*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Puhutaan ydinvoimasta

  • Säteilytasot Brasiliassa (luonnollinen) ja Tsernobylin onnettomuuspaikalla. Ympäristöaktivistien elokuvasta Pandora's Promise.
    Säteilytasot Brasiliassa (luonnollinen) ja Tsernobylin onnettomuuspaikalla. Ympäristöaktivistien elokuvasta Pandora's Promise.

Ydinvoima on suosittu keskustelunaihe, mutta siitä julkisuudessa oleva tieto on usein puutteellista. Koska olen opiskellut alaa ajattelin selventää mistä on kyse.

 

Kuinka vaarallista on säteily?

Säteily voi tappaa tai olla käytännössä ilman vaikutusta, kaikki riippuu annoksesta. Säteilykeskustelua hankaloittaa se, että säteilyä on kaikkialla ja sen määrä vaihtelee runsaasti. Ihmisen saamaa säteilyannosta mitataan yksiköllä jonka nimi on millisievert.

Etelä-Suomessa luonnollinen taustasäteilyn määrä on kolme yksikköä vuodessa. Japanissa luonnollinen taso on alle yksi yksikkö vuodessa. Jos uutisissa lukee että Japanissa säteilytaso on kolminkertaistunut se ei siis tarkoita että siellä olisi sen vaarallisempaa kuin Suomessakaan.

Fukushiman onnettomuuden yhteydessä reaktorin sisään menneillä työntekijöillä oli säteilyannoksen maksimiraja 250 yksikköä. Tästä ei aiheudu vielä akuuttia vaaraa, eikä kukaan kyseisistä työntekijöistä sairastunut säteilyyn - siihen vaaditaan yli tuhannen yksikön säteilyannos. Eniten maailmassa luonnollista säteilyä on Iranin Ramsarissa, jossa säteilytaso on yli 200 yksikköä vuodessa, eli noin sata kertaa enemmän kuin Suomessa ja samaa luokkaa kuin Fukushiman hätätyöntekijöille oli sallittu reaktorin sisällä.

Minkälainen paikka Ramsar on? Se on (radioaktiivisista) lähteistään tunnettu lomakohde, jonne ihmiset tulevat virkistäytymään ja parantumaan. Paikkakunnalla pysyvästi asuvien terveyttä on tutkittu, eikä syövän esiintyminen tai keskimääräinen elinikä poikennut vähemmän säteilevien alueiden asukkaista.

Maailmassa suuret ihmisjoukot ovat saaneet suuria säteilyannoksia ydinräjäysten seurauksena. Heitä on tutkittu tarkasti, eivätkä alla sadan yksikön annokset ole kohottaneet syöpäriskiä tai aiheuttaneet muutakaan haittaa. Alle sadan yksikön annoksia voi siis hyvällä syyllä pitää vaarattomina.

Ydinvoimaloista tehdyssä uutisoinnissa alhaisten säteilytasojen vaarattomuus usein unohdetaan. Japanissa ihmiset ovatkin kieltäneet lapsiaan leikkimästä ulkona, vaikka säteilytaso ei ole sen suurempi kuin Suomessa luonnollisesti.
 

Entäs ydinjätteet?

Ydinjätteiden loppusijoituksesta syvälle peruskallioon on käyty vilkasta keskustelua. Satojen metrien syvyyteen hautaamisen lisäksi jätteet on suojattu mm. bentoniittisaven, paksun kuparikuoren ja jäätiköitymisen kestävän valurautakapselin sisään. Mutta voivatko jälkipolvet kaivaa ne 100 000 vuoden päästä esiin ja kuolla säteilyyn?

Ydinjätteiden vaarallisuutta miettiessä kannattaa muistaa pari asiaa. Nyt jätteitä säilytetään ympäri maailman maan pinnalla metallisäiliöissä. Säteily säilytyspaikoissa on niin vähäistä, että säiliöiden vieressä voi oleskella huoletta. Kymmenen tuhannen vuoden päästä jätteiden säteilytaso on yksi sadastuhannesosa nykyisestä. Jos jätekapselit siis suurella vaivalla saataisiin silloin kaivettua takaisin maan pinnalle on vaikea nähdä mitä erityisen vaarallista tilanteessa olisi verrattuna nykyiseen.

Toisekseen peruskalliossamme on runsaasti luonnollista uraania, josta johtuu maamme suhteellisen korkea taustasäteilyn taso. Tätä uraania on niin paljon että siitä syntyy enemmän säteilyä kuin ydinjätteistä - eikä uraania ole mitenkään kapseloitu kallion sisällä vaan säteilevät höyryt nousevat siitä suoraan ihmisten hengitettäväksi. Ydinjätteen säilytysratkaisuista koettu huoli on siis luonnolliseenkin säteilyyn verrattuna aiheetonta.
 

Miksi asia on edelleen ajankohtainen?

Ilmastonmuutos etenee vauhdilla, ja viime vuosi oli mitatun historian lämpimin. Ilmastonmuutoksella eniten kampanjoineen puolueen eli vihreiden käytännön teot eivät valitettavasti ole hidastaneet kehitystä. Päinvastoin, Saksassa käyttöönotettu vihreä energiapolitiikka on johtanut kaikkein saastuttavimman ja tappavimman energiantuotantomuodon eli ruskohiilen käytön kasvuun.

Ydinvoima on yksi ilmastoystävällisimmistä energiamuodoista; sen koko tuotantokaaren hiilidioksidipäästöt ovat samaa luokkaa kuin tuulivoiman eli noin sadasosa hiilen polton päästöistä. Toisin kuin tuuli- ja aurinkovoima se tuottaa tasaista perusvoimaa kaikissa olosuhteissa pakkasesta helteeseen. Ja toisin kuin uusiutuvat energiamuodot, ydinvoiman tuotanto ei vaadi valtavaa tukea veronmaksajilta eli nykyiseen verrattuna moninkertaista sähkön hintaa.

Ydinvoima siis kuuluu sekä ympäristölle että ihmisille vähiten haitallisiin energiamuotoihin. Kun se samalla tarjoaa hyvän tuotantovarmuuden ja paljon kapasiteettia ilman veronmaksajien panostusta alkaa ydinvoiman lisärakentaminen vaikuttaa järkevältä.

Suomen kalliossa on paljon uraania. Sillä voitaisiin tuottaa ilmastoystävällisesti vaikka koko Euroopan sähköt. Ottamalla kaivoksista talteen uraani ja rakentamalla tänne rikastuslaitos olisi hallussamme koko ydinvoiman tuotantoketju. Se tarkoittaisi sekä täyttä omavaraisuutta energian suhteen että mahdollisuutta tuottaa Suomessa niin paljon sähköä, että sen viennistä saatavat tulot vastaisivat Norjan öljytuloja.

 

Fennovoima ja Rosatom

Korkealaatuisia ydinvoimaloita tuotetaan mm. Etelä-Koreassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Venäjälläkin suunnitellut nykyaikaiset voimalat ovat turvallisia ja toimivia. Tilanteessa, missä Venäjä laajentaa alueitaan valtaamalla niitä Euroopassa asevoimin tekisin kuitenkin tilauksen muualta kuin heiltä jo solidaarisuudesta ukrainalaisia kohtaan. EU:n pakotteet ja Suomen Venäjä-riippuvuuden vähentäminen ovat kaksi hyvää syytä lisää tilata ydinvoimala muualta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Johtavien biologien mukaan ydinvoiman on oltava avainroolissa energiantuotannossa, mikäli ilmastonmuutosta vastaan halutaan taistella."

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ydinvoima_onki...

"Biologit varoittavat maailman kasvavan energiantarpeen asettavan yhä enemmän painetta luonnolle ja uhkaavan sen monimuotoisuutta."

Ydinvoima on ainoa ns."vihreä" energiantuotantomuoto.

Matti Heikkilä

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ydinvoima_onki...

Uraanin louhintaahan ei luonnollisesti vaikuta mihinkään ekosysteemiin.

Samassa artikkelissa ydinvoima kustannustehokkaampaa kuin tuulivoima. miten kustannustehokkuus liittyy vihreyteen?

Samatko kaverit viimevuosikymmenellä väittivät, ettei ilmastonmuutosta ole/se ei ole ihmisten aiheuttama. mielenkiintoista ydinvoimalobbaamista tämäkin. Ihan samanlaista voisi kuvitella samalla rahotuksella saavan vastaikkaisen näkemyksen - kenen intresseistä puhutaan?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoiman tuotantoa tuetaan verotuloilla, yksityisrahoitteinen ydinvoimala tuottaa verotuloja. Tuulivoimaloiden alta tuhotaan luontoa, metsää, lintuja ja aiheutetaan terveys- ja ympäristöhaittoja.
Tuulivoiman on lobattu tuovan euron sijoituksella yli kymmenen euroa takaisin?

Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jossa luonnonvarojen käyttö voidaan todella kytkeä irti luonnonvaroista.
Kaj Luukon laskelmien mukaan hiilivoimala ”polttaa” 2,5..12,7 kertaa enemmän uraania kuin saman tehoinen IFR-laitos.
"Junalastillinen hiiltä on 12 700 tonnia, eli 12 700 000 kg hiiltä. 0,8..4 ppm tästä määrästä on 10..51 kg. Tämä määrä uraania menee siis 1000 MW:n hiilivoimalan läpi 36 tunnissa. Samassa ajassa 1000 MW:n IFR-laitos kuluttaa 4 kg uraania. Tuntuu vähän uskomattomalta, piti laskea moneen kertaan, mutta numerot näyttävät näin" (yksi kilo ydinpolttoainetta vastaa yli 100 tonnia hiiltä) Rekkalastillinen ydinpolttoainetta vastaa energialtaan noin kymmentä miljoonaa hiilitonnia eli yli 100 000 hiilirekkaa.

"Sama pätee tietysti muihinkin fissiovoimaloihin, koska ketjureaktioon osallistuvan uraanin määrä on niissä sama kuin IFR:ssä. Yhtä kaikki, hiilivoimala levittää ympäristöön enemmän uraania kuin ydinvoimala käyttää."
IFR – Integral Fast Reactor. Se on nopea, metallijäähdytteinen reaktori yhdistettynä suljettuun polttoainekiertoon.

Tietääkö esim. Saksan ympäristöväki tämän, kun se on antanut hiljaisen hyväksynnän Saksan uusille hiilivoimaloille? Mitä samaiset tahot sanoisivat ydinvoimalasta, joka päästelee uraania raakana taivaalle? Miksi hiilivoimalat saavat sen tehdä ilman, että kukaan puhuu koko asiasta?

Biopolttoaineet eivät ilmeisesti muuta tilannetta oleellisesti, koska elävissäkin kasveissa on radioaktiivisia alkuaineita, jotka savukaasujen ja tuhkan mukana leviävät ympäristöön. Soista löytynee vieläkin ydinkokeiden laskeumia.

Merkittävien energiamäärien varastoiminen uraanina on suhteellisen helppoa, sillä yksi kilo ydinpolttoainetta vastaa yli 100 tonnia hiiltä. Uraania on huomattavia määriä varastoissa ympäri maailman. Tällä hetkellä kulutettavasta ydinpolttoaineesta suuri osa tuleekin vanhojen varastojen purkamisesta ja ydinaseriisunnasta.

Doc Norton Vastaus kommenttiin #6

"Tietääkö esim. Saksan ympäristöväki tämän, kun se on antanut hiljaisen hyväksynnän Saksan uusille hiilivoimaloille? Mitä samaiset tahot sanoisivat ydinvoimalasta, joka päästelee uraania raakana taivaalle? Miksi hiilivoimalat saavat sen tehdä ilman, että kukaan puhuu koko asiasta."

Ei talla ole rationaalisen ajattelemisen / kayttaytymisen / faktojen kanssa mitaan tekemista. Ja vaikka olisivat tietoisia, tama seikka ei ylita uutiskynnysta. Se on GHG joka on nyt pop.

Tuli naita Saksan kummallisuuksia jonkin verran seurattua noin kuuden vuoden ajan kun yritimme developata kahta CCGT laitosta ko. maahan (425MW & 1,200 MW). Valitettavasti kaasulaitoksilla ei ollut - eika nykypolitiikan valossa - ole pienintakaan mahdollisuutta menestya. Energiewende on kylla sellainen sakemanniviritys kaikkine kummallisuuksineen, etta tulevat ydinvoimansa sulkemista katumaan viela myohemmin katkerasti. No, P&K yritykset ja ne monet yksityiskuluttajat jotka eivat aurinkopaneleita ole paaseet installoimaan maksavat Euroopan kolmanneksi korkeinta sahkonhintaa... repikoot riemua siita.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #21

Saksassa olisi nyt ehkä tarvetta Wärtsilän kaasuturbiinilaitoksilla tasapainottamaan tuulivoiman ajoittaista tuotantoa. Niitä menee nyt ympäri maailmaa ko. tarkoitukseen. Hiilidioksidipäästöt ei Saksassa kuulu kasvihuonekaasuihin?

http://www.organisaatio-sanomat.fi/wartsila-toimit...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ja sitten varmaan seuraavaksi kirjoitat sen kriittisen puheenvuoron samasta aiheesta vai onko sellaista lainkaan?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Se, että ydinvoima on toistaiseksi paras vaihtoehto kaikista tarjolla olevista energiavaihtoehdoista on toki tämmöiselle perusinsinöörillekin selvää, mutta että ihan omavaraisuus? Miten uraanin louhimisen ympäristövaikutukset saataisiin pidettyä aisoissa täällä Suomessa, kun se ei tunnu onnistuvan missään muussakaan kaivostoiminnassa?

Hannu Rytilä

Ydinvoima on teoriassa jees, ja käytännössäkin ollut sitä, kunnes Fukushima poksahti. Itsekin kannatin ydinvoimaa siihen asti.

Ydinvoimaloissa on 2 perustavanlaatuista ongelmaa:

-kun ydinvoimala tuottaa sähköä, kaikki on OK. Jäteongelma saadaan varmasti ratkaistua. Mutta, jos siirtojohdot menevät syystä tai toisesta rikki, muuttuu ydinvoimala sähköntuottajasta sähköloiseksi, joka vaatii jopa kolmasosan kapasiteetistaan sähkövoimaa vain pysyäkseen poksahtamatta. Siksi jokaisen ydinvoimalan viereen on rakennettu varmistusvoimala, joka toimii yleensä kivihiilellä.

-Uraanipelletit, jotka tuottavat reaktorin lämmön on pakattu Zirkonium-putkien sisään. Zirkoniumin sulamispiste on vain noin 1100 astetta, joten ydinreaktori ei siedä pienintäkään häiriötä. Jos Zirkoniumsauvat sulavat, reaktorista tulee möykky jota ei enää voi säätää.

Lähden siitä, että kaikki ihmisen rakentama tekniikka hajoaa ennemmin tai myöhemmin, ja siksi joka ikinen ydinvoimala on potentiaalinen Fukushima.

Siksi olen muuttunut ydinvoiman kannattajasta sen vastustajaksi.

Hannu Rytilä, tekn. yo (metallurgia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Niin, ydinvoima on kuitenkin sitä turvallisinta sähköntuotantoa:

http://nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by...

Saksassa on Euroopan toiseksi kallein sähkö, kiitos uusiutuvien ja kun Saksa päätti luopua ydinvoimasta, niin tuli kiire rakentaa jotain tilalle, nyt siellä on rakenteilla 26 uutta hiilivoimalaa, koska Saksassakin on tajuttu että tuuli- ja aurinkovoimasta ei oikeasti ole yhtään mihinkään.

Tanskassa on Euroopan kallein sähkö, eikä niiden tuulivoima ole korvannut yhtään hiilivoimalaa, Tanska tekee käytännössä edelleen kaiken sähkönsä hiilellä, kun tuulee, niin ne myy tai antavat ylijäämän Norjaan, ja sitten kun ei tuule niin ostavat tarvitsemansa ylimäärän kalliilla Norjasta.
http://www.cepos.dk/fileadmin/user_upload/Arkiv/PD...

Hannu Rytilä

Kaikilla tuotantotavoilla on hyvät ja huonot puolensa. Ehkä vesivoima on parasta, mutta Tanskassa ja Saksassa sitä on kovin vähän saatavana.

Doc Norton

Sahkon hinta saksalaiselle yksityiskuluttajalle. Joo, nakojaan eri lahteista riippuen ranking hieman vaihtelee.

http://www.bbc.co.uk/news/business-25200808
http://www.carbonbrief.org/blog/2014/01/how-the-co...

Anyway, lahteista riippumatta, hemmetin kallista se shako on Saksassa on joka tapauksessa. Re: Tanska - norjalaiset mahtaa piisata hauskaa tanskalaisten kustannuksella. Ainakin meikalaista tuo meininki on hymyilyttanyt jo vuosia. Norjalaiset kaarivat viela rahat kaiken lisaksi...

Ja viherpeipoille vinkiksi - katsokaan noita linkeissa nakyvia graaffeja, eta mihihin ilmansuuntaan se sahkonhinta lahtee kun oikein kunnolla aletaan innolla pukkaamaan tuulta ja aurinkopaneleita. Kaikkein hauskinta tassa luonnollisesti on, etta kun sahkonhinta on pompannut ihan uusiin sfaareihin, niin mita on tapahtunut CO2 paastoille? Eipa juuri yhtikas mitaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #23

Kyllähän sähkön hintaa väkisin halutaan Suomessakin nostaa esim. syöttötariffiasetuksella ym. tukipaketeilla, ja varmasti se saadaan nousemaan sen verran että alkaa meiltäkin löytymään energiaköyhiä jotka ei selviydy sähkölaskuistaan.
Samoin kuin Belgiassa käytetään "Rolling blackouteja", kts. hyvä kommentti Hesarista:
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1418529943411
Wäsäilijä, Kommentti:
"Kun muu energiahuolto oli kunnossa, Belgian sähköstä 16% (teoriassa) tehtiin tuulivoimalla.Nyt Belgia saakin toimia tuulivoiman esimerkkimaana joka kerjää sähköä naapureiltaan. Ranskan ydinvoimalat toimivat vielä, mutta kaikki muut lähivaltiot ovat myös asentaneet tuulivoimaa. Jos ei tuule, niin ne joutuvat kerjäämään sähköä naapurimailtaan...
Kun Belgialle tulee "rolling blackouteja" eli hallitusti katkaistaan sähköt alue kerrallaan sen riittämiseksi, kyseessä on vain harmi ja taloudellisia menetyksiä, ehkä muutama kuollut vanhus tai muuten sairas.Jos vahingossa pääsee syntymään ns "brownout", sen jälkeinen sähköverkon elpyminen on jo myöhäistä; sadat tai tuhannet sähkölaitteet ovat kärsineet vahinkoja, ja yhteiskunnan entiselleen saaminen vaatii korjaamista.
Saksassa jo sähköyhtiöt suunnittelevat hyödyttömän ja vahingollisen tuulivoiman siirtämistä tytäryhtiöiksi jolloin vastuu sähkön toimittamisesta poistuu emoyhtiöltä, tai oikeammin, ne ilmoittivat jo etteivät enää takaa sähkön riittävyyttä.
Briteissä yksi suuri hiilivoimala paloi käyttökelvottomaksi ja toista suurta muutetaan "hiilineutraalimmaksi" eli käyttämään puuta joka tuodaan laivoilla USA:sta, eli Brittien reservit on jo nyt käytetty.Jos tulee kylmempi niin sähkö loppuu.
Jos joku muistaa, manailin tilannetta syntyväksi lähitulevaisuudessa jo muutama vuosi sitten kun olin kuullut kuinka energia-alan edustajat olivat huolissaan kehityksestä.
Nyt se sitten alkaa näkymään, ja ei, en ole iloinen että olin oikeassa.Euroopassa moni vanhus lämmittää kotiaan sähköllä.Jos sähköt katkeavat niin he kuolevat.
Ja se on vihreiden syy. Tuulivoiman syy ja ydinvoiman vastustuksen syy."

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Voi herrajuukeli, millainen MÖRKÖ ydinvoimasta on tehty!

Nykytekniikan tuntemuksella ei tiedetä turvallisempaa tai ympäristö ystävllisempää tapaa tuottaa energia, kuin fissio.

Atomipommit kuuluvat johonkin toiseen maailmaan, ja korvien väliseen pelkotiloihin ilman perusteluja.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Vau, nyt onkin yhteys henkilöön jolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Olen sitä mieltä että taloudessa euroista puhuminen saattaa vaikuttaa parhaiten päätöksentekoon.

Jo markka-aikana tein Excelillä ydinsähkön kannattavuuslaskelmista luonnoksen. Ne ovat tietysti hyvinkin puutteelliset ja tiedot vanhentuneita, mutta periaatteen pitäisi olla oikein. Mutta sinulla Petrus on ainutlaatuiset edellytykset hioa laskelmat kiistattomiksi. Voit panna laskelmat nettiin kuten minäkin, jokainen voi laskea itse muuttujia vaihdellen. Uskon että sillä tavalla päästään suuri askel keskustelussa eteenpäin. Jos alkuperäisillä laskelmillä ydinsähkön hinta näytti olevan edullinen, niin mitä vaikuttaa kun rakentamiskustannukset ovat moninkertaistuneet Olkiluodon tapauksessa.

http://leomirala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183381-l...

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kiitos laskelmasta! Muistan itse kesätyön 15-vuotiaana ydinvoimalan kustannuslaskelmien parissa. En kyllä aio ruveta uutta laskelmaa tekemään, uskon nimittäin että ydinvoimayhtiöt tietävät kustannukset ja tuottopotentiaalin paremmin kuin me. Nythän kyse on siitä annetaanko heille lupia voimaloihin vai ei - kulut yritykset maksavat itse toisin kuin tuulivoiman tapauksessa. Esimerkiksi Suomen ydinvoiman suhteen kokenein yritys Fortum on tietääkseni monta vuotta halunnut lupaa voimalaan, mutta sellaista ei ole sille myönnetty vaan ensikertalainen Fennovoima sai luvan. Kannatan lupien myöntämistä kaikille turvallisuusmääräykset täyttäville, kyllä yhtiöt osaavat olla rakentamatta jos näkevät homman kannattamattomaksi.

Hannu Rytilä

Muksi muuten Fortum ei saanut lupaa perusvoimaloilleen mutta TVO sai maapallon kalleimmalle rakennukselle, joka valmistuu ties koska? Ja tuleeko koskaan toimimaan?

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen Vastaus kommenttiin #15

Tämä on sitä ylimääräistä byrokratiaa ja säätelyä jota vastustan. Erilaiset lehmänkaupat mahdollistavat harkinnat yritysten "pärstäkertoimen" perusteella eivät kuuluu lupaprosessiin, vaan pitäisi tarkastella rakennettavan laitoksen turvallisuutta sotkematta päätöksentekoon muita tekijöitä.

Hannu Rytilä

OL3 ei ole ongelma sinänsä, koska Ranskalaiset sössivät projektin. Olisivat antaneet suomalaisten rakentaa, mutta EU pakotti kilpailuttamaan ja sutta tuli. STUK oli jämäkkä tässä asiassa.

Samoin oli aikanaan Loviisassa, STUK pakotti ryssät rakentamaan laatua. Hyvin ovat reaktorit toimineet.

Tämä ei silti poista esittämääni perusongelmaa, jota ei voi ratkaista Excelillä vaan ymmärtämällä sähkötekniikkaa ja ympäristökatastrofeja, joita tulee ennemmin tai myöhemmin (vaikkei välttämättä Suomessa).

Käyttäjän KalervoKassuBjrkbacka kuva
Kalervo Björkbacka

Nyt talvipakkasilla oma ydinvoima tuotanto 2 774 MW ja tuonti 3 726 MW, kyllä tähän pitää saada muutos ja muilla toimilla sitä ei korjata, kuin uusilla ydinvoimaloilla.

Mittaus tästä hetkestä:

Kulutus 12 465 MW
Tuotanto 8 739 MW
- Vesivoima 1 466 MW
- Ydinvoima 2 774 MW
- Lauhdevoima 219 MW
- Yhteistuotanto - kaukolämpö 2 369 MW
- Yhteistuotanto - teollisuus 1 645 MW
- Tuulivoima (osa arvioitu) 26 MW
- Muu tuotanto (arvio) 241 MW
- Tehoreservi 0 MW
Tuonti/vienti (netto) 3 726 MW

Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalaitoksella oli vuonna 2014 erinomainen tuotantovuosi, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Voimalaitos saavutti jo toisena vuonna peräkkäin historiansa parhaan tuotantotuloksen, 14,76 TWh (miljardia kilowattituntia) sähköä. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 96,0 prosenttia.

Hyvään tulosta selittää poikkeuksellisen vähäiset tuotantohäiriöt. Myös vuosihuollot sujuivat aikaisempaa paremmin. Laitosyksiköiden yhteistuotanto 14,76 TWh ylittää edellisen, vuodelta 2013 olleen ennätyksen 14,63 TWh, lähes 130 000 MWh:lla, joka vastaa runsaan kolmen ja puolen päivän molempien laitosyksiköiden tuotantoa Olkiluodosta.

Olkiluoto 2:n vuoden 2014 tulos 7,50 TWh oli paras, mitä kummaltakaan laitosyksiköltä on koskaan tullut. Olkiluoto 2:n tuotanto ylitti sen oman vuoden 2012 ennätyksensä noin 20 000 MWh:lla. Olkiluoto 1:n tuotanto 7,27 TWh oli laitosyksikön historian seitsemänneksi paras.

Käyttökertoimella mitattuna Olkiluoto 2:n käyttökerroin 97,4 % oli laitosyksikön paras. Olkiluoto 1:n käyttökerroin oli 94,5 % ja siten laitosyksiköiden yhteiseksi käyttökertoimeksi saatiin 96,0 %.

– Erinomaiseen tuotantoon päästiin, koska vuosina 2010–2012 tehdyt laitosten modernisointien tulokset alkavat nyt näkyä. Olkiluodon laitos on erinomaisessa kunnossa, eikä meillä juurikaan ollut tuotantohäiriöitä. Myös vuosihuollot onnistuivat hyvin ja nopeasti, tuotantojohtaja Mikko Kosonen sanoo.

Hannu Rytilä

Laitokset toimivat hyvin mutta ympäröivä luonto kärsii. Männyt ovat kuolleita/henkihieverissä kilometrikaupalla. Tämä on toinen näkökulma.

Silti kehut OL1/2 laitoksille vaurauden tuomisesta Suomeen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kalliomännyt sinnittelevät hengissä kituliaasti joka paikassa ei ne Olkiluodon männyt sensuhteen mitään poikkeuksia ole.
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194860281...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kunhan muistat, että 250 yksikköä muutamassa kymmenessä minuutissa on kokolailla eri juttu kuin 200 yksikköä vuodessa. Eli säteilyn voimakkuus on vaikuttava tekijä myös, ei pelkästään vuosialtistuminen. Eli noiden vertaaminen tuolla tavoin on aika keinotekoista. Sinällään olen toki samaa mieltä siitä, että mm ydinjätteestä on tehty paljon isompi mörkö kuin se onkaan.

Tällä hetkellä ydinvoiman ongelmana ei kuitenkaan ole niinkään turvallisuus vaan hinta ja se varsin pitkä aika mikä kestää ennen kun investointi alkaa tuottaa voittoa (jos se joskus tapahtuu - mm Olkiluoto 3 tuskin koskaan tulee kokonaisuuden kannalta voitolliseksi pahojen viivästystensä takia).

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoiman osalta ei tarvitse mitään kannattavuuslaskelmia enää tehdä kun syöttötariffiasetus takaa verotuloista n.160 prosentin voitollisen tuloksen sijoitetulle pääomalle. Sähköä saadaan jos tuulee, ja voittoa ropisee varmasti kassaan ja yhteiskunta köyhtyy, kaikista köyhimmälläkin elinkustannukset nousee verojen nousussa, vaikka ei sähköä käyttäisi kilowattiakaan.

Tuulivoima ei toimi yksityisrahoitteisena sähkömarkkinoilla.

Toinen juttu on myös epäilyttävää, USA:ssa ranskalainen suuryhtiö Alstom tuomittiin lahjonnasta yli 630 miljoonan euron sakkoihin, Alstom tunnusti syyllisyytensä.
Alstom hallinnoi Suomessa myös tuulivoimarakentamisia, samoin ydinvoima on ohjelmassa mukana. Tuulivoima Suomessa on Euroopan tuottavin valtion suojeluksessa oleva bisnes. Tuulivoima kärsii kaikenmaailman keinoista nyt, että päästäisiin hyville apajille ja varmaan rahantuloon 12 vuoden ajaksi kiinni.
Muualla maailmassa ollaan jo siirtymässä pois tuulivoiman tukipolitiikasta, se on liian kallista ja ennakoimatonta. Prokon Saksassa meni konkurssiin kun ei uusia sijoittajia saatu enää maksamaan vanhojen sijoittajien osaketuloa. Asiaa tutkitaan Ponzi huijauksena, pyramidipelinä. Velkojat kaipaa n.1,5 miljardi euroa, Prokon jatkaa kokeneena yrittäjänä nyt Suomessa. Tämän näköiseen toimintaan meidän verotuloja annetaan ja valtio velkaantuu jatkuvasti enemmän.

Tuulivoima uskonnon ulkokultaisuudesta hyvä esimerkki tämäkin.

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194860281...
Syöttötariffiasetus on vihreä edestä, ruskea takaa ja musta sisältä!

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Hannu, olet jotenkin pakkomielteisesti juuttunut tuohon tuulivoimaan. Ainakaan oma kommenttini ei sitä koskenut lainkaan, joten miksi taas keskityt siihen?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #27

No, ymmärrä nyt Marko, sinun kommentin perusteella olet ydinvoimavastainen ja olet ajamassa energiamuutosta Saksan mallin mukaisesti..vihreää ja puhdasta mustaa hiilivoimaa terveellisen taloudellisesti jne.. Ydinvoima on yksityisrahoitteinen, ei siitä tarvitse julkisesti laskelmia esitellä. Ydinvoimaa ei rakenneta julkisella rahalla, se tuottaa valtiolle verotuloja.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Mainituilla annoksilla, jotka eivät aiheuta säteilysairautta, on perusteltua vertailla myös eri ajanjaksoina saatuja annoksia. Pienemmät säteilyannokset kun aiheuttavat ongelmia syöpäriskin kohoamisen kautta. Syöpä syntyy säteilyn DNA:ta vaurioittavasta ominaisuudesta ja riski riippuu yleisimmin käytetyn mallin mukaan suoraan säteilymäärästä ajanjaksoa huomioimatta.

Ydinvoiman hinnan suhteen, mitä jos annettaisiin voimaloita rakentavien yhtiöiden huolehtia asiasta. On omituista jos poliittisella päätöksellä myönnettäviä rakennuslupia perustellaan hintalaskelmilla - kyllähän voimalalupaa hakeva yhtiö ihan itse vastaa liiketoiminnastaan ja sen kannattavuudesta. Jos toiminta ei laskelmien mukaan ole kannattavaa tuskin sitä lupaakaan oltaisiin hakemassa, ja jos tilanne muuttuu niin voimala voidaan jättää rakentamatta. Poliittisen mekanismin tulisi liittyä voimaloiden turvallisuuteen ja antaa yhtiöiden itse laskea kannattavuus.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ydinvoiman haaste on rahoituksellinen. Kannattavuuslaskelmiin on OL3 projektin opettamana pantava reilummin riskivaroja. Samaan aikaan uusiutuvien energialähteiden hinnat tulevat alas vauhdilla, jota on myös vaikea ennustaa. Projektit kuolevat Exceliin.

Itse olen vuosikaudet toivonut Loviisa kolmosta ja kaukolämpötunnelia pk-seudulle. Fissioteknologiaa vastaan minulla ei ole mitään. Siinä suhteessa olen ihan neutraali. Puolustavat argumenttisi hyväksyn täysin. Fennovoima taas pitäisi panna jäihin pelkästään Venäjä-kytkyn vuoksi.

Nykyisin en oikein usko Loviisan projektin kannattavuuteenkaan. Valtioenemmistöisenä Fortum saattaa silti joutua tekemään poliittisen investoinnin heikosta kannattavuudesta huolimatta. Pakottihan Vapaavuori Fortumin mukaan Fennovoimaankin, vaikka tämä julkisuudessa jyrkästi kiistetään. Ihmeellistä ajatella, että poliittisesti korkean riskin sijoitus venäläiseen vesivoimaan ja venäläiseen ydinreaktoriin olisi ollut mitenkään Fortumin edun mukaista.

Vihreiden nykyinen pääperuste olla sitomatta energiateollisuuden investointirahoja poistuvaan fissiovoimaan on ihan relevantti argumentti. Toisaalta en usko, että Suomi tulee koskaan olemaan etulinjassa aurinko- tai tuulivoiman kehittämisessä ehkä perustutkimusta lukuunottamatta. Olosuhteet ja investointikyky eivät oikein tue oletusta.

Viimeinen ydinvoimaa kritisoiva argumentti on vahvasti keskitetyn sähköntuotannon aiheuttama turvallisuusuhka. Venäjän harrastaman valtioterrorismin aikana hajautettu energiatuotanto on merkittävä puolustuspoliittinen etu.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Haasteemme on luoda työpaikkoja jotka tuovat verotuloja. Ydinvoimalan rakentaminen on yksityisrahoitteinen työmaa joka tuo verotuloja.
Eurajoella menestyy kaupat, kioskit, niin pienet kuin isot alihankintafirmat saavat työtä. Verotuloja kertyy pienistäkin työpaikoista ydinvoimarakentamisen seurauksena.

Toisin kuin tuulivoima josta paikalliset asukkaat saavat terveys- ja ympäristöhaitan omilla verotuloillaan.

Tapani Lahnakoski

Onhan selvää, että tällä hetkellä ei ydinvoimaa parempaa perusvoimalaitosta ole. Milloin sitten tilanne vielä paranee, kun torium-voimalat tulevat yleiseen käyttöön ja pystytään hyödyntämään jopa nykyisiä "jätteitä".

Mielenkiintoista, että Fukusiman "onnettomuuden" jälkeen joku on ruvennut vastustamaan ydinvoimaa, päinvastaisiakin tapauksia olen kuullut ja ihan syystä. Niin pieniksi inhimilliset vahinkot siellä jäivät. Valtamedia vaan lakkasi saman tien puhumasta koko tsunamista, jossa kuoli 15 000 ihmistä.

IAEA oli varoittanut japseja tästä riskistä monta kertaa, mutta siellä ei kuunneltu.

Miten tämä onnettomuus sitten liittyy Suomeen rakennettaviin ydinvoimaloihin, ei minulle aukea.

Kummallista on, että miten nyt äkkiä ydinvoimasta on tullut kannattamatonta? Miksi laistosten hinnat ovat kohonneet hirveästi?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Vihreiden pitäisi jossain vaiheessa arpoa nouseeko energian hinta tulevaisuudessa vai ei.

Tuulivoimaa ja sen tukipolitiikkaa on perusteltu sillä, että sähkön hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa eikä tukia silloin enää vuoden 2020 jälkeen tarvita. Samaan hengenvetoon on kuitenkin väitetty, että tuulivoima laskee energian hintoja?!

Jos sähkön hinta tulee nousemaan, mikä on tapahtunut kaikkialla missä uusiutuvaa energiaa on rakennettu, niin eikö se vaikuta samalla tavalla kaikkien energiamuotojen kannattavuuteen parantavasti? Miksi tämä hinnannousu ei tulisi vaikuttamaan ydinenergian kannattavuuteen lisäävästi?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

En tiennytkään, että vihreillä on tuossa monia näkemyksiä. Enkä muista törmänneeni tuulivoman osalta perusteluihin, että energian hinnan nousu poistaisi tukien tarpeen, vaikka voihan niinkin joku sanoa. Jos joku on sanonut tuulivoiman laskevan energian hintoja, on kommentoija kyllä ollut kohtalaisen pihalla. Mutta onko näin, eli voisitko antaa linkin sellaiseen lausuntoon? Vai oletko vetänyt mutkat suoriksi ja tulkinnut tuulisähkön tuotantohintakehityksen asilletuomisen yleiseksi sähkön hinnan alennusodotukseksi?

Pääsääntöisesti vihreät näyttävät kyllä kuuntelevan noita julkisesti esitettyjä ennusteita jotka ovat kylläkin vähän vaihdelleet suuntaan jos toiseenkin. Näiden uusimpien ennusteiden mukaanhan esimerkiksi Fennovoima tuottaisi ainakin seuraavat parikymmentä vuotta ylihintaista sähköä kunnallisille sähköyhtiöille.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Enkä muista törmänneeni tuulivoman osalta perusteluihin, että energian hinnan nousu poistaisi tukien tarpeen, vaikka voihan niinkin joku sanoa." Mm. ex-ministeri Ville Niinistö on lausunut, että nyt voimassa oleva tuulivoiman syöttötariffituki pienenee sitä mukaa kuin energianhinta nousee.

Tuon energianhinnan laskemisen on alun perin kai lanseerannut STY sillä perusteella, että kun Euroopassa tuulee, niin ylimääräistä energiaa joudutaan myymään jopa negatiiviseen hintaan jonnekin, joka sitä voi ottaa, jotta verkot eivät kaatuilisi. Tätä ovat sitten referoineen mm. tällä palstalla muutamat vihreiden tuulivoiman puolustajat.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Satakunnan Kansassa on laaja juttukokonaisuus tuulivoiman kannattavuudesta. Taustalla on syöttötariffi..
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194944082...
"Jutussa on myös haastateltu syöttötariffia puolustavia ja vastustavia tahoja. Johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta myöntää, että tuulivoimayhtiöille maksettava tuotantotuki on noussut alkuperäisiä suunnitelmia suuremmaksi. Sähkö on halventunut, ja erotus korvataan syöttötariffin muodossa. Ripatin mukaan syöttötariffi on oikeastaan investointitukea, vaikka se maksetaankin tuotannon perusteella. Lainsäätäjä on ajatellut, että uuden teknologian vaatimat investoinnit saadaan kuoletetuksi 12 vuodessa."

https://de-de.facebook.com/permalink.php?story_fbi...

Jussi Saurio

Uusiutuvat kyllä nostavat sähkön kuluttajahintoja tariffien ansiosta, mutta aurinkoiset ja tuuliset päivät laskevat varsinaisia markkinahintoja, mikä heikentää perinteisten tuotantomuotojen kannattavuutta.

Tapani Lahnakoski

Jep, näinhän on käynyt esim. Tanskassa. Hinta laskee, kun tuulee ja sähköä "myydään" nolla-hinnalla ulkomaille. Kun ei tuule, ostetaan kallista sähköä ulkomailta. Tanskassa toki tuulee usein. Suomessa myllytuki on täyttä idiotismia.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kuten Petrus sanoo, yhtiöt osaavat itse laskea mikä kannattaa. Väite on tietysti totta. Mutta on muitakin intressiryhmiä ja maksajia tai kärsijoitä. Otanpa esimerkiksi Talvivaaran.
Sanotaan että sen rakentamiseen on jostain saatu rahaa vaikkapa miljardi (tarkalla summalla ei ole väliä). Nyt se on tuhlattu ja toiminta pysähtynyt. Monet ovat menettäneet paljon. Jos unohdetaan menneet, pakko hyväksyä, niin teknisesti kaivos laitteineen lienee toimiva. Eli jos joku saa sen omistukseensa ilmaiseksi tai halvalla niin toiminnan voi saada kannattavaksi, tai ainakin seuraavaan konkurssiin asti.

Uskon että Pekka Perä on osannut suunnitella yhtiön toiminnan niin ettei hän tai lähipiiri missään vaiheessa joudu menettämään tähän mennessä saamiaan miljoonia. Tässä on muitakin osapuolia jotka joutuvat kärsimään enemmän kuin yhtiö. Ydinvoimayhtiöillä nämä ulkopuoliset vaikutukset voivat olla kohtalokkaita.

Jos ydinvoimalaan tulee venäläisomistusta, se takoittaa samaa kuin Porvoon öljynjalostamolla. Se kuuluu Venäjälle. Samoin ydinvoimala tulee kuulumaan Venäjälle heidän määrittelemällään tavalla. Venäjän asevoimat tulevat puolustamaan venäläisten etua tarvittaessa.

Tuulivoiman kannattajien kannattaisi laskea esittämälläni tavalla ydinsähkön todellinen hinta euroissa. Mokasin pahasti kun ehdotin hinnan laskemistä ydinvoimayhtiön myyntimiehelle. Anteeksi.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Itse koen ydinvoiman suurimmaksi ongelmaksi sen, että sitä kehitetään vain ylisuurissa, ylikalliissa yksiköissä, jotka tuottavat merkittäviä riskejä pelkällä rakenteellaan. Ja toissijaiseksi probleemaksi, että nämä silti käyttävät polttoaineen energiasta vain pienen osan, joitain prosentteja.

Jo Olkiluoto kolmosen rakentamisessa lyhytnäköisen voitontavoittelun mentaliteetti on käynyt hyvin selväksi: uutisten mukaan betonivalujen raudoituksia ei ehditty hitsata valmiiksi, johtajat eivät osanneet alaistensa kieltä, ja halpatyövoima sai pahimmillaan tappouhkauksia kun vaati palkkaansa maksettavaksi. On myös väitetty, että tunnelien seiniin jäi laukeamattomia räjähteitä, koska oli liian kiire betonoida. Joitain putkituksia sentään uusittiin, koska saumat oli hitsattu alkeellisesti päin peetä.

Jos Fukushimasta tai Tsernobylistä pitäisi jotain oppia, niin ainakin se, ettei näitä vehkeitä pitäisi suunnitella mistään kvartaalitalouden näkökulmasta. Ei nopeiden voittojen toivossa.

Eikä ikinä pitäisi säilyttää käytettyä polttoainetta reaktorirakennuksessa, kuten perinteisissä voimaloissa on yleisesti tapana. Saati sitten sijoittaa varavoimalaitteita tai niiden polttoainetta suojarakennelmien ulkopuolelle.

Tsunamit eivät ole ainoa mahdollinen uhka; ydinvoimalan kanssa pitäisi varautua kaikkeen alkaen sodasta ja päätyen ehkä suunnilleen meteoriitteihin. Edelleen Suomeen ja useimpiin muihinkin maihin voisi synnyttää Fukushiman tai Tsernobylin kaltaisen onnettomuuden parilla lentopommillakin.

Onnettomuuksien vähättely sitten? Ihmiset nyt vain eivät halua asua saastuneella alueella. Vaikka miten ottaisimme riskejä päivittäisessä elämässämme, vaikka miten kasvit ja eläimet viihtyisivät maisemissa joihin on lentänyt kappaleita polttoaineesta... Ihminen tietää liikaa geeneistä ja syövistä sun muusta. Pienikin riski aikaisesta kuolemasta tai lasten epämuodostumisesta johtaa, vaikka miten irrationaalisesti, pakenemiseen.

Lisäksi voimalat pitäisi suunnitella perusperiaatteiltaankin valmiiksi, oikeasti käyttämään mahdollisimman loppuun polttoaineesta saatavilla olevan voiman, eikä vain sitä helpointa muutamaa prosenttia. Vaikka se tarkoittaisikin pienten plutoniummäärien syntymistä, tai jopa erottelua, jossain vaiheessa.

Johtuu varmaan osittain ydinvoiman ja ydinpommien pelosta, että voimaloista pitää tehdä nykyisenkaltaisia megaprojekteja. Mutta epäilen, että enemmän se johtuu helpoista ja nopeista liikevoitoista.

Paljon Suomen nykyisiä pienemmän voimalan voisi sulkea syvälle peruskallioon vaikka sadaksi vuodeksi, ja se tuottaisi sähköä ja lämpöä vaikka kaupunginosan tarpeisiin turvallisesti koko tuon ajan.

Pienempitehoisen reaktorin voisi paljon helpommin ja vähemmällä automatiikalla (tai jopa ilman automatiikkaa) rakentaa sellaiseksi, ettei se sulaisi mössöksi edes jäähdytyspiirin särkyessä. Jopa sellaiseksi, ettei se vaarantaisi mitään vaikka koko ihmiskunta katoaisi ympäriltä ja reaktori olisi yhtäkkiä merenpohjassa.

Jotenkin irvokkaasti olemme päätyneet tilanteeseen, jossa ydinvoima hintoineen ja turvallisuuksineen on kuin joku uskonnollinen kysymys. Yhdenlaiset idealistit vastustavat kaikkea ydinvoimaa, toisenlaiset idealistit taas voittavat nämä vain suurella rahalla, ja sitten rakentavat Fukushimoja ja pistävät niihin johtajiksi Mr. Burnseja ja töihin Homer Simpsoneita.

Jättiyrityksetkin toki osaavat ottaa riskejä huomioon, mutta millään yrityksellä ei ole mitään mahdollisuutta selviytyä edes yhden hajonneen reaktorin kaikista kustannuksista. Optimismi ja suoranainen välinpitämättömyys kasvaa samalla tavalla kuin tietojärjestelmien ylläpitäjillä. "Eihän tässä voi mikään mennä vikaan."

Mutta joka ainoan kerran kun jotain menee vikaan, koko teollisuudenala ottaa vuosia tai vuosikymmeniä takapakkia.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Kyllä moderneissa suurissa voimaloissa on varauduttu moninkertaisesti hyvin epätodennäköisiinkin skenaarioihin. Tsernobylin kaltainen onnettomuus on niissä täysin mahdoton koska voimalan perusrakenne on erilainen, eli ketjureaktio hidastuu voimalan kuumetessa liikaa kun se Tsernobylissä kiihtyi. Lievemmän Fukushima-tyyppisen onnettomuuden (missä reaktorin sammuttua jälkilämpö kuumentaa sitä) suhteen nykyvoimaloissa on paljon paremmat, moninkertaiset jäähdytysjärjestelmät ja suojakuoret. Turvallisuusmääräyksissä on menty välillä jopa turhan pitkälle, mikä lisää uusien voimaloiden hintaa, mutta parempi näin päin.

On toki hienoa että kehitteillä olevissa ns. hyötöreaktoreissa samasta polttoaineesta saadaan paljon enemmän tehoa irti. Kannattaa kuitenkin muistaa että tavallisetkin reaktorit ovat tuhansia kertoja tehokkaampia energian saamisessa polttoaineesta kuin hiili- ja biovoimalat. Ja niiden ydinjätettä voidaan käyttää polttoaineena hyötöreaktoreissa.

Olen samaa mieltä että hajautetumpi energiantuotanto ja pienemmät yksiköt ovat tärkeä asia. Isommalla voimalalla on lähtökohtaisesti parempi hyötysuhde, mutta sen lisäksi tai tilalla voidaan käyttää 20-100 MW erittäin helppohuoltoisia kapselireaktoreita. Kuten mainitsit yksi tälläinen tuottaa ison kaupunginosan sähköt ja lämmöt kymmenien vuosien ajan. Polttoainetta ei tarvitse missään vaiheessa lisätä tai vaihtaa, käyttöiän lopussa siljettu n. 3m korkea kapseli vain lähetetään takaisin valmistajalle ja laitetaan uusi tilalle. Tämä on täysin olemassaolevaa tekniikkaa, vastaavat reaktorit ovat seilanneet maailman vesiä vuosikymmenet jäänmurtajien, sukellusveneiden ja lentotukialusten voimanlähteinä. Turvallisuudesta kertoo että USAn laivastolla ei ole ollut yhtäkään onnettomuutta yli sadan reaktorin kanssa, vaikka olosuhteet laivalla ovat huomattavasti haastavammat kuin maale rakennetuissa voimaloissa.

Käyttäjän AriOkkonen kuva
Ari Okkonen

Tulipa noista energiamuotojen vaarallisuuksista mieleen yksi 70-luvun Kalevan numero. Siinä oli puolen sivun juttu Loviisan ydinvoimalan toisiokierron venttiiliongelmasta. Toisiokierron vesi ei ole radioaktiivista. Samassa lehdessä sisäsivulla oli yhden palstan ja n. 100 mm juttu, kun Intiassa oli pato murtunut ja 30000 ihmistä hukkunut. Vaarallisuuskäsitykset syntyvät mielikuvista, ja mielikuvat syntyvät uutisoinnista.

Antti Lappalainen

Erinomainen, kansantajuinen ja asiantunteva kirjoitus, kiitos siitä. Myös suurin osa kommenteista oli hienoja ja informatiivisiä.

Kommentoin kuitenkin viimeistä kappalettasi, joka koski mm. Rosatomia. Mun mielestä ydinvoiman lisärakentaminen on kiireellistä ja niin, tärkeää, että meidän ei pidä vaarantaa lisärakentamista, siis Hanhikiveä vain siitä syystä, että Rosatom on siinä mukana myös rahoittajana. Mistä me saadaan nopeasti Hanhikiven projektiin Rosatomin korvaava rahoittaja?. En usko, että saadaan mistään nopealla aikataululla vaarantamatta, tai viivästämättä tätä tärkeää hanketta.

Ja polttoaineriippuvuudesta vielä. Hanhikiven ydinvoimala tulee olemaan sellainen, että siihen käyvät myös länsimaisten, tai muiden polttoainevalmistajien sauvat, joten viimeistään kymmenen käyttövuoden jälkeen Hanhikiven voimalaan voidaan kilpailutuksen perusteella ostaa halvempaa polttoainetta muualta, kuin Rosatomilta, jos Rosatomin polttoainesauvojen hinta + muut palvelut ei ole kilpailukykyisiä.

STUK varmistaa sen, että laitos on mahdollisimman luotettava, joten se täyttää korkeat länsimaiset laatu/turvallisuuskriteerit.

Suomessa on erittäin hyvin, korkealla käyttöasteella toimivia ydinlaitoksia, jotka on tilattu samasta ilmansuunnasta.

Jyrki Räsänen

Jaha, täällä ollaan ilmeisesti ydinvoiman kannalla. Laskekaa ydinvoiman hinta, ihan kokonaan, alusta loppuun.
Lake Karachay on yksi venäläisen uraanin louhintapaikoista, ja elinolosuhteet siellä ovat aivan karmeat. Ja jos teistä se on se ja sama miten siellä ihmiset voivat niin miten te voitte sitten ottaa tänne pakolaisia? Perusteet?
Sitten ydinvoimala Suomeen yksityisellä rahalla? Te ette ole alkuunkaan perillä siitä että kuinka paljon rahaa valtiolta ja kunnilta palaa kaikenlaiseen tutkimusten yms. tekemiseen ja tiestöön.
Meillä olis innovaatioita vaikka kuin paljon mikäli rahat vaan ohjattas niihin, niiden kehittämiseen.
Ymmärrän kyllä että tuulivoimaan tuhlataan, tuskinpa Taaleritehdaskaan olisi siihen lähteny muuten sijoittamaan... Valtio rahoittaa niin kuin rahoittaa.
Sähkön tarve taas ei suurene niin kuin jotkut ovat väittäneet, meillä on teollisuus ajettu alas, siirrytään kodeissakin vähempi virtaa kuluttaviin tuotteisiin jne.
Sit kun ydinvoimalan käytetylle polttoaineelle ei ole vielä (Pyhäjoen) edes suunniteltu säilytyspaikkaa.. Ja ryssien ydinjätteethän ovat Norjan pohjoisrannikolla, kukaan ei tiedä mitä niille tehdään. Ja Englanti on ihmeissään käytetyn ydinvoiman kanssa, yks miljoona puntaa ei pelasta niitä. Ja kuka maksaa Suomessa ydinjätteiden säilytyksen, kokonaan???

Sit työllisyys: Suomessa on työttömiä n. 8,5% ja oikeasti tuo luku on suurempi. Kun me alkaisimme pikkasen enemmän keskittyä uusiutuviin energiamalleihin niin olis tarjota työtä pikkasen paremmin. Ja vihreiden mallin mukainen mamujen maahanotto, joo, noh, en ota kantaa muuten kuin sanon etten kannata.
:)

Antti Lappalainen

Jyrki Räsänen välitti tekstiä Energiapolitiikka-sivusta. Onko se jokin tieteellinen puolueeton asiantuntijaorganisaatio, jonka tiedot ovat huippuasiantuntijoiden tarkastamia?. Vähän niinku wikipedia vai?

Käyttäjän SamiKuhmonen kuva
Sami Kuhmonen

"Ydinvoima on suosittu keskustelunaihe, mutta siitä julkisuudessa oleva tieto on usein puutteellista."

No, et sitten viitsinyt paljoa tarkemmin aiheesta kirjoittaa, valitettavasti. Deterministiset ja stokastiset haitat jne jäi mainitsematta kokonaan, vedit aika yksioikoisesti "isompi annos, isompi riski", joka ei ole täysin totta. Jäi mainitsematta mitä seurauksia säteilystä voisi olla jne jne jne. Valitettavasti.

Antti Lappalainen

Sami S. Vastaa Sinä, mitä oikeita haittoja Suomessa on ollut ydinvoimaloiden säteilystä? Minä voin vastata myös puolestasi..ei mitään käytännön haittoja.

Esim. suomalaisista hiilivoimaloista pääsee luontoon huomattavasti enemmän radioaktiivisia aineita kuin ydinvoimaloista. Ydinvoimalat on turvallisia ja niiden turvallisuutta parannetaan jatkuvasti.

Samoin ulkomailla tapahtuneiden ydinvoimalaonnettomuuksien vaikutus Suomessa on olematon. Suomessa saamme tietenkin vuosittaisen säteilyannoksen luonnosta (ei ihmisen toiminnan tuloksena) + ydinkokeiden ja kaikkien ydinvoimalaonnettomuuksien vaikutus, joka on niin pieni verrattuna luontaiseen säteilyannokseen, että sillä ei ole mitään merkitystä.

Voit tarkastaa luvut STUKin nettisivulta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset