täydellisesti edes äidinkieltään saati jotain vierasta. Me nörtit puhumme Ceetä, Javaa, Pascalia, Haskellia ja vanhemmat meistä jopa Cobolia ja PL/1:stä. Tankeroa osaavat kaikki sen verran, että pärjäävät intialaisten alihankkijoiden kanssa.

3) Koodari saisi mielellään olla filosofian maisteri. No mikäs siinä. Se nyt vaan on kaikki reaaliset vaihtoehdot poissulkeva ehtolause. Tämmöinen tietotekniikan insinööri luopuu pelistä viimeistään tässä kohtaa, vaikka olenkin elättänyt itseni koodausalan palkkasoturina 27 vuotta.

4) Hän tuntee Javalle tehdyn ORM-kehyksen, Hibernaten. Muuten hyvä juttu, mutta se menee pitkälti ohi jopa Java-henkisiltä Android-koodareilta. Mobiilipuolelle Hibernatesta tuli vasta hiljan ORMLite, mutta tosimies koodaa ORM-kehyksenkin itse. Ei siihen hibernaatteja tarvita.

5) Internet-palvelut ovat kasvuala siinä missä jalkasilsa julkisessa pesutuvassa ja jokseenkin yhtä hohdokas, ainakin nuorien nörttien mielestä. Ja vähän tämmöisten vanhempienkin. Ikävää puurtamista ja turhauttavaa tusaamista sotkuisen html-javascript-php-sql-koodimakkaran kanssa. Vailla peliteollisuuteen liittyvää lupausta miljoonatuloista, maineesta ja kunniasta.

Me nörtit odotamme elämältämme nykyään niin paljon enemmän. Jos ei rahaa ja duunia, niin edes työkkärikorvausta/kansalaispalkkaa ja katkeamatonta kolajuomaputkea semmoisten ongelmien parissa, jotka meitä itseämme kiinnostavat. OpenGL:ää, räjähdysten mallintamista, matriisilaskentaa ja näyttävää visuaalisuutta. Sitä paitsi kolmannensadannen torjutun hakemuksen lähetettyään alkaa taisteluväsymyskin painaa. Miksi veikata, kun ei kuitenkaan voi voittaa.

Kiitos kuitenkin, Petrus, kun edes yrität tarjota työtä. Se on linjassa suoraselkäisten kirjoitelmiesi kanssa ja arvostan tekojasi vilpittömästi. Mutta kun laaditte seuraavan työpaikkailmoituksen, muistakaa, ettei Rubikin kuutiota etsivän kannata välttämättä rajata hakijoiden joukkoa pallomereen kuuluviin objekteihin.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kiitos kommenteista!

1. Työkieli on englanti, eikä suomi ole kaikkien hakijoiden äidinkieli. Olemme palkanneet useita jotka eivät puhu suomea.

2. Emme vaadi täydellistä kielitaitoa, normaali suomalaisen "tankerokin" käy.

3. Emme hakeneet maisteria vaan että yleensä on joku tutkinto alalta.

4. Kyseessä server-side homma.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Näin ilman tutkintoa olevana ammattilaisena täytyy nyt kysyä, että miksi se tutkinto vaaditaan? Esimerkiksi minut kiskottiin lukion penkiltä koodaaamaan ennen kuin ylipäätään ehdin edes hakea mihinkään yliopistoon. Tiedät varsin hyvin, etten ole ainoa. CV:n näet, kun LinkedInistä katsot.

Ei tosin sillä, että olisin duunia etsimässä, etteivät työpaikalla pelästy.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #48

Mulla on tietotekniikan DI:n tutkinnosta 140.5 ov:ta kasassa, 180 olisi tarvinnut. Töissä olen ollut 23-vuotiaasta, enkä varmaan koskaan tule valmistumaan. Vastaavasti mun mutsi on professori ja faija lisensiaatti.

Noi tutkinnot on musta kiltajärjestelmän jäänne. Ei ne takaa mitään suuntaan eikä toiseen. Tohtori voi olla aivan scheisse ohjelmoija ja lukiopohjalta lähtenyt erinomainen.

Kysymys on siitä, että osaatko asiaa X, ei siitä, onko sulla jotain typeriä prenikoita. Ite kirjotan työhakemuksiin aina että suoritin niin ja näin ja että työelämä vei. Ei ole ollut ongelma työnsaannin kannalta.

Ja oon mä lukenu sitten aikusemmalla iällä mm filosofiaa, puhetaitoa, politiikka ja psykkaa ja sen sellasta. Ei mua tekniseen kouluun enää sais mitenkään.

Susanna Kaukinen

No tossa on jo tehty valinta, että hommia ei tehdä äidinkielellä. Tosiasia kuitenkin on, että kommunikaatio on helpointa ja vähiten kuormittavaa nimenomaan sillä.

Monet tekee hommia englanniksi, mutta ei se optimaalista ole. Tietenkin se on helpointa optimoida palkoissa ja ottaa ulkomaisia tekijöitä, mutta ei se ilmaiseksi tietenkään tule.

Kun katsoo vaan yhtä mittaria, optimoi vaan sitä mitä mittaa.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Petrukselle,

4. Server-sidepa hyvinkin, mutta Javaan ja Hibernateen (tai siis mobiilinikkareilla ORMLiteen) tutustuneita kavereita kannattaisi mielestäni kysellä Androidille tietokantasovelluksia koodanneista. Heidän osaamisensa pitäisi osua riittävän lähelle maalia. Hyvällä tuurilla kohdalle voi sattua pelien ansaintamalliin turhautunut koodari, joka haluaa työstään vaihteeksi rahaakin.

Mikäli kuitenkin tahdotte palvelukseenne tekijän, joka on aiemmassa/nykyisessä työssään tehnyt tismalleen samoja asioita samoilla työkaluilla kuin tarjoamassanne toimenkuvassa mainitaan, se tarkoittanee käytännössä koodarin kaappaamista naapuriyrityksestä. Silloin ei enää kilpailukykyinen palkka riitäkään houkuttimeksi, tuskin edes työsuhdehelikopteri, sillä näinä aikoina työpaikan vaihtoon liittyy riskejä, joita ei pelkästä vaihtelunhalusta monikaan välitä ottaa.

Koska Susanna tuossa palasi äidinkielikysymykseen, niin valoitan sitä hieman lisää. Ensinnäkin, on kohteliasta asioida suomalaisten kanssa suomenkielellä. Toisekseen, itse koen englanninkielistä ilmoitusta lukiessani joutuvani kilpailuasemaan vaikkapa intialaisten, espanjalaisten ja venälästen koodareiden kanssa. Heillä puolestaan on etunaan matalampi palkkataso ja usein, anteeksi vain, joustavampi käsitys kirjoittamansa koodin laadukkuudesta. Tämä väite perustuu puhtaasti käytännön kokemukseen eikä ennakkoluuloihin. Kärjistäen sanoen: en suostu polkemaan hintojani pärjätäkseni huonommilleni.

Psykologisesti oivaltava veto onkin laatia KAKSI eri hakemusta, joista toinen on suomeksi ja toinen vaikka retoromaniaksi. Kannattaa ehkä kokeilla.

Omaa persoonaani en minäkään ole tähän hommaan tyrkyttämässä, enkä paatuneena yksinyrittäjänä muutenkaan sopine profiiliinne. Java on nasta kieli ja olen sillä jopa jokusen palvelinsoftankin tehnyt, mutta tällä hetkellä sydämeni helkkää Objective-C:lle ja omppufarmin ekosysteemille. Lisäksi koen ORM-kehyksen käytön arveluttavaksi. Itse suosin relaatiot ohjelmallisiksi objekteiksi muuttavaa (ROM) tekniikkaa, mutta siitä sitten lisää Skrolli-lehdessä joskus myöhemmin.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #62

Minusta on selkeintä embeddaa ne SQL:t suoraan koodiin ja katsoa kannasta se DDL. Ei sen yksinkertaisempaa tavaamista ole olemassakaan kuin kantakyselyt, ja jos joudun arvailemaan, että miksi se helvetin Hibernaten ORM-kysely kestää niin pitkään, niin vaihtoehdot on vähissä. Mieluiten teen kantaindeksitkin itse komentoriviltä, ihan sen mukaan mitä softassa kysellään, enkä rupea klikkailemaan sellaisten työkalujen kanssa, joihin ei voi luottaa.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #63

Atte,

Jaan kanssasi vastenmielisyyden niin Hibernatea kuin Applen CoreDataa kohtaan.

Itse tein SQL:ää generoivan ROM-kehyksen ekaksi Pascalilla Windowsille, sitten Javalla Androidille ja Objective-C:llä iOS:lle. Sama logiikka on pelannut niin sadan tuhannen lähdekoodirivin teollisuusjärjestelmissä SqlServeriä vasten kuin pikkuruisissa mobiilipeleissä SQLiten kanssa.

Kehyksessä on lähdekoodia tapauksesta riippuen n. 1300 rivistä muutamaan tuhanteen.

Kehys nielee niin perusdatatyypit kuin blobit ja on omasta mielestäni helskutin paljon siistimpi ja ylläpidettävämpi tapa kuin SQL:n upottaminen pitkin koodia. Oikeastaan SQL:n voi monessa tapauksessa jopa unohtaa. Kehys osaa tehdä relaatioista olioita ja olioista relaatioita - kummin jommin, mikä mihinkin tilanteeseen parhaiten sopii.

Jos kiinnostaa, niin kurkkaa täältä: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54288...

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Kyllä asia on juuri niin kuin Petrus sen pisti. Jos haluaisin yhtäkkiä vaihtaa koneinsinööristä javaan, niin se ei nykymallissa käy käden käänteessä. Mutta sen pitäisi. Ja voi mikä hyöty yhteiskunnalle se olisi. Perustulo auttaisi merkittävästi. Toki en voisi asua omistusasunnossa, jos opiskelisin täyspäiväisesti, mutta noin spesifiä asiaa kuin ohjelmointia voisi opiskella myös varmaan iltaisin ja viikonloppuisin, ilman mitään ylimääräistä huttua esim. mitä perusdippa on jo tehnyt muutenkin aiemmin. Eli täydentävänä kurssituksena.

Susanna Kaukinen

Ongelmahan on se, että edes professorit ei tiedä, kenestä kannattaa kouluttaa ohjelmoija. Kukaan ei ole keksinyt, mitkä ovat ne ominaisuudet, jotka hyvältä ohjelmoijalta voidaan mitata ja joiden perusteella todetaan, että tämä ihminen on sellainen, joka kannattaa kouluttaa.

Perusdippa voi tai voi olla olematta hyvä ohjelmoija. Siinä on se jännyys. Tunnen ihmisiä, joilla ei ole mitään formaalia koulutusta ja jotka ovat ohjelmointiguruja. Tunnen myös dippoja, jotka epäonnistuivat ohjelmoinnissa ja vaihtoivat alaa.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Tämäkin on varsin totta. Mielestäni fillerinä pitäisi olla nopeita ammattillisia koulutuksia tarjolla heille, jotka eivät fancy-pants töitä löydä/kykene suorittamaan. Jos dippa ei vaikka pysty javaan, ja muuta dippailua ei ole tarjolla, niin kaikkien pitäisi kyetä vuoden parin viiveellä uudelleenryhmittymään johonkin taloudellisesti kannattavaan (>2.5ke/kk) tehtävään, esim. mekaaniseen kunnossapitoon, kuljetuksiin tai muuhun. Pelaako systeemi näin käytännössä, en tiedä, en usko. En ole edes varma voiko nykyään ihmiset ansiosidonnaista työttömyystukea nauttiessaan olla samaan aikaan koulussa. Koska näinhän se nimenomaan toimisi parhaiten. Jos pamahtaa YT:t ja työttömyys, ja jos ei heti löydy uusia töitä, niin nopea koulutus, kun ansiosidonnainen käy taustalla, niin ei tarvitse välttämättä edes omaa asuntoansa myydä ja purkaa koko elämäänsä sen takia, että talous prakaa alta. Tällaisia kaikkia fail-safe rutiineja pitäisi pystyä aina järjestämään, mutta on jotenkin sellainen fiilis, että aina eivät kaikki voi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Itse en osaa nörttiä, vain suomea ja muutamia muita yeiskieliä, mutta kommenttisi osui suoraan lapsen syämeen: Opiskelun laajuutta ja pituutta koskevia rajoituksia pitäisikin nimenomaan poistaa, ei lisätä, niin kuin nykytrendi "kustannustehokkuuden" nimissä on. Paitsi, ettei yksikään proffa pysty etukäteen sanomaan, kuka opiskelijoista tulee todella oppimaan (josta syystä opetusta pitäisi antaa mahdollisimaan monelle, mahdollisimman laajalti), ei kukaan myöskään pysty kertomaan, kuinka monta alalla (millään alalla) tarvitaan, kun opiskelu on ohi.

Taistolaiset yrittivät jo 60-luvulla ajaa läpi neuvostomallisen koulutusajattelun: koulutetaan väkeä vain tarpeen mukaan. Ohjelma kaatui siihen, ettei kukaan silloin(kaan) pystynyt kertomaan, kuinka monta ammattilaista millekin alalle tarvitaan 10 vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta.

Nyt Kako ja uuslibertaarit ovat "yrittäjäystävällisesti ja kustannustehokkaasti" ajamassa taistolaista opiskelupolitiikkaa väkisin läpi.

Sairasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

En oikein nyt ymmärrä: "Työvoimaa ei löydy millään keinoilla" ja palkkatarjous oli "kilpailukykyinen.

Et ilmaisesti ole selvittänyt itsellesi, mitä markkinajärjestelmässä tarkoittaa "kilpailukykyinen" palkkatarjous.

Jos tarkouksesi oli kilpailukykyinen, eikä hakijoita olut, se tarkoittaa, että koko Suomessa ei ole yhtään henkilöä, joka tekisi ja/tai osaisi työtä, jota tarjosit. Yksi "millään keino" on siis parantaa palkkatarjousta.

Toki, jos koko maasta ei yhtään tekijää löyy, sellaisen saa varmasti ulkomailta. Se, että ihmiset, jotka eivät osaa työtä, johon olit henkilöä hakemassa, eivät tuota työtä hae, lienee ymmärrettävää. Eikö?

Susanna Kaukinen

Osaavien ohjelmoijien palkat lienee samassa luokassa eri maissa. Sain tossa tarjouksen briteistä ja palkkatarjous oli jopa hieman nykyisen alle. Ei mitään insentiiviä ottaa muuttamisen riesaa niskoilleen.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

IT-ala taitaa olla niitä harvoja aloja, missä aidosti toteutuu yrityksen ja työntekijän välinen paikallinen sopiminen palkkauksen suhteen. Kukaanhan ei näissä hommissa siis TES-liksoilla hommia tee, vaan kaikki menee hulppeasti yli. Jotkut tuntemani nimekkäät tekkisjampat tienaa enemmän kuin ministerit, eikä heiltä vaadita siitä hyvästä yhtään pönöttämistä tai esiintymistä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Niinpä niin, jokaiselta kykyjensä mukaan, sano. Ministereiltä taas vaaditaan esiintymistä ja pönöttämistä, mutta ei minkään asian tai alan osaamista.

Mielenkiintoista onkin, että Suomessa on kaksi virkanimikettä, joille ei ole muodollista pätevyysedellytystä: tiedekunnan professori ("tunnustettu alansa korkein asiantuntemus") ja ministeri (hyvät kaverit).

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #47

"Ministereiltä taas vaaditaan esiintymistä ja pönöttämistä, mutta ei minkään asian tai alan osaamista."

Paha

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #75

Mutta totta. Valitettavan totta. Itsenäisyyden perustuslaissa tämäkin oli toisin.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #44

Kysymys on aivan toisesta ilmiöstä, jonka Karl Marx olisi osannut kertoa. Työmarkkinoilla on työvoimaa vähemmän kuin kysyntää ja tämä nostaa työntekijöiden etuja ja parantaa työntekijöiden asemaa.

USA:ssa 1820-1970 oli vastaava työvoiman alitarjonnan tilanne (osin tosin siksi, että natiivit joukkomurhattiin). Tällä oli se seuraus, että työolot paranivat koko ajan ja palkat myös nousivat tuon 150 vuotta.

Kun USA liputti teollisuutensa kehitysmaihin, sen jälkeen työväen reaalinen ostovoima ei ole vain pysähtynyt, vaan jonkin verran laskenut. Cut-off vuosi oli mielestäni 1978. Hintojen nousu siis on ollut sielläkin vuosikymmeniä palkkakehitystä suurempaa.

Kysymys siis ei ole mistään ihmeellisestä, ainoastaan siitä, miten kysyntä ja tarjotan kapitalismin työmarkkinoilla toimii. Samasta syystä vastustan vapaakauppaa, koska on selvää, että suomalaisten työehdot menevät pilalle, kun tekijöitä tulee ulkomailta polkemaan palkkoja.

Demarien ja AY:n olisi pitänyt hoitaa tämä asia, mutta kiville meni. Nykytilanne Suomessa on monilla aloilla huono. Voidaan katsoa, että osa kotimaisesta työttömyydestä on aivan suoraan EU:n syy, koska sen myötä tänne on laivattu tekijöitä ties mistä ja millä ehdoilla.

Toinen vastaava EU:n aiheuttama ongelma on firmojen pako Viron puolelle. Koko unioni pitäisi polttaa tuhkaksi ja haudata meren pohjaan.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #49

Demarit eivät ymmärrä nykyisestä työelämästä yhtään mitään, joten asemoituvat eläkeläisten ja julkisen sektorin toimihenkilöiden selän taakse. Sinänsä hyvä, että heillekin löytyy oma etujärjestönsä, mutta ulosannin ja toimenpiteiden välillä on räikeä ristiriita.

Keijo Kontio Vastaus kommenttiin #49

Itse olen ymmärtänyt ,että tämä alkaa olla länsimaalaisten exodus tämä nykyhetki ja nykytilanne. Teidänkin tietokoneissa varmaan näkyy samat väestölukumäärät kuin tämmöisen asfaltintasolla pyörivän kadunkulkijankin halppislaitteessa ,että tuolla läntisten teollisuusmaiden ulkopuolella alkaa olla ruuhkaista. jos Afrikan väestönmäärän kasvu 25 vuodessa lähes Ruroopan väestönmäärän pitää yhtään paikkaansa sieltä on Välimeren suunnilta tulossa muutama hassu ihmispolo etsimään toimeentuloa kookelimapista vihreämmältä ja asutummalta alueelta vaikuttavalta seudulta ja sieltä niitä lähtee joka päivä muutama sinnikäs yrittäjä. Monen Euroopan maan kohdalla lukee Full Booked ,niin kyllä pullon yläosan suukin alkaa täyttyä jos jo muu pullo on jo täynnä sinne täytettävää nestettä...
Ensin paikallisille kelpaamattomien hanttihommiin ,sen jälkeen seuraavan sukupolven avulla joka on jo juridisesti syntyperäistä alkuasukasryhmää pikku hiljaa joka puolelle yhteiskuntaluokan kerroksiin ja uskokaa pois vähemmistöt osaavat pitää huolta vähemmistön asioista ja me suvaitsevaisina myös pidämme enemmän huolta kaikkien vähemmistöjemmr asioista ja huomauttamme kaikkia omiamme siitä itsekkyydestä mitä meissä on kun yritämme tuossa kilpailussa huomiosta ja vähäisistä resursseista pitää huolta omista oikeuksistamne, Eväät loppu ... Sorry ens kertaan ... Jota ei enää koskaan tule.. Koska sähän sait jo silloin kun ei ollut vielä ketään muuta kakkua jakamassa oman osuutesi.
Tiedätte myös koodareina todennäköisesti mihin tulevaisuus ja kaikki identiteettiin ja ihmisen henkilökohtaiseen kuin myös kansakunnan historiaan liittyvä tietojen tallentaminen on jo menossa. Sinne koodaajan mustaan aukkoon kadonnee myös "harmittavalla" virhepainalluksella valoakin nopeammin ihan mikä tahansa tieto ,joka on myös yhtä kannustavaa lähteä metsästämään sitä takaisin ja parhaassa tapauksessa kaikki juuri työstetty tietokanta tai ihan mikä tahansa jyväsen ripe on niin moneenkertaan työstetty kunnianhimoiselta työllä ,että vähintään muutamia ihmisen kokoisia kohtaloita vaan katoaa historiasta tehokkaammin kuin entisaikojen interrailmatkoilla...

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #44

Kovin palkka jota mä oon ohjelmoijalla nähny oli 128 000 € vuoteen. Istuttiin samassa huoneessa. Kaveri oli tehny melkeen 20 vuotta samassa jenkkikorporaatiossa hommia ja oli kertaalleen lennätetty ravattien kehuttavaksi New Yorkkiin saakka poikkeuksellisen hyvän työn takia.

Tollasia saa aniharvat. Eiköhän ne koodaajien palkat ole siinä 3000 - 5000 € / kk korvilla yleisessä tapauksessa. Nuoret voi tehdä vieläkin halvemmalla, kun ei ymmärrä omaa etuaan.

Keijo Kontio Vastaus kommenttiin #50

Tiedän että on tullut katsottua liikaa elokuvia ,mutta toivon ,että jantterit jotka todella on säätänyt isojen poikien leikkikalujen hallintalaitteet ovat muuten tämän maailman todellisemman vastuulliset "päättäjät" teidän ammattikuntanne huonosti palkattu tai palkkaansa tyytymätön huoltomies voi naputella kait kuitenkin ihan mitä vain koodeja halutessaan jos vieruskaverin osaaminen loppuu tiettyyn tasoon . Nemtsoviin hengessä tai kunniaksi voi yksilö tehdä mitä vain ellei tuhonlintujen lähetysvaihdein työstämisessä eri vaiheiden välillä ole käytetty täysin toista heppua joka ei hallitse ollenkaan toisen komentovaiheen koodikieltä.olettaisin tällaisella kaverilla olevan luxuselämä haluamassaan paikassa maailmassa hyvällä palkalla..

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo toi palkka on markkinataloudes aika ratkaseva. syy miks mä en koskaa työllisty jos ite kysyn, noin 60% todennäköisyydellä jos firma kysyy on neuvotteluasema. jos duunari kysyy duunia, firmalla on asenne. tes - 50%.

jos firma kysyy, ne tietää että markkinataloudessa myyjä määrää hinnan, ostaja sen ostaako. eli ne kysyy paljon. mä kerron ja ne sanoo, ok.

- koska ilmoitus oli kiinaksi tai jollakin muulla mulle tuntemattomalla kielellä, luulisin että se on tarkoitettu globaaliksi. näyttää siis siltä että kyseinen duuni on niin paska ettei edes nälkään kuoleva somali, janoon nääntyvä intialainen taikka teltassa asuva brasilialainen siihen suostu. tuskin lienee ihme ettei siihen saa suomalaisiakaan, onhan meidän elinkustannukset merkittävästi korkeammat kuin intialaisen.

Susanna Kaukinen

No ensimmäinen kommentti ohjelmoijalta...

Katsos ohjelmointi on erikoissyventymisen ala, siis, vaikka ohjelmoijat osaa kaikki ohjelmoida, jokaisessa firmassa on omat systeemit, jotka poikkeaa toisistaan.

Näihin jokaisen firman erikoisuuksien todella syvällinen oppiminen kestää vuosia. Tällä on se seuraus, että työntekijä joutuu investoimaan paljon kyseisen työnantajan järjestelmiin. Vastaavasti tämä tekee työnantajalle tästä työntekijästä erittäin arvokkaan.

Tällä on se luonnollinen seuraus, että hyvästä duunista ei kukaan täyspäinen lähde. Jotkut voi tietenkin huokutella paremmilla eduilla jne, mutta mulla vois tarjota tonnin enemmän kuussa ja en vaihtais.

En ehkä vaihtais vaikka löisit nykyisen kilpailukykyisen palkan päälle kaks tonnia. En mä usko. Jos tuplaisit, niin voisin harkita. Tämän takia sulla ei ole hakijoita. Ja mä en missään nimessä vaihtaisi työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa koeaikaan - en missää maailmassa.

Tämä on myös seikka, jota et ota huomioon. Hyvän ohjelmoijan ei kannata ottaa siirtymisen riskiä. Yleensä kuitenkaan siirtyessä ei voida tarjota niin paljon suurempia etuja, että se olisi riskin arvoista.

---

Mitä sitten tulee Stadin työllisyystilanteeseen, niin etsit ohjelmoijia ehkä väärästä paikasta. Oletko koettanut Oulua? Toinen tapa koettaa houkutella hyviä devaajia on tarjota omistusosuuksia. Niillä voi olla joissain tilanteissa ratkaiseva merkitys siirtymishaluun.

Susanna Kaukinen

Aika monet duunipaikat kanssa täytetään kaveriverkostojen avulla. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vain ohjelmoijat tietävät, ketkä on hyviä ohjelmoijia, yleisessä tapauksessa ja tämä tietoo kertyy yhdessävietetyistä vuosista.

Tämän seuraus on se, että sulla on muna- ja kanaongelma, jos sulla ei ole sitä ensimmäistä hyvää ohjelmoijaa, joka tuntee sen toisen ja näin pois päin. Tää on osa dilemmaa.

Eräs suuri ongelma tässä on se, että usein rekrytoijat eivät ymmärrä ollenkaan mitä ovat ostamassa. Sama ongelma kuin pahimmillaan julkisella sektorilla, jossa osaaminen on onnistuttu delegoimaan ulos yksityisille konsulteille.

Säästyisi varmaan kipua ja tuskaa kun juttelisitte ohjelmoijien kanssa sen sijaan että puhutte business-kravattiäijien kanssa. Useimmat ohjelmoijat on luonnontieteilijöitä ja vihaa koko markkinointihypeä ja monet koko kapitalistista järjestelmää, jossa on vaikea tehdä hyviä ohjelmia kun kilpailun takia on aina kiire.

Ohjelmoijan sielunelämä voi olla rekrytointia tekevälle pomolle jotain, mitä ei ymmärretä ollenkaan. Useimmissa tapauksissa tilanne on se, että jo pelkästään sen tunnustaminen, että ohjelmoijat ovat oma klaaninsa auttaa sen ymmärtämisessä, että ei ymmärrä.

Se on monesti ensimmäinen askel ymmärtämiseen.

Käyttäjän SimoSuominen kuva
Simo Suominen
Susanna Kaukinen

Pitää katsoa. Uskon, että sulla on relevantti avaus.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Hakemuksia ei meinannut tulla juuri lainkaan."
Eli siis niitä kuitenkin tuli?

Katsotaan, jos ymmärsin tapahtumien kulun oikein.

- Pistit ilmoituksen avoimesta työpaikasta.

- Hakijoita ilmaantui mutta vähemmän kuin olisit toivonut.

- Et lopulta palkannut ketään.

- Tämä on yhteiskunnan vika.

Menikö oikein?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Olen ollut siinä ymmärryksessä, että Helsingistä on tällä hetkellä hankala saada vuokrakämppää edes kiskurihinnalla. Olisiko niin, ettei edes "kilpailukykyinen" palkka riitä houkuttelemaan ihmisiä parhaimpaankaan työympäristöön jos asumisesta ei ole tietoa?

Tarjotkaa työsuhdekämppää niin varmasti saatte satakunta hakemusta alta aikayksikön.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Tämä on totta. Siksi nämä muut kasvukeskukset - Turku, Tampere, Oulu - pitäisi rakentaa sillä silmällä, että niihin tulee tiivistä rakentamista keskustaan isoilla kerroskorkeuksilla. Kämppiä tarvitaan, jos toiminta halutaan keskittää. Helsinkihän on hyvin matalasti rakennettua hyvin laajalle alueelle. Se on järjettömän tehotonta. Ei ihme, että siellä on ruuhkia kehäteillä, ja että asunnot maksaa. Suomi on niinkin hullunkurinen maa, että me ennemmin tuemme km-korvauksin kaukaa töihin tulevia, kuin tukisimme vuokra-asumista työpaikasta kävelyetäisyydellä asettamalla verotuksessa vuokran vähennyskelpoiseksi, työhön liittyväksi kustannukseksi. Mutta jos olisimme oikeasti vihreä yhteiskunta, toimisimme jotenkin näin. Tai valtion mandaatilla rakentaisimme niille alueille, joilla asuminen on kallista, paljon omakustannushintaan tehtyjä kämppiä.. ylöspäin. Meiltä puuttuu kyky uusiutua ja ajatella olemassaolevien kaupunkien tehtävämäärittelyt uudelleen.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Asuntojen hinnat saataisiin varmasti alas jos pilvenpiirtäjien rakentaminen sallittaisiin. Valitettavasti pääkaupungin hienostonimbyt suhtautuvat asiaan nihkeästi.

Keijo Kontio

Asuntojen hintojen alastuonti pääkaupunkiseudulla - häh ? Täällä on niin monta niin monen vuoden lainaan sidottua ihmiskohtaloa tällä hetkellä ettei sellaiseen vaan voida mennä - kyseessä on oravanpyörä - ikiliikkuja joka pyörii itsekseen. Ja sitten se karttaohjelma sieltä netistä esiin .. kts. Sodankylä ( vastaa Euroopan Liitovaltiossa Helsinkiä) ja Helsinki on sitten taas joku kiva paikka Euroopassa ..

Petteri Hongisto

Onpas mielenkiintoinen keskustelu :)

En ota sen enempää kantaa itse työnkuvaan vaan lähinnä tähän työttömien määrään josta ei osaavia löydy.

Itse pidän yhtenä suurimpana syyllisenä suuria yrityksiä jotka on tarjonneet suuria lähtöpaketteja joiden turvin henkilö elää useammankin vuoden ilman tarvetta tehdä työtä.
Suurissa yrityksissä kun palkkakin on ollut suuri, on ansiosidonnainenkin vielä aika hyvällä tasolla lähtöpaketin jälkeen.

Nykyisin tuntuu että tarjottu palkkataso on aikaisempaa alempi, joten tarjottu palkka ei välttämättä ole kovin paljoa suurempi kuin saatu lähtöpaketti/ansiosidonnainen.

Mieluummin siis makaa sohvalla kuin tekisi työtä.

Kirjoitit että tarjoatte kilpailukykyistä palkkaa. Itse en huomannut ilmoituksessa sanallakaan mainittavan palkkauksesta, joten jos se on hyvinkin kilpailukykyinen, niin eikö se olisi kannattanut tuoda ilmi itse ilmoituksessa? Kyllä koodaritkin rahan arvon ymmärtää, joten oliko palkka jätetty tietoisesti mainitsematta... syystä?

Mikä on muuten ilmoituksen mukaisen työnkuvan "kilpailukykyinen" palkkataso? Siis yleistäen.

Reino Jalas

Digitalisaatio siis kuulemma tulee, sen digitaalisuuden tulemisen tietävät jo poliitikotkin vakiohokemana aamu-TV:ssä.

Tarpeettomiksi käyneiden digitaalisten ihmisten laajamittaiset, tuhansien henkilöiden potkutkin on jo nähty. Nokia, Tieto Oy, Microsoft, Rovio etc.

Noiden tuhansien ihmisten digitaaliosaaminen ja työvoima on markkinoilla käytettävissä. Pitäisi tosiaan olla helppoa ottaa alan tarvitsijoiden.

    Applicant should have:
  • 3+ years of industry experience.
  • Strong skills in developing server side Java applications.
  • Experience in unit testing.
  • Proficient in written and spoken English.
  • Good communication skills and willingness to work with customers.
    We also appreciate:
  • Relevant degree (such as M.Sc.).
  • Experience or interest in project manager role.
  • Familiarity with distributed computing.
  • Familiarity with Linux servers.
  • Familiarity with SQL and databases.
  • Familiarity with some of the following: Tomcat, MySQL, Hibernate, Spring, JUnit, TestNG, Maven, Git.
  • Familiarity with Internet technologies (HTTP, (X)HTML, JSP/servlets or JavaScript).
  • Interest and skills on algorithms for machine learning and text analysis.

Yllä olevalla hakuilmoituksella ei avausviestin perusteella hakijoita ole saatu, juurikaan muutamaa enempää. Siksi on erittäin ajankohtainen digitaaliseksi muutettevan Suomen tulevaisuuden kysymys, että miksi hakijoita ei tule?

Suhteutettuna noihin edellä mainittuihin isoihin irtisajojiin ja niissä tehtyjen tehtävien taustoihin, niin karkealla tasolla syitä voisi olla vaikka tällaisia.

  • Nokialainen näkee että jaaha, ei ole tarjolla Symbian hommia. Eikä hyvälle QT-osaamiselle tai puhelimen User Interfacen viilaustaidolle anneta mitään arvoa.
  • Tieto-Enatorilainen katsoo että eipä taaskaan kysellä Cobol-osaamisesta mitään. Tuskin poloiset edes tietävät mikä on CICS. Eikä pankkien ja valtionhallinnon laajojen järjestelmien ylläpitokokemukselle näämmä anneta mitään arvoa.
  • Microsoftilta vapautettu näkee jo metrin päästä, että siellä kysellään inhaa Java-kokemusta. Siihen ei MS vuosina haluttu kenenkään koskevan pitkällä kepilläkään.
  • Pienemmitä firmoista irtisanotut Java-taitoiset koodarit hoksaavat että datanomin opistotutkinnolla ei tuolla pääse edes kahvinkeittäjäksi. Pitää olla Dippainssin paperi vähintään.

---
Okei, läppä sikseen. Mutta oikeastihan noita IT-hommista ulos lempattuja 35+ vuotiaita alkaa olla ihan merkittäviä määriä työmarkkinoilla. Ei niitä oikein voida velkaantuvan Valtion verovaroillakaan eläkeikään saakka elättää.

Luulisi että jos on vaikka 3 v. tehnyt päätyönään hommia Javalla, niin ainakin sellaiset olisivat koulutettavissa ainakin joihinkin yllä mainittuihin tehtäviin? Tietenkin parhaat ovat aina parhaita, ja kaikki haluaisivat omiin tarkoituksiinsa juuri ne. Niitä parhaita on kuitenkin isossakin porukassa vain rajallinen määrä. Keskinkertaisetkin pitäisi kuitenkin jatkossakin työllistää.

Velkaantumiskello tikittää. Siksi valtiovallan suunnalta, ja myös yritysten suunnalta, jonkinlainen ohjelma tai pläni olisi vähitellen alettava muodostua. Että millaisen, yhdessä suunnitellun kouluputken kautta irtisanottuja voitaisiin saada koukattua takaisin työelämään?

Alkuperäisen viestin firmalla mahdollisesti on vastaavia rekrytointitarpeita 2..3 vuodenkin kuluttua? Tuleva hallitus on todennäköisesti hyvinkin vastaanottavainen sopiville (koulutus)ehdotuksille. Sellaisille avauksille, joilla tähdätään vuoden...parin vuoden päähän, jolloin sopivasti uudelleenkoulutettuja voidaan saattaa takaisin työelämään, tuomaan verotuloja digitaali-Suomen verosäkkiin.

Tietenkin jos niin käy että blogisti itse pääsee 200:n joukkoon napinpainajaksi! Silloin voi sitä kautta alkaa edistää ja kehittää Digitaalisen Suomen arkitoteuttamisen asioita.

ulf fallenius

Suomessa on edelleen valtava työvoimapula hyvistä tekijöistä siis suorastaan mieletön pula.

Susanna Kaukinen

Hyvä. Sitten mulle riittää töitä. <3

Käyttäjän JoonasKekoni kuva
Joonas Kekoni

Mulla on hyvä muokkaus, millä saat sata hakemusta:
Vaihda sanan Helsinki tilalle sana Oulu. B-)

Käsitääkseni PK-seudulla Nokia ketju ei ollut niin keskeisessä osassa IT-työmarkkinoita, etteikö koodauksen osaajille olis löytynyt uutta duunia.

Isot irtisanomiset ylitäävät uutiskynnyksen, mutta uudet palkataan yksittäin tai pienissä ryhmissä, joten uutiskynnys ei juuri koskaan ylity.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset