Petrus Pennanen Vapaus, järki ja rakkaus!

Voiko hyvinvointivaltio perustua vapauteen?

  • Voiko hyvinvointivaltio perustua vapauteen?

Vapauden aate on kaunis, ja ihastuin siihen nuorena koululaisena. Vasemmisto kannatti yksilön vapautta ja oikeisto talouden vapautta - mutta entä jos molemmat olisivat vapaita? Kuullessani libertarismista netin alkuaikojen foorumeilla ihmettelin, miksei tästä ilmiselvästi loistavasta aatteesta puhuttu Suomessa mitään.

Olihan nähtävissä, että talouden ongelmat ja yhteiskunnan tehottomuus johtuivat pitkälti valtion säätelystä, ankarasta verotuksesta ja asioiden hoitamisesta julkishallinnossa sen sijaan, että yksityiset toimijat saisivat vapaasti kilpailla ja innovoida mahdollisimman tuloksellisen ja tehokkaan toimintavan löytämiseksi. Yksilön kannalta taas kiellot ja säädökset oman elämän elämisestä - kunhan muita ei vahingoitettu - vaikuttivat järjettömältä. Jo Ranskan vallankumouksessa oli selvinnyt, että kansa ei ollut johtajien alamainen. Valta oli kansalla, ja kansa oli valtion ylin johtaja. Ei kansa valitsemalla valtion johdolla ollut moraalista oikeutta määrätä siitä miten minä, kansalainen viettäisin elämäni - tai päättäisin sen itseäni vahingoittamalla. Vain silloin, kun toimintani vahingoitti muita tai heidän omaisuuttaan, oli valtiolla oikeus astua väliin ja rajoittaa toimintani vapautta.

Vaikka sekä taloudellinen että yksilönvapaus olivat Suomessa kaukana täydellisistä, sujui elämäni mukavissa merkeissä. Nautin vuosikaudet erittäin laadukkaasta ja täysin ilmaisesta opetuksesta peruskoulusta yliopistoon. Jatko-opintojen alkaessa aloin saada opiskelusta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta jopa palkkaa. En juuri kärsinyt sairauksista, mutta tiesin voivani luottaa ilmaisen terveyskeskuksen ja laadukkaiden sairaaloiden palveluihin jos niitä tarvitsisin.


Äärimmäisestä hyvinvoinnista suureen vapauteen

Siirryttyäni jatkamaan tutkimustyötä Tanskaan sain kokea vielä korkeamman tason hyvinvointivaltiosta. Minulla oli ilmainen oma lääkäri kodin vieressä ja kaduilla liikkui varhaiseläkkeelle siirtyneitä ajamassa sähköpyörätuolilla kaljakorin kanssa supermarketista kotiin. Vastineeksi verotus oli vielä kovempaa kuin Suomessa ja autojen hinnat maailman kalleimpia.  Ilmankos kaikilla tanskalaisilla tuntui olevan harmaan talouden sivubisnes kuten huoneen vuokraaminen tai tavaran myyminen verottajan ohi.

Ajattelin kuinka paljon paremmin kaikki voisikaan vielä olla, jos eläisimme libertaristisessa yhteiskunnassa jossa valtio hoitaisi vain poliisi- ja oikeuspalvelut, verot olisivat minimaalisia ja yksityiset tahot kilpailisivat palveluiden tuottamisesta toinen toistaan tehokkaammin ja paremmin! Ihmisillä jäisi niin paljon rahaa hyväntekeväisyyteen että köyhätkin olisivat rikkaampia.

Asiat ovat yksinkertaisia ja helppoja kun kirkas aate näyttää totuuden. Vapauden puolesta, tyranniaa ja kontrollia vastaan!

Aloin matkustella entistä enemmän ensin akateemisen ja sitten yritysmaailman puitteissa. Kehitysmaissa asiat olivat huonosti ja monet elivät kadulla kädestä suuhun. Maailman toiseksi suurimman talouden Japanin kehittynyt, kohtelias ja kunnioittava yhteiskunta näytti mallia yhteiskunnasta, jossa kaikki tuntuivat voivan hyvin. Paitsi ne, jotka elivät pahvilaatikoissa puistossa menetettyään työnsä. Ja maailman johtavassa vapauden valtiossa Yhdysvalloissa ihmiset juttelivat mukavia, hymyilivät ja ajoivat edullisilla autoillaan kauppoihin, joiden valikoima ja hinnat olivat paljon parempia kuin Suomen hyvinvointivaltiossa.

Lyhyet vierailut ja turismi näyttää usein maasta kuin maasta sen hyvät puolet, ja saa kävijän kehumaan kuinka hienosti asiat siellä ovat. Vierailujen pidentyessä tai toistuessa alkaa yhteiskunnan luonne selvitä monipuolisemmin.

Piilaakson ja San Franciscon alue on tunnettu maailman johtavana innovaatiokeskuksena, jossa maailman suurimmat yritykset ja niiden miljonäärityöntekijät elävät hippikulttuurin perillisinä rennon luovasti. Taloudellisen vapauden ihmemaassa yritykset kasvavat ja kehittyvät nopeammin kuin kotimaassa. Ihasteltuani meininkiä jonkun aikaa alkoi silmiin osua yhä enemmän kuvaan sopimattomia  ilmiöitä. Nuoret istumassa kaduilla pummaamassa rahaa - no, he ovat varmaan kodistaan karanneita rikkaiden lapsia, jotka haluavat kokeilla rajojaan.

Mutta vanhukset kävelemässä ryysyissä kaduilla. Omaisuuttaan ostoskärryissä työntäen. Etsien ruokaa - roskiksista. Samalla kun rikkaat teknofirman työntekijät tutkivat vieressä uusimman fuusioravintolan ruokalistaa. Toisilla on yksityinen terveysvakuutus ja rahastosijoitukset, toisilla.. Ei mitään.

Oma isoäitini oli elänyt kovan lapsuuden, tehnyt elämänsä työtä ja kasvattanut kauniit lapset jatkamaan yhteiskunnan rakentamista. Hän ei ollut kerännyt säästöjä rikkauksista puhumattakaan eläkeikään mennessä. Tilanne oli vastaava kuin San Franciscon katujen vanhuksilla. Mummoni eli kuitenkin laadukkaassa vanhainkodissa, jonka aulassa oli suihkulähde ja kirjastossa papukaija. Hänellä oli kolme lämmintä ateriaa päivässä ja kauniit näkymät huoneensa ikkunasta.

Tilanne oli hämmentävä. Yhteiskunta, joka oli Suomea rikkaampi, tehokkaampi ja täynnä miljonäärejä jätti vanhuksensa asumaan kodittomina kadulle ja etsimään ruokaa roskiksista. Eikö taloudellisen vapauden pitänyt johtaa parempaan elämään kaikille? Ja tehokkaampiin palveluihin? Ei nälkäisiin ja kodittomiin vanhuksiin ja tuhansia dollareita maksaviin sairaalaöihin.

Kauniit periaatteet oikotienä onneen

Olin kohdannut poliittisten periaatteiden ja yksisilmäisten ihanteiden rajat. Hieno ideaali ei estänyt käytännön toteutusta joka johti kärsimykseen. Yhteisöllisen jakamisen ihanne oli muuttunut kauhuksi kommunismissa ja kansallisen yhtenäisyyden ideaali fasismissa. Vapaudellakin oli varjopuoli, koska se tarkoitti myös vapautta hoitaa asiat huonosti jos kunnioitus vähäosaisia kohtaan puuttui.

Niinkuin muidenkin poliittisten periaatteiden kanssa, ei vapautta voi tulkita yksisilmäisesti. Käytännön toteutus vaatii ajattelua puhtaalta pöydältä enemmän kuin periaatteissa roikkumista. Suomen terveydenhuolto ja vanhainkodit osoittavat, että hyvin järjestetty julkinen toteutus voi joskus tuottaa paremmat ja edullisemmat palvelut, vaikka markkinatalous ja yksityisten tuottajien kilpailu usein toimiikin tehokkaammin.

Esimerkiksi kansalaispalkka on valtiojohtoinen järjestely, joka voi toimia yksityistä hyväntekeväisyyttä tehokkaammin. Automaattisesti kaikille maksettava kuukausitulo on huomattavasti edullisempi järjestää kuin satojen kuntien tai yksityisten säätiöiden hakemuspohjainen sosiaaliturva. Se lisää kansalaisten käytännön hyvinvointia ja vapautta siirtäen resursseja eloonjäämiskamppailusta yhteiskunnan kehittämiseen.

Opinkappaleet, kertoivat ne sitten jaetun yhteisöllisyyden iloista tai vapaan kilpaillun autuudesta, eivät poista tarvetta tutkia, ajatella ja toteuttaa yhteiskunnan järjestelmät huolella parasta saatavilla olevaa tietoa käyttäen. Poliittisten oppi-isien pyhät kirjat eivät ole oikotie onneen kun yhteiskunta pitää rakentaa käytännössä.

Valitsin Piraattipuolueen, koska se esi-isiltä perittyjen uskonkappaleiden toistelun ja puoluekurin asemasta keskittyy asioiden analysointiin ja järkevimmän ratkaisun löytämiseen tieteelliseltä pohjalta. On parasta ajatella itse ja kyseenalaistaa auktoriteetit. Tunnetta unohtamatta.

--

Voit kannustaa vaalikampanjaani tykkäämällä Facebook-sivustani.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

hyvä kirjoitus! nyt tarvitaan ajattelua, joka yhdistää vasemmiston ja oikeiston parhaat puolet: vapauden ja vastuun heikoimmista. Tällaista on mm. liberaali hyvinvointivaltio sekä kansalaispalkka/perustulo-ajattelu.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Entäs julkisen valinnan teoria?

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Jännä, miten Yhdysvaltoja pidetään esimerkkinä taloudellisesti vapaasta valtiosta, kun esimerkiksi Tanska (ja muutkin Pohjoismaat) on vähintään yhtä vapaa, tutkimuksesta riippuen. Toki Yhdysvallat oli esimerkiksi sata vuotta sitten aivan eri tasolla, mistä tämä yleinen luulo johtunee. Verotus on vain yksi osa taloudellista vapautta, vaikka usein sitä korostetaan liikaakin. http://www.heritage.org/index/ranking

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ja orjat vasta onkin yksi osa taloudellista vapautta..tai jonkin ihonvärin järjetön syrjiminen ali-ihmisenä. Kaikki nuo on todellista vapautta mistä sitten kuitenkin tultiin tuohon pisteeseen missä yhdysvallat nyt on..luulisi olevan kiinnostuneita siitä miksi noin kävi..

Mikäli kaikki oli niin hienoa ja mahtavaa niin miksi joku halusi muuttaa sitä,tämä on aina jaksanut askarruttaa minua.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Tietääkseni Yhdysvalloissa ei ollut orjia sata vuotta sitten. Mustien sortaminen tietenkin rajoitti myös näiden taloudellisia vapauksia, mutta kyllä ihmisoikeudet olivat kaikkialla maailmassa tuolloin verrattain heikolla tasolla.

Pointtini oli siinä, että Yhdysvallat ei ole edes Pohjoismaita vapaampi taloudellisesti. Sitä käytetään esimerkkinä, koska vanhoissa mielikuvissa se on vapaa. Lisäksi maassa on paljon sosiaalisia ongelmia, minkä ansiosta se sopii vasemmiston retoriikkaan varoittavaksi esimerkiksi.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Suomessa nuo hyvinvointipalvelut ovat myös jo melko äärimmilleen viritettyjä, tosin tähän on vaikutuksensa myös yksityisten palvelujen saatavuudella (varakas käy mieluummin yksityisellä, jos saa kovempaan hintaan parempaa palvelua).

Tuossa äskeisellä nousukaudella sosiaalibudjettimme per capita oli EU:n kolmanneksi pienin - ennen unionin viimeisintä laajentumista vain Kreikka ja Portugali käyttivät sosiaalibudjettiinsa vähemmän kuin Suomi. Lisäksi sosiaalibudjettimme on jo vuosien ajan (vai aina?) ollut alimitoitettu, ja lopulta menoja on kertynyt miljardeja enemmän kuin arvioitiin.

Käyttäjän PetrusPennanen kuva
Petrus Pennanen

Mielenkiintoista, olisko sulla linkkiä noihin maakohtaisiin sosiaalibudjetteihin per capita?

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Sekoitin asioita tuossa, nyt kun oikeasti tulin katsoneeksi käppyröitä.

2004 (ennen itälaajentumista) Suomen sosiaalibudjetti oli unionin alimpia mitattuna prosentteina bkt:stä, ei siis per capita. Täällä joitain tauluja ja käppyröitä:

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explai...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset