*

Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Venäjä valloitti Itä-Ukrainan Suomen tuella

  • Putin ohjaamassa toisinajattelijoiden pidätystä vuonna 1989
    Putin ohjaamassa toisinajattelijoiden pidätystä vuonna 1989

Putin on saavuttanut ensimmäiset tavoitteensa Ukrainassa. Krimi on virallisesti liitetty Venäjään ja Itä-Ukraina valloitettu eli siirretty Venäjän armeijan hallintaan. On luotu jäätynyt konflikti, jossa paperilla vielä Ukrainaa oleva alue on Venäjän kontrollissa. Konflikti tosin on jäätynyt vain Ukrainan puolelta, sillä Venäjän joukot käyvät päivittäin taisteluita alueensa laajentamiseksi mm. Donetskin lentokentän osalta. Viime yönä Venäjä käytti hyökkäyksessä Donetskissa sekä tykistöä, Grad-ohjuksia, panssarivaunuja että jalkaväkeä.

Tilanne on vastaava, tosin pahempi, kuin Georgiassa ja Moldovassa. Kyseisten maiden on vaikea päättää omista asioistaan ja lisätä yhteistyötä länsimaiden kanssa, koska Venäjän joukot hallitsevat osaa niistä.

Kuinkas nyt näin kävi - eivätkö EU ja USA olleet kovasti pakottamassa Venäjää vetäytymään? Joitakin Venäjä-pakotteita kyllä asetettiin. Ukrainan vanhentuneita asevoimia ei kuitenkaan edes yritetty auttaa. Armeijalta ovat puuttuneet elintärkeät tarvikkeet kuten salatut kommunikaatiolaitteet, tiedustelulennokit, luotiliivit ja nykyaikaiset ensiapupakkaukset.

Näiden toimittaminen olisi ollut EU:lta helppoa mutta se jätettiin tekemättä. Seuraukset ovat maksaneet hengellään ja ruumiinosillaan useat tuhannet Ukrainalaiset. Esimerkiksi tiedustelulennokkien puute on johtanut siviilien kuolemaan, koska tykistötulta ei olla pystytty kohdistamaan tarkasti.

Suomen kontribuutio EU:n osana on ollut suomettumista pahimmillaan. Pääministeri on vahvasti ajanut tulitaukoa ilman että Venäjä vetäytyy eli auttanut suoraan Putinin tavoitetta jäätyneestä konfliktista. Sen lisäksi Suomi yritti viivyttää vähiäkin EU:n pakotteita. Elettäkään ei ole tehty Ukrainan puolustuksen auttamiseksi eikä valtio ole lähettänyt edes paljon kaivattuja ensiapupakkauksia Ukrainaan.

Ei vaadi vilkasta mielikuvitusta ymmärtää mitä vastaava reaktio tarkoittaisi Suomen tapauksessa. Jos Venäjän joukot olisivat tappaneet muutama tuhat suomalaista ja vallanneet Savon ja Karjalan jatkaen hyökkäystä tulitauoista huolimatta, miltä meistä tuntuisi jos emme saisi edes luotiliivejä tai ensiapupakkauksia aseista ja ammuksista puhumattakaan ystäviksi luulemiltamme mailta?

Suomessa muistetaan miten vähän apua saimme Talvisodassa muualta. Apu oli kuitenkin paljon suurempaa kuin mitä Ukrainalle on annettu. Ruotsin armeija siirsi tueksemme noin kolmasosan kalustostaan.

Jos Suomi joskus joutuu uudestaan hyökkäyksen kohteeksi, on apua odottavien syytä muistaa mitä omat poliitikkomme nyt ovat tehneet. Huoli juustojen menekistä on heille tärkeämpää kuin tuhannet ihmishenget ja Euroopan maiden itsenäisyys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Onko Suomen etujen mukaista pysyä Ukraina-kysymyksen ääressä hiljaa, vai nostaa meteli?

- Makuasia! Minusta hiljaisuus on paljon fiksumpi valinta, koska miehitys-hyökkäys ei kohdistunut Suomeen. Yliempaattisuus Ukrainaa kohtaan on hyppäämistä avantoon pitämään hukkuvalle seuraa.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Suomen hallitus haluaa antaa Venäjän hallitukselle täyden määräysvallan Suomessa. Virallisestihan Suomen ulkopoliittinen johto on todennut Venäjän kansainvälisen oikeuden rikkojaksi ja Ukrainan koskemattomuuden loukkaajaksi, mutta on tehnyt näin ainoastaan ollakseen mukana Eu:n rinatamssa, kuitenkin Suomi on toiminut Venäjän hyväksi Eu:n sisällä hajaannuttajana. Tästä varmaan on vihjattu Venäjälle siinä toivossa, että Venäjä armosta sallisi meidän näytellä itsenäisyyttämme Venäjän yhteydessä.

Emme ole Pohjoismaa, reunavaltio emme halua olla, olkaammme siis Venäjän vasallivaltio, jossa lopullinen määräysvalta Suomessa kaikissa asiossa on Putinilla. Perussuomalaisten puheet Suomen armeijan vahvistamisesta ovat kummallisia, mitä me vahvemmalla armeijalla teemme, jos se kuitenkin on Putinin määräysvallassa. Vahvalla tai millä tahansa armeijalla on merkitystä vain, jos maan johto on omissa käsissä. Jos näin ei ole, niin armeijalla on merkitystä vain, jos se on valmis nousemaan kapinaan vieraan vallan ohjauksessa olevaan hallitustaan vastaan.

Tälläistä tulevaisuutta ei toivoisi milekään valtiolle.

Risto Koivula

Länsi ei maksa Suomelle mitään turhasta uhoilusta Venäjää vastaan. Lännen hölynpölylehdistö vaan taputtaa käsiään, mikä on yhtä tyhjän kanssa. Suomen hallitus on aattellisesti kaukana oikealla Obamasta ja republikaani Chuck Hagelista, USA:n puolustusministeristä. Näyttää olevan myös Piraattipuolue.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Suomen hallitus haluaa antaa Venäjän hallitukselle täyden määräysvallan Suomessa. Virallisestihan Suomen ulkopoliittinen johto on todennut Venäjän kansainvälisen oikeuden rikkojaksi ja Ukrainan koskemattomuuden loukkaajaksi, mutta on tehnyt näin ainoastaan ollakseen mukana Eu:n rinatamssa, kuitenkin Suomi on toiminut Venäjän hyväksi Eu:n sisällä hajaannuttajana. Tästä varmaan on vihjattu Venäjälle siinä toivossa, että Venäjä armosta sallisi meidän näytellä itsenäisyyttämme Venäjän yhteydessä.

Emme ole pohjoismaa/länsimaa, reunavaltio emme halua olla, olkaammme siis Venäjän vasallivaltio, jossa lopullinen määräysvalta Suomessa kaikissa asiossa on Putinilla. Perussuomalaisten puheet Suomen armeijan vahvistamisesta ovat kummallisia, mitä me vahvemmalla armeijalla teemme, jos se kuitenkin on Putinin määräysvallassa. Vahvalla tai millä tahansa armeijalla on merkitystä vain, jos maan johto on omissa käsissä. Jos näi nei ole, niin armeijalla on merkitystä vain, jos se on valmis nousemaan kapinaan vieraan vallan ohjauksessa olevaan hallitustaan vastaan.

Tälläistä tulevaisuutta ei toivoisi millekään kansalle.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Suomihan oli osaltaan vastustamassa kovimpia pakotteita ja hidastamassa niiden täytäntöönpanoa. Oppositiojohtaja kehui miten keskustelisi vastapakotteiden purkamisesta kalakaverinsa Putinin kanssa.
Näin annettiin täältä merkki Venäjälle että Suomelle sopii vallan mainiosti pienten naapurivaltioidensa sotilaallinen uhkaaminen ja päätäntävallan kiistäminen kunhan meikäläisten Oltermannit myy.
Osaltamme meillä siis on kädet veressä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

EU-maiden toiminta on ollut kokonaisuudessaan ala-arvoista. Ukrainalaisia kannustettiin valitsemaan EU:n ja Venäjän välillä ja kansannousua sympattiin, käytiin paikallakin kehumassa. Suomen puolustusministeri laittoi Ukrainan lipun värisen kravatin kaulaansa ja kieltäytyi tapaamasta venäläisiä.

Ihmettelin keväällä, miten EU voi toimia sillä tavalla, jos ei olla valmiita puolustamaan Ukrainaa sitten kun Venäjä ei enää jaksa katsella sivusta. Nyt kävi niin kuin pelkäsinkin, ettei mitään oltu valmiita tekemään vaan ukrainalaiset jätettiin yksin. Todella vastuutonta ja vastenmielistä toimintaa.

Risto Koivula

Ihan oikeassa olet tuosta lietsomisesta, olettivat että Venäjä ei uskalla kuitenkaan tehdä minkäänlaista vastavetoa. Ja jos tekee kuitenkin, se on sitten Ukrainan äärioikeiston murhe.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomessa ei ole poliittista tahtoa liittyä Balttian maiden kanssa samaan rintamaan ja liittyä Natoon. Kaikki tämä kumpuaa tästä ongelmasta.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Presidentti ja pääministeri eivät edusta "poliittista tahtoa"?

Itse pidän Natoa huonona ajatuksena. Sen turva Venäjää vastaan nojaa pelkästään ydinasepelotteeseen, ja ydinasepelotteesta ovat vastuussa valtiot, jotka eivät ikinä riskeeraisi vastaiskua jonkun Itä-Euroopan valtion puolesta. Edes sen vertaa, että auttaisivat Ukrainan joukkoja.

Monella Natoon kuuluvalla (tai siihen perusteettomasti luottavalla) valtiolla ei enää ole minkäänlaista realistista omaa puolustuskykyä tai -strategiaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ei ydinpelotteeseen vaan tavanomaisempaan. Onko Venäjällä kanttia alkaa taistelemaan esim Baltian kanssa olevien saksalaisten, ranskalaisten, englantilaisten tai yhdysvaltajon sotilaiden kanssa. Se olisi sodanjulistus koko Natoa vastaan.

Maailman seotessa ydinaseetkin tulevat kysymykseen mutta tällä hetkellä ainoastaan Venäjä on julkisesti varannut itselleen oikeuden ensi-iskuun.

Turvaako Venäjän hyökkäyskyky siis pelkästään uhitteluun ydinaseiden käytön aloittamisella?

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas Vastaus kommenttiin #13

Seuraava kohde, toki taas muutaman vuoden päästä, saattaa olla Nato-maakin.

Ja ennustan, että Nato-maat jälleen kerran hyssyttelevät asiaa parhain päin, kunnes on aivan liian myöhäistä, ja sitten kieltäytyvät avusta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #18

Seuraava kohde on yksinoleva, poliittista kättäpäivää saava Naton ulkopuolinen maa.
Onko se maa jossa Violan myynti käy kansojen itsemääräysoikeuden edelle?

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #18

Ville, kannattaisi nyt tutustua hiukan niihin tosiasioihin.

Nimenomaan konventionaalisen aseituksen puolesta NATO:n asevoimat ovat täysin ylivertaisia Venäjän asevoimiin nähden. Venäjän puolustusbudjetti toki on noin 10 % NATO-maiden vastaavista, mutta se menee pääasiassa määrällisesti suuren, mutta pahasti vanhentuneen kaluston ylläpitoon. Sotilaalliset voimasuhteet NATO-Venäjän ovat samaa luokkaa kuin voimasuhteet Venäjä-Suomi.

Ja näkisitkö joskus Suomen hyökkäämässä Venäjälle? Aivan, samasta syystä Venäjä tuskin koskaan hyökkää NATO-maahan.

Risto Koivula Vastaus kommenttiin #34

Venäjä pärjää kyllä NATOlle sen omien luonnollisten sotilaallisten rajojen sisäpuolella. Jos niiden yli rakennetaan sillanpääasemia, kuten Ukrainaan, siitä ei seuraa ainakaan kovin rauhalliset ajat.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #51

Risto, sekoitat nyt sen mikä on siihen, minkä haluaisit olevan.

Diggaat Putinin Venäjää, koska se on epädemokraatinen ja koska diggaat sitä, haluaisit sen olevan vahvempi kuin sen on.

Siitä, että haluaisit Venäjän olevan vahvempi ei kuitenkaan seuraa, että se olisi vahvempi.

Ihan mielenkiinnosta. Mitä ovat Venäjän "luonnolliset sotilaalliset rajat". Ukraina selvästi mielestäsi kuuluu niiden sisäpuolelle. Kuuluko myös Suomi?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomen vanhalle poliitikkopolvelle vapaita Baltian maita ja Puolaa ei ole olemassakaan. Ei ihme, ettei kummoisia suhteita ole syntynyt. Stubb teki hienon eleen ja suuntasi ensimmäisen vierailunsa pääministerinä Viroon, mutta luulen, että vanhat suomettajat eivät ole sinne edes kovin tervetulleita.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Esim. Esko Aho, Matti Vanhanen ja Ilkka Kanerva eivät taida olla kovin hyvässä huudossa vaikkapa Virossa.

Risto Koivula Vastaus kommenttiin #42

Yksi joka oli viimmestä päälle hyvässä huudossa kaikissa Baltian maissa (jotka ovat yleensä erittäin riitaisia keskenään) oli Erkki Huurtamo.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #52

Hehehe. "Baltian maat" merkitsevät tässä tapauksessa Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen Viron, Latvian ja Liettuan filiaaleja. Sopiipa käydä kysymässä paikan päällä nykykantoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kovinpa tunnut yliarvioivan Suomen merkitystä asioiden käänteissä. Kyllä Poroshenko itsekin on halunnut tulitaukoa ja jopa ylistäntyt sitä, että osapuolet sitä pääpiirteittäin noudattavat.

Niinistö ilmaisi Suomen tuomitsevan kannan aika suoraan YK:n kokouksessa New Yorkissa tällä viikolla.

Siinä olet oikeassa, että Venäjä on taitavasti onnistunut de facto valloittamaan Krimin lisäksi vielä Itä-Ukrainankin ja pitää sitä otteessaan tulitauon verukkeella.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Poroshenko alkoi haluamaan tulitaukoa sen jälkeen kun yli puolet Ukrainan eturintaman kalustustosta oli tuhottu, EU oli ilmoittanut että apua ei heru ja Putin uhkaili Kiovan valloituksella. Hän oli pakko suostua Putinin ehtoihin. Tilanne olisi ollut aivan toinen jos Ukrainan armeijaa olisi avustettu.

Suomen tuomitseva kanta ilman mitään käytännön apua on yhtä tyhjän kanssa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomi siis ulvoo sutena susien joukossa - tai tässä tapauksessa pikemminkin kujertaa kyyhkynä kyyhkyjen joukossa.

Mutta pitää muistaa, että Suomessa on viisimiljoonaa asukasta ja EU:ssa on yli 400 miljoonaa asukasta. Oliko Suomen tuki merkittävää tässä asetelmassa? Eihän USA:kaan suostunut aseita antamaan Ukrainalle.

Toki olisi pitänyt, mutta niin tässä kuin monissa muissakin kysymyksissä minua sieppaa sisäsiittoinen Suomi-näkökulma ilman perspektiiviä.

Seppo Paasikallio

Miksi Sinun mielestäsi Suomen olisi pitänyt auttaa Ukrainan vallankumoushallituksen aloittamaa sisällissotaa, jonka tähtäimessä oli etninen puhdistus? Poroshenko toisteli jatkuvasti, että Ukrainan pitää päästä eroon näistä parasiiteistä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ottaen huomioon oman ja blogistin saman puoluekannan, ihmettelen sitä, miksei Piraattipuolue voinut edellisessä jäsenkokouksessaan hyväksyä sitä ohjelma-aloitettani, jolla puolue olisi vetäytynyt asevelvollisuuden vastaisuudesta. Nyt puolueohjelmassa lukee tästä asiasta sellaista, mikä varmasti kirvelee monia aktiiveja ja luottamustehtävissä toimiviakin.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Itse olen vastustanut asevelvollisuutta koko aikuisikäni. Parikymppisenä kyllä kävin sivarin, enkä kanna siitä mitään henkilökohtaista kaunaa valtiolle - osasin valita oikean työn ja paikan nimittäin. Moni muu ei.

Sotilaita tarvitaan, toki. Mutta näiden olisi myös hyvä olla motivoituneita ja kykeneviä. Nykyään koulutuksessa mennään alimman yhteisen nimittäjän mukaan, toivoen että määrä korvaisi laadun. Ja tässä mennään metsään.

Lahjakkailla ihmisillä on erilaisia syitä olla menemättä armeijaan. Mitenhän painava syy mahtaa olla, että siellä joutuisi kokopäiväisesti samaan laitokseen kaikkien niiden ankeiden tyyppien kanssa, joista pääsi eroon jo lukion pääsykokeissa?

Piraattipuolueen kanta noudattelee pitkälti Norjan nykyistä mallia: kaikki käykööt kutsunnoissa, sukupuolesta riippumatta. Palvelus vapaaehtoinen. Varmasti laadukkaampia sotilaita näin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Laatu ei aina korvaa määrää, jos se määrä jää kovin vähäiseksi.

Ja sivarina sinun on turha puhua mistään intin lainalaisuuksista.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kirjailija Jari Tervo on kiinnostava esimerkki muuttuneesta miehestä. Ensin oli runoja kirjoittava sivaripoika, josta myöhemmin tuli SS-upseerin vävy, joka nyt viisikymppisenä lausunnoillaan asettuu tiukasti vastarintaan Putinin hallintoon nähden, sotilaallistakaan näkökulmaa unohtamatta.

Toinen kuuluisa siviilipalvelusmies on Jussi Halla-aho, Nato-jäsenyyttä kannattava aseharrastaja. Ovatko pojat vanhemmiten viisastuneet, vai oliko kaikkein fiksuinta sittenkin jättää intti käymättä?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ei minun oma sotilasura mikään hääppöinen sinänsä ole ollut, palvelin vuonna 1995 Uudenmaan Jääkäripataljoonassa Santahaminassa 8kk, peruskoulutuskauden kranaatinheitinkomppaniassa ja jatkokoulutuskauden autohallilla kirjurina. Sotilasarvoltani olen edelleen reservin jääkäri ja kertausharjoituskutsujakaan ei ole postiluukusta tippunut.

Joka tapauksessa, vaikka armeija ei ole mikään lepokoti eikä suurelta osin mikään viihteellinen paikka muutenkaan, sen antama kokemus on arvokas katsaus maanpuolustuksen ytimeen sisäänpäin. Monilla varusmiehillä on motiivina se, että puolustetaan tarvittaessa omaa maata, muttei olla valmiita lähtemään esim. toiselle puolelle maailmaa johonkin Suomeen liittymättömään suurvaltakonfliktiin. Lisäksi, kun halu puolustaa omaa maata on, on myös toive, että rinnalla on tarpeeksi paljon muuta sotilasvoimaa ja aseistusta, eikä olla muutaman tuhannen vapaaehtoisen varassa ylivoimaista vihollista vastaan.

Risto Koivula

Venäjän armeija ei miehitä Itä-Ukrainaa, vaan alueen omat juntanvastaiset joukot. Venäjällä on ainoana naapurivaltiona paitsi oikeus myös velvollisuus antaa humanitaarista apua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Venäjä siis toteuttaa velvollisuuttaan Ukrainassa.
Suorastaan veljellistä avunantoa kuin Prahassa vuonna 1968.

Jos tämä olisi minun blogini olisin aika lähellä antamaan sinulle bannin samalla kertaa.

Risto Koivula

Tässä marssii 12000 taatusti ukrainalaista Donin kasakkaa paraatiunivormussa Donbassin armeijaan:

https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-...

http://lifenews.ru/news/141248

Jo aikaisemmin mm. Ukrainan mantereen tataarien uskonnollinen johto on asettunut kannattamaan Donbassin kansantasavaltaa.

Risto Koivula

Nyt kinataan, onko Itä-Ukrainalla "erityisasema" (status), vai erikoisjärjestely (porjadok) juntan lakien (kuten laittomasti palautetun Korkeimman oikeuden kumoaman Jushtshenkon perustuslain) puitteissa.

http://gpolitika.com/?p=4620

Poroshenkon mukaan ei ole erityisasemaa vaan erityishallinto erityimääräyksin.

IVY-maiden instituutin Konstatin Zatulinin mukaan presidenttien kesken sovittiin erityisasemas- ta, mutta Ukrainan parlamentti Verhovnaja Rada on vääntänyt sen "erityisjärjestykseksi", jossa Ukrainan (juntan) lakeja vain sovelletaan erityisellä paikallisella tavalla.Valtiollista erityisasemaa, esimerkiksi autonomiaa,ei olisi.Kysymys on mm.järjestetäänkö yhdet vai erilliset vaalit. Yhteisiin vaaleihin joissa Kommunitinen puolue ja Alueiden puolue olisivat koko maassa kiellettyjä, Don- bassissa ei tulla suostumaan.

Atte Mentula

"...Ruotsin armeija siirsi tueksemme noin kolmasosan kalustostaan."
Kannattaisiko nyt tarkistella tietojensa&lähteidensä todenperäisyyttä?
Nyt ei ole kyllä tällä väittämällä mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Viimeisimpien selvitysten mukaan Ruotsin materiaaliapu Suomelle oli suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu. Ruotsi antoi Suomen käyttöön 12 hävittäjäkonetta, neljä pommikonetta, sata panssaritorjuntatykkiä ja 80 000 kivääriä.
Ruotsalaisten osuus nousi tällä kertaa n. 8000 mieheen. Tosin joukko oli suureksi osaksi aseiden käyttöön tottumatonta väkeä, ja koulutukseen, joka tapahtui Torniossa ja Kemissä, täytyi sen vuoksi varata kallista aikaa. Vapaaehtoisjoukko, jonka komentajana oli kenraali Linder, Vapaussodan aikaisen Satakunnan ryhmän komentaja, jakautui kahteen »ryhmään» eli voimakkaaseen, tykistöllä ja erikoisjoukoilla vahvennettuun pataljoonaan.
Käytännössä rintamalle ennätti vain pieni määrä ruotsalaisia vapaaehtoisia.
Vapaajoukon kokonaistappiot olivat 30 kaatunutta, yksi haavoihinsa kuollut ja kaksi kadonnutta.

Helmikuun 12. päivänä, juuri kun Summa oli murtumassa, Neuvostoliitto jätti Ruotsin hallitukselle rauhanehtonsa. Niissä vaadittiin koko Karjalankannasta ja Laatokan Karjalaa sekä Hankoniemeä.
Seuraavana päivänä Tanner neuvotteli pääministeri Per Albin Hanssonin, ulkoministeri Christian Güntherin ja puolustusministeri Per Edvin Sköldin kanssa Tukholmassa. Ruotsin asenne oli äärimmäisen tyly. Avunannon lisääminen ei voinut tulla kysymykseen ja Ruotsi tulisi vastustamaan englantilaisten ja ranskalaisten joukkojen läpimarssia.
Asia vuoti lehdistölle. Pääministeri Hansson vahvisti virallisesti asian. Muutamaa päivää myöhemmin kuningas Kustaa V antoi tiedonannon, jossa hän asettui hallituksen kannalle. Länsivaltojen lehdistössä Ruotsi haukuttiin perusteellisesti. Katsottiin, että Neuvostoliitolla nyt oli Suomen suhteen vapaat kädet, etenkin kun Saksankin kanta oli selvä.
Suomi vastaanotti Neuvostoliiton täsmälliset vaatimukset helmikuun 23. päivänä. Raja noudattelisi suuren Pohjan sodan (1700−1721) Uudenkaupungin rauhan rajaa, jossa Venäjä sai Kaakkois-Suomen. Lisäksi piti luovuttaa Hankoniemi ja tehdä Neuvostoliiton kanssa Suomenlahden puolustussopimus.
Kööpenhaminassa pidettiin Pohjoismaiden ulkoministerikokous, johon Suomen hallitus ei saanut kutsua.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

"Ruotsi siirsi puolet sotakalustostaan Suomen tueksi".

Ruotsi ja Suomi ovatkin naapurivaltioita. Tuon ajattelun mukaan jonkun Ukrainan naapurimaan olisi pitänyt siirtää kalustoaan Ukrainan tueksi.

Ukrainan todellista tilannetta oli pitkään hankala hahmottaa. Ei ole sekään viisasta, että samantien asetutaan kyselemättä jomman kumman puolelle. Sotatilanteessa diplomatia on ihan hyväksyttävä toimintatapa. Siis sellainen diplomatia, että pyritään ymmärtämään kumpaakin osapuolta ja tähdätään rauhanneuvotteluihin. Kova toisen osapuolen syyllistäminen vain pahentaa tilannetta. (Edelleenkään en ole oikein varma kumman puolelle asettuisin kokonaan. Toki historiankirjoja lukemalla voi tehdä johtopäätöksiä, mutta ei historiakaan aina kerro kaikkea.)

Silloin on helppo tehdä johtopäätös, jos on jo alunperin sitä mieltä, että toinen osapuoli on lopullisesti seonnut. Sanoisin, etteivät Venäjä tai Ukraina ole lopullisesti seonneita kumpikaan. Sopu pitäisi olla ensimmäisenä tähtäimessä. Sopuun ei päästä, jos ollaan kokonaan toisen osapuolen puolella ja tuetaan sen sotilaallista vahvuutta.

Voisihan tässä tapauksessa sanoa myös, että iso kiusaa pienempäänsä, joten ollaan pienemmän puolella.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Mitkä tahot ovat kriisin osapuolia ja mitä tahoa on syyllistetty? Venäjää ei ole syyllistetty. Siitä on todettu se tosia-asia, että Venäjä on loukannut Ukrainan koskemattomuutta ja kansainvälistä oikeutta. Tämähän on totemus eikä syytös. Venäjän presidentti on ilmoittanut, ettei Venäjällä ole mitään tekemistä Ukrainan itäosien taisteluiden kanssa. Silti Venäjä on ängennyt neuvotteluihin aselevosta. Neuvotteluissa oleminen liittyy kuitenkin siihen, että todisteita Venäjän sotilaallisesta läsnäolosta Ukrainan rajojen sisäpuoella. Venäjän johto ei osaa päättää, onko se sodassa tai ei. Venäjä rikkoo diplomaattisia normeja.

Venäjä ei myönnä sotaa, jota se käy. Suomen pitäisi Venäjästä riippumatta tehdä selväksi kielteisen asenteensa salaisesti käytäviin sotiin. Venäjälle annetut vapaudet voovat aiheuttaa ongelmia, jos se käyttää niitä esimerkiksi Suomessa. Miksi Venäjä ei voi aloittaa sotaa tai myöntää käyneensä sitä.

Ukrainaa on syyllistetty vaihtamalla puheenaihetta ja arvosteltu maan politiikkaa ja taloutta, mikä ei kuulu mitenkään syntyneeseen kriisiin.
Jos on syytä epäillä, että Venäjä miehittää osia Ukrainassa epävirallisesti, niin tällaisen politiikan tuomitseminen ei ole Ukrianan puolelle asettumista. Diplomatiahan edellyttää sen varmistamista, että valta tietyissä Ukrianan osissa on väestön hallussa. "Separatistit" epäillyttävt, koska kukaan ei ole vaivautunut esittämään mitään separatistista tavoiteohjelmaa eikä ole ollut mitään itsenäisyysliikettä. Sellaista voisi kannattaa, jos sellainen tulisi esiin? Janukovitsin vanhohen hallintomiesten ja Venäjän palkkajoukkojen kukaan ei usko olevan separatisteja.

Neuvottelut ovat olleet perseestä, koska pääministerimme vakuutti, että kriisin ratkaisun kriteeri on, että separatistit laskevat aseensa ja Venäjä vetää joukkonsa pois raja-alueelta ja että raja tulee Ukrainan armeijan valvontaan. Pääministeri valehteli, koska nythän aselepo solmittiin, vaikkakaan Venäjä ja separatistit eivät ole tehneet osuuttaan sopimuksessa. Toivoisin, että tämä selitetään.

Yksi ratkaisu olisi, että kansainväliset rauhanturvaajat tai rauhaanpakottamisjoukot (joissa Venäjä ei olisi mukansa) ottaisivat raja-alueen valvontaan, jolloin voisi selvittää, onko alueella sisäistä konflktia ja tutkia puolueettomasti taistelun sotarikoksia. Diplomattisilla keinoilla pitää olla tehoa eikä nitä saa vesittää. Nato näyttää hyväksyneen sopimuksen, joka ei ole linjassa kainsinvälisten pakotepäätösten kanssa (tai muutoin pääministerimme valehteli).

Atte Mentula

"...suurvalta-aseman palauttaminen on Venäjän vallanpitäjien mielissä ehkä tärkein tehtävä.

Kaikki liittyy tähän: Koko Neuvostoliiton jako ja hajoaminen oli aika holtiton, ja kaikki konfliktit mitä nyt tapahtuu tulee sieltä 20 vuoden takaa. Sen takia meidän on sitä Euroopassa hirveän hankala ymmärtää.
Ne ei noudata niitä kaavoja, mihin me ollaan totuttu ja mitä me voitaisi järjellä ajatella."
http://nyt.fi/a1305878132140

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

En näe muuta vaihtoehtoa kuin sen, että Venäjän valtio otetaan kunnolla mukaan kansainväliseen talousjärjestelmään. Sen kautta tapahtuva ajatusten tasaantuminen ja elintason nousu Venäjällä luulisi tyrehdyttävän pikkuhiljaa muistikuvia suurvalta-ajoista. On tietenkin todella hurja tavoite, mutta mitä muuta voi toivoa? Suurvallan ajasta ei ole kuin se 20 vuotta, mutta mitä muita vaihtoehtoja on olemassa kuin pyrkiä edesauttamaan muutosta? Se vaatii yhteistyötä ja luottamusta. Se olisi tärkeä tavoite, että historiasta kumpuavat sekavat ajat saadaan jätettyä sinne historiankirjoihin. Jos Venäjän kansalla on haluja olla mukana kehityksessä, niin ei sitä valtion johto voi pysäyttää. Voima on kuitenkin kansassa. Muutos ei edes tarkoita sitä, että Venäjästä tulee kopio Euroopasta, vaan omannäköisensä Venäjän valtio, jossa kuitenkin elintaso on Euroopan tasolla.

Armeijakin on loppupeleissä vain joukko ihmisiä. Ei sota ole mikään ehdoton välttämättömyys. Jotenkin on vain sellainen fiilis, että kyllä Venäjän johtokin osaa pitää homman hanskassa siten, ettei sotia synny ja yhteisymmärrys eri valtioiden välillä säilyy. Jos asia ei ole noin, on se ainakin minulle valtavan pettymyksen aihe. Tulee sellainen fiilis, että onko sotatila maailmassa loputon noidankehä, josta ei ikinä päästä pois. Sota tarkoittaa sitä, ettei ihan heti ole nousukausia näkyvillä Euroopassa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Venäjää yritettiin 15 vuotta ottaa osaksi Eurooppaa ja G7 muutettiin G8:ksi. Se ei Putinille kelvannut, vaan hän rupesi rakentamaan duginilaista Euraasiaansa.

Risto Koivula Vastaus kommenttiin #28

Hän aikoo osallistua G8-konferenssiin. Eri asia on, miten siellä sitten menee, itse kullakin suurvallalla.

Risto Koivula

" En näe muuta vaihtoehtoa kuin sen, että Venäjän valtio otetaan kunnolla mukaan kansainväliseen talousjärjestelmään. "

Venäjä ei lähde mukaan petkudollarijärjestelmään, vaan päin vastoin irrottautuu siitä, järjestäytyneesti Gazprom edellä ja esimerkiksi Rosatom perässä. Gazprom on siitä irrottautunut jo. Se meina kuitenkin käydä EU-maiden kanssa kauppaa euroissa, ellei USA pistä stoppia EU:n puolelta. Mistä kärsisi eniten EU.

Gazprom vaihtaa öljykaupassakin rupliin, ja perustaa ruplaperustaisen öljypörssin, joka vaikutta paitsi öljyn, myös ruplan kurssiin. Se on menoa nyt, petrodollari...

http://swip.su/neft-nachinaet-prodavatsya-za-rubli/

http://tvzvezda.ru/news/vstrane_i_mire/content/201...

Ennen käätyvät Ob ja ja Jenisei ennen kuin tämä juna.

" Sen kautta tapahtuva ajatusten tasaantuminen ja elintason nousu Venäjällä luulisi tyrehdyttävän pikkuhiljaa muistikuvia suurvalta-ajoista. "

Ei se lännen järjestelmän lypsylehmäksi ryhtyminen VENÄJÄLLÄ elintasoa nosta...

" On tietenkin todella hurja tavoite, mutta mitä muuta voi toivoa? "

Ennemmin voit toivoa Jolukpukilta kuin tuota.

" Suurvallan ajasta ei ole kuin se 20 vuotta, mutta mitä muita vaihtoehtoja on olemassa kuin pyrkiä edesauttamaan muutosta? Se vaatii yhteistyötä ja luottamusta. Se olisi tärkeä tavoite, että historiasta kumpuavat sekavat ajat saadaan jätettyä sinne historiankirjoihin. "

Niitä ollaan EU:ssa nimenomaan kaivassa tunkion alta esille, ja käyttöön...

" Jos Venäjän kansalla on haluja olla mukana kehityksessä, niin ei sitä valtion johto voi pysäyttää. "

SE on mukana tässä uudessa kehtyksessä. Sitä ei voi pysäyttää.

" Voima on kuitenkin kansassa. Muutos ei edes tarkoita sitä, että Venäjästä tulee kopio Euroopasta, vaan omannäköisensä Venäjän valtio, jossa kuitenkin elintaso on Euroopan tasolla. "

Juu, mutta näillä uusilla keinoilla. Eikä kyse ole vain Venäjästä, vaan myös Kiinasta ja keski-Aasiasta, ehkä muistakin.

EU:ssa elintaso laskee.

" Armeijakin on loppupeleissä vain joukko ihmisiä. Ei sota ole mikään ehdoton välttämättö- myys. Jotenkin on vain sellainen fiilis, että kyllä Venäjän johtokin osaa pitää homman hanskassa siten, ettei sotia synny ja yhteisymmärrys eri valtioiden välillä säilyy. Jos asia ei ole noin, on se ainakin minulle valtavan pettymyksen aihe. Tulee sellainen fiilis, että onko sotatila maailmassa loputon noidankehä, josta ei ikinä päästä pois. "

Ei varmasti ole.

" Sota tarkoittaa sitä, ettei ihan heti ole nousukausia näkyvillä Euroopassa. "

Ei ole muutenkaan, mutta kaikkein vähiten jos tulee vielä jokin sotakin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Poliittinen tahto ja selkäranka ovat Suomessa aika ajoin kaksi eri asiaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ei Suomella ole vaihtoehtoja kuin olla puolesta tai vastaan.
Valtionjohtomme onkin jo selkeästi kantansa ilmoittanut.
Sensijaan soinisipiläkommentaattorit hörisevät jostain ihme Suomen erityisasema tai -osaamisesta.

Missä oli erityisosaaminen kun alettiin kaupata veronmaksajien tuilla voita Tsetsenian miehittäneelle roistovaltiolle?

Käyttäjän JuhaTuuttila kuva
Juha Tuuttila

En ymmärrä, miten Venäjä on valloittanut osia Ukrainasta Suomen valtion tuella? Suomessa on noin 5,6 miljoonaa asukasta, venäjällä hivenen enemmän. Kerrot olevasi piraattipuolueen jäsen ja ydinfysiikan tohtori. Missä olet oppiarvosi hankkinut, koska ainakaan minulle ei avautunut kirjoittamasi spektaakkeli. Asioista voi kirjoittaa, mutta ei kannata höystää otsikoilla, jotka johtavat sylttytehtaalle.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suomen pitää aina huolehtia Suomen eduista. Tätä ei tee kukaan Suomen puolesta. Politiikkamme täytyy olla realistista ja kylmäpäistä. Tunteilla ei saa olla mitään sijaa. Yksityishenkilöinä voimme olla mitä mieltä hyvänsä, mutta päättäessämme Suomen asioista vain maallemme maksimaallisen hyödyn saaminen on hyväksyttävää.

Suomi on puolensa valinnut liittyessään EU:hun. Ukrainan tapauksessakin meidän pitää pysyä EU:n päätösten takana, vaikka Venäjä miten haluaa lyödä kiilaa väleihin.

Lähes vitsinä kysyn uskooko kukaan, että Venäjä ei tue konkreettisin toimin Itä-Ukrainan kapinallisia? Ovatko kaikki venäläiset sotilaat kalustoineen lomalla maassa? Onko tyhjät valkoiset avustusrekat vara-autoja särkymien takia? Ja jne.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Pelottavaa on jos rähmällään jo valmiiksi olevista soini/sipilästä tulisi päähallituspuolueet. No se on demokratiaa, mutta selvittäisiinkö siitä vai menisikö taas 50v selkä kyyryssä.

Martti Kauppila

Mitään virallista liittymissopimusta ei Krimillä ole Venäjään.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

'Suomen eduista' puhuttaessa mua on aina ihmetyttänyt miten liiallinen kaupallinen riippuvuus Venäjästä voi yhtään mitenkään olla etumme mukaista.

No joo, saadaan maksaa vientitukia jotta pietarilaiset saa oltermanninsa halvalla, ja vastalahjaksi meille maailman kallein kotimainen ruoka.
Ja sitten vaatimaan jälleen kerran veronmaksajilta jelppiä kun myynti Venäjälle näiden omista toimista johtuen sakkaa.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"...Itä-Ukraina valloitettu eli siirretty Venäjän armeijan hallintaan."

Petrus Pennanen toistaa länsimedian peräpään päästöjä. Disinformaatio ja pelottelu on vastenmielistä politikointia.

Radio Venäjän Ääni eilen: "Itä-Ukrainan tulitaukoa valvova työryhmä on aloittanut toimintansa, kertoi Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston edustaja Andrei Lisenko.

Itä-Ukraina jaetaan neljään viiteen turvallisuussektoriin. Jokaista sektoria valvovat Etyj-tarkkailijat sekä Ukrainan ja Venäjän edustajat.

Ukrainan ja kapinallisten tulee vetää joukkojaan niin, että osapuolten välillä olisi ainakin 30 kilometriä, ja poistaa kaikki asettamansa miinat."

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vaikutusvaltaa Ukrainan sisäisiin asioihin, sitä Venäjä alati hakee ja vahvistaa. Entä Suomeen?

Ihmettelen tätä helmikuussa 2014 yhtäkkiä uusittua valtion sopimusta ('valtiosopimusta') yrityksen kanssa ja Vapaavuoren jääviydeltä vaikuttavaa kaksoisroolia. Mitä tällä haetaan - Suomessa?
http://www.hs.fi/talous/Yhteistyösopimus+tarjosi+Rosatomille+erikoisaseman+Suomessa/a1411743922123

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Seuraava kohde, toki taas muutaman vuoden päästä, saattaa olla Nato-maakin."

Kyllä vain. USA on hyökännyt Syyriaan vastoin YK:n päätöksiä ja kansainvälistä oikeutta sekä ilmoittanut kouluttavansa 5 000 Syyrian kapinnallista diktatuurivaltio Saudi-Arabiassa. Seuraava USA:n kohde on Nato-maa Turkki, joka ei suostunut sen liittolaiseksi arabimaiden hajottamisessa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hehe, joo, tai Ranska tai Saksa, kun eivät suostuneet hyökkäämään Irakiin vuonna 2003. NATO:n vastustajilla on pitkä matka takaisin tälle planeetalle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset