*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Kuinka ilmastonmuutos oikeasti pysäytetään?

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta sen ratkaisuehdotusten taso vaihtelee. Erityisesti vaalien alla ratkaisunsa puolesta kampanjoijia liikkuu runsaasti, moni heistä käsi innokkaasti veronmaksajan lompakkoon kurkottaen.

Kirjoitin aikaisemmin ydinvoimasta ja uusiutuvasta energiasta eli tuuli-, aurinko- ja hakevoimasta Suomen olosuhteissa. Luotettavimpien arvioiden mukaan niistä vähiten kasvihuonekaasuja päästävät tuuli-, aurinko ja ydinvoima. Energiaratkaisut eivät kuitenkaan ole yksinkertainen asia, ja käytännön toteutukset eivät aina toimi niin kuin etukäteen on laskettu. Esimerkiksi energian hinnan, tasaisen saatavuuden ja tuotettavan määrän suhteen saattaa tulla yllätyksiä. Ne vaikuttavat siihen toteutuvatko ennustetut kasvihuonepäästöjen vähennykset myös käytännössä.

Mitä todisteita meillä on siitä mikä oikeasti toimii?

Saksa ja Ranska ovat naapurimaita, joilla on ollut hyvin erilainen energiapolitiikka. Ranska otti käyttöön ydinvoimalat tuottamaan suurimman osan maan sähköstä vuosina 1979-1988. Saksa taas on investoinut runsaasti uusiutuvan energian käyttöön Energiewenden nimissä vuodesta 2001 alkaen. Miten niiden päästöt ovat kehittyneet?

ranskasaksa s

Kuvassa näkyvät Ranskan ja Saksan energiantuotannon kasvihuonepäästöt vuodesta 1960 eteenpäin (1960 taso = 100). Ydinvoiman ansiosta Ranskan päästöt romahtivat peräti 60% vain kahdeksassa vuodessa. Kymmenen vuoden uusiutuvaan energiaan panostamisen tuloksena Saksan päästöt ovat samalla tasolla kuin aloitettaessa.

Ydinvoima todistetusti vähentää päästöjä valtavasti. Uusiutuva energia ei niitä ole vähentänyt.

Uusiutuvan energian käytännön toimivuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, että hiilivoiman tuotantoa on jouduttu lisäämään kun ydinvoimaloita on ajettu alas.

Ja mikä on energian hinta? Sähkön hinta kuluttajille on nykyään Saksassa 24c / kWh eli Euroopan korkeimpia. Se on kaksinkertainen Ranskaan verrattuna. Lisäksi Saksassa maksetaan uusiutuvan energian tukia veroista valtavia summia.

Ydinvoima siis todistetusti laskee päästöjä radikaalisti ja tuottaa edullista sähköä. Uusiutuva energia ei Euroopassa ole pystynyt käytännössä alentamaan päästöjä, mutta on johtanut erittäin kalliiseen energiaan.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset eivät rajoitu myrskyihin, vaan saattavat maatalouden vaikeuksien kautta helposti johtaa nälänhätään, pakolaisaaltoihin ja sotiin.

Ilmasto ei ole leikin asia, joten on aika lopettaa haihattelu ja ratkaista ongelma oikeasti ennenkuin se pahenee entisestään.

Äänestämällä teet ratkaisevan valinnan. Älä valitse väärin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tietty turha meidän on päätämme vaivata mikä toimii, mikä ei. antaa sijoittajien päättää.

korvataan alv hiilidioksidiverolla ja markkinat kyllä etsii edullisimman vaihtoehdon. tietty muutos täytyy tehdä pitkällä aikavälillä. alvia 2% vuoteen alas, hiilelle saman verran lisää.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18214...

tos kerkee teollisuus varautua koska kehitys on tiedossa. alv joka on pääosin työn haittavero kun poistuu, katoo työttömyys.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18299...

Käyttäjän kaikkeus kuva
Roni Kantola

Eivät sijoittajat voi päättää esimerkiksi juuri ydinvoimasta, joten ei voi sanoa vain "antaa päättää", ellet juuri tarkoita, että ydinvoiman luvanvaraisuudesta tai prosessin raskaudesta tulisi luopua. Tosin lobata he voivat, mutta sitä ne ovat tehneetkin paljon. Se ei ole kuitenkaan oikein tuonut lupia. En nyt väitä, että luvanvaraisuudesta tulisi luopua, kunhan vain huomautan.

Tietenkin sitten lisäksi valtionyhtiöt pitäisi ehkä saada pois pelistä, mutta ei kai sillä ole niin väliä. Parempi vaihtoehto olisi "vapaaehtoiset" valtionyhtiöt, eli jonkinlainen hieman perinteistä osakeyhtiötä yhteisöllisempi "osuuskunta", jonka hyödyt voitaisiin sopia kuuluvan koko kansalle tai ainakin mukana oleville hieman eri tavalla kuin perinteisesti, tai hyödyt voitaisiin sopia laitettavan vaikkapa uusiutuvaan energiaan.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Mikä on se ongelma mikä pitää ratkaista?

Suurin pulma on ratkaista onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa vai ei.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Hyvä kirjoitus. Monet tietenkin ihmettelevät, miksi Vihreät hakkaavat tässä asiassa päätään seinään, mutta unohtavat, että vihreän liikkeen alkuperäiset taustat olivat pitkälti antimarkkinataloudellisia ja sisälsivät paljon pitkälle vietyjä sosialistisia konsepteja, jotka edelleen heijastuvat osaan heidän politiikastaan, vaikka Vihreät muuten olisi kehittänyt porvarillisempaa imagoa. Osa Vihreiden perustajista oli taustaltaan taistolaiskommunisteja. On varsin yleistä törmätä Vihreiden liepeillä kirjoituksiin, joissa tavoitellaan kasvua, mutta ei kuitenkaan "materiaalista kasvua".

Ks. aikaisempaa blogikirjoitustani "Milloin vihreys muuttuu vihersosialismiksi".

Adelaide Växland

Vaikka olisi tai ei olisi ihmisten aiheuttamaa, vastaus siihen kysymykseen ei ratkaise sitä tunnetta että ollaan pian veden alla ja samalla kampailaan uusien syntyneiden ongelmien kanssa kun jäätikön vesi pistää uudet virrat virtaamaan.
Kaikki eivät olle vielä valmistautuneet riittävästi varmistaksen etteemme kuoltaisi samantein sukupuuttoon.
Ne ketkä tässä tilanteessa ehkä parhaiten selviäisivät, eivät olisi suurimman osa ihmisiä (vaikka heitä taitaa kyllä olla jotka ovat valmistautuneet jo kauan ja selviäisivät ainakin parempi kuin minä), vaan olisivat kenties veden oliot, ja vielä todennäköisemmin, ne oliot jotka eleilevät meidän aiheuttamissa myrkyllisissä ja ansoja täynä ja radioaktiivisiä vesiä jo nyt.
Ainakin on varma että istumalla tekemällä mitään, ei myöskään mikään muuttu erinäköiseksi ja koska tämä on kollektiivinen muutos ihmiskunnalle, olisi ihme jos pelkä pieni ihmismassa riittäisi sadakseen näitä ongelmia ja pelkoja poia. Tämä melkeen vaatisi että kaikki yksilöt tekisivät töitä maailman ongelmien ratkaisuja varten, aloittaisi sillä että edes jotain.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kuinka ilmastonmuutos oikeasti pysäytetään?"

Kun opitaan säätämään Auringon lämpötilaa.

Mikael Stenbäck

Jos näin kärkeen maailmasta poistaisi ihmiset, niin ilmasto muuttuisi joka tapauksessa. Mitäs sitten keksittäisiin? Olisiko jokin termostaattiratkaisu hyvä? Sitten me ihmiset ihailisimme kiertoradan avaruusasemalta sitä, että ilmasto on nyt staattisessa tilassa, mutta ihmettelisimme, että miksi helvetissä näin piti ylipäätään tehdä, koska ilmasto on ollut alituisessa muutoksessa 4,5 miljardia vuotta.

Tähän päälle voidaan vielä ihmetellä sitä, että nykyisen holoseenin aikana (~12.000 vuotta) on ilmasto ollut noin 10.000 vuoden ajan lämpimämpi, kuin tänä päivänä. Alla GRIP-jäädatan perusteella laadittu lämpökäyrä. Olkaapa hyvä:

http://2.bp.blogspot.com/-rP9GcqeYNKQ/UXq0tOaVejI/...

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Se, että ilmasto on alituisessa muutoksessa ja on ollut aiemmin lämpimämpi kuin nyt, ei mitenkään poista sitä tosiasiaa että ihmisten ilmaan päästämä ylimääräinen hiilidioksidi muuttaa ilmastoa vauhdilla. Hiilidioksidipitoisuuden vauhdikas nousu viime vuosikymmeninä ihmisten toiminnan tuloksena on selvä fakta, ja samoin on selvä fysikaalinen tosiasia että hiilidioksidi sitoo auringon lämpöä ja lämmittää ilmaa. Ei ole siis epäselvyyttä siitä että ihminen aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden poltolla ilmaston nopeaa muuttumista keinotekoisesti luonnollisten prosessien ulkopuolella.

Se, että ilmastonmuutoksia on aiemmin tapahtunut luonnollisesti ei tarkoita että ne olisivat toivottava asia ja ihminen voisi jatkaa ilmaston lämmittämistä huoletta. Ilmastonmuutoksiin liittyy usein mm. lajien sukupuuttoon kuuluminen, ja me olemme yksi laji täällä muiden joukossa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Ihmisen aiheuttamaksi sitä ei pysty todistamaan mitenkään.
Se on aivan päivänselvä asia, koska ilmasto on niin valtava kokonaisuus ja täynnä lukemattomia muuttujia.

Aivan turha yrittää väittää toisin. Ilmaston muutostutkimus ei ole edes tiedettä. Missään yliopistossa ei ole edes sellaista tiedekuntaa.

Hulluintahan tässä on että poliitikot on tehnyt ja tulee tekemään erittäin kalliita päätöksiä näillä huuhaa perusteilla. Siihen loppuu rahat ja järkevä hyvinvointi tällä maapallolla.

Saastuttaminen on aivan eriasia, ja siihen tulee puuttua.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #13

Itse henkilökohtaisesti olen mieluummin valmistautunut pahimpaan, eli siihen että ylimääräinen hiilidioksidi ilmakehässä ei tee hyvää.

"Ilmaston muutostutkimus ei ole edes tiedettä"

Sitä kutsutaan ilmastotieteeksi, ja sen tutkimusta tehdään useammassakin yliopistossa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #17

Hyvä Juho, ilmasto(mikroilmasto) ja ilmaston muutos ovat kaksi täysin eri asiaa.

Tarkastelehan uudelleen tiedekuntien faktat.

Tottakai tekninen kehitys pyrkii siihen, muttei hinnalla millä hyvänsä. Niin sanotusti järki käteen ja sijoitetaan nekin rahat tuotekehitykseen.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #19

"Hyvä Juho, ilmasto(mikroilmasto) ja ilmaston muutos ovat kaksi täysin eri asiaa."

Tietysti ovat. Ilmastonmuutos on kuitenkin ilmastoon liittyvä ilmiö, ja sen tutkimus on nimenomaan ilmastotiedettä.

"Tarkastelehan uudelleen tiedekuntien faktat."

Ei tietenkään ole olemassa ilmastotieteelle omaa tiedekuntaansa, aivan kuten Helsingin yliopistossa ei ole fysiikalle tai matematiikalle omia tiedekuntiaan, vaan molemmat ovat Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alla.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen Vastaus kommenttiin #13

Ihminen on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 40% korkeammaksi kuin kertaakaan viimeisen puolen miljoonan vuoden aikana. On selvää että se muuttaa ilmastoa.

Jos luulet että ilmastotutkimus ei ole tiedettä suosittelen luonnontieteiden perusteiden opiskelua esimerkiksi avoimessa yliopistossa.

Käyttäjän jannepyykko kuva
Janne Pyykkö

Ratkaisuyritys on ihan ok paitsi siinä on mittakaavavirhe = ei ydinvoimaa koko maailmalle riitä. On pakko alistua hyvällä tai pahalla katsomaan pitemmälle ja kysyttävä mitä jos...

Mutta pitemmälle katsominen on vaikeaa. Ihmispsykologiaan kuuluu turvallisuushakuisuus. Jos SAA väitellä vuodesta toiseen samasta asiasta, niin samalla VÄLTTÄÄ miettimästä eteenpäin hankalampia aiheita kuten mitä tästä voi seurata minulle ja lähimmäisilleni saati Suomelle tai Euroopalle tai globaaleille talousverkostoille. Tässä olis (esimerkin vuoksi) 9 kysymystä ketjussa, joita voisi miettiä (joista vain alkupäästä käytännössä keskustellaan).

1. Onko ilmastonmuutos totta vai ei?

2. Jos on totta, niin onko ihmiskunta sen elintavoillaan aiheuttanut tai sitä parhaillaan aiheuttamassa vai johtuuko ilmastonmuutos muista syistä?

3. Jos on aiheuttanut tai aiheuttamassa, niin voiko ihmiskunta myös pysäyttää ilmastonmuutoksen esim. laskemalla globaalisti elintasoaan?

4. Jos ei voi enää pysäyttää, niin onko ilmastonmuutoksesta kuitenkaan käytännön haittaa eli tuleeko konkreettisia muutoksia jokapäiväiseen elämään vai ei?

5. Jos ilmastonmuutoksesta tulee konkreettisia haittoja, niin voiko niihin sopeutua, kunhan suunnittelee ennalta asiat hyvin yhteiskunnan tasolla ja globaalisti?

6. Jos ennalta suunniteltu sopeutuminen ei ole mahdollista, vaan tulee kaaosta (ja paljon ihmisiä kuolee nälänhätiin ja globalisaatio ja facebook loppuu), niin onko kaaos vain väliaikaista, jonka jälkeen löydetään paikallisesti uusia "tasapainotiloja", joissa pienempi ihmiskunta elää joskin alkeellisemmin mutta kuitenkin varsin ennustettavaa ja rauhallista elämää demokratian ja laillisuuden vallitessa?

7. Jos uutta "tasapainoa" ei ole mahdollista löytää, vaan kaaos, rikollisuus, elintarvikkeiden ja energian jakeluvaikeudet, epäluottamus toisia ihmisiä ja järjestelmiä kohtaan sekä kädestä suuhun eläminen on käytännössä aina ympärillämme, niin voiko yhteiskunnan väkivaltakoneisto (poliisi, armeija) korjata tilannetta ottamalla käyttöön tiukat hätätilalait ja säännöstelyn, jolloin elämän perusedellytykset pysyvät (ja ihmiset ovat "pakotettuja" kohtuullisuuteen)?

8. Jos hätätilalait on otettu käyttöön yllä mainituista syistä, niin pystyvätkö hallitus, poliisi ja armeija rauhoittamaan maan pysyvästi ja ostamaan ihmisten sydämet, vai valuuko valta käytännössä mafiamaisille rikollisjärjestöille, jotka haluavat pyörittää omia suosikkisysteemejään suojelurahaa vastaan?

9. Jos hallitus, armeija ja poliisi eivät pysty pitämään valtaa, vaan elämme mafiavaltiossa (tai poliisi ja armeija muuntuvat itse mafiaksi), jossa vahvemman sana on laki, niin... tuota noin, voi perkele, mitäs siitä sitten seuraakaan?

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kyllä ydinvoimaa riittää koko maailmalle. Yhdestä kilosta uraania tai toriumia saadaan yhtä paljon energiaa kuin kahdesta miljoonasta kilosta hiiltä.

Käyttäjän jannepyykko kuva
Janne Pyykkö

Yhtälösi on liian suppea. Vaadittava infrastruktuurin muutos öljystä/hiilestä ydinvoimaan on liian iso ja nopea, jotta sopisi koko maailmalle, kun aikaa on vain muutama vuosikymmen. Esim. kaikki kuljetus- ja jalostuslogistiikka, joka liittyy uraanin toimittamiseen kaivoksesta voimalaan toimii öljyllä. Ydinvoima ei tuota öljyä vaan sähköä, jonka varassa toimivaa vastaavaa globaalia logistiikkaa ei ole olemassa eikä sitä tule ilmestymään parissa vuosikymmenessä.

Taustaksi: Luen aktiivisesti Rauli Partasen tekstejä. The World After Cheap Oil -kirjansa arvioinnissa http://bit.ly/16G4uTM Raulin vastaus, kun häntä kritisoitiin ydinvoimaosuuden niukkuudesta: As for the skimpyness on talking about nuclear power, yes, I agree. We didn't write much about nuclear power mainly for two reasons: 1) It's essentially a poor substitute for oil, as is any energy source that produces electricity, at least on the relevant timeframe we mainly had in the book (short and medium term, maybe a few years or a decade or two max). 2) Dealing with the issue as thoroughly as I would have liked would have taken way too much pages, as the subject is worth of its own book.

Tämä ei tarkoita, etten kannattaisi ydinvoimaa, koska kannatan sitä. En vain näe sitä ratkaisuksi, joka pysäyttää ilmastonmuutoksen. Yllä listaamassani 9-portaisessa ilmastonmuutosaiheisten kysymysten asteikossani olet päässyt kohtaan 3. Kohtiin 4-5 siirryt, kun myönnät, ettei ilmastonmuutosta voi pysäyttää, niinpä on pakko alkaa miettiä miten sopeudumme siihen ja onko se edes mahdollista. (Näistä aiheista ei juuri kukaan keskustele -- se olisi uutta, jos ottaisit nämä ensimmäisenä poliitikkona esille.)

Käyttäjän HeikkiHulkkonen kuva
Heikki Hulkkonen

Ei mitenkään. Siteeraan Tuntematonta sotilasta: " Ei se oo ihmisest'." On kansalaisten älykkyyden aliarvioimista, jos joku kauppaa keinoa, miten muutos pysäytetään. Me emme voi sille mitään. Vaikka energiavero nostetaan pilviin, sillä ei ole mitään vaikutusta, kuten erään väriset uskottelevat. Maapallon ilmasto on vaihdellut äärestä toiseen jo ennen ihmisiä. Ja tulee vaihtelemaan. Se on niin yksinkertaista!

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Se, että ilmastonmuutoksia on tapahtunut luonnollisesti aiemmin, ei tarkoita että olisi hyvä asia aiheuttaa nyt sellainen keinotekoisesti. On tieteellinen tosiasia että ihminen muuttaa ilmastoa radikaalisti kasvihuonekaasujen päästöillä.

Käyttäjän HeikkiHulkkonen kuva
Heikki Hulkkonen

Hyvä Petrus, olen samaa mieltä kanssasi. Totean vain uudelleen, että me EMME voi sille mitään.

Käyttäjän HeikkiHulkkonen kuva
Heikki Hulkkonen

Hyvä Petrus, olen samaa mieltä kanssasi. Totean vain uudelleen, että me EMME voi sille mitään.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Fysiikkaa ymmärtävänä luultavasti tämä video on ymmärrettävissä: https://www.youtube.com/watch?v=sH1V75A6tPQ

Siinä fyysikko kertoo, mite asiat on. Kyllä mie tuon vaan käsitän.

Ei mulla mitään ydinvoimaa vastaan ole, mutten sitä ilmastolla lähde perustelemaan.

Käyttäjän Ruuhijarvi kuva
Tuomas Ruuhijärvi

Onko ilmastonmuutosdenialismi todella rantautunut Suomeenkin niin vahvasti kuin muista kommenteista voisi päätellä? Surullista. Pelottavaa. Kuvottavaa.

Hyvä kirjoitus. Suomi tarvitsee runsaasti uutta ydinvoimaa, ja aion ainakin oman ääneni antaa ydinvoimaa kannattavalle ehdokkaalle. Olisihan se kiva tuuliviirien ja aurinkokennojen avulla tuottaa kaikki sähkö, mutta valitettavasti niiden teknologia ja akut eivät ole vielä sillä tasolla, että se onnistuisi. Mikäli jäämme odottamaan uusiutuvan energian teknologian kypsymistä, myöhästymme. Olemme jo nyt myöhässä, ja ainut keino tehdä pikaisia korjausliikkeitä on rakentaa todella paljon uutta ydinvoimaa ympäri maailman.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Totta, on varsin hämmentävää nähdä ihmisten ohittavan tuhansien tiedemiesten ja -naisten työn tuloksena selvinneet luonnontieteelliset tosiasiat ilman mitään järkeviä argumentteja "musta tuntuu"-pohjalta. Ilmeisesti kaikille ei ole selvää missä tieteessä on kysymys, ja osa kuvittelee sen olevan jonkinlaista runoilua tai teatteria. Ehkä peruskoulussa pitäisi keskittyä enemmän luonnontieteen opetukseen?

Olen saanut runsaasti kommentteja joissa ilmastonmuutosta pidetään merkityksettömänä siksi, että onhan ilmastonmuutoksia ollut aiemminkin ja luonnollisesti. Näille kommentoijille tiedoksi, että maapallo on myös aiemmin ollut luonnollisesti tuhansien asteiden kuumuudessa olevaa plasmaa. Se tuskin tarkoittaa että olisi ok ihmisten toimesta pyrkiä takaisin samaan tilanteeseen.

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Samaa mieltä energiatalouden keinoista kuin aloittaja, mutta hiilidioksiidin kasvun yhdistämisestä ilmaston lämpenemiseen ei ole olemassa mitään pitävää teoriaa, josta saataisiin sitä vastaavia tuloksia mittamalla. On vain olettamus, että hiilidioksiidin kasvu lisää lämpötilaa erinäisten ilmiöiden kautta. Koska nyt ilmasto on mittausten mukaan lämpenemässä ja hiilidioksiidin määrä kasvaa, niin kieltämättä on kiusaus yhdistää nämä kaksi asiaa toisiinsa. Kuitenkin 70-luvulla luultiin asian olevan ihan päinvastoin. Silloin oli huoli päästöjen kasvun vaikutuksesta ilmaston viilenemiseen. Tällä kertaa oikeassa?

Huom. hiilidioksiidia on 0.038% ilmakehästä. Venuksella sitä on 95%. Vaikutus näin pienellä määrällä voi olla häviävän pieni takaisinkytkentöjen kautta.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

En puhu ilmaston lämpenemisestä vaan ilmaston muutoksesta. Se, että hiilidioksidi sitoo infrapunasäteilyä ja lämmittaa siten ilmaa ei ole teoria vaan havainto. Johtaako tämä hiilidioksidin ominaisuus sitten koko ilmaston lämpenemiseen vai muunlaiseen muuttumiseen pitkällä aikavälillä on monimutkaisempi kysymys. Minusta ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla niin vakavat, että ylimääräiset kasvihuonepäästöt on syytä lopettaa.

Atte Paukkeri

Hieno teksti!

yksi asia joka hämmästyttää aina enemmän on kuinka vähän hiilivoimaa vaaroista puhutaan. Vihreissä kaikki puhuvat innokkaasti ydinvoimaa vastaan eivätkä tajua että sen lähin analogi on hiilivoima. Eivät siis tajua vaikka meillä on täydellinen case study miten ydinvoima korvautuu käytännössä: Energiewende.

Miksei kukaan puhu hiilivoiman moneen otteeseen todetusta tappavuudesta? kenenkään Vihreän en on kuullu sitä ikinä tuovan esiin. WHOn arvion mukaan, per yksikkö tuotettua energiaa, yhtäydinvoimatuotannon aiheuttamaa kuolemaa kohtaan hiilivoima tuottaa 4250.

4250!!

Vertaa tuota suhdetta 1:4250 vaikka FBssä ryhmien "Ydinvoima kuuluu menneisyyteen" ja "Hiilivoima kuuluu menneisyyteen" kokojen suhteeseen ja kerro onko tässä mitään järkeä.

kun ihmiseltä kysytään "kannattako ydinvoimaa?" Ja hän vastaa "En, vaan uusiutuvia", meinaan repii hiukset päästä joka kerta.

E: typoja

Käyttäjän JussiHirvi1 kuva
Jussi Hirvi

Petrus kirjoitti: "Ydinvoima todistetusti vähentää päästöjä valtavasti. Uusiutuva energia ei niitä ole vähentänyt.

Uusiutuvan energian käytännön toimivuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, että hiilivoiman tuotantoa on jouduttu lisäämään kun ydinvoimaloita on ajettu alas."

Saksan Energiewende ei ole tuon enempää alentanut päästöjä, koska vertailuaikana ydinvoiman osuus sähköntuotannossa on alentunut suunnilleen saman verran kuin uusiutuvien osuus on noussut. On siis siirrytty yhdestä vähäpäästöisestä toiseen.

Ranskassa taas ydinvoiman lisäys sähköntuotannossa oli vertailuaikana todella raju (silmämääräisesti noin 20 prosentista 70 prosenttiin sähköntuotannosta), ja tämä tapahtui erityisesti öljyn ja kivihiilen kustannuksella. Ei siis ihme, että päästöt alenivat.

Saksaa ja Ranskaa näin vertaamalla ei siis voi väittää, että uusiutuvat olisivat tehottomampia keinoja päästöjen vähentämisessä kuin ydinvoima.

Huomataan myös, että fossiilisten osuus Saksan sähköntuotannossa ei ole Energiewenden aikana noussut. Absoluuttinen määrä on kyllä noussut, koska sähköntuotanto on lisääntynyt.

Lähteet:
http://de.wikipedia.org/wiki/Stromerzeugung
http://en.wikipedia.org/wiki/Electricity_sector_in...

Käyttäjän MarkkuHannula kuva
Markku Hannula

Ensimmäisellä katsannolla vaikuttaa uskottavalta väitteeltä. Sitten muistin, että kyllä Saksassakin on ydinvoimaa rakennettu. Miten niiden rakentaminen näkyy tuossa käyrässä? Entä miten tilanne muuttui 2011 kun nuo voimalat suljettiin?

Väitteesi todistusvoimaa vahvistaisi myös, jos tarjoaisit tilaston muodossa kasvihuonepäästöt / tuotettu energiayksikkö.

"Saksassa oli ennen Japanin Fukushiman onnettomuutta toiminnassa 17 ydinvoimalaa. Seitsemän vanhinta sammutettiin pian Fukushiman turman jälkeen turvallisuustarkistuksia varten." (YLE 2011 / http://yle.fi/uutiset/saksa_sulkee_kaikki_ydinvoim...)

Kai Lähteenmäki

Katsotaanpa videoita Tsernobylin pahimman laskeuman alueelta, jossa nyt 30 v jälkeen kaikenlainen elämä voi terveesti.
Esim jyrsijöiden 50. sukupolvi on tervettä - huolimatta melkoisesta säteilytasosta!
Googlaa: Life is thriving in Chernobyl BBC

LNT-hypoteesi on vanhentunut hypoteesi.

Tuo 50-luvun LNT-hypoteesi on tullut suunnattoman kalliiksi ihmiskunnalle, koska ydinvoimaa ei saanut rakentaa sen takia- ja tunnetusti tuo hiilen poltto tappaa miljoonia joka vuosi...

Teesini:
pieni määrä lisäsäteilyä ei ole juurikaan haitallista- alle 100 mSv kertannokset ja alle 2000 mSv vuoden aikana.
Tavallinen taustasäteilytaso Suomessa on n 3,7 mSv/v- joka toki vaihtelee monta kertaluokkaa meidän graniittisessa kallioperässämme- radioaktiivisia aineita on väistämättä paljon, osa kaliumista on gamma-aktiivista, uraanin ja toriumin tyttäriä on paljon, esim. radontaloissa.

Hyvä kuva säteilylähteiden suhteista:
www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2889503/figur...

STUK:
http://www.stuk.fi/ihminen-ja-sateily/ihmisen_radi...

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/tshernobyl...

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/fi_FI/ydin...

Tutustukaa esim seuraavan säteilybiologia veteraanien artikkeliin ..

www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2663584/pdf/r...

Maurice Tubiana, MD Ludwig E. Feinendegen, MD Chichuan Yang, MD Joseph M. Kaminski, MD

Muutama ote:

The carcinogenic risk induced by low doses of ionizing radiation is controversial. It cannot be assessed with epidemiologic methods alone because at low doses the data are imprecise and often conflicting. Since the 1970s, the radiation protection community has estimated the risk of low doses by means of extrapolation from the risk assessed at high doses, generally by using the linear no-threshold (LNT) model. The LNT relationship implies proportionality between dose and cancer risk. This approach is based on one set of data and two hypotheses: (a) The relationship between dose and DNA damage in vivo seems linear from 1 mGy to 100 Gy with use of H2AX foci as a marker for DNA double-strand breaks (DSBs)—however, this marker is not specific (1); (b) each DSB is hypothesized to have the same probability of inducing cell transformation, irrespective of the quantity of DSBs present simultaneously in the cell; and (c) each transformed cell is hypothesized to have the same probability of developing into an invasive cancer, irrespective of the dose delivered to the tissue. The advances during the past 2 decades in radiation biology, the understanding of carcinogenesis, and the discovery of defenses against carcinogenesis challenge the LNT model, which appears obsolete (2–6). Life developed in a bath of ionizing radiation and solar ultraviolet radiation and created aerobic organisms requiring (a) defenses against the metabolically induced reactive oxygen species, (b) DNA repair, and (c) elimination of damaged cells. Several sets of data show the efficacy of these defenses to be much higher at low than at high doses and for fractionated or protracted irradiation than for acute irradiation. The LNT model was introduced as a concept to facilitate radiation protection (7). But the use of this model led to the claim that even the smallest dose (one electron traversing a cell) may initiate carcinogenesis—for instance, from diagnostic x-ray sources (8,9). This claim is highly hypothetical and has resulted in medical, economic, and other societal harm. The French Academies report (10) concluded that the LNT model and its use for assessing the risks associated with low doses are not based on scientific evidence. In contrast, the Biological Effects of Ionizing Radiation (BEIR) VII report (11) and that of the International Commission on Radiological Protection (ICRP) (12) recommended the use of the LNT model. We wish to update this debate by using recent radiation biologic and epidemiologic data.

...
People living in Kerala, India, experience lifetime terrestrial irradiation of up to 70 mSv a year, much higher than other populations in India, without an increased risk of carcinogenesis. In China (Yangjiang and its surrounding area), people are exposed to two levels of radiation per year— 6.4 and 2.4 mSv, respectively. There was no increase in cancer or mortality (142,143), although the higher level of background radiation was confirmed by a higher incidence of chromosomal aberration (144). The existence of these aberrations despite the absence of a cancer excess is an argument in favor of the absence of a causal relationship between a chromosomal aberration and cancers.

...
Conclusions:
There are potent defenses against the carcinogenic effects of ionizing radiation. Their efficacy is much higher for low doses and dose rates; this is incompatible with the LNT model but is consistent with current models of carcinogenesis (16). The data suggest that a combination of error-free DNA repair and elimination of preneoplastic cells furnishes practical thresholds (Figure). For low linear energy transfer radiation, experimental animal data show the absence of carcinogenic effects for acute irradiation at doses less than 100 mSv and for chronic irradiation at doses less than 500 Sv (97,103,164). Among humans, there is no dence of a carcinogenic effect for acute irradiation at doses less than 100 mSv and for protracted irradiation at doses less than 500 mSv (10,103,147,163). Surveys of second primary malignancies in patients who have undergone radiation therapy should provide more information (103,154,157). The fears associated with the concept of LNT and the idea that any dose, even the smallest, is carcinogenic lack scientific justification (10,16,78,163). The Chernobyl accident showed that overestimating radiation risks could be more detrimental than underestimating them. Misinformation partially led to traumatic evacuations of about 200 000 individuals, an estimated 1250 suicides, and between 100 000 and 200 000 elective abortions outside the Union of Soviet Socialist Republics (164,165). The DDREF attempts to overcome discrepancies between experimental or epidemiologic data and LNT predictions; it implies that for low doses and/or dose rates, the probability for DNA damage to be carcinogenic is reduced by half. leaves unchanged the highly debatable concept that even the smallest dose can induce cancer. Overestimating the risks from diagnostic irradiation with x-rays may harm patients when appropriate studies are withheld for fear of potential malpractice (155). The LNT model (with or without the DDREF) is inconsistent with biologic and experimental data, which show the nature and the effectiveness of immediate and delayed defense systems to vary widely with dose and dose rate. No convincing epidemiologic data support the LNT relationship. It has been said that for low doses, epidemiology faces its limits (166). Defenses against the oxidative radicals created by water radiolysis are very effective for doses that create a number of radicals similar to those observed during oxidative stress. These defenses are poorer against high doses or dose rates greater than 0.5 Gy/min. DNA repair systems are very effective at low doses or dose rates (about 5–10 mGy/min) and become more error prone with increasing dose and dose rate. The elimination of mutant cells by death or proliferation arrest is a crucial defense. Most human cancers display defects in apoptosis or other means of eliminating mutant cells (167). Damaged cells can be eliminated after low doses by means of death, senescence, or immune response. Low-dose-rate irradiation (approximately 10 mGy/min) is less carcinogenic (per unit dose) than high-dose-rate irradiation (1 Gy/min). Fractionated irradiation is much less carcinogenic than acute irradiation owing to DNA repair during the time interval between fractions. Doses to normal tissue less than 150 mSv per radiation therapy fraction appear to be much less carcinogenic than higher doses (154,157). All data suggest the existence of practical thresholds for carcinogenesis. This concept means that below the dose threshold, the carcinogenic risk, if it exists, is so small that it is without clinical importance. The fear of carcinogenesis from diagnostic x-ray examinations (eg,CT) that has been propagated is unjust. It is unethical to fuel anxiety with debatable hypotheses. A balance should be made between the risk, if any, of an x-ray examination and the medical information it provides (155). More human data are urgently needed and could be assembled by studying patients undergoing radiation therapy. LNT was a useful model half a century ago. But current radiation protection concepts should be based on facts and on concepts consistent with current scientific results and not on opinions. Preconceived concepts impede progress; in the case of the LNT model, they have resulted in substantial medical, economic, and other societal harm.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset