*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Puhdasta energiaa koko maailmalle


thoriumInYourHand-222x300


Kuvassa olevassa pallossa on tarpeeksi energiaa yhden ihmisen koko eliniän tarpeisiin. Siis kaiken energian mitä tulet kuluttamaan, sisältäen valaistuksen, tietokoneet, lämmityksen, autoilun ja muun matkustuksen. Pallo on torium-nimistä metallia, jota on maan kuoressa runsaasti. Yhdessä kuutiometrissä tavallista graniittia on 35 grammaa toriumia, mikä vastaa energialtaan junanvaunullista hiiltä. Torium-esiintymissä pitoisuus on moninkertainen ja yhdestä kaivoksesta voidaan tuottaa polttoaine koko maailman energiantarpeeseen.

Yhdestä kaivoksesta koko maailman energia? Kyllä. Kymmenen tuhatta tonnia toriumia vuodessa riittää korvaamaan kaiken miljardeja tonneja hiiltä, kaasua ja bensiiniä polttamalla tuotetun energian. Ilman kasvihuonepäästöjä, poistaen ilmansaasteet jotka nyt tappavat yli miljoona ihmistä joka vuosi.

Torium-voimaloita on jo rakennettu ja parhaillaan Intiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa kilpaillaan uuden reaktorityypin saamisesta kaupalliseen sarjatuotantoon. Nykyiset ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia moninkertaisine turvajärjestelmineen, mutta torium-reaktorissa ei vastaavia kalliita järjestelyjä tarvita. Reaktorissa ei ole polttoainetankoja ja korkeapaineista vettä, vaan suolaliuos ilman painetta. Teräksistä suojakuorta ei tarvita reaktorin ympärille. Jos kaikki menisi pieleen, henkilökunta poistuisi ja sähköt sammuisivat koko voimalasta, liuos vain valuu painovoiman vetämänä varasäiliöön ja jäähtyy siellä itsestään. Tämän lisäksi torium-voimalat käyttävät polttoaineen erittäin tehokkaasti hyödyksi ja jätettä syntyy hyvin vähän.

Toriumilla tuotettu energia on siis puhdasta, turvallista ja edullista. Eikä se lopu kesken. Toriumilla voimme säästää miljoonia ihmishenkiä ja saada ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden laskemaan.

Eduksi voi laskea senkin, että toriumista on paljon hankalampaa valmistaa ydinaseita kuin uraanista. Toriumin kelvottomuus ydinaseiden tuotantoon oli yksi syy, miksei sitä valittu polttoaineeksi nykyisen ydinvoimatekniikan alkuaikoina 1950-luvulla.

--

Nyt on sydäntalvi. Samoin kuin viime vuonna, ulkona sataa vettä ja lumet ovat kovin vähissä. Tilanne on kehittynyt nopeasti huonommaksi. Toimimattomien vaihtoehtojen kanssa leikkimiseen ei ole enää aikaa: Massiivinen uusiutuvaan energiaan panostaminen ei ole vähentänyt kasvihuonepäästöjä lainkaan. Meidän on valittava energiaratkaisu, jota jälkipolvien ei tarvitse katua.

Uskomusten perusteella tehdyt päätökset eivät monimutkaisessa maailmassa yleensä johda toivottuun tulokseen. Siksi päättäjien joukkoon tarvitaan edes yksi, joka ymmärtää luonnontieteen perusteet ja osaa käyttää laskukonetta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (92 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomessa aiotaan tehdä tuulivoiman kanssa samat virheet kuin muualla on jo tehty. Hallitus pitää toivottoman tukipaketin väkisin voimassa, vaikka lopputulos on pelkkää tappiota, taloudessa, ympäristössä, sähköä tulee ajoittain säätövoiman kiusaksi. Torium-voimala olisi tulevaisuutta. Odotellaan nyt sitten kuinka syvään velka kuoppaan Suomi ajetaan ennen kuin tuulivoima virhe myönnetään.

Käyttäjän MauriJOHirvonen kuva
Mauri Hirvonen

Asian kääntöpuoli. Eu jakaa tuulivoimahankkeeseen osallitujille miljardeja. Onko oikein jättää Suomelle kuuluvat tuet muiden vietäviksi?

Tapani Lahnakoski

Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Mitäköhän nuo EU-tuet silloin tarkoittavat?

Käyttäjän MauriJOHirvonen kuva
Mauri Hirvonen Vastaus kommenttiin #51

Kannatta kasvaa, ennen kuin puhuu. eU jakaa satoja miljardeja uusiutuvaan energiaan. Tulee mieleen, onko oikeutettua puhua asiasta jos ei tiedä mistä puhuu tai mitä vahinkoa siitä voi koitus Suomelle?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #76

Pitää ymmärtää kokonaisuus, uusiutuva energia ei tarkoita pelkästään tuulivoimaa. USA lopetti tuulivoiman tukemisen n.40 vuoden kannattamattoman kokeilun jälkeen, Espanjan talous on kuralla, Saksa pitää ne pienet n.1 MW:n tehoiset tuulivoimalat verhona ruskohiili sähköntuotanto järjestelmään. Suomeen tuotiin heti 4,5 MW:n tuulivoimalat, ympäristöhaitat oli massiiviset jo ensimmäisessä ns. "puistossa". Heti melumittausten alkamisen jälkeen Tuuliwatti osti alle 2 km päässä olevan kiinteistön omaan käyttöönsä suurien melu lukemien takia "vähin äänin".
Ei sadat miljardit ole Suomeen tulossa, eikä tuulivoimaan. Tuulivoimasta on enemmän haittaa kuin hyötyä, onhan järjetöntä tukea itsessään kannattamatonta tuotantoa. Ei turhaa työtä kannata tehdä tai teettää, tämän varmaan ymmärtää keskenkasvuinenkin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun tuosta alla olevasta tekstistä nyt kävisi ilmi, että Kreikka ja Espanja ovat joutuneet rahoitusvaikeuksiin tukiessaan uusiutuvaa energia, Espanjassa nimenomaan tuulivoimaloita, eikä sitten enää ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tukeminen kokonaan. Eikö EU tukenut näitä maita riittävästi, tai mistä oli kysymys.

"In Greece, subsidies for green energy cost two jobs for every job created. Wind and other renewable power subsidies raised prices in Germany by nearly 8 percent. Spain was Europe’s ground zero for the green economy, in particular, wind power. The country blew hundreds of millions in an attempt to start a green energy job sector. Since 2000, Spain’s taxpayers spent $743,000 to create each “green job.”

Things went so badly that the Spanish government actually came to its senses and ended the wind subsidy. In turn, the Spanish company Iberdrola, turned to the United States taxpayers and received over $550 million in grants from the U.S. Treasury Department as part of the economic stimulus package among the biggest handouts given to any green company, anywhere.

Taxpayers shouldn’t be forced to subsidize these companies that aren’t even strong enough to withstand a mild financial breeze."

Read more: http://www.washingtontimes.com/news/2013/apr/9/blo...
Follow us: @washtimes on Twitter

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Petrus Pennanen ei ole ydinfyysikko:
Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 5.6.1998 tarkastettavaksi FM Petrus Pennasen väitöskirja "Multi-quark systems in lattice QCD".

Tutkimus kuuluu teoreettisen alkeishiukkasfyysiikan alaan.

Tekstissä ei ole totuuden häivääkään.

Actually, though, the United States has tried to develop thorium as an energy source for some 50 years and is still struggling to deal with the legacy of those attempts. In addition to the billions of dollars it spent, mostly fruitlessly, to develop thorium fuels, the US government will have to spend billions more, at numerous federal nuclear sites, to deal with the wastes produced by those efforts
http://thebulletin.org/thorium-wonder-fuel-wasnt7156

Käyttäjän usvi kuva
Janne Paalijärvi

Lauri, skarppaapas nyt ees vähäsen.

Tarja Parkkila

Kiitos tiedosta, oli mielenkiintoinen uusi asia.

Käyttäjän JariNatunen kuva
Jari Natunen

Kehitteillä oleva tekniikkaa, jonka kustanuksita ja riskeistä ei tiedetä tarpeeksi.
Kaivostoiminnan riskejä ja hintaa ymmärretään huonosti. Torium-kaivos on uraanin kanssa kilpailukykyinen tytäraineiden ja radioaktiivisen saastumisen kannalta, lisäksi se esiintyy yhdessä uraanin kanssa.

Tiedot ovat osin vääriä tai vanhentuneita. Ashley et al Nature 492,31–33 6.12 2012 kertoo, että toriumista saa ydinaseen helpommalla kun uraanista. Ei tarvita sentrifugeja, vain neutronilähde, joka esimerkiksi Suomessakin on kunnes Otaniemen koereaktori puretaan
Ehkä Petrus voisi korjata tältä kohtaa myyntipuheen, että tällä saisi Suomikin edullisesti ydinaseen? :)
http://www.nature.com/nature/journal/v492/n7427/fu...

Käyttäjän MauriJOHirvonen kuva
Mauri Hirvonen

Näistä ilmiöistä kannattaisi ottaa opppia ja tehdä johtopäätöksiä. Katsokaa ihmeessä ainutlaatuista tietämystä, mitä sensuurin takia ei opeteta ydinfyysikoillekaan. Vakaa tieto tulee ydinvoimalassa työskentelyn ja laajemman kokemuksen kautta siirtyvänä ymmärryksenä. – Katsokaa video ilolla ja jakakaa: https://www.youtube.com/watch?v=LpOIpyBSwi8

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Krhm. Ootkos tämän kritiikin katsellut:

Thorium Powered Car, Drive 100 yrs on 8 grams of fuel!
Thunderfoot.
https://www.youtube.com/watch?v=568iDYn8pjc

Lähteet on aika jänniä...

"I am a musician, pianist, composer who feels strongly about the role of Thorium as a nuclear fuel in..."

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Huomaa että Thunderf00t ei kritisoi thoriumin käyttöä energianlähteenä, vaan väitettä että sitä voitaisiin käyttää auton polttoaineena ja sitä kuinka osa aihetta käsittelevistä videoista eivät tiedä aiheesta mitään.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Samoja argumentteja. Kuten thoriumin 'tiheys' ja se että reaktori muka tarvii vain maltillisen suojauksen.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #14

Nimenomaan, aiheesta tietämättömien väitteiden kritisointia. Varsinaista tekniikkaa voimaloiden (ei autojen) takana Thunderf00t ei kritisoi.

Veijo Ylä-notko

Sun ois Petrus kannattanut kirjoittaa tekniikan saamasta kritikistä.
Liian hyvää ollakseen totta, ainakaan vielä. Muuten kaikki rakentaiaivat toriumvoimaloita

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Ei ole liian hyvää ollakseen totta. Siksi mm. Yhdysvalloissa, Intiassa, Kiinassa ja Kanadassa sijoitetaan nyt torium-voimaloiden rakentamiseen.

Veijo Ylä-notko

Kun kerran olet ydinfyysikko, voisit kertoa jo wikipediasta löytyvästä skeptisyydestä.
Onko tapahtunut joitain merkittäviä liäpimurtoja tms.?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kenties suurin este toriumille on öljyyn ja muihin fossiilisiin energiamuotoihin investoineet suuryritykset ja heidän lobbarinsa.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Unohdit mainita että Torium-energiatuotannon tutkimuskeskus valmistuu tänä vuonna Norjassa. Mielestäni Suomen pitäisi pyrkiä projektiin mukaan asap, sillä se olisi suorin tie tarvittavan asiantuntemuksen tuomiseen myös meille.

Ajantasaista lisätietoa Torium-projekteista saa aina paikallisen Piraattipuolueen IRC -kanavalta, kannattaa hyödyntää toki muissakin asioissa, sillä hyvien ideoiden kopioiminenhan on juuri se meidän juttu ja ylivaltiolliseen faktojentarkastukseen se paikallinen asiantuntemus parasta :)

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Ennemmin kaikki hönkä ydinfuusion toiminnallistamiseen. Se kun saadaan toimimaan, alkaa lyyti kirjoittaa. Aurinkoenergiakin kelpaa. Paneelien hyötysuhde paranee niin uskomatonta tahtia.

CO2 ongelma ratkaistaisiin tehokkaimmin biohiilen massatuotannolla ja peltomaahan hautaamisella. Plus sivuhyödyt.

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen

Kerrohan nyt, miten biohiilen tuottaminen ja maahan hautaaminen vähentää hiilidioksidia ilmakehässä. Puuhiilen tuottamisen sivutuotteena syntyy runsaasti hiilidioksidia, ja puuhiilen tuottaminen ja maahan hukkaaminen vähentää kasvillisuutta, jolloin lopputuloksena on enemmän hiilidioksidia ja vähemmän yhteyttäviä viherkasveja. Kasvit eivät myöskään pysty käyttämään maaperässä makaavaa hiiltä lannoitteena, koska ne ottavat hiilensä ilmakehän hiilidioksidista. Tuo puuhiilen hautaaminen maahan on älyttömin idea pitkään aikaan, mutta tietenkään tiedeyhteisö ei sitä kritisoi, koska viherpiiperrystä ei saa kritisoida.

Talvesta sen verran, että juuri tällä hetkellä valtameren takana on poikkeuksellisen kylmää. Yleensä se menee niin, että jos skandinaviassa on lämmin talvi, niin jenkkilässä on kylmempää. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Tapahtumahetkellä vallitsevasta suursääntilasta nämä asiat riippuvat.

Toivottavasti toriumreaktorit saadaan toimimaan, niin päästään ydinjäteongelmasta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Mene liian vaikeaksi vihreiden ideologialle. Kyllä ihmistä pitää syyllistää kaikesta.

http://www.eike-klima-energie.eu/uploads/media/EE_...
"6. THE PARADIGM OF THE WEATHER THERMOSTAT
An important point with respect to the global radiation balance is that at any location there is not an equilibrium state between light received from the sun and infrared radiated to space. This makes model calculation on a specific atmospheric column at a specific location at a particular time less meaningful to an understanding of how the
global radiation budget is established.
In the equatorial zone (between 30° South and 30° North) the top of the atmosphere radiates less radiation to space than it receives from the Sun: the energy budget for export to space is negative. The opposite is true in regions near the poles (from South pole to 30° South and from 30° North to the North pole) where the top of the atmosphere radiates more radiation to space than is received from the Sun: the energy budget is positive. Consequently, to reach a global energy balance over a certain period of time, the energy exchange between the equatorial zone and the near polar regions must be very important. This is strongly influenced by the weather events. Particular events on different latitudes influence each other strongly by the complex movements of air masses that are illustrated on weather charts by the flows around the high and low pressure areas (i.e. the anticyclones and cyclones). These air movements can be seen as ‘machines’ which influence the horizontal and vertical heat transport. And they can be considered as being heat or Carnot engines4 which function according to the laws of thermodynamics.
According to classical climatology the climate in the different climate zones is determined by these machines5 that are strongly influenced by horizontal temperature gradients. These temperature regulators themselves determine to a great extent the radiation capacity of the atmosphere by its water content and the cloud coverage. And at the bottom of them is the uneven illumination of the surface by the Sun.
This paradigm has the weather events as the global temperature regulator. And it raises the question as to whether any change of the CO2 in the atmosphere can influence the global temperature regulation of the water covered planet provided by the weather events"

Tapani Lahnakoski

Jokohan thoriumin suhteen päästään todelliseen läpimurtoon. Sitten ei kohta tarvitsisi kohkata hiilidioksidista tai lämpimistä talvista. Jenkkilän lisäksi on pirun kylmää Turkissakin.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Siis tä? Katsos. Puska kasvaa jossain. Se kaadetaan, annetaan kuivua ja käräytetään pyrolyysireaktorissa. Saadaan lämpöä ja biohiiltä. Osa tuosta puusta siis muuttuu lämmöksi, osa hiilidioksidiksi, osa biohiileksi, joka pysyy tuhansia vuosia maaperässä sinne dumpattua. Parantaa siinä sivussa maan viljavuutta ilmiömäisesti.

Toinen puska kasvaa jossain ja imee sitä edellisen puskan poltossa vapautunutta hiilidioksidia. Sekin kaadetaan ja käräytetään samalla lailla. Jne jne.

Painottamalla hommaa agressiivisesti kasvaviin ja rutosti CO2 imeviin puu- ja puskalajeihin, koko ajan enemmän ja enemmän hiiltä saadaan dumpattua maahan, eli touhu on pitkällä aikavälillä voimakkaasti hiilinegatiivista. Verrattuna vaikka metsähakkeen CHP käyttöön, joka on parhaimmillaankin vain lähes hiilineutraalia. Siinähän puumassa poltetaan 'kokonaan' eli se CO2 mitä se koskaan ilmakehästä poisti, myös palaa sinne, mitä nyt vähän tuhkaan jää.

Toinen painotuskohde olisi kasvattaa näitä puskikoita esim. vesistöjen ja jokien rannoilla/varsilla, jolloin samalla vaivalla saataisiin talteen hukkaan valuvia ravinteita.

Sivuhyöty peltoon sijoittamalla on viljavuuden paraneminen, mikä tehostaa maataloutta, edelleen omalta osaltaan vähentäen energiankulutusta siellä. Viljavuus koostuu monesta muusta ominaisuudesta kuin vain ravinnepitoisuudesta. Yksi selkein on pH taso eli happamuus. Sitä korjataan perinteisesti kalkilla, ja biohiilellä on sama vaikutus. Toinen biohiilen viljavuutta korjaava ominaisuus on hiilen määrän lisääminen maa-ainekseen. Mitä enemmän hiiltä, sitä aktiivisempi pieneliöstön toiminta on. Yksi merkittävimmistä viljelysmaan huippukunnon indikaattoreista. Biohiiili myös pidättää kosteutta ja ravinteita, mikä tasaa niiden liikettä maaperässä. Vähentää mm. ravinteiden huuhtoutumista.

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen Vastaus kommenttiin #13

"Painottamalla hommaa agressiivisesti kasvaviin ja rutosti CO2 imeviin puu- ja puskalajeihin, koko ajan enemmän ja enemmän hiiltä saadaan dumpattua maahan, eli touhu on pitkällä aikavälillä voimakkaasti hiilinegatiivista."

Ei ole hiilinegatiivista verrattuna siihen, että annetaan niiden puiden ja puskien vain elää ja kasvaa.

"Sivuhyöty peltoon sijoittamalla on viljavuuden paraneminen, mikä tehostaa maataloutta, edelleen omalta osaltaan vähentäen energiankulutusta siellä. Viljavuus koostuu monesta muusta ominaisuudesta kuin vain ravinnepitoisuudesta. Yksi selkein on pH taso eli happamuus. Sitä korjataan perinteisesti kalkilla, ja biohiilellä on sama vaikutus. "

Ei ole sama vaikutus. Hiili happamoittaa ja kalkki tekee maaperän emäksisemmäksi. Maaperän happamuutta säädellään, koska eri kasvit tykkäävät eri happamuusasteista.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #15

Ompas, jumankekka miten lyhytjänteisesti ajattelet asiaa. Katsos nyt. Hiilen stabiilisuus sen eri muodoissa vaihtelee. Kun puhutaan kasveista, esimerkiksi salaatinlehti tai tomaatti sisältää kasvin ilmasta sitomaa hiiltä. Ne ovat kuitenkin suhtkoht nopeimmin mätänevää kasvinjätettä mitä löytyy. Niitä hieman kestävämpää voi olla vaikkapa heinänkorsi, sitten kuiva olki, sitten pajunvarsi, mäntytukki, jne. Pyrolyysin ja fossilisoitumisen tuottama hiili on aivan viimeisimpiä ja stabiileimpia, jos ei kaikkein stabiilein tunnettu muoto.

Jos siis annetaan vain puskien kasvaa, ne kuolevat aikanaan ja mätänevät, vapauttaen sitomansa hiilen takaisin ilmakehään. Idea on suurin piirtein yhtä tyhmä kuin EU:n maataloustonttujen ajatus siitä, että ojien varsilla kasvavien suojakaistojen kasvillisuutta ei saisi kerätä. Seuraavaan kesään mennessä kaikki ravinteet mitä niihin kerääntyi valuu kuitenkin sinne ojaan kun kasvinjäte mätänee ja vapauttaa sen mitä imutti.

Vaikka siis tekisimme niistä puskista haketta ja hautaisimme sen hakkeen maahan, sekin mätänisi siellä aikanaan. Lisäksi maaperässä mätänevää puu hapattaa maata ja kulutttaa ravinteita, mikä on siis viljavuudelle huono. Emme myöskään saisi yhtään lämpöä irti siitä hakkeesta, toisin kuin pyrolyysiprosessissa. Biohiili tai kivihiili maahan haudattuna on kaikkein pysyvin muoto. Tarpeeksi syvälle haudattuna käytännössä ikuinen, kunhan sitä ei kaiveta ylös.

Hiffaako ny?

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen Vastaus kommenttiin #17

Miksi se hiili pitää haudata sinne maan alle samalla tappaen yhteyttäviä kasveja? Halutaanko luonnon ekosysteemin hiilikierto pysäyttää kokonaan? Ovatko vanhuuttaan kuolleet ja mätänevät/maatuvat kasvit mielestäsi ympäristöongelma?

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #18

Kuka mistään 'kokonaan' on puhunut? Käytettäisiin tuota prosessia vain siirtämään sinne maahan takaisin sitä hiiltä mitä sieltä liikaa on louhittu ja imutettu. Mikä parempaa, peltoon sijoittamalla tulisi vielä enemmänkin hyötyä kuin vain tasapainon palauttaminen. Toki jos jostain syystä halutaan niin varmaan saataisiin tuolla jääkausikin aikaan.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #15

Riitele vain maatalousyrittäjälle/agrologille vastaan näistä jutuista :)

Ennen kuin kalkkia alettiin käyttää maaperän happamuuden säätämiseen kohti pH 6,5-7 tasoa, joka on optimaalinen lähestulkoon kaikille viljelykasveille, käytettiin koksia, eli hiiltä. Sillä on juuri sama vaikutus. Happamuus = vapaita vetyioneja, joita kalkki ja hiili sitovat. Hiiltä ei enää käytetä, koska kalkki on tehokkaampaa ja kustannustehokkaampaa. Hiiltä tarvitaan hiukka kipeämmästi muualle. Biohiiltäkin haluttaisiin ensisijaisesti polttaa fossiilihiilen korvaajana.

pH tavoite on yleensä noin 7. On totta että kaikki kasvit eivät tarvitse niin hyvää tasoa riittävään kasvuun, mutta se on silti eduksi. Vaativimmat kasvit puolestaan ehdottomasti tarvitsevat sen seiskaa hipovan tason. Vain joillakin kasveilla kuten perunalla liika emäksisyys on vakava haitta. Happamuus vaikuttaa sekä ravinteiden saatavuuteen kasville että maaperän biologiseen aktiivisuuteen.

Siinä heti ensimmäinen googlella löytynyt pH:n säätöön hiilellä liittyvä tutkimus:
http://rdo.psu.ac.th/sjstweb/journal/26-5/10coal-a...

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen Vastaus kommenttiin #19

Kalkin eli kalsiumoksidin vesiliuos on voimakkaasti emäksistä. Hiilen vesiliuos taas on sellaisenaan neutraalia, mutta hiilidioksidin vesiliuos on hapanta. Moni kasvi tykkää happamasta, esim. monelle chilille pH 5 on sopiva.

Kasveihin sitoutunut hiili ei ole sellaisenaan hiilimuodossa, vaan kuituna, enimmäkseen selluloosana, joka on hiilihydraatti. Hiilihydraattia käyttää kaikki kasvissyöjäeläimet ja suurin osa sekasyöjäeläimistä ravintonaan. Tällä tavoin kasvien varretkin tulevat osaksi luonnon ravintoketjua. Kasvien sisältämä hiili ei sellaisenaan suoraan palaudu luontoon muuten kuin eläinten hengityksen hiilidioksidin ja muiden aineenvaihduntatuotteiden kautta, ellei tapahdu esimerkiksi metsä- tai maastopaloa.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #22

Mutta kannattaako saivarella.

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen Vastaus kommenttiin #23

Linkkaamassasi tutkimuksessa ei puhuta hiilen käytöstä maaperän emäksisyyden lisäämisessä, vaan "coal ash"in käytöstä. Tarkoittaa ilmeisesti tuhkan polttamisesta jäävää kiinteää substanssia. Ainakin puuhiilen ollessa kyseessä jäljelle jäävä aines on voimakkaasti emäksistä tuhkaa. Puunpoltosta syntynyttä tuhkaa on Suomessakin iät ja ajat käytetty pikku kasvimaiden emäksisyyden ja ravinteikkuuden lisäämiseen.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #24

Niin muuten oli. Karbonaatit on se mikä siinä auttaa asiaa, tarkemmin sanottuna.

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen Vastaus kommenttiin #25

"Coal ash" (jolle ei taida olla suomenkielistä vastinetta) ei siis sisällä ollenkaan hiiltä. Se hiili on siitä palanut pois. Muun muassa kalsiumoksidia se kyllä sisältää runsaasti.

Edellisessä kommentissani kirjoitin: "Tarkoittaa ilmeisesti tuhkan polttamisesta jäävää kiinteää substanssia." Tarkoitin tietysti "hiilen polttamisesta jäävää kiinteää substanssia."

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #26

Sehän niissä tuhkissa onkin. Toisekseen raskasmetallit haittaa niiden hyödyntämistä.

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen Vastaus kommenttiin #27

Hiiltä ei siis ole koskaan käytetty lannoitteena eikä edes maaperän happamuuden säädössä - "poltettua hiiltä" kylläkin, mutta siinä ei ole enää hiiliatomeja jäljellä.

Luonnossahan hiiltä ei esiinny täysin puhtaana, vaan puuhiilessä on aina vähän seassa palamatonta puuainesta ja myös tuhkaa. Kivihiilessäkin lienee sama homma.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #28

Öö, on. Ensinnäkin erota lannoite eli ravinteen lisäys maan fysikaalisten ominaisuuksien säätämisestä. Kalkkikaan ei ole 'lannoite' vaan pääasiallinen tarkoitus on muu. Huolimatta siitä että sen sisältämä kalsium ja magnesium on ravinteita. Tämä menee monesti sekaisin.

Tuo "hiili" puolestaan menee semantiikaksi tuossa yhteydessä. Toki se on näiden hiilituotteiden karbonaatit jotka sen vaikutukset saa aikaan happamuuden suhteen.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #22

Tuon suhteen siis eihän me nyt keskustella ilmasto ongelmissa siitä ravinnekierrosta sinänsä, vaan siitä että siihen kiertoon ollaan tuotu ekstraa kamaa kiertämään, joka olisi syytä palauttaa pysyvään muotoon.

Chili puolestaan on aika marginaalinen viljelykasvi. Puhutaan leipä- ja rehuviljoista, öljykasveista, juureksista ja vihanneksista, ruoantuotannon isosta massasta.

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen Vastaus kommenttiin #30

Miksi se hiilikiertoon tuotu ekstrakama pitäisi palauttaa pysyvämpään muotoon? Mitä pahaa siinä on, että se tulee osaksi kasveja kuten se on joskus ollutkin?

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo Vastaus kommenttiin #31

Koska me ollaan totuttu elämään ja mukautettu sivilisaatiomme siihen kiertoon, jossa ei ollut mukana kiertämässä sitä CO2 määrää, minkä olemme vapauttaneet 'pysyvistä' lähteistä kuten öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta, joiksi dinojen aikojen elukat ja kasvit muuttuivat vuosimiljoonien aikana. Eikö se nyt ole muutaman vuosikymmenen ollut polttava puheenaihe, että tuon pysyvän hiilen lisääminen tähän ei niin pysyvien hiilimuotojen kiertoon ei ole kovin viisasta, pitäisi vähintään lopettaa, jos ei kääntää.

Ja siihen kääntämiseen on ehdotettu ratkaisuksi tätä biohiilen dumppausta, sivuhyötyineen. Minusta se on vain niin ylivoimainen konsti kaiken kaikkiaan. Ilmastonmuutosväittely ylipäätään on sitten eri asia.

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen Vastaus kommenttiin #32

Ilmakehän hiilidioksidi sitoutuu ennen pitkää luonnollisesti kasvillisuuteen. Hiilidioksidin määrän marginaalinen lisäys lisää kasvillisuuden määrää yhtä marginaalisesti. Onko pystytty todistamaan, että sillä olisi haittavaikutuksia?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #33

Tutustu aiheeseen "terra preta"

http://en.wikipedia.org/wiki/Terra_preta

Maahan haudattu hiili parantaa maan viljavuutta satojen tai jopa tuhansien vuosien ajaksi. Eikös yhteyttävien kasvien määrän lisääntyminen ole hiilipäästöjen kannalta hyvä asia? Kertasijoitus eli hiilen hautaaminen maahan tuottaa korkoa eli lisäkasvua sadoista tuhansiin vuosiin. Toki on niin, että hiili ei paranna viljavuutta kaikilla maatyypeillä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Torium voimaloiden saaminen tuotantoon tapahtunee ennen kuin fuusioreaktoreiden. Nähtäväksi jää onko aurinkosähkö varastointimenetelmineen siitä huolimatta oleelliseti halvempaa rakentaa kuin toriumvoimalat. Hienoa on, että meillä on useita vaihtoehtoisia polkuja kuljettavaksi kohti puhtaampaa energiantuotantoa.

Varmaa alkaa olla, että uraanin halkaiseminen sekä turpeen ja kivihiilen polttaminen ovat menneen ajan ratkaisuja. Uutta kapasiteettia ei pidä rakentaa. Vähitellen päästään purkamaan haitallisimmat vesivoimaratkaisutkin. Mitään uusia tekoaltaita ei ainakaan kannata Suomeen rakentaa.

Raakaöljyn hintakehityskin taisi pelastaa arktiset alueet öljynporaukselta. Noilla hinnoilla ei kannata edes suunnitella.

Tapani Lahnakoski

Tämä keskustelu on mennyt ihan pikkuisen ohi aiheesta.

Nyt olisi tärkeintä tutkia milloin thoriunreaktorit ovat kaupallisessa käytössä. Jos näyttää siltä, että pikapuoliin (5 - 10 v), kaikki sekoilu minkään muun investoinnin kanssa kannattaa lopettaa. Ihan hyvin voimme ainakin Suomessa polttaa fossiilisia entiseen malliin, mutta tuuliropellien rakentaminen pitää lopettaa heti.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kuten pari kommentoijaa on jo asiaan viitannutkin on toriumreaktorien suurin ongelma siinä, että niitä ei ole vielä kaupallisessa mielessä tarjolla. Toivottavasti tilanne muuttuu pian. Juuri nyt meidän ongelmamme on osin siinä, että meille rakennetaan perinteisten ydinvoimaloiden prototyyppiversioita ja tässä piilee isoja riskejä mm myöhästymisten ja kustannusten nousun suhteen. En oikein usko, että sähkömarkkinamme kestäisivät kolmatta massiivista prototyyppiä, joten voisi olla hyvä odotella, että markkinoilla on jo koeteltua tekniikkaa saatavilla.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Toki, tulevaisuus on sarjavalmisteisten reaktorien. Niiden seuraavaa sukupolvea kehitetään parhaillaan useissa maissa, kuten blogissani mainitsin ja linkkasin Kaj Luukon blogiin jossa on asiasta lisätietoja.

Käyttäjän MattiKleemola kuva
Matti Kleemola

Teknologia lienee energiantuotantoon soveltuvassa kunnossa vasta pitkän ajan kuluttua (2025->). Sulasuolareaktori (MSR) mainitaan vain kahdesti IAEA:n ydinenergian tilannekatsauksessa:
http://www.iaea.org/About/Policy/GC/GC58/GC58InfDo...
Tarkempi kuvaus teknologiasta ja sen haasteista löytyy täältä:
https://www.gen-4.org/gif/jcms/c_40473/a-technolog...

Matti Adolfsen

Thoriumreaktorilla on takaanaan loistava tulevaisuus. yli 50 vuodessa siitä ei ole saatu kaupallisesti menestyvää konseptia, vaikka n.s. hyödyt ovat olleet tiedossa. löytyykö syy puuttuvasta polttoaineen tuotantoketjusta, uraanikaivosteollisuuden voitontavoittelusta vaiko myyteistä joita thoriumiin on liitetty?

http://www.whatisnuclear.com/articles/thorium_myth...

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Toriumiin ei aluksi panostettu sen vuoksi että siitä on hankala tehdä aseita, ja myöhemmin investoinnit lopetettiin ympäristöaktivistien ydinvoiman vastustuksen vuoksi. Onneksi kehitystyö on nyt taas vauhdissa monella mantereella.

Linkkaamasi artikkelin pääpointti on että jotkin torium-fanit ovat liioitelleet uraanipohjaisen ydinvoiman haittoja. Olen tästä samaa mieltä. Uraani on myös hyvä polttoaine energiantuotantoon ja uusilla hyötöreaktoreilla se voidaan käyttää hyvin tehokkaasti hyödyksi. Hyötöreaktorit voivat käyttää polttoaineena myös vanhaa ydinjätettä. Torium on kuitenkin vielä parempi vaihtoehto tulevaisuuden laajamittaiseen energiantuotantoon kuin uraani, koska sitä on maassa enemmän ja tasaisemmin levinneenä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Näistä vaihtoehtoisista energiamuodoista tavataan kirjoittaa tyyliin "raaka-aine on olemassa, riittää vain että otetaan se käyttöön eli nyt on energiaongelma ratkaistu". Viekö tällainen hypetys meitä kohti parempaa tulevaisuutta.

Mitä nyt vähän googletin asiasta, niin raaka-aineen jalostaminen ei tapahdu ihan vain graniitista seulomalla, kuten ei uraaninkaan. Kannattavan raaka-aineen rikastuslaitoksen luominen tarvinnee kymmeniä jos ei satoja laitoksia. joihin rikastettu tavara kelpaa. Tekniikka & Talous-lehden jutussa arvioitiin, että Torium voisi olla Uraanin rinnalla raaka-aineena 20-30 vuoden sisällä.

Sitä odotellessa meidän pitää ehkä tehdä jotain muuta.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Uusille hyötoreaktoreille polttoainetta ei tarvitse rikastaa toisin kuin nykyisille painevesireaktoreille. Rikastuminen tapahtuu suoraan reaktorin sisällä fissioprosessin aikaansaamana. Siksi polttoainetehokkuus on kymmeniä, jopa satoja kertoja parempi ja energian tuotantokulut pienemmät.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

"Ei tarvitse rikastaa" eli siitä vaan kuormaat ja lapioit santaa reaktoriin, ydin halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa.

Energia-alalla on oma "veden polttajien" koulukuntansa jolle kaikki on päivänselvää, mitään ongelmia ei ole. Niinhän se piti Talvivaarassakin olla.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen Vastaus kommenttiin #59

Tietysti torium pitää eristää kaivosmassasta. Se on eri asia kuin ydinpolttoaineen rikastus. Toriumin tuotanto kaivoksista ei ole mikään ratkaisematon ongelma vaan sitä tuotetaan koko ajan. Tällä hetkellä maailmassa on ylimääräistä toriumia koska sillä ei ole tarpeeksi käyttöä.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Näin se näyttää tilanne olevan mitä googlen ja wikien takaa selviää. Uraanin hankinta ja jalostus on vakiintunut jo aikoja sitten, torium on uusi juttu. Aiheen enkun kielisessä wikissä korostetaan jalostuksen ongelmallisuutta ja sen vauhtiin saattamisen kallista hintaa.

Vielä yksi juttu minkä joku paremmin perehtynyt voisi selittää on tämä miten nämä on toriumreaktoreita. Uraanin isotoopiksihan se torium muunnetaan reaktoria varten, ja siihen tarvitaan uraanipohjainen reaktori.

Ydinvoimalla ei kuitenkaan käännetä ilmastonmuutosta. Ei millään fissioon tai fuusioon perustuvalla. Ydinvoiman suurin etu on mahtava hyötysuhde. Vähästä saadaan massiivisesti energiaa. Siihen verrattuna kaikenmaailman bioenergia ja tuulivoima on pelkkää pierua.

Todennäköisemmin ydinvoimalla voidaan hidastaa pysyvien hiilen muotojen vapauttaminen minimiin. Polttoaineen hankinnassa ja jalostuksessakin kuluu energiaa, pahoin pelättävissä fossiilista. Vaikka siis louhintakoneet ym. kävisivät vaikka biodieselillä, silloinkin ydinvoiman koko ketju olisi ainoasaan hiilineutraali, eli ei vapauttaisi lisää hiiltä nopeaan kiertoon. Meille jäisi silti ongelma sen hiilen suhteen mitä olemme jo fossiileja polttamalla vapauttaneet nopeaan kiertoon pysyvistä varastomuodoista, fossiilisista hiilivedyistä jne.

Ilmastonmuutostahan on tapahtunut aina, ilmankin ihmisen vaikutusta. Aivan sama onko, eikö, vaiko missä mitassa nykyinen muutos on omaa ansiotamme, ilmastonmuutoksia olisi tulossa joka tapauksessa. Meidän pitää siis oppia säätelemään ilmastoa. Lämmittämisen osaamme, nyt pitäisi oppia myös jäähdyttämään. Se tarkoittaa hiilen dumppaamista takaisin pysyviin muotoihin. Tottahan se on että hiiltä sitoutuu myös nopean kierron varastomuotoihin tietyissä rajoissa, mutta ei tosiaan määräänsä enempää, eivätkä ne muodot ennen kaikkea ole vakaita.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Kirjoitat aiheesta, josta pitäisi keskustella enemmän.
Alkaa tulla kiire tehdä jotakin ratkaisevaa, jolla saadaan ilmastonmuutos pysäytettyä. Toriumreaktori on yksi mahdollisuus.

Kirjoitin itse samasta aiheesta aiemmin.

http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162757-olisi...

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Hienoa Veikko että olet kirjoittanut aiheesta. Kiitos!

Jukka Mäkinen

Sellaista vaihtoehtoa ei tietenkään saa ajatella, että energian tuotannon jatkuvan lisäämisen sijasta vähennettäisiin ratkaisevalla tavalla...kuluttajien määrää.

Miljardi ihmistä kuluttaisi huomattavasti vähemmän kuin seitsemän miljardia.

Sillä olis muutenkin pelkästään hyviä vaikutuksia ympäristölle, luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Kärsijänä olisi lähinnä kuluttajatuotteisiin orientoitunut teollisuus.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Epäilen ettei sitä yhtäkään tule löytymään.

Kuluttajien määrä voi hyvinkin vähetä jopa nollaan.

Maailman talouskehitys on sellaisessa tilanteessa, että jos siihen ei saada muutosta ei ole odotettavissa mitään mullistavaa. Köyhä köyhtyy ja rikas rikastuu . maailma möhköttää omaan suuntaansa ja tuhoaa itse itsensä - etenkin, ku näitä kaikenmaailman satusetiä ja tiedeuskovaisia kuuntelee .. tänää sitä ja huomenna tätä.

Kaikenkattava syöpälääkekin löytyi jo muutama vuosikymmen sitten mutta ei sitä vaan kuulu eikä näy.

" Britannian hallituksen energia- ja ilmastonmuutosministeriön tuore selvitys toriumin mahdollisuuksista tiivistää, että radioaktiivinen luonnosta löytyvä alkuaine on todellakin varteenotettava vaihtoehto uraanille mutta että sen hyötyjä on liioiteltu. Toriumia on pidetty turvallisena, tehokkaana ja halpana.

Ministeriö pitää silti yhä järkevänä toriumin käytön tutkimista." .. ja mikä ikävintä meillä on jo ydinvoimalat ja lisää rakennetaan ... esimerkkinä Iran, joka tekee myös ydinpommin ( todennäköisesti ), siitä alkaa jnkn kaipaama väestön väheneminen ..

Yrjö Matilainen

Oikeesti köyhät ovat rikastuneet viime vuosikymmeninä, Kiinassa, Intiassa, Indokiinassa, jopa Afrikassa. Sitten tietysti kulutus ja päästöt kasvaa. Mikä helpotus olisi, jos tän Planet Earth´in väkiluku saatais laskemaan 1 miljardiin tai sen alle... suurin osa ongelmista haihtuisi, luonto, kalakannat, merenelävät, eläimet, saisivat mahdollisuuden elpyä.
Paavo Väyrynenkin, jonka kanssa olen ollut erimieltä kaikista asioista paitsi tästä sanoi: ihmiskunnan ja maapallon suurin ongelma on hillitön väestönkasvu.

Käyttäjän SamuliLaukkanen kuva
Samuli Laukkanen

no nyt maallikkona tulee ensimmäisenä mieleen että onko nämä käytössä olevat laitokset nopeasti muutettavissa helposti TORIUM laitoksiksi vai onko aivan eri tekniikkaa.. eikö näitä voida tehdä pienemmässä muodossa ja jos nyt on maailmalla kokeilu mielessä niin ..olisiko esim. teknillisellä korkea koululla ..yliopistoilla..tai suomalaisilla tutkijoilla ja sen myötä suomalaisella teollisuudella markkinoita..
mielestäni ylittää sen kynnyksen että tutkimukseen kannattaisi sijoittaa tutkimus määrärahoja..

Tapani Lahnakoski

En yritkään lukea sinun ajtuksiasi, mutta usein saan sen käsityksen, että me täällä pystyisimme omilla vajavaisilla resursseillamme tutkimaan ja olemaan jopa tutkimuksen kärjessä ties missä asiassa.

Kuten tässäkin asiassa, meidän tulee perustutkimuksessa valita yhteistyökumppamimme ja strategisesti oikeat alat mihin satsaamme. Yksin emme näin suurissa asioissa pysty mihinkään. Tuotekehitys on sitten eri juttu, mutta tuotanto taas on ilmastopolitiikallamme ajettu kaukoitään.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Olen kuullut vastaavaa juttua omalla ohjelmistoalallani. Meillä on täällä Suomessa niin vajavaiset resurssit, ei voida kilpailla ulkomaisten jättiyritysten kanssa? Niinpä en mennyt amerikkaan myymään ohjelmistotuotettani, siellähän on kaikki paljon hienompaa. No kymmenen vuotta odotettuani sitten menin. Kävikin niin että tuotteemme on paljon hienompi kuin amerikkalaisilla kilpailijoilla ja sikäläiset yritykset innolla ostavat sen vertailtuaan tarjolla olevia vaihtoehtoja.

Huono itsetunto on Suomessa ongelma!

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #63

Kyllähän täällä kaikenlaista osataan, mutta ei kai tämä sinun esimerkkisi vaatinut hirveitä työmääriä. Minä nyt ajattelin esim. tämän blogisi aihetta tai muuta kovaa perustutkimusta, esim. Cernissä kai olemme jollakin panostuksella ja on spekuloitu, että iso hiukkaskiihdytin rakennettaisiin Suomeen.

Tällaisia yhteistyökuvioita ajattelin, mutta kaikkiin ei kannata lähteä.

Tapani Lahnakoski

Voisiko blogisti vähän valaista tätä Suomen ydinfysiikan tilaa.

Sanoit itse työskenteleväsi ohjelmistoyrityksessäsi. Oletko siis missään tekemisissä tutkintosi kanssa nykyisessä työssäsi?

Onko Suomesa enää töitä ydinfyysikoille muualla kuin STUK:ssa?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

P.P.>Puhdasta energiaa koko maailmalle

ooo

Otetaanko mentaalihygienia mukaan? Japanissa taitaa seistä viitisenkymmentä atomivoimalaa vieläkin. Vain pelon vuoksi.
Sadat miljoonat ihmiset pelkäävät atomivoimaa. Sitä on helppo pitää unohduksissa kun se ei näy. Kuka ottaa vastuun pelosta.

Jyrki Räsänen

Kiitos Petrus! On ihan mielenkiintoinen asia tosissaan!

Reino Jalas

Mainitun Thorium-reaktorin lisäksi kerrotaan maailmalla suunniteltavan muunlaisiakin uusia reaktoreita. Muun muassa “jääkaapin kokoisia” 10..300 MW, perinteisen rakenteisia pikkureaktoreita.

Tai ikuisuusprojektin tyyppiset Tokamak- fuusiokreaktorit, jonka Ranskaan rakennettavan koelaitoksen pitäisi valmistua 2020. Ja tietenkin hieno kylmäfuusio, joka on huomattavasti jäähtynyt 20 v. takaisesta alkuinnostuksesta.

---
Vuonna 2011 Kiina ilmoitti saavansa ensimmäisen 100 MW tehoisen Thorium -reaktorinsa valmiiksi vuoteen 2024 mennessä. Varsinaiseen energiantuotantoon tarkoitetut isommat reaktorit valmistuisivat tuon aikaisen arvion mukaan 10..20 v. kuluttua.

“Toriumilla tuotettu energia on siis puhdasta,
turvallista ja edullista.”

Thorium-voimalassa syntyvää ydinjätettä on kenties 1/35 osa Uraanivoimalaan verrattuna, mutta aivan päästötöntä sekään ei ole.

Plutoniumiakin kyllä syntyy, aikaisempien arvioiden mukaan 2% verrattuna perinteiseen ydinvoimalaan verrattuna. Kiinalaisten tietojen mukaan sitä syntyisi vain 1/1000 osa vanhoihin voimaloihin verrattuna.

Thorium-reaktorissa alkuaine Thorium-232 muunnetaan Uraani-233:ksi. Sitä sitten käytetään fissioreaktioon perustuvana ydinvoimalan polttoaineena kuten vaikkapa Eurajoen voimaloissa.

Uraani-233 on ydinräjähdyskelpoista materiaalia kuten vaikkapa ydinpommeissa käytettävä Plutonium-239. Kuitenkin Uraani-233:ssa on joukossa aina myös Uraani-232 alkuainetta. Se tekee yhdistelmästä epästabiilin ja tästä aineesta tehty ydinpommi saattaa laueta tekijöidensä käsiin.

Tällaisen riskin ottaminen saattaisi kuitenkin olla ottamisen arvoinen joillekin epätoivoisille, pienille (terroristi)maille ja ryhmille.

Jotakin kansainvälisiä säädöksiä todennäköisesti tarvittaisiin Thorium-232 ja siitä saatavan U-233 kauppatavaralle. Tai voidaanko päästää ydinasemaiden ulkopuolelle, vapaaseen myyntiin lainkaan?

---
Blogistilla on näköjään ydinvoimatekiikkaan soveltava tohtorikoulutus. Uravalinta ei ole kuitenkaan aikaisemmin, eikä ilmeisesti jatkossakaan vetänyt nopeasti etenevien Thorium-voimaloiden suuntaan? Vaan aivan muunlaisten algoritmien pohtimiseen, nettitekniikoiden puolella.

Saattaa olla että uusien Thorium-voimaloiden rakennuspäätösten tekeminen voisi olla arkipäivää 20 v. kuluttua, siis vuonna 2035.

Minun käsitykseni mukaan se aika ei olisi esim. Suomen tyyppisissä maissa hallitusten päätöksenteon aiheina, ainakaan tuota lähempänä. Ei ole Thorium-voimalat siis vielä ihan nurkan takana.

Reino Jalas

Blogiavauksen toi esille Thorium-voimaloiden positiivisen puolen, helpohkolta näyttävän tekniikan jolla saadaan rajattomasti energiaa. Thorium vaikuttaa olevan todella ehtymätöntä, mainiota ja monipuolista käärmeöljyä maapallon moninaisiin energiapulan vaivoihin.

Kuitenkin se toinenkin puoli tälläkin kärmesalvalla on:

    "Ongelmana on, että neutronisäteilytys Thoriumin-232:lle voisi tapahtua pienissä laitoksissa, Ashley sanoi. Se voidaan tehdä tutkimusreaktoreissa, joita on noin 500 eri puolilla maailmaa, mikä vaikeuttaa seurantaa."
    “Tämä tarkoittaa että 1.600 kg määrästä Thoriumia voidaan yhdessä vuodessa valmistaa 8 kg Uraani-233. Se on pienin määrä, ns. kriittinen massa, joka tarvitaan ydinräjähdyksen aikaansaamiseksi.”
    "Tärkeintä on tunnustaa, että Thorium ei ole reitti ydintulevaisuuteen vailla ydinaseiden leviämisen riskejä, kuten jotkut ihmiset näyttävät uskovan, Ashley lisäsi.
    Thorium teknologioiden syntyminen tuo sekä hyötyjä että ongelmia. Tarvitsemme lisää keskustelua alaan liittyvistä riskeistä, jos haluamme turvallisemman ydinvoiman tulevaisuus. "

    http://www.cam.ac.uk/research/news/proliferation-w...

Voi olla että Thoriumin henkeä ei enää saada työnnettyä takaisin pulloon millään ilveellä, ei vaikka voimaloiden kehitys pysäytettäisiin kokonaan.

Ne 500 riittävän kyvykästä laboratoriota maailmalla pysyvät olemassa joka tapauksessa. Missä on lähin ISIS -porukan tavoitettavissa oleva labra? Ja missä se tarpeettomana, arvometallien sivutuotteena Thoriumia erotellut rikastamo, joka myy heille 1600 kg Thoriumia?

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Toriumreaktorissa ei ole mitään ratkaisevaa eroa perinteiseen plutoniumhyötöreaktoriin verrattuna:

Molemmat vaativat nopeilla neutroneilla käyvän reaktorin hyötämään fissioituva isotooppi fertiilistä raaka-aineesta. Nopissa reaktoreissa on omat reaktiivisuuden hallintaan liittyvät haasteensa termisiä reaktoreita heikompien reaktorifysikaalisten takaisinkytkentöjen takia.

Molemmat vaativat polttoaineen jälleenkäsittelyä fissiilin aineen keräämiseksi talteen. Tämä on poliittisesti ja ympäristömielessä herkkää hommaa.

Molemmat mahdollistavat pommin tekemisen. Plutonium asettaa tiukat vaatimukset materiaalin puhtaudelle ja thoriumista hyödetty uraani säteilysuojelulle, mutta tehtävissä yhtä kaikki.

Jonkin verran on eroja syntyvien jätenuklidien jakaumassa (uraanissa enemmän pitkäikäisiä aktinideja) ja raaka-aineiden saatavuudessa, mutta itse kyllä taipuisin pitämään toriumin tarjoamista puhtaana vaihtoehtona uraanille - turvallisesta puhumattakaan - lähinnä markkinamiesten puheena.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

En ole väittänyt että uraaniin perustuva ydinvoima olisi erityisen saastuttavaa tai vaarallista, päinvastoin. Voit lukea aiheesta aiemmissa bloggauksissani.

Pääpointti on, että sulasuolaan perustuvat hyötöreaktorit ovat nykyisiä voimaloita huomattavasti parempia turvallisuuden ja vaadittavien rakennusmassojen ja niihin liittyvien kustannusten osalta.

Tulevaisuuden hyötöreaktorit voivat toki käyttää myös uraania ja esim. nykyistä ydinjätettä polttoaineena. Uusien sulasuolareaktorien kehitys keskittyy nykyään kuitenkin toriumiin, jota on tosiaan maankuoressa huomattavasti enemmän kuin uraania.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Ei se turvallisuusetu ole itsestään selvä: iso etu toki on, että päästään eroon korkeapaineisesta vedestä jäähdyttimenä, mutta vedestä ja termisestä neutronispektristä luopuminen tarkoittaa samalla kahdesta tärkeimmästä tehon kasvua hillitsevästä reaktorifysikaalisesta takaisinkytkennästä luopumista. Turvallisuuden painopiste siirtyy siis hätäjäähdytyksestä reaktiivisuuden hallintaan. Jälkilämpö on joka tapauksessa pystyttävä poistamaan, eikä sen määrässä ole isoa eroa eri reaktorityyppien välillä.

Sulasuolareaktorissa on nykyreaktoreihin verrattuna vielä kaksi erityispiirrettä: korkea-aktiivinen tavara liikkuu piirissä isolla alueella tehden esim. putkistojen kunnonvalvonnan erittäin haastavaksi. Lisäksi uraanin hyötö edellyttäisi käytännössä kemiallisen jälleenkäsittelylaitoksen rakentamista jokaisen laitoksen kylkeen.

Nopeisiin reaktoreihin siirtyminen on välttämätöntä jos ydinvoimaa halutaan käyttää vielä vuosisadan päästäkin, ja kaikki nuo kuvatut ongelmat on kyllä rahalla ja työllä ratkaistavissa. Niitä ei kuitenkaan kannata jättää huomioimatta, kun "sulasuolakuume" aina muutaman vuoden välein nousee.

Tapani Graae

Onkohan kaikille tullut selväksi että torium ei sinänsä ole fissioituva eli ydinpolttoaineeksi sopiva? Luonnon torium Th-232 pitää ensin säteilyttää neutroneilla jolloin muodostuu radioaktiivinen Th-233. Tämä hajoaa 22 minuutin puoliintumisajalla alkuaineeksi protaktinium Pa-233 joka puolestaan hajoaa noin kuukauden pituisella puoliintumisajalla torium Th-233:ksi. Vasta tämä muklidi on käyttökelpoinen ydinpolttoaine.
Luonnon torium on pari pykälää uraania kevyempi, mutta radioaktiivinen vastoin edellisissä puheenvuoroissa esitettyä.
Kaikesta huolimatta torium -reaktori on lupaava vaihtoehto - tulevaisuudessa.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Edellisen kommentin "noin kuukauden pituisella puoliintumisajalla torium Th-233:ksi" pitäisi olla "noin kuukauden pituisella puoliintumisajalla uraani U-233:ksi". Eli uraania halkaisemalla se energia toriumreaktorissa tehdään.

Tuolla selventävä kuva: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/96...

Tapani Graae

Aivan oikein. Sorry lipsahdus. Mutta ilman toriumia ei U -233 saataisi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Actually, though, the United States has tried to develop thorium as an energy source for some 50 years and is still struggling to deal with the legacy of those attempts. In addition to the billions of dollars it spent, mostly fruitlessly, to develop thorium fuels, the US government will have to spend billions more, at numerous federal nuclear sites, to deal with the wastes produced by those efforts
http://thebulletin.org/thorium-wonder-fuel-wasnt7156

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Yes there were some attempts to develop thorium and uranium-based breeder reactors, but those were stopped after general opposition to nuclear power development. Liquid Fluoride Thorium Reactors (LFTRs) are a new technology that is under very active development on multiple continents. Such molten salt breeder reactors can be used with uranium and spent fuel waste as well, so they can actually use existing nuclear waste as fuel to generate power.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Petrus Pennanen ei ole ydinfyysikan tohtori vaan teoreettinen fyysikko koilutukseltaan:

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 5.6.1998 tarkastettavaksi FM Petrus Pennasen väitöskirja "Multi-quark systems in lattice QCD".

Tutkimus kuuluu teoreettisen alkeishiukkasfysiikan alaan.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Tiedoksesi, kvarkit ovat atomiytimen muodostavia alkeishiukkasia, ja väitöskirjani aihe QCD on nimenomaan ydinvoimaa koskeva teoria.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen Vastaus kommenttiin #83

Tekemäni atomiytimen muodostavien hiukkasten välisen ydinvoiman tutkiminen on ydinfysiikan perustutkimusta. Perinteinen ydinfysiikka useita vuosikymmeniä sitten on ollut ns. kuorimalleja atomiytimestä, onneksi nykyään pystytään laskemaan asioita myös perusteoriasta käsin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Toivottavasti tämä ei perustu kaavaan e=mc2:

"Yhdessä kuutiometrissä tavallista graniittia on 35 grammaa toriumia, mikä vastaa energialtaan junanvaunullista hiiltä."

Lähde?

Ruben Salonen

CERNin nobelisti Rubbia on Telegraphin mukaan arvionut, että tonni toriumia voisi tuottaa 3,5 miljoonaa hiilitonnia vastaavan energiamäärän. 35 grammaa vastaisi siis 122,5 hiilitonnia, joka taitaa olla melko tyypillinen junanvaunun lasti.
Ei tarvinnut edes laskinta ottaa käteen, koska googlella voi paitsi etsiä tietoa myös suorittaa laskutoimituksia.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

kommenttiin 68:
"Ja tietenkin hieno kylmäfuusio, joka on huomattavasti jäähtynyt 20 v. takaisesta alkuinnostuksesta."

Itse asiassa "kylmäfuusio", LENR, low energy nuclear reactions, on nyt suuremman innostuksen aiheena kuin koskaan.

Yksi monista toimijoista aiheen parissa, Andrea Rossi, on toimittanut 1MW tehoisen lämpölaitoksen, joka jo tuottaa tätä uutta energiaa.
Rossin laitteen testihän julkaistiin viimesyksynä, tuon voi lukea ruotsalaisen energiantutkimuslaitoksen Elfors:in sivuilta.
http://andrea-rossi.com/e-cat-third-party-reports/

Lisäksi Venäjällä Aleksander Parkhomov on toistanut Rossin koejärjestelyn, ja raportoinut energiantuottoa.
http://www.e-catworld.com/2015/02/23/open-power-as...

Lisätietoja:
http://www.currentscience.ac.in/php/cissue.php

Reino Jalas

"Yksi monista toimijoista aiheen parissa, Andrea Rossi, on toimittanut 1MW tehoisen lämpölaitoksen, joka jo tuottaa tätä uutta energiaa."

Kiintoisia vaiheita saatetaan tosiaan elää, saateetaan olla jonkinlaisen läpimurron paikkeilla. Tai sitten taas on kyse kylmäfuusion osalta tutuksi tulleista vääristä tulkinnoista, että mikä sitä mittarien löytämää energiaa oikein on tuottanut. Alla kuvataan koereaktorilla viime vuonna tehtyä 32 vrk mittaista tutkimusjärjestelyä:

    "Uudet tulokset esitetään laajennetusta kokeellisesta tutkimuksesta koskien epänormaalia lämmön tuotantoa erityisissä reaktoriputkissa jotka toimivat korkeissa lämpötiloissa. Reaktoriin, nimeltään E-Cat, on ladattu pieni määrä vedyllä kyllästettyä nikkelijauhetta sekä joitakin lisäaineita, lähinnä litiumia.

    Reaktio käynnistetään rektoriputkien ympärillä kierrettynä olevien lämpövastusten tuottamalla lämmöllä. Reaktorin synnyttämä säteilevä energia mitataan korkean resoluution lämpökameroilla. Sisään syötetyn energian määrä mitataan suuren kaistanleveyden, kolmivaihevirran analysaattorilla.

    Tiedot kerättiin 32 päivän käynnissäolon aikana maaliskuussa 2014. Reaktorin toimintapisteeksi oli asetettu noin 1260 ºC testin alkupuoliskolla, ja noin 1400 °C jälkipuoliskolla.

    Mitattu energiatase sisäänsyötetyn ja ulos tuodun lämmön välillä tuotti COP kertoimella noin 3,2 ja 3,6 käytetyillä 1260 ºC ja 1400 ºC lämpötiloilla.

    Saatu nettoenergian määrä testin 32 päivän kertoajalta oli noin 1,5 MWh. Tämä energian määrä on paljon enemmän kuin mitä voidaan saada mistään tunnetuista kemiallisista lähteistä, tällaisessa pienessä reaktoritilassa. Näyte polttoaineesta tutkittiin huolellisesti isotooppikoostumuksen suhteen ennen testiä ja testin jälkeen, käyttäen useita standardeja menetelmiä: XPS, EDS, SIMS, ICP-MS ja ICP-AES.

    Ennen testiä Litium ja Nikelin isotooppisen koostumuksen todettiin vastaavan niiden luonnollista koostumusta, mutta testin jälkeen niiden todettiin muuttuneen merkittävästi. Ydinreaktioiden on siis osoitettu tapahtuneen prosessin aikana, jota kuitenkin on vaikeata sovittaa yhteen sen kanssa, että mitään radioaktiivisuutta ei havaittu reaktorin ulkopuolella testin aikana.
    http://www.elforsk.se/Global/Omv%C3%A4rld_system/f... "

Tuon mukaan reaktori olisi tuottanut lämpöä 1953 Watin, eli pienen lämpöatterin teholla. Mutta tutkijat eivät tiedä mikä kyseisen lämmön on tuottanut. Mielellään olisi löydetty jotakin mitattavissa olevia alfahiukkasia tms. tuotoksia syntyvän reaktion tuloksena. Kyseinen 1953 W tehohan on Megawatteina vain 0,001953 MW.

---
Kuitenkin väitetään että tutkija Andrea Rossilla olisi olemassa ja omalla, julkistamattomalla asiakkaallaan jatkuvassa testikäytössä 1 MW tehoinen kylmäfuusioreaktori. Jos tämän kokoluokan laitos tuottaa jatkuvaa Megawattiluokan lämpötehoa kuukausikaupalla, niin silloin voidaan olla melko varmoja että kyse on pakko olla ydinreaktiosta, eli kylmäfuusiosta.

Mutta tämän ison reaktorin todellisesta olemassaolosta, nyt helmikuussa 2015, siitä ei edelleenkään tiedetä kovinkaan paljoa. Kaikki julkisuudessa olemassa oleva tieto on suunnilleen näiden, keskusteluryhmän kahden viestin sisällä sanottuna.

    JCRenoir
    February 26th, 2015 at 2:43
    PM Dr Rossi:
    "Can you say now if the 1 MW plant is working? Is it already producing heat in the factory of the Customer ? Is the Customer making its production using the heat made by the 1 MW plant?
    Now, months after when you said the first time it has been delivered, I hope you can answer to this."

Joten sellainen, mainittu 1 MW tehoinen kylmäfuusioreaktori saattaa tosiaan olla jossakin olemassa ja toiminnassa.

Mutta suattaapi olla olemattakin, toteaisi epäileväinen savolainen. Mistäpä noita tällä hetkellä vielä ihan varmaksi tietää.

Pekka Sandberg

Meillähän on paljon suomessa lähes kaikkien alojen asiantuntijoita,niin miksi emme ala rakentamaan itsellemme ja mahdollisesti sen toimiessa myös muihin maihin torium voimaloita.Työllisyys olisi taattu.

Käyttäjän MauriJOHirvonen kuva
Mauri Hirvonen

Herätään ruususen unesta ja nähdään uusin silmin. Seuraava on herättävä filminpätkä. Juuri ennen loppua uusi painonappi-linkki: http://makenuclearhistory.org tai suoraan kokemukseen: http://makenuclearhistory.org/renewables-lab.html

Käyttäjän tyy kuva
Timo Ylhäinen

Modernin ydinteknologian käyttöönoton ainoa este ovat asenne, pelko ja väärä tieto.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Kirjoitusoikeudet palasivat, joten pääsin suosittelemaan ;)

Äänestäjänäsi on onnittelujen lisäksi pakko kysyä missä aikataulussa Helsingin oma torium-voimala on nousemassa?

=D

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset